Oppeja pohjoismaisesta kätilökonferenssista

Pohjoismainen kätilökonferenssi NJF (Nordic Federation of Midwifery) järjestettiin Islannissa Reykjakivissa 30.4.-4.5.2019. Minulla oli hyväksytty posteriesitys kätilötyön harjoittelun reflektoinnista. Tein posteriesityksen kätilötyön ensimmäisestä harjoittelun reflektoinnista, kun kätilöopiskelijat aloittivat kätilöopintojen teoriaopinnot ja kevään 2019 lopussa olivat kätilötyön harjoittelussa eri osastoilla. Luvan antoi yhteensä 14 kätilöopiskelijaa. Kätilöopiskelijat reflektoivat osaamistaan Savonian blogiin (PLE). Käytin vähimmäisosaamisten vaatimusten arvioinnissa edellä mainittuja osa-alueita.

Reflektio on prosessi, jona kehittyy harjoittelun edetessä. Reflektiossa opiskelija pohtii, onko saavuttanut tavoitteet, jotka on asettanut harjoittelujaksolle.  Siinä opiskelija pohtii omaa oppimistaan, osaamistaan ja sen kehittymistä. Siinä voi kuvata onnistumista tai vaikka jos joku asia menee huonommin. Näin voi määrittää seuraavaan harjoitteluun uusia tavoitteita.

“Thank you for submitting an abstract with the title: Description of Midwifery Students´ Reflection Skills for the 21st Congress of the Nordic Federation of Midwives, held in Reykjavik, Iceland, 2 – 4 May 2019. I have the pleasure of informing you that the scientific committee has accepted your abstract for POSTER presentation.”

NJF –konferenssi pidettiin upeassa Harpa-konferenssi rakennuksessa. Harpassa oli monenlaista toimintaa konferenssien lisäksi, mm. elokuvateatteri ja sillä järjestetään erilaisia tapatumia, kokouksia, konsertteja jne. Harpan konferenssikeskus tarjoisi sadoille kätilöille loistavat puitteet kokoontua yhteen oppimaan uutta, kuulemaan tuoretta tietoa uusista tutkimuksista, nähdä uusia julkaisuja ja verkostoitumiseen.

Tein analyysin kätilöopiskelijoiden blogista, jotka oli kirjoitettu Savonia-amk blogiin.  Käytin analyysissä kätilön vähimmäisosaamisvaatimuksia ja niiden avulla kuvattiin posteriin kätilöopiskelijoiden reflektioita. Reflektioiden analyysi tehtiin 4 kätilötyön ammatillisen osaamisen mukaisesti:

  1. Kätilön ammatillinen toiminta
  2. Kätilötyön asiakkuus
  3. Kätilö seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistäjä ja kliinisenä osaajana
  4. Kätilötyön kehittäminen ja johtaminen.

 

Seuraavassa kätilöopiskelijoiden osaamisen kuvausta:

1. Kätilötyön ammatillinen toiminta:

Yleisesti motivaatio harjoittelussa oli hyvä. Kätilötyön opetuksessa oli saatu hyvä teoriapohja harjoittelulle. Teoria vastasi käytäntöä ja osin jo selkiintyi.  Harjoittelun tavoitteiden tarkastelu ja täsmentäminen sen saaminen kätilötyön näkökulmaan auttoi edistymään harjoittelussa. Kätilöopiskelijat kokivat, että teoria asioita tulee kerrata ja syventää. Kätilöopiskeijat saivat itsevarmuutta työskentelyyn ja oppia kädentaitoihin. Kätilöopiskeijat kuvasivat myös, että heidän osaamistaan arvostettiin ja esim. asiakkailta saatu palaute vahvisti ammatillista kasvua. Vastuu omasta osaamisesta painoi ja kaikkea ei pystynyt vielä ensimmäisessä harjoittelussa sisäistämään. Ammatillinen kasvu kätilötyön oli kuitenkin lähtenyt käyntiin.

2. Asiakkuus kätilötyössä

Kätilöopiskelijat kuvasivat, että naisen, yksilön ja perheen puolustaminen ja kunnioittaminen oli tärkeää. Ohjausosaaminen ja terveydenedistäminen olivat haasteellista tässä ensimmäisessä kätilöntyön harjoittelussa. Kätilöopiskeijat osasivat käyttää näyttöön perustuvaa tietoa. Ohjaustilaneet jännittivät aluksi. Imetysohjauksessa koettiin myös onnitumista. Synnytyssalissa ensimmäinen harjoittelujakso oli vaativa ja vastuu painoi erityisesti.  Kädentaitoja myös opittiin. Harjoittelussa oli mahdollisuus myös kehittää kielitaitoa ja osa kätilöopiskeijoista oli onnistunut siinä. Opiskelijat kokivat, että ohjaustaitoja on tärkeä kehittää ja samoin he halusivat lisää tietoa kulttuurisesta kätilötyöstä.

3. Kätilö seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä ja kätilön kliininen osaaminen:

Kätilöopiskelijoiden taidot eri kätilötyön harjoittelupisteissä olivat vahvistuneet. Synnytyssaliharjoittelu oli jännittävää, mutta jakson aikana taidot alkoivat kehittyä. Lapsivuodeosastoilla harjoitteluissa kuvattiin eniten onnitumista, imetysohjauksessa oli myös haasteita. Teoriaopetus ennen harjoittelua tuki oppimista. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen taidot olivat harjoittelussa vielä taka-alalla.

4. Kätilön kehittäminen ja johtaminen

Kätilöopiskeijat kokivat, että tietoperustaa tulee vahvistaa. Monitoimijuus kätilötyössä nousi esille ja opiskelijat kokivat onnitumista siinä.  Kätilöopiskelijat kokivat, että päätöksentekotaitoja tulee harjoittaa harjoittelun edetessä. Tällä osaamisalueella koettiin myös, että kielitaitoa tulee vahvistaa. Kätilöopiskeijat osasivat hyvin käyttää näyttöön perustuvaa tietoa.

Pre-konferenssi:

Osallistuin myös Pre-konferenssiin 1.5.2019, jossa oli workshop episiotomian ompelusta synnytyksen jälkeen Gynzone.net, Kindberg & Stehouwer (Tanksa). Workshopissa sain ohjauksessa ommella episotomian uudella tavalla. Mallit olivat hyvä apu ompelussa, ja niiden avulla hahmotti hyvin, mistä on kyse. Osallistuin myös luennolle, josta sain hyvää tietoa lisää. Kokonaisuudessaan Fynzone antoi uutta tietoa ompelusta ja sain myös hyvät perustelut, miksi episiotomian ompelua tulee kehittää. Ompelussa tulee tarkastella kudoksien ja lihasten sijainti ja tietää, mitkä lihakset ovat kyseessä. Synnyttäjän episiotomia paranee näin ommelleen paremmin ja se on miellyttävämpi synnyttäjälle. Sain hyvää materiaalia kätilötyön opetukseen ja uuden näkökulman episiotomian ompeluun, jota voin hyödyntää kätilötyön opetuksessa. Gynzone.net kautta voi tilata materiaalia ja lisenssin avulla voi saada nettiympäristön, jossa on videot ja ompelutekniikat sekä toisen asteen repeämille ja episiotomialle.

Haluan yhteistyössä GynZonen, kätilöliiton ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ja kehittää episiotomian ompelemista ja sen kouluttamista kätilöopiskelijoille sekä jo valmistuneille kätilöille. Pre-konferenssi antoi paljon uutta pedagogista näkökulmaa opetukseen, mutta se on tehtävä hyvin ja yhdessä koordinoiden.

Kätilön osaamista kaivattiin myös esimerkiksi internetin ihmeelliseen maailmaan uutena ulottuvuutena. Luennoilla käsiteltiin monipuolisesti kätilötyön eri osa-alueita, tutkimuksia liittyen kätilötyöhön esim. kätilön taidot auttavat suojaamaan välilihaa, välilihan repeämien ehkäisyohjelma tehosi Ruotsissa sekä esim. miten episiotomioiden määrät vaihtelevat eri maissa.

Islannin luonto on ainutlaatuinen ja ihmeellinen. Sain nähdä myös Geysirin ja valtavan vesiputouksen. Kaiken kaikkiaan matka oli antoisa, kansainvälisiin konferensseihin on tärkeää osallistua, jotta saa uutta osaamista pedagogiseen osaamiseen ja voi välittää sitä kätilöopiskelijoille ja kollegoille.

Päivi Hoffrén
TtM, lehtori, seksuaaliterapeutti NACS
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kotikansainvälistyminen – loistava idea toteuttamista vailla valmis

Kotikansainvälistyminen (International at Home / IaH) tarkoittaa kansainvälisten kokemusten hankkimista ja vieraisiin kulttuureihin tutustumista kotimaassa. Kotikansainvälistyminen on kansainvälisten vaihtojen lisäksi erittäin tärkeä kansainvälistymisen muoto ja se tulisi olla myös vaihtoehtoinen tapa kehittää kansainvälistä osaamista opintojen aikana. Kotikansainvälistymisen avulla ne opiskelijat, joiden ei ole mahdollista lähteä ulkomaille, saavat kansainvälistä ja kulttuurista osaamista, jota yhä enemmän kansainvälistyvä ja monikulttuurinen työelämä valmistuvilta korkeakouluopiskelijoilta odottaa.

Korkeakoulujen ja tutkimuksen kansainvälistämisen edistämisen linjausten (2017-2025) tavoitteena on, että ”jokainen korkeakoulusta valmistuva on tottunut toimimaan kansainvälisessä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja ymmärtää erilaisuutta, globaaleja haasteita ja kestävän yhteiskunnan periaatteita”. Kuitenkin vain pieni osa suomalaisista opiskelijoista osallistuu kansainväliseen liikkuvuuteen. Kotikansainvälistymiselle ja sen kehittämiselle onkin siis suuri tarve.

Kotikansainvälistymisen idea ja merkitys ymmärretään osana korkeakoulujen toimintaa, mutta miten se toteutetaan käyttäen yhdessä sovittuja toimintatapoja, on vastausta vailla? Lähdimme etsimään vastausta COHEHREn (Consortium of Institutes of Higher Education in Health and Rehabilitation In Europe) järjestämästä koulutuksesta Wienistä (22.-24.5.2019) teemalla ‘Hands-on internationalization@home’.

Miten kotikansainvälisyys toteutuu Suomen korkeakoulutuksessa ja tutkimuslaitoksissa?

Hyvän startin teemaan sain päivää ennen koulutuksen alkua julkaistusta Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämästä selvityksestä (Internationalization at Home in Finnish Higher Education Institutions and Research Institutes). Selvityksen mukaan korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä on selviä eroja kotikansainvälistymisen tuttuudessa, sen tärkeydessä, tasa-arvon toteutumisessa sekä kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden rooleissa. Puolet kyselyyn vastanneista opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsenistä ja ylioppilaskuntien edustajista pitää kotikansainvälistymistä tärkeänä. Raportti paljastaa selviä eroja korkeakouluopiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistymisessä ja esittää joukon suosituksia kansallisen tason, korkeakoulutason, tiedekunta- ja laitostason, opetuksen, hallinnon ja opiskelijatason toimenpiteiksi.

Opettajien ja hallintohenkilöstön kotikansainvälistymisen ymmärtämistä, kulttuurienvälisiä taitoja ja kielitaitoa tulisi kehittää. Kulttuurienvälisten opetusmenetelmien kehittäminen ja taitojen arviointi olisi tärkeää. Kulttuurienvälisten tavoitteiden ja kotikansainvälistymisen sisällyttäminen henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin on osa ehdotuksia.

Savonian näkemys kotikansainvälistymisestä

Etukäteistehtävänä perehdyin Savonian kansainvälisyysohjelmaan ja pohdin, miten siinä määritellään kotikansainvälistyminen ja sen toimintamuodot?

Kansainväliset intensiiviviikot, kesä- ja talvikoulut ja opetuksen yhteisprojektit ovat hyviä esimerkkejä, mutta miten monen opiskelijan opetukseen ne liittyvät eri koulutusohjelmissa? Yksi tärkeä kysymys onkin, kuinka voisimme edelleen kehittää Savonian ja sen opiskelijoiden sekä henkilöstön kotikansainvälistymistä.

Lähtökohtana laadukkaan koulutuksen kehittäminen

Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat laadukkaan koulutuksen tärkeitä tekijöitä. Koulutuksen tulisi antaa KAIKILLE opiskelijoille samanlaiset valmiudet toimia tulevaisuuden monikulttuurisessa työelämässä. Savoniassa vakuutetaan, että meiltä valmistuu kansainvälisiä osaajia, mutta miten konkreettisia sitä edistäviä toimenpiteitä on tehty niin että opettajat ja henkilökunta osaavat toimia sen mukaisesti ja ovat avoimia sen toteuttamiseksi? Henkilöstön englannin kielen kurssit edesauttavat kansainvälisyyden haltuunotossa, mutta myös koulutusta esim. kansainvälisten koulutusohjelmien ja luokkien pitämiseen kaivattaisiin lisää. Koulutusta kaivattaisiin seuraaviin aiheisiin:

  • Mitä on kulttuurisuus oppimisympäristöissä?
  • Miten suunnitella monikulttuurinen oppimisympäristö?
  • Mikä on opettajan rooli kulttuuristen taitojen opettamisessa?
  • Miten opettaa vieraalla kielellä?
  • Miten suunnitella virtuaalista opetusta?

Tulisiko myös Savonian velvoittaa/ kannustaa / tukea kaikkia opettajia tarvittaessa opettamaan englannin kielellä?

Oppimisympäristöt monikulttuurisemmiksi ja kansainvälisemmiksi

Hyvin tehokas tapa saada opiskelijat kokemaan monikulttuurisia ja kansainvälisiä kokemuksia on saada oppimisympäristöt kansainvälisemmäksi. Kotimaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden sekoittaminen samoihin oppimistilateisiin, ulkomaalaisten opettajien mukaan ottaminen opintojakson pitämiseen ja vierailevat luennoitsijat tulisivat olla arkipäivää jo opintojen alusta lähtien.

Terveysalalla bioanalytiikan koulutusohjelmassa kansainvälistyminen ja kotikansainvälistyminen on otettu osaksi uutta opetussuunnitelmaa. Pitkä yhteistyö Itävallan FH Campus Wienin kanssa on johtanut siihen, että parhaillaan pystytämme yhteistä 3. ja 4. lukukautta. Tarkoituksena on, että opiskelijat voisivat joustavasti opiskella ja liikkua koulujemme välillä. Harmonisoidut opintojaksot mahdollistavat opiskelijoille harjoittelun lisäksi myös teoriaopinnot. Molempien koulujen opettajat ovat vierailleet luennoimassa ja pitämässä harjoituksia kumppanuuskoulussa jo usean vuoden ajan. Lisäksi on järjestetty etäyhteyksien välityksellä seminaareja ja muuta toimintaa, jotta myös ne opiskelijat, jotka eivät pääse syystä tai toisesta vaihtoon voivat saada kosketusta toisen maan opiskelijoihin ja toimia yhdessä.

Tällä hetkellä suunnitellaan uutta pilotointia kotikansainvälistymiseen. Pilotissa opiskelijat ovat tiiviissä yhteistyössä kumppanuuskoulun opiskelijoihin koko tutkinto-ohjelman läpi. Lisäksi bioanalytiikan koulutusohjelmalla on KV-hankkeita, kuten FutureEdu, jossa pyritään järjestämään ns. Virtual mobility. Virtual Mobility tarkoittaa toiseen ulkomaiseen kouluun ja sen järjestelmiin tutustumista virtuaalisten ratkaisujen avulla. Tämä ratkaisu auttaa niin vaihtoon lähtijöitä kuin kotikansainvälistyjiä.

Kotikansainvälistäviä oppimisympäristöjä on neljän tyyppisiä (kuvassa alla):

Erilaiset luokitukset antavat vaihtoehtoisia toteutustapoja kotikansainvälistymisen toteuttamiseksi ja niiden tietoinen kehittäminen ja kokeilu olisi tärkeää. Meillä heräsi idea liittää kv-vaihtoon saapuvat opiskelijat tiiviimmin tietyn opiskelijaryhmän ns. ”kummioppilaiksi”.

Monikulttuuriset ja kansainvälistymisen tavoitteet osaksi opetussuunnitelmia

Tehokkain tapa saada monikulttuuriset ja kansainvälistymisen tavoitteet ”elämään käytännössä” on liittää ne opiskelijoiden opetussuunnitelmiin. Tämä ei tarkoita, että joutuisimme laatimaan opetussuunnitelmat uudestaan vaan että lisäisimme kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuteen liittyviä sisältöjä jo aikaisimenpiin sisältöihin.

Mitä ovat ne monikulttuuriset ja kansainväliset valmiudet, joita opiskelijan tulisi saada opiskelunsa aikana, jotta hän paremmin pystyisi työelämässä työskentelemään eri kulttuureista tulevien työkavereiden ja asiakkaiden kanssa?

Opiskelijoiden vaihtoja pidetään keskeisenä toimintona näihin osaamisvaatimuksiin pääsemiseksi. On huomattu, että juuri vaihtoon osallistuvat opiskelijat omaavat jo ennen vaihtoa tällaisia valmiuksia ja heidän määrä koko opiskelijamäärästä on pieni. Nämä osaamisvalmiudet tulisikin liittää monien opintokurssien tavoitteisiin ja ne tulisikin tietoisemmin osata nimetä ja korostaa monikulttuurisiin ja kansainvälisiin valmiuksiin pääsemiseksi, esim. monialaiset projekti- ja yrittäjyysopinnot.

Toinen vaihtoehto on suunnitella opintokokonaisuuksia, joissa pyritään juuri monikulttuuristen ja kansainvälisten valmiuksien lisäämiseen. Esim. Global-citizen-kurssi, jossa keskityttäisiin seuraaviin sisältöihin:

Opettajan ja henkilöstön asenteet ja toiminta avaintekijöitä kotikansainvälistymisen onnistumisessa

Hyvinkin pienet monikulttuuriset ja kansainväliset kokemukset ja tapahtumat opiskelussa voivat olla hyvinkin merkittäviä tekijöitä herättämään opiskelijoiden kiinnostus kulttuurisiin ja maailmanlaajuisiin eettisiin kysymyksiin ja näin myös heidän henkilökohtaiseen toimintaan. Opettajalla on tärkeä rooli näiden ”kohtaamisien” mahdollistajana. Opettaja voi auttaa opiskelijaa näkemään todellisuuden takana olevan ”näkymättömän maailman” omine arvoineen ja normeineen ja myös tuomaan opetukseen mukaan maailmaanlaajuisia ja haasteellisia kysymyksiä ns. wicked problemia. Ne ovat monisyisiä nyky-yhteiskunnan haasteita, joihin liittyy monia toimijoita ja joihin ei ole yhtä oikeata vastausta. Tulevaisuudessa työntekijät joutuvat ratkomaan monialaisissa ryhmissä tällaisia ongelmia ja näin koulutuksen olisi hyvä antaa opiskelijoille valmiuksia ratkoa niitä.

OIS (Open Innovation Space) -ajattelu edistää kotikansainvälistymistä Savoniassa?

Kotikansainvälistymisessä on yksinkertaisesti kysymys siitä, että tulemme pois omalta mukavuusalueeltamme kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja tilanteita, näkemään ja kokemaan jotakin omasta toiminnasta poikkeavaa ja myös kyseenalaistamaan ja reflektoimaan kokemaansa. Tämä sama tavoite on myös Savonian OIS-ajattelussa eli ”maaperä” konkreettisempaan kotikansainvälistymiseen on olemassa.

Intensiivisen kolmen päivän koulutuksen aikana kuulin monia esimerkkejä siitä, miten edistyksellisiä me Suomessa olemme kotikansainvälistymisessä? Me Suomessa joudumme ”etsimään” ja luomaan tilanteita, joissa on monikulttuurisuutta; muualla maailmassa se on enemmän arkipäivää. Olemmeko myös positiivisemmin monikulttuurisuuteen suhtautuvia, koska emme ole vielä kohdanneet kansainvälistyvään maailmaan liittyviä lieveilmiötä?

Koulutus avasi meille uuden näkökulman kotikansainvälistymiseen, mutta myös samalla mielenkiintomme heräsi asioihin, joita vain sivuutimme koulutuksen aikana ja joita olisi hyvä opiskella lisää. Tässä listaa seuraavista kehittämishaasteista:

  • Monikulttuurisen oppimisympäristön suunnittelu (FAIPA tools)
  • Kulttuurisuus oppimisympäristöissä / Hofstede´s Cultural Dimensions in learning
  • Opettajan rooli kulttuuristen taitojen opettamisessa
  • Opettaminen toisella kielellä (CLIL Content and Language Integrated Learning)
  • Virtuaaliopetus (www.virtualclassroom.com)

 

Marja Gröhn-Rissanen
kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Anssi Mähönen
lehtori, PhD
Savonia-ammattikorkeakoulu

Fysioterapian opiskelijoita opettamassa kansainvälisellä intensiivikurssilla

Kansainvälisyys on osa opettajan työn arkea. Yhä enemmän tehdään yhteistyötä, jaetaan osaamista ja myös opetetaan yhdessä. Yksi yhteistyön ja yhteisen opettamisen mahdollisuus on intensiivikurssit. Savonian fysioterapian koulutusohjelma on mukana NordPlus-verkostossa, joka järjestää vuosittain yhdessä fysioterapian opiskelijoille intensiivikurssin. Mukana verkostossa on ammattikorkeakouluja ja yliopistoja Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Islannista ja Liettuasta. Tämän vuoden intensiivikurssi järjestettiin 12.-22.5.2019 University College of Northern Denmark Aalborgissa Tanskassa.

Intensiivikurssin teemana oli optimaalinen ikääntyminen ja digitalisaatio. Eri maiden ja korkeakoulujen opiskelijat pääsivät opiskelemaan iäkkäiden ihmisten fysioterapiaan liittyviä digitaalisia ratkaisuja ja pohtimaan yhdessä, miten digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan tukea iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Kaiken lopullisena tavoitteena on optimaalinen ikääntyminen.

Keskeinen lähtökohta on ikääntynyt henkilö ja hänen elämäntilanteensa. Se mitä iäkäs henkilö kykenee tekemään, luo pohjan fysioterapian suunnittelulle ja toimintakyvyn tukemiselle. Pelkästään kronologinen ikä ei kuvaa iäkkään ihmisen kyky toimia ja tehdä arjessaan valitsemiaan askareita. Siksi lähtökohtaisesti on aina tärkeää arvioida toimintakykyä laaja-alaisesti kaikilta sen eri ulottuvuuksilta: fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen. Tämän lisäksi tulee tarkastella päivittäisissä perustoiminnoissa ja asioiden hoitamisessa pärjäämistä. Myös fysioterapeutin tulee tarkastella iäkkään asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti vaikkakin työ usein keskittyy enemmän fyysisen toimintakyvyn kuntouttamiseen.

Pitkään paikalla istumista vältettävä

Yhteisen opiskelun lätökohtana on yhteinen ymmärrys. Se lähtee siitä, että kaikilla on samat käsitteet määriteltyinä samalla tavalla. Esimerkiksi käsitteet fyysinen aktiivisuus ja inaktiivisuus kuvaavat jatkumoa, jolle sijoittuu hyvin erilaisia käsitteitä kuvaamaan aktiivisuuden tasoa. Kansainväliset liikuntasuositukset antavat fysioterapeuteille yleisen ohjeistuksen fyysisen aktiivisuden tasosta, jonne jokaista iäkästä asiakasta fysioterapiassa tulisi ohjata. Kansainvälisessä opiskelijaryhmässä on hyvä vertailla millaiset ovat kunkin maan kansalliset fyysisen aktiivisuden suositukset, miten ymmärrettävästi ne on kuvattu käyttäjälle ja milloin ne on viimeksi päivitetty. Opiskelijoiden tekemä vertailu maidensa liikuntasuositusten välillä auttaa heitä oppimaan globaaleja suosituksia ja niiden kehittymistä pohjaten näyttöön perustuvaan tietoon. Erityisesti uusimmat juuri päivitetyt suositukset korostavat pitkään paikallaan istumisen välttämistä.

Toimintakyvyn, ikääntymien ja fyysisen aktiivisuden ymmärtämisen kautta päästään pohtimaan teknologian soveltuvuutta. Eri teknologiat sopivat eritavoin iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ja fyysisen aktiivisuuden tukemiseen. Teknologian käytettävyyttä ja iäkkäiden ihmisten halua käyttää teknologia on hyvä pohtia iäkkään ihmisen kanssa yhdessä. Monia iäkkäitä ihmisiä voi jopa pelottaa teknologia tai oma toimintakyky ei enää mahdollista teknologian käyttöä. Opettajan on hyvä haastaa opiskelijoita pohtimaan erilaisia näkymiä teknologian käytettävyyteen iäkkäiden ihmisten fysioterapiassa. Kun asiaan on perehdytty teoriassa, on sitä hyvä tarkastella myös käytännön näkökulmasta yhdessä iäkkäiden ihmisten kanssa. Lisäksi on hyvä oppia kuuntelemaan iäkkään ihmisen kokemuksellista ääntä. Tätä parhaimmillaan tarjoaa aktiiviset iäkkäät ihmiset itse, kuten intensiivikurssilla vieraillut luennoitsijamme.

Intensiivikurssi tarjoaa opiskelijoille riemukkaita opiskelun hetkiä yhdessä. Samalla opitaan kieltä ja erilaisia kulttuureja kansainvälistyen. Opettajana on upeaa huomata, miten kielitaito vahvistuu opiskelijoilla. Samalla myös erilaiset kulttuurit, opiskelijat ja opettajat tulevat tutuiksi. Intensiivikurssit tukevat niin opettajien kuin opiskelijoiden kielitaitoa. Kansainvälisessä yhteistyössä on voimaa.

Aalborg tarjosi raikasta aamulenkkeilykeliä, merituulta ja osalle opiskelijoita erinomaiset mahdollisuudet ajella polkupyörällä. Lähestyvästä kesästä saatiin tuntumaa muutamalla aurinkoisella päivällä. Seuraavan kerran yhteisen opiskelun merkeissä kokoonnutaan keväällä 2020 Poriin teemalla fysioterapia ja erilaiset toimintaympäristöt.

 

Marja Äijö TtT
Gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Maahanmuuttajataustaiset tutkinto-opiskelijat kaipaavat konkreettisia neuvoja

Kansainvälinen LEARNING to live -hanke on edennyt alustavien suunnitelmien mukaan. Savonia on mukana projektissa Iso-Britannian Bradfordin yliopiston, Espanjan Taragonan yliopiston, Slovenian Mariborin yliopiston ja Irlannin Corkin yliopiston kanssa. Tänä keväänä oli Iso-Britannian vuoro järjestää tapaaminen projektiryhmälle. Brexit ei loppujen lopuksi mutkistanutkaan matkaa, vaan kokous pidettiin sovitusti toukokuun puolessavälissä.

L2L-lyhenteellä kulkevassa projektissa autetaan ja tuetaan ulkomaalaistaustaisia korkeakouluopiskelijoita. Eri maiden työryhmät ovat tänä lukuvuonna työstäneet Espanjan koordinoimina työkalupakkia kielitaidon kohentamiseen sekä digitaalisiin opiskelutaitoihin ja digitaaliseen kirjallisuuteen.

Projektissa pyritään parantamaan uusilla, digitaalisilla ratkaisuilla maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopiskelijoiden elämää ja opiskelumahdollisuuksia.

Bradfordiin saapuneet projektiryhmän jäsenet ja paikalliset emännät yhteiskuvassa. Laseissa terveellistä sitruuna-minttunektaria!
Bradfordiin saapuneet projektiryhmän jäsenet olivat tyytyväisiä tapaamisen tulokseen. Kuvassa Suomesta 5. vasemmalta Katri Huuskola ja toinen oikealta Kukka-Maaria Raatikainen.

Tuen tarve esiin keskustelemalla ja yhdessä ideoimalla

Projektissa käytetään Nominal Group -nimistä aivoriihitekniikkaa, focus group työskentelyn työkaluna. Siinä määritellään tietyt kysymykset, joista ryhmä keskustelee tuottaen omia ideoita ja ratkaisuja myös kirjallisesti. Lopuksi ryhmä priorisoi pisteyttämällä ideoiden paremmuusjärjestyksen.

Ensimmäisen aivoriihisession mukaan haasteita maahan tulevalle korkeakouluopiskelijalle asettavat Suomessa erityisesti kieli ja kulttuuri. Suomi näyttäytyy hyvin suomalaisena, ei niinkään kansainvälisenä maana. Esimerkiksi asioimiskieli virastoissa on yleensä suomi ja aukioloajat lyhyet.

Kun opiskelija selviää asumiseen liittyvistä haasteista, kuten avaimen lunastamisesta, edessä on vielä monta mutkaa: esimerkiksi säähän totutteleminen. Kovat pakkaset yllättävät, vaikka niistä etukäteen varotettaisiin. Ruokakulttuuri on vahvasti skandinaavinen, ja esimerkiksi maitohyllyn leveys hämmentää tulijaa. Ohjeiden pitäisi olla vielä selkeämpiä ja kuvailevampia, kävi ilmi focus group -työskentelyssä.

Tietojenkäsittelyn opiskelijat mukana kehitystyössä

Projektissa kehitetään internet-portaali (web hub) tiedon jakamiseksi muualta tulleille opiskelijoille Bradfordin yliopiston Engineering & Informatics -koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat esittelivät ensimmäistä versiota portaalista projektiryhmän kokouksessa.

Opiskelijat esittelivät web-portaalin ensimmäistä versiota asiantuntijoiden elkein. Heille annettiin lisäevästystä jatkotyöstöön. Irlannin Angela Flynn kuvassa keskellä.
Ensimmäiseksi web-portaaliin kehitetään osio, jolla opiskelija voi parantaa medialukutaitoaan ja englannin kielen osaamistaan. Opiskelijat hakivat projektiryhmältä tietoa jatkokehitystä varten.

Portaalin vetovastuu on Irlannin tiimillä, joka oli tehnyt yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän ohjaavien opettajiensa kanssa. – This was beyond our expectations, absolutely superb!, kehui Angela Flynn Irlannista ensimmäistä versiota, ja muiden oli helppo yhtyä tähän kehuun.

Portaalin ulkoasu on nyt hahmoteltu ja kunkin maan tiimit ovat selvittäneet myös sisältötoiveita omilta kohderyhmiltään. Ennen kesää pyritään päättämään sisällöt kieltä ja medialukutaitoa kehittävään osioon.

Tähänastisissa focus group -työskentelyissä on käynyt selväksi, että kielitaidon merkitys korkeakouluopinnoissa on suuri. Täytyy osata molemmat: opiskelukieli ja opiskelumaan kieli hyvin. Savonian Nursing-koulutusohjelmassa tämä tarkoittaa, että pitää osata opiskella englanniksi sekä asioida virastoissa ja tehdä harjoitteluja ja työtä suomeksi.

Tulossa julkaisuja ja tapaaminen Kuopiossa

Bradfordin tapaamisessa sovittiin myös julkaisujen tekemisen aikataulusta sekä seuraavasta tapaamisesta. Projektiryhmä valmistelee tulevina kahtena vuotena useita vertaisarvioitavia julkaisuja eri tieteenalojen tieteellisiin julkaisukanaviin.

Web-portaalin ulkoasu on hahmoteltu.

Projektiryhmä tapaa kerran kuussa Zoom-videoneuvottelussa. Seuraava kokoontuminen on Suomessa helmikuussa 2020 kv-viikolla, Savonia-ammattikorkeakoulun Microkadun kampuksella, jolloin ollaan jo lähempänä web-portaalin julkaisua.

Briefly in English

The project group of LEARNING to Live had a transnational meeting at University of Bradford (UK), in May 2019. The aim of the L2L project is to improve the quality of life for vulnerable migrant students through integrated digital technology enhanced support and transformative action in higher education. The first draft of the Web Hub was ready for demonstration by the Engineering & Informatics students from University of Bradford. – The achievement was beyond our expectations, absolutely superb!, commented Angela Flynn from Ireland, which is leading the intellectual output 2 aiming at publishing the WebHub. The other main issue on agenda was to continue to develop a language and digital literacy toolkit for the migrant students, prepared by the Spanish team. The next L2L transnational meeting is held in Finland, at Savonia UAS, during the international week in February 2020. In addition, the monthly video conference meetings will carry on.

 

Kirjoittajat:
Katri Huuskola
Lehtori, hoitotyö

Kukka-Maaria Raatikainen
Lehtori, suomen kieli ja viestintä

Kuvat:
Kukka-Maaria Raatikainen

Florencen jalanjäljiltä Coventrysta #FNAM-konferenssiin Savoniaan toukokuussa 2020

Florence Nightingalea (1820-1910) pidetään nykyisen sairaanhoidon ja sairaanhoitajan esikuvana. Hänen mukaansa on nimetty vuodesta 1995 toiminut hoito- ja kätilötyön Florence Network, johon kuuluu 40 yliopistoa ja ammattikorkeakoulua 18 Euroopan maasta. Savonialla on ollut verkostossa vuodesta 2008 lähtien, jolloin Iisalmen yksikön sairaanhoitajakoulutus aloitti toiminnan siinä. Vuodessa 2011 lähtien verkostossa on ollut hoitotyön lisäksi Savonian kätilötyön koulutus. Verkostossa on mukana Suomesta myös kaksi muuta ammattikorkeakoulua, Lapin ja Lahden ammattikorkeakoulut.

Hoitotyön -ja kätilötyön koulutuksen kehittäminen on verkoston keskeisempiä tavoitteena ja tämän tavoitteen pääsemistä edistävät eri jäsenmaissa järjestettävät vuosittaiset tapaamiset (#FNAM).

Tässä blogissa kuljemme Florence-verkoston jalanjäljillä, verkoston 27 vuosittaisessa tapaamisessa Coventryssä Englannissa huhtikuussa 2019. Kuvaamme kokemuksiamme tapaamisesta ja teemoja, joita haluamme tuoda esille seuraavassa, toukokuussa 2020 Savoniassa Kuopiossa pidettävässä verkoston tapaamisessa / konferenssissa.

Catch the Ball

Coventryn konferenssin päätöstilaisuudessa Savonian rehtori Mervi Vidgrén ”heitti pallon” videolla tervetulotoivotuksen kera seuraavaan tapahtumaan tulijoille. Toivomme, että vuoden 2020 tapahtumaan Suomessa osallistujat ”ottavat kopin” Suomen edistyksellisistä hoitotyön ja kätilötyön käytänteistä, terveyden edistämisen, turvallisuuden sekä hoito- ja kätilötyön koulutuksen ja niiden opetusmenetelmien teemoista.

Terveyden edistämisen ilosanomaa maailmalle

Suomi on terveyden edistämisen mallimaa. Sen huomaa, kun keskustelee muiden verkostossa olevien jäsenmaiden edustajien kanssa. Suomen vahva perusterveydenhuolto ja etenkin hoitajien itsenäinen rooli toimijana on kiistaton.

Kun Suomessa on huoli terveyteen tai sairastumiseen liittyvissä haasteissa, niin ohjeistusta ja tukea saa perusterveydenhuollossa toimivilta hoitajalta puhelimitse, netin välityksellä tai vastaanotoilta. Lääkäriä tarvitaan vasta, kun muut keinot ovat käytetty. Ulkomailla sen sijaan asiakas hakeutuu useimmiten yleislääkärille / General Practitioner, sillä perusterveydenhuollon palveluita ei ole. Englannissa ja myös monissa muissa Euroopan maissa kehitetäänkin yhtenäistä hoitajan / Advanced Clinical Practitioners työnkuvaa ja valmiuksia toimia perusterveydenhuollossa lääkärin rinnalla. Workshopeissa kuulimme kehittämishankkeista, joissa kerrottiin taustaltaan kirjavan koulutuksen omaavan “hoitajan” osaamisen tunnistamista ja itsenäistä työnkuvaa, mikä “Suomen malliin” tottuneelta tuntui vanhanaikaiselta.

Suomessa sairaanhoitajien ja kätilöiden koulutuksessa ja käytännön työelämässä kiinnitetään huomiota terveyden edistämisen moninaisiin toimintamalleihin – hyviin käytänteisin, joita on tarpeen tuoda esille seuraavassa verkostotapaamisessa. Siten esimerkiksi Suomen edistyksellisen äitiys- ja lasten neuvolatoiminnan vaikutus äitien, lasten ja perheiden terveyden edistämiseen on esittelemisen arvoista tuleville vieraille. Lisäksi etäteknologian ja -ohjauksen käyttö terveydenhuollossa on lisääntynyt, joten sen hyödyntämistä on tarpeen tuoda myös esille enemmän.

Vanhempien ja lasten varhaiseen vuorovaikutukseen, perheiden terveyden edistämiseen, varhaisen puuttumiseen samoin kuin seksuaaliterveyden edistämiseen: meillä terveyden edistämisen sisällöt liittyvät pitkälti kansanterveyden ongelmiin, elintapoihin, ympäristöön, joiden alla olevista teemoista löytyy myös kaikille jäsenmaille yhteisiä esille nostettavia sisältöjä.

Meillä on myös hoidon vaikuttavuuteen liittyen kehitetty, käytetty ja tutkittu Green Care -toimintaa, jota ei FNAM-konferensseissa ole käsitelty. Tämä toimintamuoto on koettu oivalliseksi asiakastyössä esimerkiksi haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa tai kun muun hoidon ohelle halutaan tuoda uusia voimaantumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvia työmenetelmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi luontoon ja eläimiin liittyvät toiminnot, jotka pohjautuvat voimavarakeskeisyyteen, kohtaamiseen ja oppimiseen. Green Care -menetelmien vaikuttavuudesta on myös saatu jo alustavaa tutkimuksellista näyttöä, joita on mahdollisuus tuoda esille tapaamisessamme.

Vuoden 2020 #FNAM -tapaamisessa voisimme pitää terveyden esittämisen teemaa yllä myös käytännön toimin osallistamalla vieraat omakohtaisiin kokemuksiin terveyden edistämiseksi.

Turvallisuutta ennen kaikkea

Potilasturvallisuuden edistäminen on yksi merkittävä asia terveydenhuollossa, jota konferenssissa hyvin vähän sivuttiin, mutta jota me haluamme aiheena nostaa esille omassa tapaamisessamme. Potilasturvallisuus liittyy olennaisena hoidon laatuun, ja meillä sillä on myös vahva lainsäädännöllinen perusta ja sitä on tutkittu paljon. Joten aihe varmaan herättää mielenkiintoa, sillä se on globaali ja ajankohtainen. Turvallisen hoidon vaikuttavuus on tärkeä näkökulma, että hoito on näyttöön perustuvaa ja oikea-aikaista. Turvallisuus koskee erilaisia terveydenhuollon toimintoja, kuten lääkitys- ja teknistä turvallisuutta, jossa yhä enemmän tulevaisuudessa painottuva teema on asiakkaan/potilaan aktiivinen osallistuminen hoidon laadun ja turvallisuuden varmistamiseen. Kätilötyössä turvallisuus on avain asemassa esim. Synnytyssalityössä, kätilöllä tulee olla valmiuksia hoitaa synnytystä sekä sikiön että synnyttävän äidin näkökulmasta turvallisuus huomioiden. Tätä voidaan vahvasti ottaa esille tulevassa # FNAM-tapahtumassa.

Erityisesti seksuaalisuuteen ja seksuaaliväkivaltaan ja -turvallisuuteen liittyvät asiat tulevat myös sisältymään teemoihin. Seksuaalisuus oli aiheena hyvin vähän esillä Coventryssä, ja esimerkiksi seksuaaliväkivallan lisääntyminen eri yhteiskunnissa ei tullut juurikaan esille esityksissä. Seksuaaliväkivalta ja sen yleistyminen ovat tänä päivänä vahvasti esillä internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Tämän teeman esille tuominen on tätä päivää ja myös ajankohtainen tulevassa #FNAM-tapahtumassa vuonna 2020 Kuopiossa. Kätilötyön kehittäminen ja sen esille nostaminen on oleelllista Savonian tulevassa #FNAM-tapahtumassa. Savonia AMK:n kätilöopiskelijat tekevät kehittämistehtäviä myös kansainväliseen näkökulmaan ja mm. E-clinic toiminta on alkamassa, jossa esim. raskakaudeajan ohjausta ja neuvontaa voidaan antaa etätoimintoina.

Hoito- ja kätilötyön koulutuksen ja opetuksen Best Practicies

Hoito- ja kätilötyön opetuksessa simulaatiot ja taitopajat tukevat oppimista. Coventryn yliopistossa käytetään simulaatio-opetuksesta käsitettä Immersive learning ja he kehittävät sen opetusmenetelmiä käyttäen oikeita näyttelijöitä simulaatiotilanteissa, VR (Virtual Reality) teknologiaa sekä Body Simulation -nukkeja, jotka nostavat opetuksen “uudelle tasolle”.

Tulevassa omassa tapahtumassamme voimme laajentaa opetusmenetelmien esittelyä vielä enemmän robotiikkaan sekä virtuaalitodellisuuden (VR) että lisätyn todellisuuden (AR eli augmented reality) -teknologian aloille. Lisäksi webinaari -käsitteen esille tuominen ja teemoittaminen saattavat olla uudenlainen käytänne ja herättää mielenkiintoa muissa osallistujissa, joten se on hyvä ottaa käyttöön seuraavassa #FNAM-tapahtumassa.

Verkko- sekä simulaatiopedagogiikan kehittäminen tuovat haasteita opettajan työhön ja opintojaksojen kehittämiseen. Haluamme yhä paremmin opetuksessa tukea opiskelijoiden oppimista uusin menetelmin, mutta se edellyttää, että opettajilla löytyy aikaa ja osaamista oppimateriaalin tekemiseen. Coventryn yliopistossa opettajien apuna ja tukena oli teknistä henkilöstöä opetusmateriaalin tekemisessä ja simulaatio-opetuksessa. Tätä päivää simulaatio-opetuksessa on myös draaman käyttö. Täten yhä useammalle opettajalle on mahdollistettava draaman keinojen osaamisen kehittäminen ja sen käyttö tukena simulaatio-opetuksessa ja taitopajoissa.

Vuoden 2020 tapahtuman järjestämiseen osallistuvat Lapin ja Lahden ammattikorkeakoulujen Florence verkostoon kuuluvat opettajat ja tapahtuman järjestymiseen rekrytoidut opiskelijat.

We have throwed the Ball to the next #FNAM2020 – and we are ready to work for it.

See you next year in Kuopio!

Opiskelijan blogit:
https://blogi.savonia.fi/florencenetwork/
FB: https://www.facebook.com/groups/349331825710725/
Twitter: #FNAM2020 #Florence2020 #SavoniaAmk #SchoolOfHealthcare


Blogin kirjoittajat:


Marja Gröhn-Rissanen

kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Päivi Hoffren
Lehtori kätilötyö, seksuaalineuvoja –ja seksuaaliterapeutti
Savonia-ammattikorkeakoulu

Merja Jokelainen
Lehtori, hoitotyö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Cohehre-konferenssista opiskelijoille kansainvälistä osaamista

Cohehre-konferenssi kokosi jälleen eri puolilta Eurooppaa koreakoulujen asiantuntijoita yhteen jakamaan hyviä tuloksia tutkimuksesta ja kehittämisestä. Tällä kertaa kongressin järjesti Vic:n yliopisto Espanjasta ja teemana oli Integrated care: past, present and future. Konferenssi tarjoaa aina ohjelman sekä opiskelijoille että tutkijoille ja opettajille.

Opiskelijoilla konferenssi antaa mahdollisuuden osallistua viikon pituiselle intensiivijaksolle. Se parhaimmillaan tarjoaa opiskelumahdollisuuden kansainvälisyyteen ja eri kulttuureihin. Tämän lisäksi eri maista tulevien opiskelijakollegoiden kanssa pääsee opiskelemaan joka vuosi vaihtuvaa teemaa. Tämän vuoden teemana oli Diversity and Social inclusion. Teemaa tarkastellaan monialaisesti ja moniammatillisesti.

Yhteiset kansainväliset opintojaksot tarjoavat opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden kehittää kansainvälisyysosaamista ja kielitaitoa. Näiden kokemusten kautta itsetunto saa vahvistusta, kun huomaa pystyvänsä opiskelemaan vieraalla kielellä. Vieraskieliset termit avautuvat ja sanavarasto kasvaa. Kommunikointi eri maista tulevien opiskelijakollegoiden kanssa varmentaa suulista kielitaitoa, kun opiskellaan yhdessä. Samalla opiskelija saa varmuutta vieraalla kielellä puhumiseen ja asioiden esittämiseen. Kommunikointia vieraalla kielellä oppii vain puhumalla aidoissa autenttisissa tilanteissa.  Intensiivijakso on juuri tätä.

Tutustumiskäyntejä kouluihin

Viikon aikana opiskelijat olivat perehtyneet Diversity and Social inclusion -teemaan eri näkökulmista. He olivat tehneet tutustumiskäyntejä paikallisiin kouluihin ja erilaisiin sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaviin organisaatioihin. Tämän lisäksi he olivat tehneet haastatteluja ja keränneet teoreettista tietoa teemasta. Viikon opiskelu huipentui yhteiseen loppunäyttelyyn teemasta, jossa jokainen opiskelijaryhmä esitteli kongressin osallistujille oman tuotoksensa. Alla olevat kuvat esittävät opiskelijoiden tuotoksia, jotka olivat huikeita.  Opiskelijat olivat kehittäneet esimerkiksi pelejä, tietovisailuja ja näytelmiä. Aiheina esityksissä oli mm. sosiaalinen syrjäytyminen, moniammatillinen yhteistyö ja lapsi- ja/tai perhekeskeinen sosiaalityö.

Myös Suomessa entistä enemmän on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita eri maista. Tämä edellyttää työntekijöiltä kulttuurien tuntemusta ja kielitaitoa, joiden osaaminen korostuvat onnistuneessa asiakastilanteessa.

Mitä enemmän koulutuksen aikana opiskelija saa hyviä kokemuksia kansainvälisistä tilanteista sitä vahvempi ja varmempi toimija opiskelijasta kehittyy työelämään. Intensiivikurssin aikana opiskelija pääsee tutustumaan toisen maan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään. Se tarjoaa myös mahdollisuuden vertailuun siitä, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy Suomen vastaaviin palveluihin. Nämä kokemukset vahvistavat oppimista ja auttavat ymmärtämään erilaisista lähtökohdista tulevia asiakkaita ja heidän palveluiden tarpeitaan.

Aina saman lailla toteutettu palvelu ei tuota samanlaista asiakaskokemusta, koska asiakkaat ovat yksilöitä. Erilaiset yksilölliset asiakastarpeet edellyttävät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselta herkkää tuntemusta siitä, miten kunkin asiakkaan kanssa on hyvä toimia. Erityisesti tätä herkkyyttä tarvitaan silloin, kun toimitaan haavoittuvien asiakasryhmien kanssa kuten lapset.  Tämän lisäksi esille nousee eettisyys. Se on monitasoista ja näkyy niin ammattilaisen työskentelyssä kuin asiakkaan kokemuksessa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen näkökulmasta eettisyys on aina toimintatapojen valintaa yksilö- ja yhteisötasolla. Niissä tulee korostua ihmisen perusoikeudet ihmisarvoon, vapauteen, tasa-arvoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo, jota tulee kunnioittaa. Asiakkaan näkökulmasta esille nousee eettisesti oikeudenmukaisesti toteutetusta palvelusta hyvä kokemus.

Kansainvälistä osaamista kehittyy, kun toimii kansainvälisessä ympäristössä. Tämän ympäristön voi tarjota intensiiviviikot ulkomailla tai kotikansinvälisyys. Tartu tilaisuuteen ja lähde mukaan kansainvälisiin opiskelumahdollisuuksiin!

Marja Äijö TtT
gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kiinalainen juttu – hämmennyksestä yhteisymmärrykseen

Toisistaan hyvin poikkeavat kulttuurit kohtaavat, kun savonialaiset tapaavat koulutus- ja käytännön harjoittelun yhteistyökumppanit ja kiinalaiset ystävät sekä paikalliset asukkaat Shanghaissa. Sote-alalla on yhteistyötä monen toimijan kanssa, kuten kolmen Fudanin yliopistollisen sairaalan, yksityisen päiväkodin ja terveysalan oppilaitoksen kanssa.

Kuvaamme kiinalaista juttuamme maaliskuun 2019 matkakokemustemme pohjalta, pääosin yhden kumppanin kanssa toimiessamme. Shanghai University of Medicine and Health Sciences (SUMHS) sijaitsee ’rural arealla’ eli noin tunnin metromatkan päässä Shanghain keskustasta.

Turvallisuus ennen kaikkea

Yliopistoalueen turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. SUMHS:ssa on paljon ei-englantia puhuvia vartijoita ja valvontaa suoritetaan aidatulla alueella jatkuvasti. Aitauksessa on useampia portteja ja vartiotupia. Vartiotuvan sisällä verhojen takana on useita seurantamonitoreja eri puolilta kampusaluetta. Alueella rekisteröidään kaikki lähtevät ja saapuvat. Kasvotunnisteskannaus ja -valvonta ovat käytössä lähes kaikilla sisääntuloporteilla.

Alueella on käytössä myös ”robottiturvamies”, joka kiertää iltaisin eri rakennuksia valot vilkkuen. Yritimme saada kontaktia tähän ”turvarobottiin”, mutta vuorovaikutus ei tuottanut tulosta. Sen toimintaominaisuudet jäivät meille epäselväksi.

Yksittäisen turvallisuuteen liittyvän asian koimme lähtiessämme asuntolasta kotimatkalle aikaisin aamulla. Asuinkerroksen ovi oli lukossa ja oli etukäteen selvitettävä, mistä avauspainikkeesta painetaan ja päästään ulosmenokäytävään. Ulko-ovet oli lukittu erikseen, ja ei ollut automaattista ovenavauspainiketta. Taksi odotti suljetun lasioven takana, mutta emme päässeet ulos. Mitenkähän olisimme toimineet tulipalon sattuessa? Pitäisiköhän Savonian varustaa matkaaja maailmalle ”turvavasaralla”? Kokemuksesta opimme, että ’ummikko’ vastaanottovirkailija nukkuu tiskin takaisessa huoneessa, oveen koputetaan ja hänet herätetään avaamaan ovi ulos.

Kiinalainen liikennöinti- ja liikennekulttuuri

Turvallisuuteen ja myös asioiden sujuvuuteen liittyvä asia Kiinassa on toimiva Internet-yhteys, joka kannattaa ostaa jo lentokentältä. Internetin avulla toimivat käyttöliittymät (WeChat, MetroMaps, Google-Maps, MapsMe) auttavat miljoonakaupungissa ”kartalla pysymisessä”. Kiinassa joutuu usein eksymistilanteeseen, koska riittävää opastusta ei ole. WeChattia käyttävät lähes kaikki kiinalaiset ja sen käyttö helpottaa toimintaa sekä yhteistyötä kiinalaisten kanssa. Tilanteissa, joissa emme löytäneet kiinalaisten kanssa yhteistä kieltä ja ymmärrystä, laitoimme viestin kiinalaiselle yhteistyökumppanille, joka käänsi sanoman kiinaksi.

Saapuminen SUMHS:iin on helppoa, sillä he toimittavat vastaanottajan Pudongin lentokentälle. Liikkuminen taksilla on edullista, mutta haaste on saada taksinkuljettaja ymmärtämään, mihin ollaan menossa, vaikka mukana on kiinaksi kirjoitettu paikka ja osoite sekä ”print-sreen” Googlen ajoreittikartasta. Aika moni kuljettaja kieltäytyy lähtemästä kauas. Kerran kuljettaja vei meidät isompaan hotelliin, jonka respasta tilattiin meille uusi taksi. Oleellista on kiinankielinen osoite, johon ollaan menossa.

Metrolla liikkuminen on erittäin helppoa, mutta se vaatii enemmän ponnisteluja ja aikaa. Päivittäisissä ruuhkissa ihmiset ahtautuvat väkisin meidän mielestämme jo täysiin metroihin. Metrot eivät sovi ahtaanpaikankammoisille, liikuntarajoitteisille, raskaana oleville tai heikkohermoisille matkustajille. On myös huomioitava, että metro ei välttämättä kulje enää klo 22 jälkeen ja se voi kesken matkan pysähtyä siivousta varten. Silloin matkaajat poistuvat odottamaan seuraavaa vuoroa.

Keskustassa on helppo liikkua jalan. Korkeat rakennukset ja metroasemat ovat hyviä maamerkkejä auttamaan sijainnin hahmottamisessa. Liikenteessä on paljon määrätietoisia ihmisiä, jotka ottavat paikkansa (etuilevat) mm. jonossa. Liikenteessä kannattaa varoa äänettömiä sähkömopoja, jotka eivät noudata liikennevaloja omilla kaistoillaan.

Niin kiinalaisia juttuja

Ehdottomasti suurin haaste Kiinassa on yhteisen kielen puute. Shanghai on maan länsimaisin kaupunki, mutta siltikin voi olla hankalaa löytää englantia puhuva ja ymmärtävä henkilö. Silloin kannattaa ottaa käyttöön kädet, ilmeet ja kännykkäkuvat. Lisäksi puhelimen ”keskustelu-kääntäjäohjelma” on hyödyllinen. Äänenkäyttö on erilaista hiljaisuuteen tottuneelle suomalaisille. Ihmiset tuntuvat usein huutavan toisilleen, mutta oikeasti he vain juttelevat innostuneina. Kiinalaisilla on tapana peittää ’naurava’ suu. Kiinalaiset ovat myös innokkaita huutamaan megafoneihin. Näin toimii esimerkiksi tuote-esittelijä kaupan leipähyllyn vieressä kapealla käytävällä.

Kiinassa mobiilimaksaminen on yleistynyt niin paljon, ettei monissa paikoissa ole vaihtorahaa. Tämä vaikeuttaa rahalla maksamista; ulkoilmatapahtumissa on löydettävä ’virkailija’, joka suostuu ottamaan rahaa vastaan. Myös päivittäistavaroiden, ruoan ja taksin tilaaminen sekä maksaminen hoituvat mobiilisovelluksen avulla. Ulkomaalaisella pitää olla kiinalainen käyttöliittymä, johon ladataan rahaa.

Virallisissa neuvottelutilanteissa on tavallista, että kiinalaiset kumppanimme vastaavat kesken palaverin puhelimeen tai keskustelevat keskenään pidemmänkin tovin kiinaksi. Tämä oikeuttaa myös suomalaiset keskustelemaan äidinkielellään. Neuvotteluihin kannattaa varata riittävästi aikaa. Vieraat asetetaan usein istumaan ovea vasten olevalle sivustalle, joka varataan arvovieraille.

Kiinalaisille on tärkeää tietää vieraiden ’arvojärjestys’, jotta he voivat toimia isäntinä oman kulttuurinsa mukaisesti. Käyntikortit vaihdetaan kaksin käsin kumartaen ja lahjoja vaihdetaan tapaamisen yhteydessä. Lahjojen antamiseen kannattaa liittää jonkinlainen tarina, joka kuvaa yhteistyötä, omaa kulttuuria tai muuta itselle merkityksellistä asiaa. Lahjojen antaminen on kiinalaisille tärkeää ja he antavat usein näyttäviä lahjoja, joita sitten ”sullotaan” paluumatkalle matkalaukkuihin tai ostetaan uusi matkalaukku.

Lahjoja valitessa kannattaa muistaa värien symboliikka. Punainen on kiinalaisten tärkein väri ja liittyy kaikkiin juhliin, sillä väri ilmentää vaurautta, onnea ja menestystä. Uuden vuoden vaihtuessa lapset saavat rahaa punaisessa kirjekuoressa. Valkoinen on kuoleman väri, sininen liitetään paitsi kuolemattomuuteen myös suruun, vihreä kertoo terveydestä, menestyksestä ja harmoniasta mutta toisaalta miehen hatun värinä se viittaa vaimon uskottomuuteen. Keltainen, viisauden ja onnen väri, on kaiken keskipiste. Kiinalaiset ovat ’värikkäitä’ kaikessa verrattuna suomalaiseen minimalistisuuteen.

Lahjan antamisen yhteydessä otetaan myös valokuvia, joissa vieraat asetetaan kunniapaikalle keskelle. Muutenkin virallisissa neuvotteluissa kuvataan tosi paljon. Suomalaiset ovat tottuneet kysymään suoraan ja neuvottelemaan avoimesti, mutta kiinalaisten kanssa toimitaan toisin. Olemme huomanneet, etteivät kiinalaiset neuvottelukumppanit useinkaan myönnä, jos he eivät ole ymmärtäneet täysin kaikkea. Ei kannata lähteä inttämään, vaan tällöin on syytä tehdä tarkentavia kysymyksiä ja varmistaa asiat hienovaraisesti. Usein heistä on vaikea ottaa selvää, sillä he eivät sano suoraan negatiivisia asioita. He vaikenevat tai ”unohtavat” asian, joka heidän mielestään ei tule onnistumaan. Perusohjeena voisi pitää: yksi asia kerrallaan otetaan esille ja se käsitellään ensin jne.

Vierailu Zhongshan yliopistollisessa sairaalassa

Kiinalaisessa kulttuurissa puhutaan sekä kasvojen menettämisestä että kasvojen antamisesta. Kasvojen menettäminen tai kasvojen säilyttäminen on tärkeä osa kiinalaista kulttuuria. Kukaan ei halua menettää asemaa, saati kokea epämukavuuden tai häpeän tunnetta. Kasvojen antamisella tarkoitetaan myös kunnioituksen osoittamista esimerkiksi vanhempaa henkilöä tai korkeassa asemassa olevaa henkilöä kohtaan. Esimerkiksi julkisesti ylistäminen ja kiitoksen antaminen sekä oikeassa paikassa istuminen illallisen aikana ovat tapoja osoittaa kunnioitusta ja arvostamista. Myös toisen tunteita on kunnioitettava. Kiinalaiseen tapaan kuuluu hyvästellä aina paluukyytiin asti ja majoitukseen pääsy varmistetaan tarvittaessa viesteillä.

Kun mennään syömään yhdessä, tilataan useita ruokia ja niitä maistellaan yhdessä. Ruoka asetellaan yleensä pöydän keskelle, josta jokainen poimii syömätikuilla makupaloja omalle lautaselleen. Ruokajuomaksi nautitaan yleensä vihreää teetä tai kuumaa vettä. Ruokaa on paljon ja suomalaiseen tapaan on aivan mahdotonta syödä ”lautasta tyhjäksi”. Lautaselle on sen sijaan jätettävä vähän ruokaa, sillä jos lautanen on tyhjä, ruokaa tilataan lisää. Hienona trendinä on presidentti Xi Jinpingin esiintuoma ”empty plate policy”, jossa ylimääräistä ruokaa voidaan ottaa ravintolasta mukaan kotiin ja näin ruokahävikkiä vähennetään. Tätä trendiä voitaisiin laajentaa muuhunkin kierrätykseen.

Kiinalaiset ovat hyvin taikauskoisia. Esimerkiksi kiinaksi kuolemalta kuulostava numero neljä on epäonnen luku. Monista kiinalaisista taloista puuttuu numeroitu neljäs kerros kokonaan. Numero kahdeksan on kiinalaisten perinteinen onnennumero, joka liitetään vaurauteen ja menestykseen. Hyvät asiat tulevat pareittain, joten numero kaksi on yksi onnenluvuista, kuten myös onnea symboloiva luku kuusi.

Kiinalaiset ovat erittäin luotettavia, vieraanvaraisia ja auttavia, kun ystävyyssuhde on vahvistettu ja sitä pidetään säännöllisesti yllä. Siksi on tärkeää vierailun jälkeen kiittää ajasta ja vieraanvaraisuudesta.

 

Marja Gröhn-Rissanen
kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirkko Kouri
terveysalan yliopettaja, Kiina maavastaava
Savonia-ammattikorkeakoulu

Savoniasta Pariisiin – opintomatkalta kieli- ja kulttuuritaitoa työelämän tarpeisiin

Bonjour, parlez-vous français? Oui! Työelämässä tarvitaan monipuolisia kieli- ja viestintätaitoja suomen, englannin ja ruotsin lisäksi. Työympäristömme on entistä globaalimpi ja monikielisempi. Tämän tietävät myös Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka hyödyntävät Savonian tarjoaman mahdollisuuden opiskella maailman kieliä, kuten ranskaa. Kielten opiskeluun kannustetaan myös monipuolisilla oppimistavoilla ja -ympäristöillä. Vai miltä kuulostaa käytännön kielen harjoittelu opintomatkalla vaikkapa keväisessä Pariisissa? C’est super!

Tämä on mahdollista Savoniassa tarjottavalla ranskan jatkokurssilla Voici notre entreprise, johon integroituu viikon opintomatka Pariisiin. Opintomatkan tavoitteena on yritysvierailuiden ja käytännön kieliharjoitusten avulla oppia lisää ranskalaisesta työkulttuurista ja -markkinoista sekä saada itsevarmuutta kielen puhumiseen. Tänä keväänä monialaisessa opintomatkaryhmässä oli mukana myös opiskelija liiketalouden ylemmästä ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmasta, Taina Jutila. Taina tarvitsee ranskan kieltä säännöllisesti työssään Kuopion alueen kauppakamarilla palvelupäällikkönä. Hän kertoo käytännön kokemusten kautta olevansa vakuuttunut kielitaidon merkityksestä:

Työelämässä englannin kielen taito on oletusarvoisesti työnhakijalla olemassa. Se, millä pystyt erottautumaan eduksesi, on monipuolisempi kielitaito. Kielen ja kulttuurin osaaminen tekee vaikutuksen ja helpottaa suhdetoimintaa sekä kauppojen syntymistä oleellisesti. Vierailukohteista mieleen jäi monta hyvää vinkkiä paikallisten kanssa toimimisesta ja suhteiden luomisesta bisneselämässä. Matkan aikana vuorovaikutustaidot, joustavuus ja ongelmanratkaisukyky kehittyivät. Tällä matkalla oli iso merkitys oman urani kannalta.

Opintomatkalla mukana olleelle Sanna Aholle monipuolisen kielitaidon kehittäminen on myös itsestäänselvyys. Sanna opiskelee restonomiksi suuntautumisenaan matkailun liikkeenjohto. Hän näkee kielten ja kulttuurien tuntemuksen olennaisena osana tulevalla ammattiurallaan:

Kielten opiskelu helpottaa kulttuurien ymmärrystä, mikä on matkailualalla tärkeää. Alallani työympäristö on monikulttuurinen, joten useiden kielten tuntemuksesta on varmasti hyötyä. Tähtään hotellialalle, joten siellä varsinkin osaamistani kielistä on varmasti hyötyä.

Samalla kun viestintä työelämässä on yhä monikielisempää, on vieraiden kielten opiskelu vähentynyt Suomessa viime vuosina, ja alueelliset erot kielten opiskelun mahdollisuuteen ovat isoja. Tähän ongelmaan on tartuttu eri kouluasteilla käynnistetyillä hankkeilla. Korkeakouluopiskelijoiden kielten opiskelun monipuolistamiseksi on käynnistymässä valtakunnallinen KIVAKO-hanke, jossa myös Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana. Opetusministeriön rahoittamassa KIVAKO-hankkeessa tavoitteena on kielivarannon monipuolistaminen ja opetuksen saatavuuden parantaminen digitaalisuutta hyödyntäen.

On hienoa, että kieli- ja kulttuuritaitojen opiskelua halutaan kehittää ja tukea eri keinoin niin valtakunnallisesti kuin Savoniassakin. Digiteknologia avaa mahdollisuuksia laajempaan yhteistyöhön ja joustavampaan opiskeluun. Toisaalta kielten kursseihin integroitavat opintomatkat motivoivat käyttämään kieltä aidoissa tilanteissa ja tuovat opiskelijalle arvokasta kokemusta kohdemaan kulttuurista. Näin kokivat myös iloisen opintomatkaseurueemme opiskelijat, joiden tunnelmat Sanna Aho kiteyttää hyvin:

Päästiin testaamaan taitojamme käytännössä, ja oli kiva huomata, että oikeasti tulee ymmärretyksi! Vierailimme mielenkiintoisissa kohteissa ja kuulimme innostavia tarinoita. Erittäin antoisa reissun kaiken kaikkiaan.

Anu Mylläri ja Sanna Savela
Kielten lehtorit
Savonia-ammattikorkeakoulu

Alankomaista uusia ajatuksia musiikinopetukseen

Joulukuussa 2017 pääsin tutustumaan Minerva Academy of Pop Culture –oppilaitokseen, joka sijaitsee Leeuwardenin kaupungissa Alankomaiden pohjoisosassa. Pop-akatemia toimii osana Hanze University of Applied Sciences –yliopistoa. Akatemia on Hollannissa ainoa, jossa voi suorittaa Bachelor of Pop Culture –tutkinnon. Akatemiassa oli parhaillaan menossa International Week, jonka johdosta päiväohjelma poikkesi normaalista.

Minerva Academy of Pop Culture

Pop-akatemian antoisa kansainvälinen viikko

Pop-akatemian kansainväliseen viikkoon sisältyi useita vierailevien opettajien vetämiä workshopeja. Itse osallistuin käsityö-workshopiin, jonka veti Šiauliain yliopiston opettaja. Joidenkin workshopien aiheet olivat osittain hyvinkin abstrakteja. Tuntui kuitenkin siltä, että osallistujat olivat tottuneita tällaiseen itsenäisyyttä vaativaan työskentelyyn.

Pop-akatemian työskentelykulttuuri on kaiken kaikkiaan hyvin vapaa ja vaatii opiskelijoilta itsenäisyyttä sekä oma-aloitteisuutta. Perinteistä luentomaista opetusta ei ole juuri lainkaan, vaan opiskelu tapahtuu opiskelijoiden itsensä valitsemien projektien puitteissa, opettajien toimiessa taustalla valmentajan ja ohjaajan roolissa. Tällä työskentelytavalla on sekä hyviä että huonoja puolia, mikä kävi ilmi keskusteluissani opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Akatemian ilmapiiri sinällään on hyvin luova ja positiivinen ja akatemian tilat ovat kodikkaat ja toimivat.

Viikko-ohjelmassa oli myös mielenkiintoinen biisinteon co-writing-projekti. Viikon aikana seurasimme projektiin osallistuneiden työparien työskentelyä ja päivän päätteeksi pääsimme nauttimaan biiseistä. Jokaiselle päivälle annettiin eri teema, jonka pohjalta parit kehittelivät tuotoksensa. Biisit olivat elektronisesti tuotettua pop-musiikkia ainoina akustisina instrumentteina laulu ja joissain biiseissä kitara. Päivien tahti oli kiihkeä, koska jokaisen päivän päätteeksi parien tuli esitellä lähes valmis demo. Lisähaastetta työskentelyyn toi myös se, että työparit vaihtuivat päivittäin. Jokaisen päivän lopuksi co-writing-projektin tuotokset arvosteltiin ja opettajat pohtivat, mitä kappaleita tarjotaan mahdollisesti myöhemmin musiikkiteollisuudelle artistien ohjelmistoon.

Biisintekoa co-writing-projektissa

Kuultua ja nähtyä konkretisoimaan

Tästä co-writing-hankkeesta on Pop-akatemialla ja Tampereen AMK:lla jo neljän vuoden perinne. Ehdottomasti etuna yhteistyössä on mahdollisuus verkostoitumiseen Keski-Euroopan musiikkiteollisuuspiireissä. Näin oppilaitosmaailma kytkeytyy aidosti musiikkiteollisuuteen ja elinkeinoelämään tätä kautta. Pop-akatemian projektimuotoisessa toimintakulttuurissa opiskelijaprojektien dokumentointi nojaa portfolio-työskentelyyn ja opiskelijoiden omien portfolioiden hyödyntämiseen.

Vastaavanlaisen rutiinin lanseeraaminen olisi mielestäni perusteltua myös Savonian musiikinopetuksessa. Tanssin puolella käytäntö onkin jo olemassa. Myös teknologian vahvempi näkyminen opintojaksojen toteutuksissa olisi mielestäni harkinnan arvoinen seikka jatkossa. Vierailun aikana keskusteltiin yhteistyöstä sekä TAMK:n edustajien että muiden kv-viikolla esittäytyneiden oppilaitosten kesken. Kansainvälisyyden konkretisoiminen opetuskäytänteiden tasolla on varmasti hyödyllinen mahdollisuus tulevaisuudessa. Yhteystietoja vaihdettiin ja jatkoa seuraa!

Opiskelijat lavalla

Pekka Toivanen
Musiikin lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

Terveysalan simulaatio-osaamista Sloveniassa

Ajatus vierailusta slovenialaiseen Mariborin yliopistoon tuli alkuvuonna 2016, jolloin heidän opettajia oli vierailemassa Savonian terveysalan Simupedacreation –tapahtumassa Kuopiossa. Mariborin edustajia kiinnosti ennen kaikkea simulaatiokeskuksemme tilat, sekä siihen liittyvä simulaatiopedagoginen osaaminen. Lähdimme edistämään yhteistyötä heidän kanssaan, ja opettajavaihto Sloveniaan toteutui toukokuussa 2017.

Tavoitteenamme oli esitellä simulaatio-opetusta simulaatiopedagogisen luennon ja simulaatio-opetuksen esimerkkien avulla. Mariborissa on yksi simulaatiotila ja simulaattori mutta teknisen tuen puuttuessa he eivät ole niitä juurikaan käyttäneet. Myöskään simulaatiopedagogista koulutusta Mariborin opettajilla ei ole.

Simulaattori ja simulaatiotila.

Järjestämämme opetus oli kirurgisen potilaan hoito toisen vuosikurssin opiskelijoille. Kukaan opetukseen osallistuvista opiskelijoista tai opettajista ei ollut aiemmin osallistunut simulaatioihin tai käyttänyt menetelmää opetuksessaan. Esittelimme simulaatio- oppimisen periaatteita ja rohkaisimme opiskelijoita heittäytymään kokemukseen.

Orientaatioluento simulaatiopedagogiikasta.

Harjoituksiin saatiin helposti mukaan opiskelijoita, ja osallistujat ymmärsivät simulaatio-oppimisen menetelmänä ja työskentelivät harjoituksissa aktiivisesti ja rohkeasti. Totesimme harjoitusten kuluessa, että täysin samanlaiset harjoitukset eivät sovellu sellaisenaan käytettäviksi eri maissa ja kulttuureissa, koska terveydenhuollon käytännöt ovat erilaiset. Esimerkiksi sairaanhoitajien oikeudet ja toimintavalmiudet poikkeavat toisistaan, joka vaikuttaa simulaatio-opetuksen ja harjoitusten sisältöön. Tämän tyyppiset eroavaisuudet vaikuttavat varmasti muuhunkin terveysalan yhteistyöhön, joten niihin kannattaa valmistautua hyvissä ajoin.

Orientaatio simulaatioharjoitukseen.

Mariborin opettajat olivat vaikuttuneita simulaatioista ja halusivat keskustella menetelmän käytännön toteutuksesta ja sen mahdollisista haasteista. Annoimme opettajille simulaatiopedagogista oppimateriaalia menetelmän käyttöönoton tueksi. Opiskelijat pitivät simulaatio-oppimista mukavana ja mukaansa tempaavana tapana oppia ammatin keskeisiä asioita. Vieraalla kielellä harjoittelu koettiin haasteelliseksi, mutta toisaalta osa totesi, että vieraalla kielellä harjoittelu simuloi vieraskielisen potilaan hoitamista. Tämän tyyppinen osaaminen on varmasti jatkossa yhä suuremmassa roolissa usean terveysalan työntekijän arjessa.

Mariborin yliopistossa ovat käytössä vielä melko perinteiset opetusmenetelmät, joissa korostuvat luento- ja seminaariopetus. Opiskelijoilla on myös paljon taitojen harjoittelua (skill station), joissa harjoitellaan opintokokonaisuuteen kuuluvia keskeisiä taitoja ja osaamista. Opintojaksojen aikana, esim. lastenhoitotyön opinnoissa, opiskelijoita opetetaan ja opastetaan erilaisiin lasten hoidossa tarvittaviin toimintoihin. Opintojakson lopussa jokaiselta opiskelijalta testataan aiheeseen liittyvät taidot. Jos opiskelija ei ole saavuttanut riittävää osaamista, hänen täytyy tulla kertaamaan asiat ja suorittamaan testaus uudelleen seuraavaan ryhmän mukana. Näin ollen opiskelija ei voi edetä kyseisen alan harjoitteluun, ennen kuin testaus on onnistuneesti suoritettu.

Lasten hoitotyön luokan varustusta.

Vierailu University Clinical Centeriin ja vaihto-opiskelijoiden tapaaminen

Pääsimme tutustumiskäynnille myös Mariborin yliopistolliseen sairaalaan. Vierailimme teho-osastolla, kardiologisella tutkimusosastolla, kardiologisella osastolla ja sydänvalvonnassa, leikkausosastolla, päivystyksessä ja kirurgisella osastolla. Kaikki sairaaloiden yksiköt oli varustettu erittäin nykyaikaisilla ja laadukkailla välineillä ja laitteilla.

Päivystyksessä on otettu käyttöön triage-toiminta (kiireellisyysjärjestys) ja se toimii hyvin fyysisten tilojen ja henkilöstön työnjaon näkökulmasta. Sen sijaan potilastietojen dokumentointi toteutettiin edelleen paperisilla lomakkeilla koko sairaalassa.

Mariborin sairaalan päivystyksen sokkihuone.
Päivystyksen ja toimenpidehuoneen varustusta.

Tapasimme ortopedisella osastolla Savonian ensihoidon opiskelijoita. Opiskelijat suorittavat vaihdossa myös lasten hoitotyön harjoittelun. Yliopistosairaala tarjoaa em. alueiden lisäksi erittäin hyvän harjoittelumahdollisuuden teho-osasolla ja päivystyksessä.

Mariborissa on edullista elää ja yliopisto järjestää melko hyvät asunnot opiskelijoille. Mariborissa opiskelijat tekevät harjoittelussa vain aamuvuoroja, koska usein iltapäivisin tai iltaisiin harjoittelujen jälkeen on vielä oppilaitoksella pakollisia seminaareja.

Yliopiston johto avoin yhteistyölle

Yliopiston terveysalan koulutuksen johto oli tyytyväinen vierailustamme ja erittäin kiinnostuneita mm. siitä, miten Savoniassa toteutetaan simulaatio-opetusta, minkä verran niillä korvataan kliinistä harjoittelua ja missä opinnoissa simulaatioita käytetään. Sellainen vaikutelma tuli, että Mariborissa simulaatio-opetuksen pedagogista suunnittelua ollaan parhaillaan vasta tekemässä.

Mariborin yliopiston johto oli simulaatio-opetuksen kehittämisen lisäksi kovasti kiinnostunut master-tason johtamisen koulutuksesta ja mahdollisesta yhteistyöstä Savonian kanssa.

Heillä on nyt jonkin verran opetusyhteistyötä brittiläisten ja amerikkalaisten yliopistojen kanssa, mutta he ovat kiinnostuneita yhteistyöstä myös muiden eurooppalaisten koulutusorganisaatioiden kanssa.

 Mariborin yliopisto tuntuu hyvältä yhteiskumppanilta. He arvostavat toisia korkeakouluja kumppaneina ja haluavat tehdä vastavuoroista yhteistyötä Euroopan eri organisaatioiden kanssa.

 

Arja Kemiläinen
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Marja Silén-Lipponen
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu