Cha Cha Cha in care – Changes, Challenges, Chances

Florence Network on Euroopan vanhin sairaanhoitajien ja kätilöiden verkosto, jonka tavoitteena on edistää liikkuvuutta ja yhteistyötä eri koulujen, sekä maiden välillä hoito- ja kätilötyön puitteissa. Verkostoon kuuluu 40 yliopistoa ja ammattikorkeakoulua 18 eri Euroopan maasta. Vuosittain pidetään konferenssitapahtuma (FNAM, Florence Network Annual Meeting) jossakin yhteistyökumppaneiden kouluista ja ensimmäisen kerran tapahtuma onkin järjestetty vuonna 1995. Florence Network pyrkii jatkuvasti kehittämään hoito- ja kätilötyötä jakamalla tietotaitoa niin koulutuksen, tieteellisen tutkimuksen kuin kehittämistyönkin saralla.

https://sites.google.com/site/theflorencenetworkeu/home

Florence Network on tarkoitettu sekä hoito- ja kätilötyön lehtoreille, että alan opiskelijoille. Florence Network Student Board koostuu eri maiden edustajista, jotka suunnittelevat opiskelijoille suunnatun ohjelman ja järjestävät yhteistä illanviettotekemistä konferenssin aikana. Valmistuessaan opiskelija luovuttaa paikkansa johtokunnassa seuraavalle ja uusi edustaja valitaan vaaleilla FNAM:in yhteydessä.

Vuonna 2018 FNAM järjestettiin Brysselissä 16.4-20.4., jossa järjestäjäkouluna toimi Odisee University College. Teemana oli “Cha Cha Cha in care” eli muutokset, haasteet ja mahdollisuudet hoitotyössä. Konferenssin avainsanomasta tuli kertomaan Jan Van Hecke, kuka koordinoi Euroopan PRoF-yhtymää (patient room of the future). http://www.prof-projects.com/

Hänen mukaansa tulevaisuudessa hoitotyöhön tulee vaikuttamaan kahdeksan kriittistä tekijää, joiden ymmärtäminen on välttämätöntä ihmislähtöisen hoitotyön toteuttamiseksi; 1) mukavuudenhaluisuus ja tuen tarve nousevat jatkuvasti, jolloin terveydenhuollon asiakkaat vaativat enemmän resursseja asiakaspalveluun, 2) yksityisyyden korostuminen, jolloin esimerkiksi terveydenhuollon henkilökunta eivät voi vain kävellä potilashuoneeseen esittäytymättä ja pyytämättä lupaa, 3) turvallisuuden tunne on luotava myös sairaalaolosuhteissa, 4) terveydenhuollon ratkaisujen on oltava vapaita stigmojen luomisesta, näkemys terveydenhuollon asiakkaasta yksilönä, 5) tavoitteena eri sukupolvien asuminen yhdessä niin pitkään kuin mahdollista, kotihoidon kehittäminen entistä paremmaksi, 6) yksinäisyys nykypäivän krooninen sairaus, 7) kunnioitus niin asiakasta, oman ammattikunnan, kuin muidenkin ammattilaisten näkemyksiä kohtaan sekä 8) joustavuus eri hoitotyön ratkaisuihin.

FNAM:in aikana järjestetään luentojen lisäksi erilaisia työpajoja. Osallistuimme muun muassa musiikkiterapiaa käsittelevään pajaan, jossa opiskelijat kertoivat omia kokemuksiaan terapiamallin käytöstä hoitotyössä. Kävimme lisäksi läpi käytön mahdollisuuksia niin dementian, masennuksen kuin aivohalvausten yhteydessä tai osana kivunlievitystä. Tanssimme yhdessä chachacha:ta luodaksemme yhteishenkeä ja lievittääksemme jännitystä uusien tuttavuuksien edessä.

Odiseen hoitotyön lehtori Patrick Janssens kertoi simulaatiotyöpajassa työskentelymallin tärkeydestä ryhmätyö- ja kommunikaatiotaitojen kehittämisessä. Heillä simulaatiotilanteita käytetään kriisitilanteiden harjoitteluun, joita ei sairaalaolosuhteissa tapahdu usein eivätkä opiskelijat useinkaan pääse auttamaan niiden sattuessa. Hänen mukaansa tiimitaitoja ei pystytä kehittämään normaalissa luento-opetuksessa ja toisaalta harjoittelun sekä teorian välillä on aukkoja. Kriisitilanteiden simuloinnilla pystytään teoriaopetuksen kautta saatuja tietoja integroimaan kommunikaation vaatimuksiin ja luodaan turvallinen, sekä ei-arvosteleva ympäristö oppimiskokemuksille. Debriefing on äärimmäisen tärkeää simulaation jälkeen ja mahdollisuuksien mukaan Odiseessa simulaatio tehdään vielä sen jälkeen uudestaan samalla pienryhmällä.

Osallistuimme Odiseen Aalstin kampuskäynnillä simulaatioon, jossa esiteltiin hoitoelvytystilanteen kautta heidän tilojaan. Tämän jälkeen kävimme läpi kriisitilanteiden hallintatyökaluja; 1) tunne työpisteesi, 2) ennakoi ja suunnittele etukäteen, 3) kutsu lisäapua varhain, 4) harjoita johtajuutta ja seuraajuutta, 5) jaa työtaakka, 6) käytä kaikkia saatavilla olevia resursseja, 7) kommunikoi tehokkaasti, 8) hyödynnä kaikkea käytettävissä olevaa informaatiota, 9) ehkäise ehkäistävissä olevia virheitä, 10) tarkasta uudelleen, 11) käytä kognitiivisia apuvälineitä, 12) uudelleenarvioi jatkuvasti, 13) harjoita ryhmätyötä, 14) kohdenna resurssit viisaasti sekä 15) aseta prioriteetit dynaamisesti.

Konferenssin viimeisenä virallisena päivänä kuuntelimme An De Moorin luentoa ChaChaCha-teemasta kansainvälisyysnäkökulman kautta. De Moor toimii Odiseen University Collegen kansainvälisten suhteiden koordinaattorina. Konferenssin loppusanoista vastasi Lon Holtzer, kuka toimii flaamilaisen hoitotyön lähettiläänä.

Holtzer korosti ikääntymisen ja eläköitymisen vaikutuksia hoitotyön muutokseen, sekä kroonisten sairauksien lisääntynyttä määrää ja toisaalta monisairaalloisten potilaiden hoitotyön haasteita. Hoitoalan ammattilainen on nykyään yhä pienemmän alueen spesiaaliosaaja. Tavoitteena on, että potilas on kumppani kenen kanssa teemme ratkaisuja yhdessä hänen terveyteensä liittyen. Sairaalaolosuhteissa ihminen on hyvin haavoittuvainen ja hoitajan tulisikin välttää oman valta-asemansa hyväksikäyttöä, mutta toisaalta myös ns. lellimistä tai rutiininomaista hoitoa. Huomio tulisi kiinnittää myös ihmisen tukiverkostoon ja omaisten jaksamiseen yhä enemmän. Kriittistä on kommunikaatio niin sekä terveydenhuollon ammattilaisten välillä, kuin informaation antaminen julkisilla foorumeilla.

De Moorin mukaan muutoksia hoitotyöhön tuovat yhä enenevissä määrin moninaisuus kulttuurillisesti ja muutenkin, osaamisvaatimukset usean tehtävän tekemisestä samanaikaisesti, laaja yhteydenpito eri tahojen välillä sekä johtajuustyylin muutokset yhdessätekemistä painottaen. Haasteita hoitotyöhön tulevat aiheuttamaan juuri kulttuurierot. Ymmärrys ja asenne ratkaisevat, kulttuuritekijöistä vain pieni osaa näkyy muille ja kulttuurillinen viitekehys perheen, ystävien sekä mm. maan lakien kautta vaikuttavat jokaisella omaan toimintaan. Hoitotyön mahdollisuuksista De Moor mainitsi terveydenhuollon tavoitteisiin pyrkimisen kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen, jossa ympäristötekijöiden lisäksi huolehditaan esimerkiksi myös työntekijöiden hyvinvoinnista sekä hyvästä terveydentilasta.

De Moor luetteli seitsemän elinikäistä taitoa, joita nykypäivänä tulisi vaalia kaikkialla; 1) kriittinen ajattelu sekä ongelmanratkaisukyky, 2) luovuus ja innovaatiotaito, 3) yhteis- ja ryhmätyö, johtajuustaidot, 4) monikulttuurinen ymmärrys, 5) kommunikaatio ja median vaikutuksen huomiointi, 6) ATK-taidot sekä kulttuurienvälisen kommunikoinnin sujuvuus ja 7) elinikäinen oppiminen ja itseluottamus muutostilanteissa. Lisäksi nykypäivän kliininen hoitotyö ei ole vain potilaiden hoitamista, vaan havaintojen tekemistä ja niiden analysointia/reflektointia, yhteistyötä ja keskustelua organisaation sisällä sekä eri tahojen välillä, jatkuvaa arviointia ja toiminnan koordinointia sekä muutoshalukkuutta kehitysehdotuksien mukaisesti, sekä elinikäistä oppimista ja harjoittelua.

FNAM 2018 tarjosi siis laaja-alaisesti näkökulmia nykypäivän sekä etenkin tulevaisuuden hoitotyöhön. Selvää on, että kätilöinä ja sairaanhoitajina olemme suurien muutosten edessä sekä ammatillisen kehittymisen, että kulttuurillisten seikkojen puolesta. Tulevaisuuden terveydenhuollon asiakas vaatii yksilöllisempää, yksityisempää ja moniammatillisempaa hoitoa mahdollisimman kustannustehokkaasti sekä lyhyen ajan sisällä. Toisaalta terveydelliset haasteet voivat olla hyvin monitahoisia ja sairaat entistä monisairaampia. Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen ovat ratkaisevassa roolissa.

Konferenssimatka näin alan opiskelijoiden näkökulmasta oli siis erittäin hyödyllinen ja ajatuksia herättävä, suosittelemme osallistumista lämpimästi mikäli mahdollisuus siihen tarjoutuu.

Susanna ja Laura

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *