Terveiset ENPHE fysioterapian konferenssissa Hollannissa

ENPHE (European Network of Physiotherapy in Higher Education) konferenssi pidettiin Groningenissa Hollannissa lokakuussa 2019. ENPHE verkoston toimintaan osallistuu sekä fysioterapian opettajia että opiskelijoita eri Euroopan maista. Tällä kertaa osallistujia oli noin 200.

Konferenssin suurena teemana oli End of Physiotherapy, new ideas on health. NO! Towards New Ideas on Health and New educational paradagms. Puhuimme tulevaisuuden koulutuksesta, jossa tulisi huomioida mm. opittavuus, ketteryys, yrittäjyys, ammattien väliset taidot, kulttuurien väliset taidot, todellinen kriittinen reflektio, informaatio ja kontekstipohja käytäntö sekä opetus.

Perjantaina konferenssissa kolme eri pääpuhujaa.

Uusiseelantilainen David Nicholls, joka on kirjoittanut kirjan End of Physiotherapy, nosti esille että meidän tulee muuttaa ajatteluamme. Chance the way of thinking muuttaa koulutusta, muuttaa terveydenhuoltoa, muuttaa ammattia. Davidin mukaan Evident based practice ei voi aina auttaa, vaan tarvitaan taidetta, ihmisyyttä, filosofiaa ja sosiaalitiedettä. Meidän tulee huomioida bio, sos, ja psyko puoli, usein meillä unohtuu sosiaalinen aspekti huomioimatta. Esityksessä nousi kiinnostavalla tavalla esille myös yksilön vastuu itsestään.

What lies at the heart of future physiotherapy?

Roland Reezigt ja Myth of mechanism. Valitsemmeko järkevästi hoitomenetelmiä, kliiniset tulokset pitäisi olla etusijalla? Ymmärrämmekö miten esimerkiksi kivunhoitomenetelmät vaikuttavat. Olemmeko varmoja, että toimimme aina terapiatilanteessa samalla tavalla, laitammeko esimerkiksi akuneulat samaan paikkaan joka kerta. Kipu ei ole indikaattori vauriolle ja heikkoudelle, vaan hälytys mahdollisesta vauriosta. Kipu on ns. suojelija, aivot ovat ns. ennustajat. Kipu ja hoito: S – somatic, C- cognitio, E-emotioi, B -behavior, S-social influence.

Knowledge and attitude of pain.

Hilbrand Oldenhuisin aiheena oli the Potential personalised digital health. Meidän tulisi enemmän kiinnittää huomioita ennaltaehkäisyyn, elämän tapoihin ja self management taitoihin. Hän puhui niistä mahdollisuuksista, joita digitaaliset terveysvälineet voivat tuoda terveydenhuollon, etenkin elämäntapoihin liittyvissä interventioissa. Lisäksi hän nosti esille, miten tekniikan vaikutuksia tulisi ottaa huomioon tulevien terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa. Digitaalinen terveysteknologia voi muuttaa dramaattisesti terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden vuorovaikutuksen luonnetta. Kuinka oppilaitosten tulisi valmistaa opiskelijat tähän osittain tuntemattomaan tulevaisuuteen

John Verhoef puhui self management and self management support teemoista. Oma hoidon tukeminen on tärkeä tukipilari muutoksessa. Mutta mitä tarkalleen ottaen on self management ja self management support? Mitkä ovat potentiaaliset seuraukset potilaalle ja terveydenhuolloin ammattilaiselle, etenkin hoidon aikana ja sen jälkeen. Joka tapauksessa fysioterapeutin tulee olla tietoinen siitä, että itsehoidon tuki tarkoittaa asiakkaiden ”ajattelukyvyn” ja ”tekemiskyvyn” stimulointia yhteistyössä lähiympäristön kanssa.

Emma Stokes (WCPTn puheenjohtaja) puhui johtamisesta ja kuinka me tarvitsemme muutosjohtajia, jotta muutosta tulisi myös fysioterapian alalla. Johtaminen on ihmisten välistä toimintaa. Mitä johtajuus tarkoittaa esim. fysioterapian ammatissa, miten me koulutamme uutta sukupolvea johtajuuteen. Muutos on tulossa, meidän tulee muuttua.

ENPHE-verkostossa toimii erilaisia työryhmiä, joissa kehitetään fysioterapiakoulutukseen erilaisia ohjeistuksia, oppisisältöjä yms. Yhtenä työryhmänä päivillä oli Motivational interviewing työryhmä. Työryhmän vetäjä kertoi mitä motivoiva haastattelu on ja teimme parityöskentelynä harjoituksen, jossa harjoittelimme motivoivaa haastattelua tekemällä vain muutaman kysymyksen ja samalla opettelimme kuuntelemaan ja teimme kuullusta yhteenvetoa.  David Nichollsin piti työryhmätyöskentelyä aiheesta End of Physiotherapy. Työryhmässä pohdimme mitä fysioterapia on tulevaisuudessa, kerroimme sen kuvin. Sanat rajoittavat liikaa ajattelua, meidän tulee ajatella laajemmin, kuin taiteilija eikä niin kuin tutkija. Meidän tulee ajatella millaisia fysioterapeutteja haluamme olla esim. koulutuksen jälkeen. David korosti, että opiskelijoille on parempi antaa ongelmia ratkaistavaksi, ei caseja. Caset ohjaavat liikaa opiskelijan ajattelua. Opiskelijoiden tulisi osata ottaa huomioon ensin EMPATIA ja sitten vasta eri tekniikat.

Design princepal is fail fast – fail often.

Päivän lopuksi oli opiskelijoiden opinnäytetöiden ja posteriesitysten palkitseminen. Lisäksi eri työryhmät kävivät läpi mitkä ovat seuraavat vaiheet työryhmätyöskentelyssä työseminaarissa keväällä 2020. Konferenssin aikana oli äänestys ENPHEn hallituksen puheenjohtajasta ja yhdestä jäsenestä. ENPHEn toimintaa on kehitetty viimeisen puolentoista vuoden aikana ulkopuolisen konsultin johdolla. Toimintaa halutaan enemmän konkretisoida ja halutaan luoda vaikuttava fysioterapian koulutuksen verkosto. Meidän tulee purkaa esteitä ja olla luovia ja innovatiivisia.

Fysioterapiassa tarvitaan kehittäjiä.

Itse olen tehnyt muutaman vuoden yhteistyöprojektia Clinical Reasoning online coursista ja nyt syksyllä teimme yhteistyötä Level 2 toteutuksesta. Tämä level 2 tullaan toteuttamaan viikosta 44 eteenpäin Portugalin ESSA , Samkin ja Savonian fysioterapeuttien välillä. Tarkoitus olisi jatkossakin pitää kyseinen kokonaisuus fysioterapeuttiopiskelijoiden opetukseen integroituna.

Anna-Leena Ruotsalainen
Fysioterapian lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Fysioterapian opiskelijat opiskelemassa iäkkäiden ihmisten kotona tapahtuvan kuntoutuksen suunnittelua ja terveyden edistämistä

Ajatuksia opettajavaihdosta Espanjasta

 

 

 

 

 

Opettajavaihdot ovat aina virkistäviä kokemuksia niin kansainvälisyyden kuin opettamisenkin osalta. On mielenkiintoista perehtyä eri maiden vaihteleviin opetuskäytänteisiin ja tietenkin opettajiin ja opiskelijoihin. Osallistuin opettajavaihtoon Espanjassa A Coruñan yliopistossa fysioterapian tiedekunnan vieraana. Opiskelijoiden kanssa yhdessä pohdimme yhteisöpohjaisen fysioterapiaintervention suunnittelua ja iäkkäiden ihmisten terveyden edistämistä. Tämä olikin mielenkiintoista, koska Suomi ja Espanja ovat kulttuurisesti erilaisia ja kuntoutuksen toteutus vaihtelee. Tässä blogissa nostan niitä opetuksen teemoja esille, jotka herättivät keskustelua opiskelijoiden ja opettajakollegoiden kanssa.

Fysioterapiaa yhteisöihin ja kotiin

Fysioterapiaa toteutetaan entistä enemmän vaihtelevissa toimintaympäristöissä. Yhä useammin työympäristönä on asiakkaan oma koti tai hänen elämänkulun näkökulmasta merkityksellinen ympäristö kuten hänen työpaikkansa.  Maailmalla kuvataan yhteisöissä tapahtuvaa fysioterapiaa mm. ”Community physiotherapy” tai ”community-based physiotherapy” termeillä.  ”Community physiotherapy ” termi kuvaa missä fysioterapiaa toteutetaan. Kuten englanninkielinen termi ohjaa, fysioterapiaa toteutetaan yhteisössä. Yhteisö voi olla esimerkiksi asiakkaan oma koti tai hoivakoti, jossa iäkäs ihminen asuu. Kuntoutustoiminnan toteutuksessa fysioterapeutti jalkautuu asiakkaiden luokse yhteisöön, ja on siten vastakohtaista toimintaa perinteiselle fysioterapian toteuttamisympäristölle. Esimerkiksi Suomessa tätä toimintaa ovat fysioterapeutin tekemä kotikäynnit ja asiakkaan kotiympäristössä toteutettava kuntoutus.

Jotta kuntoutus esimerkiksi kotiympäristössä olisi tehokasta, tulee sen olla hyvin suunniteltua ja toteutukseltaan progressiivisesti etenevää. Tällöin astuu mukaan termi ”Community-based physiotherapy” joka taas kuvaa sitä, millaisten periaatteiden mukaisesti fysioterapiaa toteutetaan. Näiden periaatteiden mukaisesti asiakas ja hänen läheisensä ovat päätöksenteon keskiössä. Asiakkaan kuntoutuksen suunnittelu pohjautuu kokonaisvaltaiseen arviointiin, joka sisältää asiakaan fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen, sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman arvioinnin. Suunnittelussa ja toteutuksessa kuntoutuksen vaikuttavuus tulee huomioida. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kuntoutuksen menetelmät tulee valita näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuen asiakaskohtaisesti. Lisäksi kuntoutuksessa tulee huomioida ennaltaehkäisy.

Iäkkäiden terveyden edistäminen

Olo mielenkiintoista huomata, että espanjalaisten sekä miesten että naisten elinajan odote on korkeampi kuin suomalaisten. Mikä tämän selittää? Tästä lähtökohdasta lähdimme opiskelijoiden kanssa pohtimaan iäkkäiden ihmisten terveyden edistämistä. Terveyden edistämisen periaatteet ja keskeiset sisällöt, kuten fyysisen aktiivisuuden edistäminen, tupakoimattomuus, terveellinen ruokavalio, päihteettömyys ja vähäinen alkoholin käyttö, ovat samoja niin Suomessa kuin Espanjassakin. Molemmissa maissa on terveyden edistämisen ohjelmia, joilla pyritään edistämään tietenkin terveyttä mutta myös toimintakykyistä ikääntymistä.

Erilaisia asumisympäristöjä on Espanjassa pyritty rakentamaan ikäystävällisestä näkökulmasta tukemaan toimintakykyä ja erityisesti liikkumiskykyä. Sisärakentamisessa on huomioitu mm. esteettömyys ja hyvä valaistus. Erityisesti portaiden hyvä valaistus ja kaiteet tukevat porraskävelyä ja tätä kautta iäkkään ihmisen liikkumiskykyä.

Kodin lähiympäristön tarjoamat mielekkäät aktiviteettimahdollisuudet ovat erinomainen tapa tukea toimintakykyä. Mielekäs tekeminen, esimerkiksi puutarhan hoito, saa iäkkään ihmisen liikkumaan ja toteuttamaan itseään. Usein samalla tekeminen on sosiaalista kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa. Näin toiminta tukee kokonaisvaltaisesti iäkkään ihmisen terveyttä ja toimintakykyä. Myös kodin lähellä olevat fyysisen kunnon harjoituspaikat edistävät iäkkäiden ihmisten liikkumiskykyä ja fyysistä kuntoa.

Marja Äijö, TtT
gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

Kuvat: Tekijänoikeus Marja Äijö

 

The magic of learning by being part of Dare to Learn 2019

How about stopping for a moment, taking a break from your everyday life, and letting yourself have the chance to think and reflect on issues that matter?

Last September, I had the opportunity to do that by joining Dare to Learn as a social media manager. Dare to Learn is a festival aimed at celebrating and re-thinking learning; it is an event for all those curious minds that understand and value the importance of learning. But what is a learning festival at the end of the day? What is Dare to Learn?

Dare to learn - group of volunteers

From a very broad and structural perspective, Dare to Learn is a festival that offers participants the opportunity to network with people, participate in workshops, discover new companies, and listen to different kinds of inspiring, informative and revealing speeches. The festival is taken to the next level by incorporating elements such as the Scandinavian Global EdTech Start-up Awards (GESA) and the very first Hacking Higher Education (HHE) Finland. Having such a rich programme ensures everyone will find the correct activities for themselves.

Is that all? No, it is not. If we look at the very core of Dare to Learn, we will find that the biggest reason for attending such an event lies in the experience that you will have and the learnings that you will take. Each person will experience the event in a unique manner and will leave with unique learnings. I believe that this will depend on multiple factors ranging from the activities that each person decides to attend, up to their current life situation and emotional state.

For me Dare to Learn was enlightening, inspiring and assuring.

I left the event only knowing that I had no other option than coming back next year. Why? Let me share you the five things I learnt by attending Dare to Learn 2019:

  1. The world needs more events like this one.

Dare to Learn is more than just your standard type of conference. What I personally liked the most were the conference’s themes and the different workshops. In 2019, the conference’s themes were learning as strategy, learning individual, and learning organisation. The different workshops gave participants the opportunity to create and reflect right on the spot, for example, Tampere Universities facilitated the workshop What if higher education was built from scratch? As the name suggests, participants brainstormed how would the higher education looked like if they had the chance to build it all over again starting from scratch. If you are the kind of person who wants but often struggles to talk to new people, this kind of workshops would do the job for you. Regularly, you would have the opportunity to work or discuss topics in groups. Thus, easing the process of talking and meeting new people.

  1. Everything is changing and developing faster than I thought.

People can easily get locked in their everyday life. This routine may leave people without the time or the curiosity to wonder: What is happening around the world? What is happening in other industries? It was very refreshing and surprising to get a taste of how different industries and businesses are moving into the future. Dare to Learn offered the opportunity to discover different types of businesses: from those who are proposing a new approach to education to those who are inventing new tools to facilitate discussions.

  1. Dare to Learn is your safe space to try new things.

As a social media manager, I had the chance to be part of the event for a total of six months. During that time frame, I got the chance to test everything I wanted without worrying too much if the outcome was not necessarily the best: from drafting the social media coverage plan for the event to developing my own personal projects (Dare to Learn Vlog). Dare to Learn allowed me to develop in a space where I felt comfortable testing and even comfortable going out of my confort zone. In other words, it made me feel comfortable about learning and executing, which in turn allowed me to learn even more.

  1. You are not alone.

This was one of the main messages during the conference. Learning is not always easy; it may actually be scary at times. However, that is totally ok. It is ok to feel scared and it is ok to feel sometimes insecure. The most important part is to acknowledge this and to still take action remembering that you are not alone – there are others who are also facing the same struggles. I repeat it one more time, so it is not forgotten: you are not alone.

  1. People need to talk more, share more and reflect more.

It is incredible how many great ideas people have, how much they know, and how much they have to say about different topics. The biggest problem here is that they are not talking; they are not sharing their ideas – often including myself. The last lesson I learnt was about how important it is to have spaces that facilitate conversations among people that may not necessarily know each other. It is fantastic everything you can learn from others if you just have the appropriate atmosphere that encourages you to talk and that allows conversations to happen.

Looking back at the event, I cannot be other than grateful for having had the chance to be part of the Dare to Learn crew. I honestly believe that it does not matter whether you attend the event as a volunteer or as a participant, if you love learning, are curious to learn new and want to experience a totally different kind of event, Dare to Learn will not disappoint you. In fact, you may even want to come back year after year – just as it happened to me.

Jade Jimenez
Marketing assistant
Savonia University of Applied Sciences

Kaatumisten ehkäisyä ja teknologisia ratkaisuja

Savonia on mukana European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing (EIP on AHA) verkostossa ja siellä A2 Falls prevention työryhmässä. Falls prevention työryhmän keskeisenä tavoitteena on eurooppalaisena yhteistyönä tutkia, kehittää ja jakaa hyviä käytänteitä sekä innovaatioita kaatumisten ehkäisystä. Lisää voit lukea työryhmän sivustolta.

EIP on AHA:n alla on yhteensä kuusi eri työryhmää, joiden koordinaatiotiimit kokoontuivat Aarhusiin Tanskaan 23.-25.9.2019 AAL forum yhteydessä pidettyyn kokoukseen. Erityisesti kokouksessa nousi esille eri työryhmiä yhdistävät teemat, joista yksi on koulutus.

Savonian rooli EIP on AHA, A2 työskentelyssä, on opetuksen ja koulutuksen näkökulman esille tuominen ja kehittäminen verkostossa. Erityisesti uudessa päivitetyssä toimintasuunnitelmassa vuosille 2018-2020 koulutuksen kehittäminen on yhtenä keskeisenä tavoitteena.

Kaatumisten ehkäisytyötä tehdään eri organisaatioissa niin sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kolmannen sektorin toimijoiden yhteisöissä kuin korkeakouluissakin. Savonian keskeinen tavoite on ollut kehittää opetusta kaatumistapaturmien ehkäisemiseen ja tuoda kaatumisten ehkäisy vahvemmaksi osaksi opetussuunnitelmia. Se on osa terveyden edistämistä, sairauksien ja vammojen ehkäisytyötä, potilasturvallisuutta sekä hoitoa ja kuntoutusta.

Savoniassa kehittämistyötä on tehty iäkkäiden ihmisten toiminta- ja liikkumiskyvyn hoidon ja kuntoutuksen opetuksen näkökulmista. Yhteistyötä on tehty alueellisen kaatumisten ehkäisyverkoston, AKE, kanssa, mutta myös kansallisella tasolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja UKK-instituutin kanssa. Lisäksi yhteistyö korkeakoulujen, esimerkiksi Savonian ja Itä-Suomen yliopiston välillä, on vahvistunut. Suomen kansallista verkostomaista yhteistyötä ja kehittämistä viedään esille myös EIP on AHA:n, A2 työryhmän työskentelyn kautta.

Keskeistä toiminnassa on opiskelijoiden osaamisen lisääminen. Laadukas opetus kantaa osaamista työelämään. Tämä edellyttää korkeakoululta ajan tasalla olemista ja hyvien käytänteiden tuntemusta. Kaatumisten ehkäisyn opetuksen kehittämisen näkökulmasta yhteistyö niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti on tärkeää. Kansallisesti opiskelijat voivat olla entistä vahvemmin mukana kehittämistyössä erilaisten projektien kautta. Projekteissa tekemällä oppien ja teoriaa ja käytäntöä integroiden kehittyy opiskelijalle osaamista. Paljon puhuttua moniammatillista yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä tulisi edelleen vahvistaa opetuksessa. Kansainväliset verkostot ovat keskeisiä toimintafoorumeita hyvien käytänteiden jakamisessa ja edelleen kehittämisessä.

 

AAL FORUM

AAL Forum tarjoaa ekosysteemialustan kaikille niille organisaatioille jotka työskentelevät ikääntymisen eri sektoreilla. Keskeisenä teemana on edistää hyvien käytänteiden, uusien innovaatioiden ja erityisesti erilaisten teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen kehittämistä, kokeiluja ja käyttöönottoa terveys- ja sosiaalialoilla. Foorumi tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, tutustua uusiin innovaatioihin ja teknologisiin ratkaisujen näytteilleasettajien esittelyiden kautta. Lisäksi foorumissa on esillä liiketalous ja sijoittaminen ikääntyvän Euroopan näkökulmasta.

Koulutuksen kehittämistä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta liittyen AAL Forumin teemoihin. Ensimmäinen on uudet pedagogiset menetelmät. Pedagogiikassa, eli opetuksen järjestelyissä, tulisi löytää vanhojen hyviksi todettujen menetelmien rinnalle uusia tapoja innostamaan opiskelijoita opiskelemaan ja oppimaan. Animointi voisi olla jotain uutta. Jo nyt tutkimuksen tiedottamisessa käytetään tiivistettyjä infografeja niin miksi emme ottaisi näitä samoja keinoja käyttöön opetusteemojen tiivistämiseen. Myös opetuksessa visualisoinnilla on keskeinen merkitys. Yleisesti käytetään paljon sanoja ja tekstimateriaalia selittämään opetuksessa ja myös asiakasohjauksessa. Pelkän tekstin avulla asioiden ymmärtäminen voi olla vaikeaselkoista, jolloin visuaaliset ratkaisut voivat auttaa niin opiskelijoita kuin iäkkäitä ihmisiäkin hahmottamaan asioita paremmin.

Toinen näkökulma on teknologiset ratkaisut iäkkään ihmisen aktivoimisessa, hoidossa ja kuntoutuksessa. Uusia innovatiivisia ratkaisuja tulee markkinoille jatkuvasti. Esimerkiksi VELA ergonomiske stole, ergonomiset tuolit, jotka toimivat kotiympäristössä iäkkäiden arjen apuvälineinä, mutta myös työergonomiaa edistävinä ratkaisuina. Arjen apuvälineenä tuoli helpottaa päivittäisten toimintojen tekemistä sisätiloissa kuten liikkumista (helposti liikkuvat pyörät), tuolilta ylösnousua (sähköisesti säädettävä tuolin istumakorkeus), kevyesti kytkeytyvät jarrumekanismi, jne. Liikkumiskyvyn harjoittamiseen on tarjolla jatkuvasti kehittyviä uusia ratkaisuja kuten erilaiset koordinaatioalustat Treax pads by innovaid tai hopspots motivation to move and interact, joita voidaan käyttää esimerkiksi pelaamiseen ja tasapainon harjoittamiseen. Myös vuode saadaan aktiivisemmin palvelemaan hoitoa ja kuntoutusta. RotoBed on vuode joka laskeutuu matalalle, jolloin ei ole riskiä pudota vuoteesta korkealta. Vuode nousee myös korkealle ja kääntyy, jolloin fysioterapeutti tai hoitaja voi tehdä asiakkaan kanssa yhdessä kuntoutus- tai hoitotoimenpiteitä niin, että asiakkaaseen saadaan helposti katsekontakti ja työergonomia pysyy hyvänä. Vuoteeseen saadaan myös hyvä istuma-asento asiakkaalle ja se auttaa vuoteesta ylösnousemista. Asiakkaan toimintakyvystä riippuen vuoteen eri ratkaisuja voidaan käyttää aktivoimaan asiakasta ja toisaalta tukemaan turvallisuuden tunnetta.  Nämä erilaiset teknologiat haastavat opetusta ajan tasalla pysymisessä. Haasteen vastaanottamista tukee niin kansalliset kuin kansainväliset yhteistyöverkostot ja kehittämistyö, jossa myös opiskelijat ovat vahvasti mukana. Tämä tarjoaa mahdollisuuden opettaa ajassa ja ennakoida tulevaa.

Marja Äijö TtT
Gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Stavangerissa DigiCamp2020 simulaatio-opetuksen intensiiviviikkoa suunnittelemassa

Hoitotyön Nordplus Kalmarvårdunion -verkosto on toiminut vuodesta 1993 ja sen tarkoituksena on edistää pohjoismaisten hoitotyön opiskelijoiden ja opettajien vaihtoja ja pohjoismaista yhteistyötä hoitotyön opetuksen alalla. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMON rahoittama toiminta mahdollistaa opiskelija- ja opettajavaihtoja ja myös erillisrahoituksella toteutettavia opiskelijoiden intensiiviviikkoja.

Tämä blogi kuvaa huhtikuun 2020 lopulla järjestettävän DigiCamp2020 simulaatio-opetuksen intensiiviviikon suunnitteluvaihetta Stavangerissa syyskuussa 2019. Suunnitteluvaiheeseen osallistui Nordplus Kalmarvårdunionin Savonian terveysalan yhdyshenkilön Marja Gröhn-Rissasen lisäksi simulaatioon perehtynyt opettaja Tuomo Huurre. Tätä blogia seuraa toukokuussa 2020 julkaistava intensiiviviikon kokemuksista kirjoitettu “jatko-osa” blogi.

DigiCamp2020

DigiCamp2020 hankehakemukseen kirjoitetut tavoitteet antoivat “raamit” DigiCamp2020 viikon suunnittelulle. Tavoitteena on:

  • laatia ja arvioida hoitotyön opetukseen simulaatio-opetuksen kolmen opintopisteen (ECTS) opintokurssi monikulttuurisessa ja kansainvälisessä kontekstissa
  • kiinnittää huomio simulaatio-opetuksen teorian soveltamisesta käytännön ja henkilökohtaisen oppimisen reflektointiin intensiivikurssin aikana
  • kehittää opettajien ammatillista osaamista simulaatio-opetukseen

Suunnitteluviikolle oli valittu jokaisesta verkoston yliopistosta opettaja, joka on toteuttanut omassa opetuksessaan simulaatiopedagogiikkaa. Ryhmän jäsenten osaaminen ja kokemukset simulaatio-opetuksesta on laajaa (hoitotyö eri osa-alueilta) ja korkeatasoista; mukana on muutama simulaatio-opetuksesta väitellyt tohtori ja yksi opettaja tekee väitöskirjaa aiheesta. Suunnitteluviikolla alettiin suunnitella kolmen opintopisteen (ETCS) simulaatio-opetuksen intensiiviviikkoa huhtikuulle 2020. Viikon aikana toteutetaan viisi erilaista skenaarioita, yksi jokaisesta yliopistosta. Jokaisesta yliopistosta simulaatio-intensiiviviikolle rekrytoidaan myös viisi opiskelijaa (neljännen vuosikurssin jo suorittaneita), jotka pääsevät harjoittelemaan käytännön tilanteita Laerdalin yhteydessä olevalla SAFER-simulaatiokeskuksessa (Stavanger Acute Medicine Foundation for Education and Research).

Opintokurssin suunnittelu

Simulaatioskenaarioiden suunnittelu aloitettiin aivoriihellä, jonka avulla oli mahdollista valjastaa jokaisen opettajan vahvuudet ja ammatillinen tausta skenaarioiden suunnitteluun. Ammatillinen kokemus ja ns. substanssi hoitotyön erikoisalueista tuovat skenaarioihin sitä aitoutta, jota tarvitaan. Skenaarioiden aiheiksi valikoituivat kirurginen hoitotyö, sisätautien hoitotyö, pediatrinen hoitotyö, vanhusten hoitotyö ja mielenkiintoisena lisänä Norjan yliopiston toteuttamaksi tuleva priorisointiin ja työnjakoon keskittyvä “monipotilastilanne”. Monipotilastilanteen toteuttaminen autenttisesti on normaalisti haastavaa sekä potilaiden että tilojen puolesta, joten on hienoa nähdä, kuinka tämä tulee toteutumaan keväällä 2020. Viimeisenä intensiivipäivänä opiskelijat pääsevät itse suunnittelemaan simulaatioskenaarioita opettajien antaman tuen avustuksella. Skenaarioiden suunnittelu lisää opiskelijan ymmärrystä simulaatio-oppimisesta ja käytännön tilanteiden valjastamisesta oppimistilanteeksi simulaatio-oppimisen keinoin.

Monikansallisessa projektissa on tärkeää tehdä selkeä työjako. Stavangerin yliopisto tulevana intensiivikurssin “isäntänä” otti pääorganisointivastuun DigiCamp2020 järjestelyistä. Se tarjoutui ottamaan vastuun intensiiviviikon digitaalisen oppimisympäristön luomisesta ja koko viikon loppuarvioinnista. Suunnittelua jatketaan tämän suunnitteluviikon jälkeen verkossa Teams-alustalla ja sovituissa Zoom-tapaamisisissa.

Simulaatioteoriaa käytäntöön

NordPlus-hanke edellyttää prosessin huolellista arviointia, aina skenaarioiden tavoitteista opiskelijan oppimiseen. Tavoitteena on toteuttaa laadukasta simulaatio-opetusta nyt ja tulevaisuudessa. Norjan yliopisto on tutkinut simulaatioita paljon ja mukana toteuttamassa oli professori Sissel Hysebø, jolla oli viimeisin tieto simulaatio-opetuksesta ja selkeä näkemys sen toteuttamisesta.

Simulaatioiden debriefing-vaihe toteutetaan Gibbsin “reflektiivisen kehämallin” mukaan (Gibbs 1988). Kokemuksellisen oppimisen reflektiivinen kehämalli on mukaelma Kolbin (1984) kehämallista. Gibbs lisää Kolbin kehämalliin tunteen ulottuvuuden. (Husebø, O`Regan & Nestel 2015.) Tällä intensiiviviikolla noudatamme tarkemmin Gibbsin kehämallia eli toistamme jokaisen simulaation debriefingin jälkeen. Juuri tätä Gibbskin tähdentää reflektiivisessä kehämallissaan. Liian usein simulaatio-opetukseen on varattu rajallinen aika ja kaikki halukkaat toimijat eivät pääse toimimaan simulaatioissa. Nyt suunnittelussa otetaan alusta saakka mahdollisuus toistaa tilanne ja näin syventää oppimista.

Intensiiviviikolle jokaisesta yliopistosta valitaan sekä kokeneempi että aloitteleva simulaatio-opettaja. Opettajat suunnittelevat yhdessä simulaatioskenaarion, joka on Savonian osalta kirurginen hoitotyö. Skenaarioiden suunnitteluvaiheessa opettajat saavat toisiltaan vertaispalautetta ja kommentteja. Lisäksi intensiiviviikolla opettajilla on mahdollisuus käydä seuraamassa toistensa työskentelyä ja saada palautetta simulaatioiden onnistumisesta.

Kokemuksia suunnitteluviikolta

Työskentely kansainvälisessä työryhmässä oli mielenkiintoista ja antoisaa. Ohjelmaan Norjassa sisältyi aluksi kulttuurillista ohjelmaa, joka oli nyt teemaltaan Norjan uskomattomaan luontoon tutustuminen ja kiipeäminen Preikestolen-pöytävuorelle. Päivän aikana tutustuimme toisiimme ja valmistauduimme loppuviikon tiukkaan suunnittelutahtiin. Tämä tutustuminen on jatkossakin tärkeä aloitus viikolle, sillä näin yhteistyöstä tulee tiiviimpää ja vuorovaikutuksesta parempaa.

Ryhmän opettajat vaihtoivat kokemuksiaan ja käytänteitään simulaatio-opetuksen alalta. Englannin kielellä työskentely sujui hyvin ja jos osaa hiukan ruotisia, niin se auttaa myös kommunikoinnissa muiden pohjoismaalaisten kanssa.

Savonian simulaatiopedagogiikka on hyvällä tasolla. Tämä kävi ilmi keskusteluissa muiden yliopistojen opettajien kanssa. Vaikka SAFER oppimisympäristö teki vaikutuksen tiloiltaan, niin Savonian simulaatiokeskus on nykyaikainen ja tiloiltaan tarkoituksenmukainen. Tästä voimme olla ylpeitä ja suomalaisuudesta poiketen voimme myös joskus kehua itseämme muille. Simulaatiotilanteiden suunnittelu on kaikkialla suurin piirtein samanlaista ja niitä toteutetaan samantyyppisesti. Niinpä intensiiviviikon suunnittelu sujuikin ilman suuria haasteita.

Simulaatioiden intensiiviviikko toteutuu huhtikuussa 2020 ja se tulee olemaan kaikille erittäin intensiivinen ja opettavainen kokemus. Stavanger on näyttänyt monet kasvonsa ja Norja on uskomattoman kaunis maa. Mukaan et tarvitse muuta kuin iloisen ja avoimen mielen, kiinnostuksen hoitotyötä kohtaan ja rohkeuden riisua “muurisi “ja nähdä asiat uusin silmin.

Kirjoittajat:
Marja Gröhn-Rissanen
kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Tuomo Huurre
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – –

Nordplus Kalmarvårdunion network-blogissa kuvataan verkoston jäsenet ja verkoston toimintaa vuodesta 2016.

LÄHTEET:
Husebø S, O`Regan S & Nestel D. 2015. Reflective Practice and Its Role in Simulation. Clinical Simulation in Nursing 11(8), 368-375. https://doi.org/10.1016/j.ecns.2015.04.005.

Gibbs G. 1988. Learning by doing. A guide to teaching and learning methods Further Education Unit at Oxford Polytechnic, London.

Kolb, D A. 1984. Experiential learning: Experience as the source of learning and development (Vol. 1). Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.

Koulutusviennin edistämismatka Vietnamiin heinäkuussa 2019

Savonia teki ennen kesää sopimuksen vietnamilaisen Huan Nghe Group:n kanssa kahden Bachelor Degree -tasoisen koulutusohjelman myymisestä vietnamilaisille opiskelijaryhmille. Nämä koulutukset ovat englanninkieliset Nursing ja Hospitality Management –tutkinto-ohjelmat. Savonian lisäksi Turun yliopisto myy Vietnamiin kolmannen koulutuksen (ICT-alan Bachelor Degree).

Vietnamilainen partnerimme Huan Nghe järjesti heinäkuussa Ho Chi Minh Cityssä markkinointitilaisuuksia koulutuksiin liittyen ja kutsui minut Savonian edustajana paikan päälle kertomaan koulutuksista. Suomesta oli kutsuttu lisäksi Finland Universityn Key Account Manager Trinh Truong ja Turun yliopiston professori Seppo Virtanen.

Suurta kiinnostusta suomalaista korkeakoulutusta kohtaan

Matka oli antoisa ja loi vahvaa uskoa siihen, että suomalainen koulutus kiinnostaa vietnamilaisia hakijoita ja heidän vanhempiaan. Lisäksi paikallisen median kiinnostus oli yllättävän suuri. Heti vierailumme aluksi meille oli järjestetty tilaisuus paikallisen verkossa julkaistavan lehden, Dan Tri:n kanssa. Tilaisuudessa vastailimme Turun yliopiston prof. Seppo Virtasen kanssa potentiaalisten hakijoiden kysymyksiin kahden tunnin ajan. Nämä julkaistiin myöhemmin verkossa, tallenteen voi katsoa täältä.

Seuraavana päivänä Huan Nghe oli järjestänyt seminaarin, jossa paikalla oli yli 50 kiinnostunutta kuulijaa. Esittelimme Turun yliopiston kanssa tutkinto-ohjelmat ja vastasimme hakijoiden ja heidän vanhempiensa kysymyksiin. Jututin myös henkilökohtaisesti muutamia kiinnostuneita, ja he vaikuttivat erittäin hyviltä potentiaalisilta opiskelijoilta. Mukana oli paljon jo aikuisia ihmisiä, joilla saattoi olla jo opintoja Vietnamista, mutta halusivat eurooppalaisen tutkinnon. Lisäksi oli nuorempia hakijoita vanhempineen. Sekä Nursing että Hospitality Management tuntuivat kiinnostavan. Tästä tilaisuudesta löytyy Huan Nghe:n tekemä video.

Mahdollisuus myös liiketalouden koulutuksen vientiin

Finland Universityn Trinh Truong vei minut myös tapaamaan toisen paikallisen koulutusfirman johtoa sekä Hanoissa että Ho Chi Minh Cityssä, sillä kyseinen firma on kovasti kiinnostunut Savonian International Business -tutkinnosta. Yritys on tunnettu ja luotettavan oloinen toimija, joka tekee esim. IELTS-valmennusta sekä valmennusta ja kielikoulutuksia ulkomaille opiskelemaan lähteville.

Hanoissa yrityksen johtajan kanssa puhuttiin siitä, että haluaisivat tehdä kanssamme yhteistyötä ja hän arveli, että heidän kauttaan löytyisi noin 15 opiskelijaa International Business -tutkintoon maksullisena koulutuksena. Ho Chi Minh Cityssä paikallisen yksikön johtaja oli vieläkin positiivisempi, varsinkin kun ymmärsi, että meille voi tulla aikuisia opiskelijoita, ei pelkästään vasta lukiosta valmistuneita. Hän arveli, että Etelä-Vietnamista helpostikin löytyisi kokonainen opiskelijaryhmä. Tätä yhteistyötä tulemme pohtimaan Savonian sisällä ja syksy näyttää miten etenemme sen suhteen.

Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä Savonian sisällä

Vaikka vierailusta jäi positiivinen olo ja vietnamilaisten kiinnostus Savonian koulutuksia kohtaan oli suurta, on vielä monia asioita selvitettävänä. Meidän tulee aloittaa yhteistyö myös Kuopion kaupungin ja Migrin kanssa jo tänä syksynä. Monet opiskelijoista suunnittelevat tulevansa perheineen tänne ja siten myös heidän oleskelulupakäytäntönsä, asumisensa ja työllistymisensä pitäisi olla mahdollisimman sujuvaa.

Jo tässä vaiheessa on käynyt selväksi, että tällaista laajaa koulutusvientikokonaisuutta tekemään tarvitaan Savonian sisältä vahva tuki ja tekemisen meininki. Näitä koulutuksia on ollut ilo suunnitella, koska sekä Nursing että Hospitality Management –koulutusten toimijat ovat joustavasti ja innostuneesti olleet mukana toteutustapaa suunnittelemassa. Samoin apua on aina tarvittaessa löytynyt hinnoittelun ja sopimusten muokkaamiseen tai hakuprosessin suunnitteluun. Johdon sitoutuminen on tietysti myös ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyö on saanut meidät tähän pisteeseen ja kun jatkamme samalla tavalla, tulee myös koulutusten toteutuminen olemaan onnistunut. Suuri apu tänä syksynä tulee olemaan vietnamilainen International Business -opiskelijamme April, joka tekee harjoittelunsa pääasiassa tähän koulutusvienticaseen liittyen.

Virpi Laukkanen
kansainvälisten asioiden päällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Oppeja pohjoismaisesta kätilökonferenssista

Pohjoismainen kätilökonferenssi NJF (Nordic Federation of Midwifery) järjestettiin Islannissa Reykjakivissa 30.4.-4.5.2019. Minulla oli hyväksytty posteriesitys kätilötyön harjoittelun reflektoinnista. Tein posteriesityksen kätilötyön ensimmäisestä harjoittelun reflektoinnista, kun kätilöopiskelijat aloittivat kätilöopintojen teoriaopinnot ja kevään 2019 lopussa olivat kätilötyön harjoittelussa eri osastoilla. Luvan antoi yhteensä 14 kätilöopiskelijaa. Kätilöopiskelijat reflektoivat osaamistaan Savonian blogiin (PLE). Käytin vähimmäisosaamisten vaatimusten arvioinnissa edellä mainittuja osa-alueita.

Reflektio on prosessi, jona kehittyy harjoittelun edetessä. Reflektiossa opiskelija pohtii, onko saavuttanut tavoitteet, jotka on asettanut harjoittelujaksolle.  Siinä opiskelija pohtii omaa oppimistaan, osaamistaan ja sen kehittymistä. Siinä voi kuvata onnistumista tai vaikka jos joku asia menee huonommin. Näin voi määrittää seuraavaan harjoitteluun uusia tavoitteita.

“Thank you for submitting an abstract with the title: Description of Midwifery Students´ Reflection Skills for the 21st Congress of the Nordic Federation of Midwives, held in Reykjavik, Iceland, 2 – 4 May 2019. I have the pleasure of informing you that the scientific committee has accepted your abstract for POSTER presentation.”

NJF –konferenssi pidettiin upeassa Harpa-konferenssi rakennuksessa. Harpassa oli monenlaista toimintaa konferenssien lisäksi, mm. elokuvateatteri ja sillä järjestetään erilaisia tapatumia, kokouksia, konsertteja jne. Harpan konferenssikeskus tarjoisi sadoille kätilöille loistavat puitteet kokoontua yhteen oppimaan uutta, kuulemaan tuoretta tietoa uusista tutkimuksista, nähdä uusia julkaisuja ja verkostoitumiseen.

Tein analyysin kätilöopiskelijoiden blogista, jotka oli kirjoitettu Savonia-amk blogiin.  Käytin analyysissä kätilön vähimmäisosaamisvaatimuksia ja niiden avulla kuvattiin posteriin kätilöopiskelijoiden reflektioita. Reflektioiden analyysi tehtiin 4 kätilötyön ammatillisen osaamisen mukaisesti:

  1. Kätilön ammatillinen toiminta
  2. Kätilötyön asiakkuus
  3. Kätilö seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistäjä ja kliinisenä osaajana
  4. Kätilötyön kehittäminen ja johtaminen.

 

Seuraavassa kätilöopiskelijoiden osaamisen kuvausta:

1. Kätilötyön ammatillinen toiminta:

Yleisesti motivaatio harjoittelussa oli hyvä. Kätilötyön opetuksessa oli saatu hyvä teoriapohja harjoittelulle. Teoria vastasi käytäntöä ja osin jo selkiintyi.  Harjoittelun tavoitteiden tarkastelu ja täsmentäminen sen saaminen kätilötyön näkökulmaan auttoi edistymään harjoittelussa. Kätilöopiskelijat kokivat, että teoria asioita tulee kerrata ja syventää. Kätilöopiskeijat saivat itsevarmuutta työskentelyyn ja oppia kädentaitoihin. Kätilöopiskeijat kuvasivat myös, että heidän osaamistaan arvostettiin ja esim. asiakkailta saatu palaute vahvisti ammatillista kasvua. Vastuu omasta osaamisesta painoi ja kaikkea ei pystynyt vielä ensimmäisessä harjoittelussa sisäistämään. Ammatillinen kasvu kätilötyön oli kuitenkin lähtenyt käyntiin.

2. Asiakkuus kätilötyössä

Kätilöopiskelijat kuvasivat, että naisen, yksilön ja perheen puolustaminen ja kunnioittaminen oli tärkeää. Ohjausosaaminen ja terveydenedistäminen olivat haasteellista tässä ensimmäisessä kätilöntyön harjoittelussa. Kätilöopiskeijat osasivat käyttää näyttöön perustuvaa tietoa. Ohjaustilaneet jännittivät aluksi. Imetysohjauksessa koettiin myös onnitumista. Synnytyssalissa ensimmäinen harjoittelujakso oli vaativa ja vastuu painoi erityisesti.  Kädentaitoja myös opittiin. Harjoittelussa oli mahdollisuus myös kehittää kielitaitoa ja osa kätilöopiskeijoista oli onnistunut siinä. Opiskelijat kokivat, että ohjaustaitoja on tärkeä kehittää ja samoin he halusivat lisää tietoa kulttuurisesta kätilötyöstä.

3. Kätilö seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä ja kätilön kliininen osaaminen:

Kätilöopiskelijoiden taidot eri kätilötyön harjoittelupisteissä olivat vahvistuneet. Synnytyssaliharjoittelu oli jännittävää, mutta jakson aikana taidot alkoivat kehittyä. Lapsivuodeosastoilla harjoitteluissa kuvattiin eniten onnitumista, imetysohjauksessa oli myös haasteita. Teoriaopetus ennen harjoittelua tuki oppimista. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen taidot olivat harjoittelussa vielä taka-alalla.

4. Kätilön kehittäminen ja johtaminen

Kätilöopiskeijat kokivat, että tietoperustaa tulee vahvistaa. Monitoimijuus kätilötyössä nousi esille ja opiskelijat kokivat onnitumista siinä.  Kätilöopiskelijat kokivat, että päätöksentekotaitoja tulee harjoittaa harjoittelun edetessä. Tällä osaamisalueella koettiin myös, että kielitaitoa tulee vahvistaa. Kätilöopiskeijat osasivat hyvin käyttää näyttöön perustuvaa tietoa.

Pre-konferenssi:

Osallistuin myös Pre-konferenssiin 1.5.2019, jossa oli workshop episiotomian ompelusta synnytyksen jälkeen Gynzone.net, Kindberg & Stehouwer (Tanksa). Workshopissa sain ohjauksessa ommella episotomian uudella tavalla. Mallit olivat hyvä apu ompelussa, ja niiden avulla hahmotti hyvin, mistä on kyse. Osallistuin myös luennolle, josta sain hyvää tietoa lisää. Kokonaisuudessaan Fynzone antoi uutta tietoa ompelusta ja sain myös hyvät perustelut, miksi episiotomian ompelua tulee kehittää. Ompelussa tulee tarkastella kudoksien ja lihasten sijainti ja tietää, mitkä lihakset ovat kyseessä. Synnyttäjän episiotomia paranee näin ommelleen paremmin ja se on miellyttävämpi synnyttäjälle. Sain hyvää materiaalia kätilötyön opetukseen ja uuden näkökulman episiotomian ompeluun, jota voin hyödyntää kätilötyön opetuksessa. Gynzone.net kautta voi tilata materiaalia ja lisenssin avulla voi saada nettiympäristön, jossa on videot ja ompelutekniikat sekä toisen asteen repeämille ja episiotomialle.

Haluan yhteistyössä GynZonen, kätilöliiton ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ja kehittää episiotomian ompelemista ja sen kouluttamista kätilöopiskelijoille sekä jo valmistuneille kätilöille. Pre-konferenssi antoi paljon uutta pedagogista näkökulmaa opetukseen, mutta se on tehtävä hyvin ja yhdessä koordinoiden.

Kätilön osaamista kaivattiin myös esimerkiksi internetin ihmeelliseen maailmaan uutena ulottuvuutena. Luennoilla käsiteltiin monipuolisesti kätilötyön eri osa-alueita, tutkimuksia liittyen kätilötyöhön esim. kätilön taidot auttavat suojaamaan välilihaa, välilihan repeämien ehkäisyohjelma tehosi Ruotsissa sekä esim. miten episiotomioiden määrät vaihtelevat eri maissa.

Islannin luonto on ainutlaatuinen ja ihmeellinen. Sain nähdä myös Geysirin ja valtavan vesiputouksen. Kaiken kaikkiaan matka oli antoisa, kansainvälisiin konferensseihin on tärkeää osallistua, jotta saa uutta osaamista pedagogiseen osaamiseen ja voi välittää sitä kätilöopiskelijoille ja kollegoille.

Päivi Hoffrén
TtM, lehtori, seksuaaliterapeutti NACS
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kotikansainvälistyminen – loistava idea toteuttamista vailla valmis

Kotikansainvälistyminen (Internationalization at Home / IaH) tarkoittaa kansainvälisten kokemusten hankkimista ja vieraisiin kulttuureihin tutustumista kotimaassa. Kotikansainvälistyminen on kansainvälisten vaihtojen lisäksi erittäin tärkeä kansainvälistymisen muoto ja se tulisi olla myös vaihtoehtoinen tapa kehittää kansainvälistä osaamista opintojen aikana. Kotikansainvälistymisen avulla ne opiskelijat, joiden ei ole mahdollista lähteä ulkomaille, saavat kansainvälistä ja kulttuurista osaamista, jota yhä enemmän kansainvälistyvä ja monikulttuurinen työelämä valmistuvilta korkeakouluopiskelijoilta odottaa.

Korkeakoulujen ja tutkimuksen kansainvälistämisen edistämisen linjausten (2017-2025) tavoitteena on, että ”jokainen korkeakoulusta valmistuva on tottunut toimimaan kansainvälisessä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja ymmärtää erilaisuutta, globaaleja haasteita ja kestävän yhteiskunnan periaatteita”. Kuitenkin vain pieni osa suomalaisista opiskelijoista osallistuu kansainväliseen liikkuvuuteen. Kotikansainvälistymiselle ja sen kehittämiselle onkin siis suuri tarve.

Kotikansainvälistymisen idea ja merkitys ymmärretään osana korkeakoulujen toimintaa, mutta miten se toteutetaan käyttäen yhdessä sovittuja toimintatapoja, on vastausta vailla? Lähdimme etsimään vastausta COHEHREn (Consortium of Institutes of Higher Education in Health and Rehabilitation In Europe) järjestämästä koulutuksesta Wienistä (22.-24.5.2019) teemalla ‘Hands-on internationalization@home’.

Kotikansainvälistyminen Suomen korkeakoulutuksessa ja tutkimuslaitoksissa

Hyvän startin teemaan saimme päivää ennen koulutuksen alkua julkaistusta Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämästä selvityksestä (Internationalization at Home in Finnish Higher Education Institutions and Research Institutes). Selvityksen mukaan korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä on selviä eroja kotikansainvälistymisen tuttuudessa, sen tärkeydessä, tasa-arvon toteutumisessa sekä kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden rooleissa. Puolet kyselyyn vastanneista opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsenistä ja ylioppilaskuntien edustajista pitää kotikansainvälistymistä tärkeänä. Raportti paljastaa selviä eroja korkeakouluopiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistymisessä ja esittää joukon suosituksia kansallisen tason, korkeakoulutason, tiedekunta- ja laitostason, opetuksen, hallinnon ja opiskelijatason toimenpiteiksi.

Opettajien ja hallintohenkilöstön kotikansainvälistymisen ymmärtämistä, kulttuurienvälisiä taitoja ja kielitaitoa tulisi kehittää. Kulttuurienvälisten opetusmenetelmien kehittäminen ja taitojen arviointi olisi tärkeää. Kulttuurienvälisten tavoitteiden ja kotikansainvälistymisen sisällyttäminen henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin on osa ehdotuksia.

Savonian näkemys kotikansainvälistymisestä

Etukäteistehtävänä perehdyimme Savonian kansainvälisyysohjelmaan ja pohdimme, miten siinä määritellään kotikansainvälistyminen ja sen toimintamuodot?

Kansainväliset intensiiviviikot, kesä- ja talvikoulut ja opetuksen yhteisprojektit ovat hyviä esimerkkejä, mutta miten monen opiskelijan opetukseen ne liittyvät eri koulutusohjelmissa? Yksi tärkeä kysymys onkin, kuinka voisimme edelleen kehittää Savonian ja sen opiskelijoiden sekä henkilöstön kotikansainvälistymistä.

Lähtökohtana laadukkaan koulutuksen kehittäminen

Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat laadukkaan koulutuksen tärkeitä tekijöitä. Koulutuksen tulisi antaa KAIKILLE opiskelijoille samanlaiset valmiudet toimia tulevaisuuden monikulttuurisessa työelämässä. Savoniassa vakuutetaan, että meiltä valmistuu kansainvälisiä osaajia, mutta miten konkreettisia sitä edistäviä toimenpiteitä on tehty niin että opettajat ja henkilökunta osaavat toimia sen mukaisesti ja ovat avoimia sen toteuttamiseksi? Henkilöstön englannin kielen kurssit edesauttavat kansainvälisyyden haltuunotossa, mutta myös koulutusta esim. kansainvälisten koulutusohjelmien ja luokkien pitämiseen kaivattaisiin lisää. Koulutusta kaivattaisiin seuraaviin aiheisiin:

  • Mitä on kulttuurisuus oppimisympäristöissä?
  • Miten suunnitella monikulttuurinen oppimisympäristö?
  • Mikä on opettajan rooli kulttuuristen taitojen opettamisessa?
  • Miten opettaa vieraalla kielellä?
  • Miten suunnitella virtuaalista opetusta?

Tulisiko myös Savonian velvoittaa/ kannustaa / tukea kaikkia opettajia tarvittaessa opettamaan englannin kielellä?

Oppimisympäristöt monikulttuurisemmiksi ja kansainvälisemmiksi

Hyvin tehokas tapa saada opiskelijat kokemaan monikulttuurisia ja kansainvälisiä kokemuksia on saada oppimisympäristöt kansainvälisemmäksi. Kotimaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden sekoittaminen samoihin oppimistilateisiin, ulkomaalaisten opettajien mukaan ottaminen opintojakson pitämiseen ja vierailevat luennoitsijat tulisivat olla arkipäivää jo opintojen alusta lähtien.

Terveysalalla bioanalytiikan koulutusohjelmassa kansainvälistyminen ja kotikansainvälistyminen on otettu osaksi uutta opetussuunnitelmaa. Pitkä yhteistyö Itävallan FH Campus Wienin kanssa on johtanut siihen, että parhaillaan pystytämme yhteistä 3. ja 4. lukukautta. Tarkoituksena on, että opiskelijat voisivat joustavasti opiskella ja liikkua koulujemme välillä. Harmonisoidut opintojaksot mahdollistavat opiskelijoille harjoittelun lisäksi myös teoriaopinnot. Molempien koulujen opettajat ovat vierailleet luennoimassa ja pitämässä harjoituksia kumppanuuskoulussa jo usean vuoden ajan. Lisäksi on järjestetty etäyhteyksien välityksellä seminaareja ja muuta toimintaa, jotta myös ne opiskelijat, jotka eivät pääse syystä tai toisesta vaihtoon voivat saada kosketusta toisen maan opiskelijoihin ja toimia yhdessä.

Tällä hetkellä suunnitellaan uutta pilotointia kotikansainvälistymiseen. Pilotissa opiskelijat ovat tiiviissä yhteistyössä kumppanuuskoulun opiskelijoihin koko tutkinto-ohjelman läpi. Lisäksi bioanalytiikan koulutusohjelmalla on KV-hankkeita, kuten FutureEdu, jossa pyritään järjestämään ns. Virtual mobility. Virtual Mobility tarkoittaa toiseen ulkomaiseen kouluun ja sen järjestelmiin tutustumista virtuaalisten ratkaisujen avulla. Tämä ratkaisu auttaa niin vaihtoon lähtijöitä kuin kotikansainvälistyjiä.

Kotikansainvälistäviä oppimisympäristöjä on neljän tyyppisiä (kuvassa alla):

Erilaiset luokitukset antavat vaihtoehtoisia toteutustapoja kotikansainvälistymisen toteuttamiseksi ja niiden tietoinen kehittäminen ja kokeilu olisi tärkeää. Meillä heräsi idea liittää kv-vaihtoon saapuvat opiskelijat tiiviimmin tietyn opiskelijaryhmän ns. ”kummioppilaiksi”.

Monikulttuuriset ja kansainvälistymisen tavoitteet osaksi opetussuunnitelmia

Tehokkain tapa saada monikulttuuriset ja kansainvälistymisen tavoitteet ”elämään käytännössä” on liittää ne opiskelijoiden opetussuunnitelmiin. Tämä ei tarkoita, että joutuisimme laatimaan opetussuunnitelmat uudestaan vaan että lisäisimme kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuteen liittyviä sisältöjä jo aikaisimenpiin sisältöihin.

Mitä ovat ne monikulttuuriset ja kansainväliset valmiudet, joita opiskelijan tulisi saada opiskelunsa aikana, jotta hän paremmin pystyisi työelämässä työskentelemään eri kulttuureista tulevien työkavereiden ja asiakkaiden kanssa?

Opiskelijoiden vaihtoja pidetään keskeisenä toimintona näihin osaamisvaatimuksiin pääsemiseksi. On huomattu, että juuri vaihtoon osallistuvat opiskelijat omaavat jo ennen vaihtoa tällaisia valmiuksia ja heidän määrä koko opiskelijamäärästä on pieni. Nämä osaamisvalmiudet tulisikin liittää monien opintokurssien tavoitteisiin ja ne tulisikin tietoisemmin osata nimetä ja korostaa monikulttuurisiin ja kansainvälisiin valmiuksiin pääsemiseksi, esim. monialaiset projekti- ja yrittäjyysopinnot.

Toinen vaihtoehto on suunnitella opintokokonaisuuksia, joissa pyritään juuri monikulttuuristen ja kansainvälisten valmiuksien lisäämiseen. Esim. Global-citizen-kurssi, jossa keskityttäisiin seuraaviin sisältöihin:

Opettajan ja henkilöstön asenteet ja toiminta avaintekijöitä kotikansainvälistymisen onnistumisessa

Hyvinkin pienet monikulttuuriset ja kansainväliset kokemukset ja tapahtumat opiskelussa voivat olla hyvinkin merkittäviä tekijöitä herättämään opiskelijoiden kiinnostus kulttuurisiin ja maailmanlaajuisiin eettisiin kysymyksiin ja näin myös heidän henkilökohtaiseen toimintaan. Opettajalla on tärkeä rooli näiden ”kohtaamisien” mahdollistajana. Opettaja voi auttaa opiskelijaa näkemään todellisuuden takana olevan ”näkymättömän maailman” omine arvoineen ja normeineen ja myös tuomaan opetukseen mukaan maailmaanlaajuisia ja haasteellisia kysymyksiä ns. wicked problemia. Ne ovat monisyisiä nyky-yhteiskunnan haasteita, joihin liittyy monia toimijoita ja joihin ei ole yhtä oikeata vastausta. Tulevaisuudessa työntekijät joutuvat ratkomaan monialaisissa ryhmissä tällaisia ongelmia ja näin koulutuksen olisi hyvä antaa opiskelijoille valmiuksia ratkoa niitä.

OIS (Open Innovation Space) -ajattelu edistää kotikansainvälistymistä Savoniassa?

Kotikansainvälistymisessä on yksinkertaisesti kysymys siitä, että tulemme pois omalta mukavuusalueeltamme kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja tilanteita, näkemään ja kokemaan jotakin omasta toiminnasta poikkeavaa ja myös kyseenalaistamaan ja reflektoimaan kokemaansa. Tämä sama tavoite on myös Savonian OIS-ajattelussa eli ”maaperä” konkreettisempaan kotikansainvälistymiseen on olemassa.

Intensiivisen kolmen päivän koulutuksen aikana kuulin monia esimerkkejä siitä, miten edistyksellisiä me Suomessa olemme kotikansainvälistymisessä? Me Suomessa joudumme ”etsimään” ja luomaan tilanteita, joissa on monikulttuurisuutta; muualla maailmassa se on enemmän arkipäivää. Olemmeko myös positiivisemmin monikulttuurisuuteen suhtautuvia, koska emme ole vielä kohdanneet kansainvälistyvään maailmaan liittyviä lieveilmiötä?

Koulutus avasi meille uuden näkökulman kotikansainvälistymiseen, mutta myös samalla mielenkiintomme heräsi asioihin, joita vain sivuutimme koulutuksen aikana ja joita olisi hyvä opiskella lisää. Tässä listaa seuraavista kehittämishaasteista:

  • Monikulttuurisen oppimisympäristön suunnittelu (FAIPA tools)
  • Kulttuurisuus oppimisympäristöissä / Hofstede´s Cultural Dimensions in learning
  • Opettajan rooli kulttuuristen taitojen opettamisessa
  • Opettaminen toisella kielellä (CLIL Content and Language Integrated Learning)
  • Virtuaaliopetus (www.virtualclassroom.com)

 

Marja Gröhn-Rissanen
kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Anssi Mähönen
lehtori, bioanalytiikka, PhD
Savonia-ammattikorkeakoulu

Fysioterapian opiskelijoita opettamassa kansainvälisellä intensiivikurssilla

Kansainvälisyys on osa opettajan työn arkea. Yhä enemmän tehdään yhteistyötä, jaetaan osaamista ja myös opetetaan yhdessä. Yksi yhteistyön ja yhteisen opettamisen mahdollisuus on intensiivikurssit. Savonian fysioterapian koulutusohjelma on mukana NordPlus-verkostossa, joka järjestää vuosittain yhdessä fysioterapian opiskelijoille intensiivikurssin. Mukana verkostossa on ammattikorkeakouluja ja yliopistoja Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Islannista ja Liettuasta. Tämän vuoden intensiivikurssi järjestettiin 12.-22.5.2019 University College of Northern Denmark Aalborgissa Tanskassa.

Intensiivikurssin teemana oli optimaalinen ikääntyminen ja digitalisaatio. Eri maiden ja korkeakoulujen opiskelijat pääsivät opiskelemaan iäkkäiden ihmisten fysioterapiaan liittyviä digitaalisia ratkaisuja ja pohtimaan yhdessä, miten digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan tukea iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Kaiken lopullisena tavoitteena on optimaalinen ikääntyminen.

Keskeinen lähtökohta on ikääntynyt henkilö ja hänen elämäntilanteensa. Se mitä iäkäs henkilö kykenee tekemään, luo pohjan fysioterapian suunnittelulle ja toimintakyvyn tukemiselle. Pelkästään kronologinen ikä ei kuvaa iäkkään ihmisen kyky toimia ja tehdä arjessaan valitsemiaan askareita. Siksi lähtökohtaisesti on aina tärkeää arvioida toimintakykyä laaja-alaisesti kaikilta sen eri ulottuvuuksilta: fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen. Tämän lisäksi tulee tarkastella päivittäisissä perustoiminnoissa ja asioiden hoitamisessa pärjäämistä. Myös fysioterapeutin tulee tarkastella iäkkään asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti vaikkakin työ usein keskittyy enemmän fyysisen toimintakyvyn kuntouttamiseen.

Pitkään paikalla istumista vältettävä

Yhteisen opiskelun lätökohtana on yhteinen ymmärrys. Se lähtee siitä, että kaikilla on samat käsitteet määriteltyinä samalla tavalla. Esimerkiksi käsitteet fyysinen aktiivisuus ja inaktiivisuus kuvaavat jatkumoa, jolle sijoittuu hyvin erilaisia käsitteitä kuvaamaan aktiivisuuden tasoa. Kansainväliset liikuntasuositukset antavat fysioterapeuteille yleisen ohjeistuksen fyysisen aktiivisuden tasosta, jonne jokaista iäkästä asiakasta fysioterapiassa tulisi ohjata. Kansainvälisessä opiskelijaryhmässä on hyvä vertailla millaiset ovat kunkin maan kansalliset fyysisen aktiivisuden suositukset, miten ymmärrettävästi ne on kuvattu käyttäjälle ja milloin ne on viimeksi päivitetty. Opiskelijoiden tekemä vertailu maidensa liikuntasuositusten välillä auttaa heitä oppimaan globaaleja suosituksia ja niiden kehittymistä pohjaten näyttöön perustuvaan tietoon. Erityisesti uusimmat juuri päivitetyt suositukset korostavat pitkään paikallaan istumisen välttämistä.

Toimintakyvyn, ikääntymien ja fyysisen aktiivisuden ymmärtämisen kautta päästään pohtimaan teknologian soveltuvuutta. Eri teknologiat sopivat eritavoin iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ja fyysisen aktiivisuuden tukemiseen. Teknologian käytettävyyttä ja iäkkäiden ihmisten halua käyttää teknologia on hyvä pohtia iäkkään ihmisen kanssa yhdessä. Monia iäkkäitä ihmisiä voi jopa pelottaa teknologia tai oma toimintakyky ei enää mahdollista teknologian käyttöä. Opettajan on hyvä haastaa opiskelijoita pohtimaan erilaisia näkymiä teknologian käytettävyyteen iäkkäiden ihmisten fysioterapiassa. Kun asiaan on perehdytty teoriassa, on sitä hyvä tarkastella myös käytännön näkökulmasta yhdessä iäkkäiden ihmisten kanssa. Lisäksi on hyvä oppia kuuntelemaan iäkkään ihmisen kokemuksellista ääntä. Tätä parhaimmillaan tarjoaa aktiiviset iäkkäät ihmiset itse, kuten intensiivikurssilla vieraillut luennoitsijamme.

Intensiivikurssi tarjoaa opiskelijoille riemukkaita opiskelun hetkiä yhdessä. Samalla opitaan kieltä ja erilaisia kulttuureja kansainvälistyen. Opettajana on upeaa huomata, miten kielitaito vahvistuu opiskelijoilla. Samalla myös erilaiset kulttuurit, opiskelijat ja opettajat tulevat tutuiksi. Intensiivikurssit tukevat niin opettajien kuin opiskelijoiden kielitaitoa. Kansainvälisessä yhteistyössä on voimaa.

Aalborg tarjosi raikasta aamulenkkeilykeliä, merituulta ja osalle opiskelijoita erinomaiset mahdollisuudet ajella polkupyörällä. Lähestyvästä kesästä saatiin tuntumaa muutamalla aurinkoisella päivällä. Seuraavan kerran yhteisen opiskelun merkeissä kokoonnutaan keväällä 2020 Poriin teemalla fysioterapia ja erilaiset toimintaympäristöt.

 

Marja Äijö TtT
Gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Maahanmuuttajataustaiset tutkinto-opiskelijat kaipaavat konkreettisia neuvoja

Kansainvälinen LEARNING to live -hanke on edennyt alustavien suunnitelmien mukaan. Savonia on mukana projektissa Iso-Britannian Bradfordin yliopiston, Espanjan Taragonan yliopiston, Slovenian Mariborin yliopiston ja Irlannin Corkin yliopiston kanssa. Tänä keväänä oli Iso-Britannian vuoro järjestää tapaaminen projektiryhmälle. Brexit ei loppujen lopuksi mutkistanutkaan matkaa, vaan kokous pidettiin sovitusti toukokuun puolessavälissä.

L2L-lyhenteellä kulkevassa projektissa autetaan ja tuetaan ulkomaalaistaustaisia korkeakouluopiskelijoita. Eri maiden työryhmät ovat tänä lukuvuonna työstäneet Espanjan koordinoimina työkalupakkia kielitaidon kohentamiseen sekä digitaalisiin opiskelutaitoihin ja digitaaliseen kirjallisuuteen.

Projektissa pyritään parantamaan uusilla, digitaalisilla ratkaisuilla maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopiskelijoiden elämää ja opiskelumahdollisuuksia.

Bradfordiin saapuneet projektiryhmän jäsenet ja paikalliset emännät yhteiskuvassa. Laseissa terveellistä sitruuna-minttunektaria!
Bradfordiin saapuneet projektiryhmän jäsenet olivat tyytyväisiä tapaamisen tulokseen. Kuvassa Suomesta 5. vasemmalta Katri Huuskola ja toinen oikealta Kukka-Maaria Raatikainen.

Tuen tarve esiin keskustelemalla ja yhdessä ideoimalla

Projektissa käytetään Nominal Group -nimistä aivoriihitekniikkaa, focus group työskentelyn työkaluna. Siinä määritellään tietyt kysymykset, joista ryhmä keskustelee tuottaen omia ideoita ja ratkaisuja myös kirjallisesti. Lopuksi ryhmä priorisoi pisteyttämällä ideoiden paremmuusjärjestyksen.

Ensimmäisen aivoriihisession mukaan haasteita maahan tulevalle korkeakouluopiskelijalle asettavat Suomessa erityisesti kieli ja kulttuuri. Suomi näyttäytyy hyvin suomalaisena, ei niinkään kansainvälisenä maana. Esimerkiksi asioimiskieli virastoissa on yleensä suomi ja aukioloajat lyhyet.

Kun opiskelija selviää asumiseen liittyvistä haasteista, kuten avaimen lunastamisesta, edessä on vielä monta mutkaa: esimerkiksi säähän totutteleminen. Kovat pakkaset yllättävät, vaikka niistä etukäteen varotettaisiin. Ruokakulttuuri on vahvasti skandinaavinen, ja esimerkiksi maitohyllyn leveys hämmentää tulijaa. Ohjeiden pitäisi olla vielä selkeämpiä ja kuvailevampia, kävi ilmi focus group -työskentelyssä.

Tietojenkäsittelyn opiskelijat mukana kehitystyössä

Projektissa kehitetään internet-portaali (web hub) tiedon jakamiseksi muualta tulleille opiskelijoille Bradfordin yliopiston Engineering & Informatics -koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat esittelivät ensimmäistä versiota portaalista projektiryhmän kokouksessa.

Opiskelijat esittelivät web-portaalin ensimmäistä versiota asiantuntijoiden elkein. Heille annettiin lisäevästystä jatkotyöstöön. Irlannin Angela Flynn kuvassa keskellä.
Ensimmäiseksi web-portaaliin kehitetään osio, jolla opiskelija voi parantaa medialukutaitoaan ja englannin kielen osaamistaan. Opiskelijat hakivat projektiryhmältä tietoa jatkokehitystä varten.

Portaalin vetovastuu on Irlannin tiimillä, joka oli tehnyt yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän ohjaavien opettajiensa kanssa. – This was beyond our expectations, absolutely superb!, kehui Angela Flynn Irlannista ensimmäistä versiota, ja muiden oli helppo yhtyä tähän kehuun.

Portaalin ulkoasu on nyt hahmoteltu ja kunkin maan tiimit ovat selvittäneet myös sisältötoiveita omilta kohderyhmiltään. Ennen kesää pyritään päättämään sisällöt kieltä ja medialukutaitoa kehittävään osioon.

Tähänastisissa focus group -työskentelyissä on käynyt selväksi, että kielitaidon merkitys korkeakouluopinnoissa on suuri. Täytyy osata molemmat: opiskelukieli ja opiskelumaan kieli hyvin. Savonian Nursing-koulutusohjelmassa tämä tarkoittaa, että pitää osata opiskella englanniksi sekä asioida virastoissa ja tehdä harjoitteluja ja työtä suomeksi.

Tulossa julkaisuja ja tapaaminen Kuopiossa

Bradfordin tapaamisessa sovittiin myös julkaisujen tekemisen aikataulusta sekä seuraavasta tapaamisesta. Projektiryhmä valmistelee tulevina kahtena vuotena useita vertaisarvioitavia julkaisuja eri tieteenalojen tieteellisiin julkaisukanaviin.

Web-portaalin ulkoasu on hahmoteltu.

Projektiryhmä tapaa kerran kuussa Zoom-videoneuvottelussa. Seuraava kokoontuminen on Suomessa helmikuussa 2020 kv-viikolla, Savonia-ammattikorkeakoulun Microkadun kampuksella, jolloin ollaan jo lähempänä web-portaalin julkaisua.

Briefly in English

The project group of LEARNING to Live had a transnational meeting at University of Bradford (UK), in May 2019. The aim of the L2L project is to improve the quality of life for vulnerable migrant students through integrated digital technology enhanced support and transformative action in higher education. The first draft of the Web Hub was ready for demonstration by the Engineering & Informatics students from University of Bradford. – The achievement was beyond our expectations, absolutely superb!, commented Angela Flynn from Ireland, which is leading the intellectual output 2 aiming at publishing the WebHub. The other main issue on agenda was to continue to develop a language and digital literacy toolkit for the migrant students, prepared by the Spanish team. The next L2L transnational meeting is held in Finland, at Savonia UAS, during the international week in February 2020. In addition, the monthly video conference meetings will carry on.

 

Kirjoittajat:
Katri Huuskola
Lehtori, hoitotyö

Kukka-Maaria Raatikainen
Lehtori, suomen kieli ja viestintä

Kuvat:
Kukka-Maaria Raatikainen