Savoniasta Pariisiin – opintomatkalta kieli- ja kulttuuritaitoa työelämän tarpeisiin

Bonjour, parlez-vous français? Oui! Työelämässä tarvitaan monipuolisia kieli- ja viestintätaitoja suomen, englannin ja ruotsin lisäksi. Työympäristömme on entistä globaalimpi ja monikielisempi. Tämän tietävät myös Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka hyödyntävät Savonian tarjoaman mahdollisuuden opiskella maailman kieliä, kuten ranskaa. Kielten opiskeluun kannustetaan myös monipuolisilla oppimistavoilla ja -ympäristöillä. Vai miltä kuulostaa käytännön kielen harjoittelu opintomatkalla vaikkapa keväisessä Pariisissa? C’est super!

Tämä on mahdollista Savoniassa tarjottavalla ranskan jatkokurssilla Voici notre entreprise, johon integroituu viikon opintomatka Pariisiin. Opintomatkan tavoitteena on yritysvierailuiden ja käytännön kieliharjoitusten avulla oppia lisää ranskalaisesta työkulttuurista ja -markkinoista sekä saada itsevarmuutta kielen puhumiseen. Tänä keväänä monialaisessa opintomatkaryhmässä oli mukana myös opiskelija liiketalouden ylemmästä ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmasta, Taina Jutila. Taina tarvitsee ranskan kieltä säännöllisesti työssään Kuopion alueen kauppakamarilla palvelupäällikkönä. Hän kertoo käytännön kokemusten kautta olevansa vakuuttunut kielitaidon merkityksestä:

Työelämässä englannin kielen taito on oletusarvoisesti työnhakijalla olemassa. Se, millä pystyt erottautumaan eduksesi, on monipuolisempi kielitaito. Kielen ja kulttuurin osaaminen tekee vaikutuksen ja helpottaa suhdetoimintaa sekä kauppojen syntymistä oleellisesti. Vierailukohteista mieleen jäi monta hyvää vinkkiä paikallisten kanssa toimimisesta ja suhteiden luomisesta bisneselämässä. Matkan aikana vuorovaikutustaidot, joustavuus ja ongelmanratkaisukyky kehittyivät. Tällä matkalla oli iso merkitys oman urani kannalta.

Opintomatkalla mukana olleelle Sanna Aholle monipuolisen kielitaidon kehittäminen on myös itsestäänselvyys. Sanna opiskelee restonomiksi suuntautumisenaan matkailun liikkeenjohto. Hän näkee kielten ja kulttuurien tuntemuksen olennaisena osana tulevalla ammattiurallaan:

Kielten opiskelu helpottaa kulttuurien ymmärrystä, mikä on matkailualalla tärkeää. Alallani työympäristö on monikulttuurinen, joten useiden kielten tuntemuksesta on varmasti hyötyä. Tähtään hotellialalle, joten siellä varsinkin osaamistani kielistä on varmasti hyötyä.

Samalla kun viestintä työelämässä on yhä monikielisempää, on vieraiden kielten opiskelu vähentynyt Suomessa viime vuosina, ja alueelliset erot kielten opiskelun mahdollisuuteen ovat isoja. Tähän ongelmaan on tartuttu eri kouluasteilla käynnistetyillä hankkeilla. Korkeakouluopiskelijoiden kielten opiskelun monipuolistamiseksi on käynnistymässä valtakunnallinen KIVAKO-hanke, jossa myös Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana. Opetusministeriön rahoittamassa KIVAKO-hankkeessa tavoitteena on kielivarannon monipuolistaminen ja opetuksen saatavuuden parantaminen digitaalisuutta hyödyntäen.

On hienoa, että kieli- ja kulttuuritaitojen opiskelua halutaan kehittää ja tukea eri keinoin niin valtakunnallisesti kuin Savoniassakin. Digiteknologia avaa mahdollisuuksia laajempaan yhteistyöhön ja joustavampaan opiskeluun. Toisaalta kielten kursseihin integroitavat opintomatkat motivoivat käyttämään kieltä aidoissa tilanteissa ja tuovat opiskelijalle arvokasta kokemusta kohdemaan kulttuurista. Näin kokivat myös iloisen opintomatkaseurueemme opiskelijat, joiden tunnelmat Sanna Aho kiteyttää hyvin:

Päästiin testaamaan taitojamme käytännössä, ja oli kiva huomata, että oikeasti tulee ymmärretyksi! Vierailimme mielenkiintoisissa kohteissa ja kuulimme innostavia tarinoita. Erittäin antoisa reissun kaiken kaikkiaan.

Anu Mylläri ja Sanna Savela
Kielten lehtorit
Savonia-ammattikorkeakoulu

Alankomaista uusia ajatuksia musiikinopetukseen

Joulukuussa 2017 pääsin tutustumaan Minerva Academy of Pop Culture –oppilaitokseen, joka sijaitsee Leeuwardenin kaupungissa Alankomaiden pohjoisosassa. Pop-akatemia toimii osana Hanze University of Applied Sciences –yliopistoa. Akatemia on Hollannissa ainoa, jossa voi suorittaa Bachelor of Pop Culture –tutkinnon. Akatemiassa oli parhaillaan menossa International Week, jonka johdosta päiväohjelma poikkesi normaalista.

Minerva Academy of Pop Culture

Pop-akatemian antoisa kansainvälinen viikko

Pop-akatemian kansainväliseen viikkoon sisältyi useita vierailevien opettajien vetämiä workshopeja. Itse osallistuin käsityö-workshopiin, jonka veti Šiauliain yliopiston opettaja. Joidenkin workshopien aiheet olivat osittain hyvinkin abstrakteja. Tuntui kuitenkin siltä, että osallistujat olivat tottuneita tällaiseen itsenäisyyttä vaativaan työskentelyyn.

Pop-akatemian työskentelykulttuuri on kaiken kaikkiaan hyvin vapaa ja vaatii opiskelijoilta itsenäisyyttä sekä oma-aloitteisuutta. Perinteistä luentomaista opetusta ei ole juuri lainkaan, vaan opiskelu tapahtuu opiskelijoiden itsensä valitsemien projektien puitteissa, opettajien toimiessa taustalla valmentajan ja ohjaajan roolissa. Tällä työskentelytavalla on sekä hyviä että huonoja puolia, mikä kävi ilmi keskusteluissani opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Akatemian ilmapiiri sinällään on hyvin luova ja positiivinen ja akatemian tilat ovat kodikkaat ja toimivat.

Viikko-ohjelmassa oli myös mielenkiintoinen biisinteon co-writing-projekti. Viikon aikana seurasimme projektiin osallistuneiden työparien työskentelyä ja päivän päätteeksi pääsimme nauttimaan biiseistä. Jokaiselle päivälle annettiin eri teema, jonka pohjalta parit kehittelivät tuotoksensa. Biisit olivat elektronisesti tuotettua pop-musiikkia ainoina akustisina instrumentteina laulu ja joissain biiseissä kitara. Päivien tahti oli kiihkeä, koska jokaisen päivän päätteeksi parien tuli esitellä lähes valmis demo. Lisähaastetta työskentelyyn toi myös se, että työparit vaihtuivat päivittäin. Jokaisen päivän lopuksi co-writing-projektin tuotokset arvosteltiin ja opettajat pohtivat, mitä kappaleita tarjotaan mahdollisesti myöhemmin musiikkiteollisuudelle artistien ohjelmistoon.

Biisintekoa co-writing-projektissa

Kuultua ja nähtyä konkretisoimaan

Tästä co-writing-hankkeesta on Pop-akatemialla ja Tampereen AMK:lla jo neljän vuoden perinne. Ehdottomasti etuna yhteistyössä on mahdollisuus verkostoitumiseen Keski-Euroopan musiikkiteollisuuspiireissä. Näin oppilaitosmaailma kytkeytyy aidosti musiikkiteollisuuteen ja elinkeinoelämään tätä kautta. Pop-akatemian projektimuotoisessa toimintakulttuurissa opiskelijaprojektien dokumentointi nojaa portfolio-työskentelyyn ja opiskelijoiden omien portfolioiden hyödyntämiseen.

Vastaavanlaisen rutiinin lanseeraaminen olisi mielestäni perusteltua myös Savonian musiikinopetuksessa. Tanssin puolella käytäntö onkin jo olemassa. Myös teknologian vahvempi näkyminen opintojaksojen toteutuksissa olisi mielestäni harkinnan arvoinen seikka jatkossa. Vierailun aikana keskusteltiin yhteistyöstä sekä TAMK:n edustajien että muiden kv-viikolla esittäytyneiden oppilaitosten kesken. Kansainvälisyyden konkretisoiminen opetuskäytänteiden tasolla on varmasti hyödyllinen mahdollisuus tulevaisuudessa. Yhteystietoja vaihdettiin ja jatkoa seuraa!

Opiskelijat lavalla

Pekka Toivanen
Musiikin lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

Terveysalan simulaatio-osaamista Sloveniassa

Ajatus vierailusta slovenialaiseen Mariborin yliopistoon tuli alkuvuonna 2016, jolloin heidän opettajia oli vierailemassa Savonian terveysalan Simupedacreation –tapahtumassa Kuopiossa. Mariborin edustajia kiinnosti ennen kaikkea simulaatiokeskuksemme tilat, sekä siihen liittyvä simulaatiopedagoginen osaaminen. Lähdimme edistämään yhteistyötä heidän kanssaan, ja opettajavaihto Sloveniaan toteutui toukokuussa 2017.

Tavoitteenamme oli esitellä simulaatio-opetusta simulaatiopedagogisen luennon ja simulaatio-opetuksen esimerkkien avulla. Mariborissa on yksi simulaatiotila ja simulaattori mutta teknisen tuen puuttuessa he eivät ole niitä juurikaan käyttäneet. Myöskään simulaatiopedagogista koulutusta Mariborin opettajilla ei ole.

Simulaattori ja simulaatiotila.

Järjestämämme opetus oli kirurgisen potilaan hoito toisen vuosikurssin opiskelijoille. Kukaan opetukseen osallistuvista opiskelijoista tai opettajista ei ollut aiemmin osallistunut simulaatioihin tai käyttänyt menetelmää opetuksessaan. Esittelimme simulaatio- oppimisen periaatteita ja rohkaisimme opiskelijoita heittäytymään kokemukseen.

Orientaatioluento simulaatiopedagogiikasta.

Harjoituksiin saatiin helposti mukaan opiskelijoita, ja osallistujat ymmärsivät simulaatio-oppimisen menetelmänä ja työskentelivät harjoituksissa aktiivisesti ja rohkeasti. Totesimme harjoitusten kuluessa, että täysin samanlaiset harjoitukset eivät sovellu sellaisenaan käytettäviksi eri maissa ja kulttuureissa, koska terveydenhuollon käytännöt ovat erilaiset. Esimerkiksi sairaanhoitajien oikeudet ja toimintavalmiudet poikkeavat toisistaan, joka vaikuttaa simulaatio-opetuksen ja harjoitusten sisältöön. Tämän tyyppiset eroavaisuudet vaikuttavat varmasti muuhunkin terveysalan yhteistyöhön, joten niihin kannattaa valmistautua hyvissä ajoin.

Orientaatio simulaatioharjoitukseen.

Mariborin opettajat olivat vaikuttuneita simulaatioista ja halusivat keskustella menetelmän käytännön toteutuksesta ja sen mahdollisista haasteista. Annoimme opettajille simulaatiopedagogista oppimateriaalia menetelmän käyttöönoton tueksi. Opiskelijat pitivät simulaatio-oppimista mukavana ja mukaansa tempaavana tapana oppia ammatin keskeisiä asioita. Vieraalla kielellä harjoittelu koettiin haasteelliseksi, mutta toisaalta osa totesi, että vieraalla kielellä harjoittelu simuloi vieraskielisen potilaan hoitamista. Tämän tyyppinen osaaminen on varmasti jatkossa yhä suuremmassa roolissa usean terveysalan työntekijän arjessa.

Mariborin yliopistossa ovat käytössä vielä melko perinteiset opetusmenetelmät, joissa korostuvat luento- ja seminaariopetus. Opiskelijoilla on myös paljon taitojen harjoittelua (skill station), joissa harjoitellaan opintokokonaisuuteen kuuluvia keskeisiä taitoja ja osaamista. Opintojaksojen aikana, esim. lastenhoitotyön opinnoissa, opiskelijoita opetetaan ja opastetaan erilaisiin lasten hoidossa tarvittaviin toimintoihin. Opintojakson lopussa jokaiselta opiskelijalta testataan aiheeseen liittyvät taidot. Jos opiskelija ei ole saavuttanut riittävää osaamista, hänen täytyy tulla kertaamaan asiat ja suorittamaan testaus uudelleen seuraavaan ryhmän mukana. Näin ollen opiskelija ei voi edetä kyseisen alan harjoitteluun, ennen kuin testaus on onnistuneesti suoritettu.

Lasten hoitotyön luokan varustusta.

Vierailu University Clinical Centeriin ja vaihto-opiskelijoiden tapaaminen

Pääsimme tutustumiskäynnille myös Mariborin yliopistolliseen sairaalaan. Vierailimme teho-osastolla, kardiologisella tutkimusosastolla, kardiologisella osastolla ja sydänvalvonnassa, leikkausosastolla, päivystyksessä ja kirurgisella osastolla. Kaikki sairaaloiden yksiköt oli varustettu erittäin nykyaikaisilla ja laadukkailla välineillä ja laitteilla.

Päivystyksessä on otettu käyttöön triage-toiminta (kiireellisyysjärjestys) ja se toimii hyvin fyysisten tilojen ja henkilöstön työnjaon näkökulmasta. Sen sijaan potilastietojen dokumentointi toteutettiin edelleen paperisilla lomakkeilla koko sairaalassa.

Mariborin sairaalan päivystyksen sokkihuone.
Päivystyksen ja toimenpidehuoneen varustusta.

Tapasimme ortopedisella osastolla Savonian ensihoidon opiskelijoita. Opiskelijat suorittavat vaihdossa myös lasten hoitotyön harjoittelun. Yliopistosairaala tarjoaa em. alueiden lisäksi erittäin hyvän harjoittelumahdollisuuden teho-osasolla ja päivystyksessä.

Mariborissa on edullista elää ja yliopisto järjestää melko hyvät asunnot opiskelijoille. Mariborissa opiskelijat tekevät harjoittelussa vain aamuvuoroja, koska usein iltapäivisin tai iltaisiin harjoittelujen jälkeen on vielä oppilaitoksella pakollisia seminaareja.

Yliopiston johto avoin yhteistyölle

Yliopiston terveysalan koulutuksen johto oli tyytyväinen vierailustamme ja erittäin kiinnostuneita mm. siitä, miten Savoniassa toteutetaan simulaatio-opetusta, minkä verran niillä korvataan kliinistä harjoittelua ja missä opinnoissa simulaatioita käytetään. Sellainen vaikutelma tuli, että Mariborissa simulaatio-opetuksen pedagogista suunnittelua ollaan parhaillaan vasta tekemässä.

Mariborin yliopiston johto oli simulaatio-opetuksen kehittämisen lisäksi kovasti kiinnostunut master-tason johtamisen koulutuksesta ja mahdollisesta yhteistyöstä Savonian kanssa.

Heillä on nyt jonkin verran opetusyhteistyötä brittiläisten ja amerikkalaisten yliopistojen kanssa, mutta he ovat kiinnostuneita yhteistyöstä myös muiden eurooppalaisten koulutusorganisaatioiden kanssa.

 Mariborin yliopisto tuntuu hyvältä yhteiskumppanilta. He arvostavat toisia korkeakouluja kumppaneina ja haluavat tehdä vastavuoroista yhteistyötä Euroopan eri organisaatioiden kanssa.

 

Arja Kemiläinen
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Marja Silén-Lipponen
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

 

Shanghaissa ensihoitoon tutustumassa

SUMHS eli Shanghai University of Medicine and Health Sciences on perustettu vuonna 2015 yhdistämällä kolme erillistä terveysalan oppilaitosta, joilla on yli kuuden vuosikymmenen historia takanaan. Yliopisto omistaa kolme kampusta ja opetussairaaloita Pudongin alueella. SUMHS:lla on kansainvälisiä kumppaneita 12 eri maassa.

Matkamme päätavoitteemme oli tutustua kumppanimme SUMHS:n Clinical Medicine (Pre-Hospital First Aid) –koulutukseen. Tämän tutkinnon omaavat voivat työskennellä vain sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Koulutukseen pääsee vain miehiä. Tätä perusteltiin sillä, että sairaalan ulkopuolinen ensihoito on niin rankka ala, että siellä eivät naiset selviydy.

School of clinical medicine SUMHS:ssa

Ensimmäinen matkaviikko Shanghaissa, palavereja yliopistolla ja ensihoidon tutustumisvuorot

 Tapasimme SUMHS:N kansainvälisistä asioista vastaavan professorin ja muuta johtoa, jotka esittelevät yliopiston toimintaa yleisellä tasolla ja tutustuttivat meitä SUMHS:n tiloihin. Esittelimme heille suomalaista ensihoitajakoulutusta ja opetussuunnitelmaa sekä ensihoitopalvelujärjestelmää. Koulutusjärjestelmämme poikkeavat toisistaan todella paljon, koska kiinassa kyseinen koulutus on osa lääketieteellistä koulutusta. Suomessa ensihoidon koulutus tapahtuu ammattikorkeakouluissa osana sosiaali- ja terveysalan koulutusta.

SUMHS simulaatiotilat ja Clinical Medicine Facultyn dekaani Cai Qiaoling (oikealla) ja opettaja Gao Yanmin (vasemmalla)

Saimme myös kuulla, että kiinalainen paramedic-koulutus sisältää kansainvälisesti standardoidut sisällöt BLS (Basic Life Support), ACLS (Advanced Cardiovascular Life Support), ITLS (International Trauma Life Support), PEPP (Pediatric Education for Pre-Hospital Professionals), PALS (Pediatric Advanced Life Support), NDLS (National Disaster Life Support), jotka on alunperin kehitelty USA:ssa. Tässä koulutus eroaa paljon suomalaisesta koulutuksesta, jossa emme korosta emmekä vaadi esim. opettajilta näitä kansainvälisten kurssien käyntiä. Kaikki edellä mainitut asiat kuitenkin sisältyvät myös suomalaiseen ensihoitajakoulutukseen. Ensihoidon oppilaitosten kansainvälisen yhteistyön kannalta kuitenkin olisi oleellista, että jatkossa ensihoidon opettajilla olisi näiden standardoitujen kurssien kouluttajapätevyys.

Yliopiston tiloissa on erilaisia oppimisympäristöjä esim. taitopaja– ja simulaatioympäristöjä. Tutustuimme myös uuteen interaktiiviseen oppimiskeskukseen, jossa opiskelijoilla on hieno mahdollisuus opiskella itsenäisesti ihmisen anatomiaa erilaisten ”säilöttyjen” ihmisen osien avulla virtuaalisesti ja kolmiulotteisesti. SUMHS:iin tullaan rakentamaan myös interaktiivinen lääketieteellinen simulaatiokeskus.

Interactive Learning & Training Center of Preclinical Medicine.

Kokemukset käytännön ensihoidosta

Kävimme tutustumassa Pudongin alueen ensihoitojärjestelmään paikallisella ensihoitoasemalla. Kiinassa on eri hätänumerot ensihoidolle, poliisille ja pelastustoimelle. Pudongin alueen ensihoitoasemilla on oma ensihoidon puheluiden vastaanottopiste, josta tehtävät välitetään ambulansseille. Käytännössä hätänumeroon soitettavat puhelut vastaanotetaan ja välitetään ambulansseille suoraan kuljetustehtäviksi ilman minkäänlaista riskin- tai tarpeenarviointia.

Shanghai Pudong District Emergency Center.

Kaksi päivää olimme tutustumassa kahden eri ambulanssiaseman toimintaan olemalla mukana hälytyksillä. Potilaita ja hälytyksiä on paljon. Kohteet, joista potilaita haetaan, ovat osin hyvinkin vaikeaa ja hidasta pitkien välimatkojen ja suurkaupungin jättimäisten päivittäisten ruuhkien vuoksi. Koko Sanghain alueella asuu arviolta 24 miljoonaa ihmistä. Pudongin alueella asuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä ja tällä ensihoidon vastuualueella on 30 ensihoitoasemaa ja arviolta noin 100 ambulanssia. Kalusto, kulkuneuvon kunto, sisätilat, hoitovälineistö ja hygieniataso ambulansseissa vaihtelevat suuresti.

Kuljetus- ja hoitovälineistö on hyvin rajattua. Autossa on paarit, yksittäinen kantolakana, osittainen tyhjiötukipatja ja kauluri. Kauhapaareja, rankalautoja, lastoja tai muita välineistöä ei ole käytössä. Peitot, liinat, suojukset, siivousvälineet tai henkilöstön sekä potilaan suojautumiseen liittyvät tavarat eivät kuulu yleisesti kalustoon. Hoitajalla on käytössään itsejäljentävä potilaskirjaamiseen käytettävä vihkomallinen ”ensihoitokaavake”. Käytännössä potilas siirretään yleensä hyvin karkean ensiarvion pohjalta aina kiireellä (kiireettömätkin potilaat) autoon ja autossa tarpeen mukaan tutkitaan ja hoidetaan tapaus kohtaisesti. Hoito keskittyy vahvasti ja pääasiallisesti vain akuuttitilanteiden lääkehoitoon ja potilaan nopeaan sairaalaan kuljetukseen.

Ambulansseissa työskentelee paramedic doctorin lisäksi assistant (paarinkantaja), joka on saanut yleissivistävän koulutuksen lisäksi myös hieman ensiapukoulutusta, sekä ambulanssin kuljettaja. Käytännössä paarinkantaja sekä kuljettaja hoitavat potilaan liikuttelun, nostamiset, kantamisen, ajamisen, suunnistamisen, radioliikenteen ja ensihoitaja arvioi ja hoitaa potilasta. Yhteistyötä tehtävillä tehdään henkilökunnan ”porukkahengestä” riippuen. Käytännön työskentelyssä varsinaisesti opetellusta yhtenäisestä toimintatavasta tai suunnitelmallisista käytänteistä ensihoitotehtävällä ei voi puhua. Potilasturvallisuutta ja ensihoitotoimen tehokkuutta ajatellen käytänteet eivät pääosin ole harkittuja tai järjestelmällisiä. Suurimman ongelman kaikelle tekemiselle vaikuttaisi aiheuttavan järjestelmällisten opetettujen yhtenäisten käytänteiden puute sekä kaikkeen toimintaan liittyvä epälooginen jatkuva ”hätäinen” kiire. Joillain tehtävillä aiheeton kiire ja harkitsematon toiminta aiheuttivat potilaalle jopa turhaa kipua, tuskaa ja työ- sekä potilasturvallisuusriskejä.

Kaikki ambulanssilla tavoitetut potilaat kuljetetaan pääasiallisesti aina johonkin sairaalaan. Vain henkeä uhkaavissa hätätilanteessa potilas kuljetetaan lähimpään tarvittavaa hoitoa antavaan hoitolaitokseen. Toiminta vastaa vielä siis joiltain osin suomalaista 1970-luvun sairaankuljetusta. Kiireettömissä tapauksissa potilas tai omaiset päättävät minne potilas kuljetetaan. Lähes aina omaiset seuraavat potilaiden mukana ambulanssissa sairaalaan.

Ambulanssi onkin varsin usein täynnä väkeä ja tavaraa. Ambulanssissa myös omainen osallistuu hoitoon jos potilas esimerkiksi oksentaa tai tarvitsee jotain muuta kuin lääkinnällistä hoitoa, tutkimusta tai akuutisti henkeä pelastavia toimenpiteitä. Ensihoitaja pitäytyy herkästi vain lääkkeellisessä ja lääketieteellisessä hoidossa. Omaisilta kysytään myös mitä toimenpiteitä tai lääkintää saa suorittaa. Potilaan ja omaisten oikeutta päättää asiasta toteutetaan varsin yleisesti jopa akuutin lääkitsemisen osalta.

Lääkkeitä ensihoidossa on käytössä reilusti. Ambulanssissa on laaja kirjo hengityksen ja verenkierron radikaaliin hoitamiseen tarvittavaa lääkitystä. Vahvoja kipulääkkeitä ei kiinalaisen kulttuuritaustan vuoksi ensihoidossa käytetä. Kipua ei siis käytännössä hoideta kentällä. Muuta lääkehoitoa toteutetaan kuitenkin hyvin kaavamaisesti, herkästi, heikoilla potilaan taustatiedoilla ja potilaan statuksen ylimalkaisen selvittämisen pohjalta. Potilaan jatkuva tilan tarkkailu on myös heikkoa.

Ensihoito Sanghaissa on useissa tapauksissa käytännössä rutiininomaista potilaan kuljettamista sairaalaan saamaan hoitoa. Vain joitain akuutteja potilasryhmiä aloitetaan hoitamaan lääkkeellisesti kohteessa.

Potilasvolyymit ovat suuret ja potilasryhmissä on suurta vaihtelua. Merkittävimmät potilasryhmät ovat paikallisen tiedon mukaan sydän- ja verisuonitauteja sairastavat sekä erilaiset aivotapahtumat. Kokemuksen perustella myös sairaalasiirrot, vanhusten kaatumiset ja muut ikääntymiseen liittyvät ongelmat sekä käytännössä tarpeettomat sairaalaan haluavien potilaiden ”taksikuljetukset” ovat suuria ensihoitopalvelun kuormittajia. Resurssit alueella suhteessa tarpeeseen ovat pienet.

Suuri kaupunki, paljon mahdollisuuksia

Shanghai on varsin toimiva, hyvä ja erityisesti eksoottinen vaihtoehto ensihoidon ja muidenkin tutkinto-ohjelmien vaihtoon lähteville opiskelijoille. Shanghain ensihoidossa ja sairaalan päivystyksessä toimiminen edellyttää kuitenkin vähintään perustason ensihoidon opintojen ja harjoittelun suorittamista ennen vaihtoa. Ulospäin suuntautuneisuus, rohkeus, oma-aloitteisuus ja riittävä englannin kielitaito ovat kuitenkin perusedellytyksiä Shanghain vaihdolle.

Suuren kaupungin haittoina ovat luonnollisesti pitkät matkat mutta kulkeminen ja järjestelyt kuitenkin toimivat ja ovat tehokkaita. Kiina on edullinen maa. Ruokakulttuuri on tajunnan räjäyttävä ja se kannattaa hyödyntää. Ruoka on halpaa ja niin moninaista, että asiaa on välillä vaikea ymmärtää. Suurkaupunki tarjoaa ruoan osalta kaikkea mitä voi kuvitella ja jopa hieman yli. Vapaa-ajalle suurkaupunki avaa kokonaan uuden maailman. Kaupunki on täynnä elämää ja nähtävää. Kiinalainen kulttuuri ja suurkaupungin meno takaa varmuudella uteliaalle joka päivälle jotain uutta.

Vaikka koulutusjärjestelmämme ensihoidon opetuksen suhteen ja ensihoidon käytännön toteutuksen sisällöt ovat Kiinassa ja Suomessa erilaiset, yhteistyötä voimme tulevaisuudessa tehdä pienin askelin eteenpäin. Ison maan järjestelmät ja kulttuuri ovat niin erilaiset, että omat toimintatapamme eivät istu suoraan kiinalaisiin käytänteisiin. Yhteistyö vaatii aikaa, hienotunteisuutta ja erilaisuuden ymmärrystä.

Mixed Sanghai

 

Päivi Smahl
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Jussi Vainionperä
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Yhteistyötä tiivistämässä Pariisissa

Vierailin Paris Sud –yliopiston IUT de Sceaux:n kampuksella toukokuussa 2017. Viikon aikana kävimme neuvotteluja IUT de Sceaux:n, IUT de Cachanin sekä Ranskalais-Suomalaisen kauppakamarin kanssa. Tuloksena syntyi konkreettinen yhteistyömalli Savonian ja Paris Sud:n International Business –koulutusten välille. Lisäksi aloitettiin keskustelut muista mahdollisista yhteistyön muodoista.

Savonia on tehnyt yhteistyötä Paris Sud –yliopiston kanssa jo vuodesta 2009 alkaen. Siitä lähtien on IUT de Sceaux:n kampuksella toteutettu kansainvälistä intensiiviviikkoa Savonian liiketalouden YAMK-opiskelijoille. Tämä on tarjonnut ylemmän tutkinnon opiskelijoille mahdollisuuden nähdä mm. koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä myös Suomen rajojen ulkopuolella. Valtaosa YAMK-opiskelijoistahan on jo työelämässä, ja siten he pääsevät usein hyödyntämään kokemaansa suoraan omaan työhönsä.

Ensimmäisinä vuosina intensiiviviikko toteutettiin joka toinen vuosi ja vuodesta 2013 alkaen joka vuosi. Teemana viikossa on ollut alusta saakka moninaisuuden johtaminen (Diversity Management) ja ajankohtana toukokuu.

Myös tänä vuonna intensiiviviikko toteutettiin ja siihen osallistui 15 Savonian liiketalouden YAMK-opiskelijaa. Ryhmän vetäjänä toimi tänä vuonna lehtori Nina Huotari. Ajoitin oman vierailuni Paris Sudiin tälle samalla viikolle, ja osallistuin osittain samaan ohjelmaan, osittain taasen kävin viikon aikana neuvotteluja Paris Sudin edustajien kanssa liittyen oppilaitostemme yhteistyömme monipuolistamiseen.

YAMK-intensiiviviikko on parantunut vuosi vuodelta ja opiskelijat olivat viikkoon erittäin tyytyväisiä. Keskusteluissa tuli esille, että Paris Sud voisi olla halukas lähettämään myös Savoniaan omia opiskelijoitaan saman tyyppiselle intensiiviviikolle, jos kehitämme heille sopivan kokonaisuuden. Lähinnä kyseessä olisivat liiketalouden opiskelijat, jotka pääsisivät näkemään miten Suomessa toteutetaan työelämäläheistä koulutusta, ja toisaalta se tarjoaisi suomalaisille mahdollisuuden kuulla heidän kokemuksiaan omista toimintatavoistaan.

Matkan aikana sovittiin myös alla listatuista yhteistyömuodoista, joista voisi aloittaa kumppanuuden syventämisen. Savonian ja Paris Sud:n välille on syntynyt luottamukseen perustuvaa kumppanuutta jo lähes kahdeksan vuotta kestäneen YAMK-yhteistyön myötä, ja siten aito halu tehdä molempia hyödyttävää laajempaakin yhteistyötä.

  1. International Business Studies -opintojen osalta sovittiin 30 op:n vaihdettavasta opintopaketista. Paris Sud:n opiskelijat voivat suorittaa Savoniassa 30 op ja Savonian opiskelijat IUT de Sceaux:ssa 30 op. Pakettiin sisältyy myös mahdollisuus 10 op harjoitteluun. Harjoittelun suhteen sovittiin yhteistyöstä Ranskalais-Suomalaisen kauppakamarin (Chambre de Commerce Franco-Finlandaise) kanssa. Kauppakamarin edustajat ehdottivat, että Paris Sud ja Savonia liittyisivät kamarin jäseneksi, jonka myötä pääsisimme heidän jäsenverkostoonsa mukaan. Tämä voisi tarjota mahdollisuuden myös Pohjois-Savon alueen yrityksille saada kansainvälistä osaamista käyttöönsä.
  2. Tapasin myös IUT Cachanin kv-henkilön Mathilde Svabin, joka olisi halukas keskustelemaan yhteistyöstä Savonian tekniikan yksikön kanssa. Cachanissa on vahvaa osaamista samoissa teemoissa kuin meilläkin (mechanical engineering, information technology, jne.). Lisäksi heillä esim. robotiikka on kehittyvä ala, ja siihen liittyen myös opiskelija-yritys -yhteistyötä. Koska heillä ei vielä ole tekniikassa paljon englanninkielistä opetusta, yhteistyötä olisi halua kehittää pikkuhiljaa esim. intensiiviviikkojen ja opettajavaihdon kautta. Myös tässä yhteistyömuodossa voisivat alueemme teknologiayritykset olla mukana.
  3. Yrittäjyys on nouseva teema Paris Sudissa, ja opiskelijayrittäjyyden edistäminen erityisesti. Tässä olisi selkeä yhteistyön paikka Savonian yrittäjyys ja innovaatiot –näkökulmaamme liittyen. Keskustelua mahdollisesta yhteistyöstä tässä teemassa käydään syksyn 2017 aikana.

Matka oli hyvä esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen työ voi parhaimmillaan poikia uudenlaisia mahdollisuuksia. Vaikka vierailun ytimessä oli oppilaitosten välisen yhteistyön kehittäminen, tarjoutuu alueemme aktiivisille yrityksille hienoja mahdollisuuksia olla mukana oppimassa uutta ja saada kansainvälistä osaamista käyttöönsä.

Virpi Laukkanen
Kansainvälisten asioiden päällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu