Pihvivasikka 3 – Tuotantokustannus

Pihvivasikan tuotot koostuvat välitykseen menevistä lehmä- ja sonnivasikoista, poistolehmän lihasta sekä eläin- ja peltotuista. Välitykseen menevän sonnivasikan keskimääräinen paino on 292 kiloa. Sonnivasikoiden keskimääräinen paino on laskettu jakamalla välitykseen myytyjen sonnivasikoiden paino yhteensä niiden määrällä. Sonnivasikasta saatava kilohinta on tällä tilalla 3,10 euroa elopainokilolta. Myyntihinta on saatu jakamalla sonnivasikoista saadut tulot myydyillä sonnivasikka kiloilla. Emolehmää kohti sonnivasikasta tulee myyntituloja vuodessa keskimäärin 453 euroa kun oletuksena on, että joka toinen syntyvä vasikka on sonnivasikka.

Lehmävasikan keskimääräinen myyntipaino tilalla on 280 kiloa. Tämä on laskettu jakamalla välitykseen myytyjen lehmävasikoiden paino yhteensä niiden määrällä. Keskihinta on niillä 2,15 euroa elopainokilolta, joka on johdettu välitykseen menneiden lehmävasikoiden hinnasta, jakamalla saadut myyntitulot myydyillä kilolla. Kaikki lehmävasikat eivät mene välitykseen vaan osa jää uudistusta varten tilalle kasvamaan, joka on huomioitu myytävissä lehmävasikoiden lihakilojen määrässä.

Emolehmien uudistusprosentti tilalla on 12,5 prosenttia. Yhdestä poistoemolehmästä saa 1 000 euroa teuraaksi myytäessä. Tämä summa kerrottuna poistoprosentilla saadaan yhtä emolehmää kohti tuleva tulo, jolloin poistolehmän lihasta saatavat myyntitulot ovat 125 euroa vuodessa. Tällä tilalla pyrittiin parantamaan eläinainesta poistamalla vanhoja emoja karjasta, jonka vuoksi uudistusprosentti on suhteellisen korkea.

Eläintukien määrä on laskettu jakamalla emolehmien saama eläintukien kokonaissumma emolehmien määrällä. Peltotuissa on huomioitu yhden emolehmän käyttämä peltoala ja tämä on kerrottu pellon hehtaarituella. Tilalla yhden emon ja sen vasikan rehujen tuottamiseen käytetään 1,48 hehtaaria peltoa ja maksettava tuki hehtaaria kohden on 607 euroa. Hehtaarituen määrä on saatu jakamalla peltotuet yhteensä peltohehtaareilla. Peltotuet emoa kohden on saatu kertomalla keskimääräinen hehtaarituki emon käyttämällä peltopinta-alalla. Tuotot yhteensä yhtä pihvivasikkaa ja sen emoa kohden ovat 2 232 euroa, tästä summasta tukien osuus on 64 prosenttia eli 1 428 euroa.

Muuttuvat kustannukset yhtä eläintä kohden vuodessa ovat 1 325 euroa (70 %). Säilörehun, kokoviljasäilörehun ja laitumen tuotantokustannukset on laskettu erillisellä laskelmalla tilan antamien tietojen perusteella. Näin on saatu määritettyä tilan kotoisten rehujen todelliset hinnat.

Suurin osa muuttuvista kustannuksista tulee kotoisten rehujen tuotantokustannuksista, yhteensä 960 euroa (50 %). Emon ja sen vasikan käyttämä keskimääräinen energiamäärä on 63 404 megajoulea vuodessa. Se koostuu säilörehusta 596 kg ka, ostosäilörehusta 1 288kg ka, kokoviljasäilörehusta 2 085 kg ka ja laitumesta 2 239 kg ka. Kotoisten rehujen tuotantokustannukset kuiva-ainekilolta ovat säilörehulla 20 senttiä, kokoviljasäilörehulla 18,3 senttiä ja laitumella 20,5 senttiä.

Tilalla ostetaan viljaa, kivennäisiä ja tarvittaessa säilörehua. Muita muuttuvia kustannuksia muodostuu esimerkiksi kuivikkeista ja lannanlevityksestä, joiden kustannus eläintä kohden on 61 euroa. Uudistuksessa on huomioitu vain siitossonnien hankinnasta tuleva kustannus. Tilalle ostetaan joka vuosi 5 000 euron arvoinen siitossonni, joka emolehmä vasikka paria kohden jaettuna on 52 euroa vuodessa.

Työkustannukset ovat emolehmää ja sen vasikkaa kohden vuodessa 129 euroa, jolloin yrittäjälle tulee työtunteja vuodessa 8. Työmäärä muodostuu ruokinnasta kuivituksesta ja tarkkailusta. Työkustannukset kaikista tilan kustannuksista ovat 7 prosenttia.

Kiinteät kustannukset: Konekustannukset muodostuvat kotieläintuotannossa käytettävistä koneista, joita ovat kaksi traktoria, paalileikkuri ja -silppuri, mönkijä ja karjankuljetusvaunu. Toisen traktorin käytöstä 40 prosenttia kohdistuu kotieläintuotantoon ja muista koneista 100 prosenttia. Konekustannuksista tulee yhteensä 125 euroa emo vasikkaparia kohden vuodessa.

Rakennuskustannukset koostuvat kotieläinkäytössä olevien rakennusten kiinteistä kustannuksista. Tilan rakennuksia ovat emopihatto, loppukasvattamo ja konehalli, joista tulee kiinteitä kustannuksia yhteensä 178 euroa vuodessa per emolehmä. Yleiskustannuksia muodostuu 144 euroa emo vasikkaparia kohden vuodessa. Kiinteät- ja yleiskustannukset ovat yhteensä 447 euroa, joka on kaikista tuotannon kuluista 24 prosenttia.

Pihvivasikan tuotantokustannukset ovat 1 550 euroa. Tuotot emo vasikkaparia kohden ovat 2 232 euroa. Kun tuotoista vähennetään muodostuneet kustannukset, saadaan kyseisellä tilalla nettovoitto pihvivasikan tuotannosta 682 euroa vuodessa. Pihvivasikantuotanto on tilalla kannattavaa.