Florencen jalanjäljiltä Coventrysta #FNAM-konferenssiin Savoniaan toukokuussa 2020

Florence Nightingalea (1820-1910) pidetään nykyisen sairaanhoidon ja sairaanhoitajan esikuvana. Hänen mukaansa on nimetty vuodesta 1995 toiminut hoito- ja kätilötyön Florence Network, johon kuuluu 40 yliopistoa ja ammattikorkeakoulua 18 Euroopan maasta. Savonialla on ollut verkostossa vuodesta 2008 lähtien, jolloin Iisalmen yksikön sairaanhoitajakoulutus aloitti toiminnan siinä. Vuodessa 2011 lähtien verkostossa on ollut hoitotyön lisäksi Savonian kätilötyön koulutus. Verkostossa on mukana Suomesta myös kaksi muuta ammattikorkeakoulua, Lapin ja Lahden ammattikorkeakoulut.

Hoitotyön -ja kätilötyön koulutuksen kehittäminen on verkoston keskeisempiä tavoitteena ja tämän tavoitteen pääsemistä edistävät eri jäsenmaissa järjestettävät vuosittaiset tapaamiset (#FNAM).

Tässä blogissa kuljemme Florence-verkoston jalanjäljillä, verkoston 27 vuosittaisessa tapaamisessa Coventryssä Englannissa huhtikuussa 2019. Kuvaamme kokemuksiamme tapaamisesta ja teemoja, joita haluamme tuoda esille seuraavassa, toukokuussa 2020 Savoniassa Kuopiossa pidettävässä verkoston tapaamisessa / konferenssissa.

Catch the Ball

Coventryn konferenssin päätöstilaisuudessa Savonian rehtori Mervi Vidgrén ”heitti pallon” videolla tervetulotoivotuksen kera seuraavaan tapahtumaan tulijoille. Toivomme, että vuoden 2020 tapahtumaan Suomessa osallistujat ”ottavat kopin” Suomen edistyksellisistä hoitotyön ja kätilötyön käytänteistä, terveyden edistämisen, turvallisuuden sekä hoito- ja kätilötyön koulutuksen ja niiden opetusmenetelmien teemoista.

Terveyden edistämisen ilosanomaa maailmalle

Suomi on terveyden edistämisen mallimaa. Sen huomaa, kun keskustelee muiden verkostossa olevien jäsenmaiden edustajien kanssa. Suomen vahva perusterveydenhuolto ja etenkin hoitajien itsenäinen rooli toimijana on kiistaton.

Kun Suomessa on huoli terveyteen tai sairastumiseen liittyvissä haasteissa, niin ohjeistusta ja tukea saa perusterveydenhuollossa toimivilta hoitajalta puhelimitse, netin välityksellä tai vastaanotoilta. Lääkäriä tarvitaan vasta, kun muut keinot ovat käytetty. Ulkomailla sen sijaan asiakas hakeutuu useimmiten yleislääkärille / General Practitioner, sillä perusterveydenhuollon palveluita ei ole. Englannissa ja myös monissa muissa Euroopan maissa kehitetäänkin yhtenäistä hoitajan / Advanced Clinical Practitioners työnkuvaa ja valmiuksia toimia perusterveydenhuollossa lääkärin rinnalla. Workshopeissa kuulimme kehittämishankkeista, joissa kerrottiin taustaltaan kirjavan koulutuksen omaavan “hoitajan” osaamisen tunnistamista ja itsenäistä työnkuvaa, mikä “Suomen malliin” tottuneelta tuntui vanhanaikaiselta.

Suomessa sairaanhoitajien ja kätilöiden koulutuksessa ja käytännön työelämässä kiinnitetään huomiota terveyden edistämisen moninaisiin toimintamalleihin – hyviin käytänteisin, joita on tarpeen tuoda esille seuraavassa verkostotapaamisessa. Siten esimerkiksi Suomen edistyksellisen äitiys- ja lasten neuvolatoiminnan vaikutus äitien, lasten ja perheiden terveyden edistämiseen on esittelemisen arvoista tuleville vieraille. Lisäksi etäteknologian ja -ohjauksen käyttö terveydenhuollossa on lisääntynyt, joten sen hyödyntämistä on tarpeen tuoda myös esille enemmän.

Vanhempien ja lasten varhaiseen vuorovaikutukseen, perheiden terveyden edistämiseen, varhaisen puuttumiseen samoin kuin seksuaaliterveyden edistämiseen: meillä terveyden edistämisen sisällöt liittyvät pitkälti kansanterveyden ongelmiin, elintapoihin, ympäristöön, joiden alla olevista teemoista löytyy myös kaikille jäsenmaille yhteisiä esille nostettavia sisältöjä.

Meillä on myös hoidon vaikuttavuuteen liittyen kehitetty, käytetty ja tutkittu Green Care -toimintaa, jota ei FNAM-konferensseissa ole käsitelty. Tämä toimintamuoto on koettu oivalliseksi asiakastyössä esimerkiksi haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa tai kun muun hoidon ohelle halutaan tuoda uusia voimaantumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvia työmenetelmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi luontoon ja eläimiin liittyvät toiminnot, jotka pohjautuvat voimavarakeskeisyyteen, kohtaamiseen ja oppimiseen. Green Care -menetelmien vaikuttavuudesta on myös saatu jo alustavaa tutkimuksellista näyttöä, joita on mahdollisuus tuoda esille tapaamisessamme.

Vuoden 2020 #FNAM -tapaamisessa voisimme pitää terveyden esittämisen teemaa yllä myös käytännön toimin osallistamalla vieraat omakohtaisiin kokemuksiin terveyden edistämiseksi.

Turvallisuutta ennen kaikkea

Potilasturvallisuuden edistäminen on yksi merkittävä asia terveydenhuollossa, jota konferenssissa hyvin vähän sivuttiin, mutta jota me haluamme aiheena nostaa esille omassa tapaamisessamme. Potilasturvallisuus liittyy olennaisena hoidon laatuun, ja meillä sillä on myös vahva lainsäädännöllinen perusta ja sitä on tutkittu paljon. Joten aihe varmaan herättää mielenkiintoa, sillä se on globaali ja ajankohtainen. Turvallisen hoidon vaikuttavuus on tärkeä näkökulma, että hoito on näyttöön perustuvaa ja oikea-aikaista. Turvallisuus koskee erilaisia terveydenhuollon toimintoja, kuten lääkitys- ja teknistä turvallisuutta, jossa yhä enemmän tulevaisuudessa painottuva teema on asiakkaan/potilaan aktiivinen osallistuminen hoidon laadun ja turvallisuuden varmistamiseen. Kätilötyössä turvallisuus on avain asemassa esim. Synnytyssalityössä, kätilöllä tulee olla valmiuksia hoitaa synnytystä sekä sikiön että synnyttävän äidin näkökulmasta turvallisuus huomioiden. Tätä voidaan vahvasti ottaa esille tulevassa # FNAM-tapahtumassa.

Erityisesti seksuaalisuuteen ja seksuaaliväkivaltaan ja -turvallisuuteen liittyvät asiat tulevat myös sisältymään teemoihin. Seksuaalisuus oli aiheena hyvin vähän esillä Coventryssä, ja esimerkiksi seksuaaliväkivallan lisääntyminen eri yhteiskunnissa ei tullut juurikaan esille esityksissä. Seksuaaliväkivalta ja sen yleistyminen ovat tänä päivänä vahvasti esillä internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Tämän teeman esille tuominen on tätä päivää ja myös ajankohtainen tulevassa #FNAM-tapahtumassa vuonna 2020 Kuopiossa. Kätilötyön kehittäminen ja sen esille nostaminen on oleelllista Savonian tulevassa #FNAM-tapahtumassa. Savonia AMK:n kätilöopiskelijat tekevät kehittämistehtäviä myös kansainväliseen näkökulmaan ja mm. E-clinic toiminta on alkamassa, jossa esim. raskakaudeajan ohjausta ja neuvontaa voidaan antaa etätoimintoina.

Hoito- ja kätilötyön koulutuksen ja opetuksen Best Practicies

Hoito- ja kätilötyön opetuksessa simulaatiot ja taitopajat tukevat oppimista. Coventryn yliopistossa käytetään simulaatio-opetuksesta käsitettä Immersive learning ja he kehittävät sen opetusmenetelmiä käyttäen oikeita näyttelijöitä simulaatiotilanteissa, VR (Virtual Reality) teknologiaa sekä Body Simulation -nukkeja, jotka nostavat opetuksen “uudelle tasolle”.

Tulevassa omassa tapahtumassamme voimme laajentaa opetusmenetelmien esittelyä vielä enemmän robotiikkaan sekä virtuaalitodellisuuden (VR) että lisätyn todellisuuden (AR eli augmented reality) -teknologian aloille. Lisäksi webinaari -käsitteen esille tuominen ja teemoittaminen saattavat olla uudenlainen käytänne ja herättää mielenkiintoa muissa osallistujissa, joten se on hyvä ottaa käyttöön seuraavassa #FNAM-tapahtumassa.

Verkko- sekä simulaatiopedagogiikan kehittäminen tuovat haasteita opettajan työhön ja opintojaksojen kehittämiseen. Haluamme yhä paremmin opetuksessa tukea opiskelijoiden oppimista uusin menetelmin, mutta se edellyttää, että opettajilla löytyy aikaa ja osaamista oppimateriaalin tekemiseen. Coventryn yliopistossa opettajien apuna ja tukena oli teknistä henkilöstöä opetusmateriaalin tekemisessä ja simulaatio-opetuksessa. Tätä päivää simulaatio-opetuksessa on myös draaman käyttö. Täten yhä useammalle opettajalle on mahdollistettava draaman keinojen osaamisen kehittäminen ja sen käyttö tukena simulaatio-opetuksessa ja taitopajoissa.

Vuoden 2020 tapahtuman järjestämiseen osallistuvat Lapin ja Lahden ammattikorkeakoulujen Florence verkostoon kuuluvat opettajat ja tapahtuman järjestymiseen rekrytoidut opiskelijat.

We have throwed the Ball to the next #FNAM2020 – and we are ready to work for it.

See you next year in Kuopio!

Opiskelijan blogit:
https://blogi.savonia.fi/florencenetwork/
FB: https://www.facebook.com/groups/349331825710725/
Twitter: #FNAM2020 #Florence2020 #SavoniaAmk #SchoolOfHealthcare


Blogin kirjoittajat:


Marja Gröhn-Rissanen

kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Päivi Hoffren
Lehtori kätilötyö, seksuaalineuvoja –ja seksuaaliterapeutti
Savonia-ammattikorkeakoulu

Merja Jokelainen
Lehtori, hoitotyö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Cohehre-konferenssista opiskelijoille kansainvälistä osaamista

Cohehre-konferenssi kokosi jälleen eri puolilta Eurooppaa koreakoulujen asiantuntijoita yhteen jakamaan hyviä tuloksia tutkimuksesta ja kehittämisestä. Tällä kertaa kongressin järjesti Vic:n yliopisto Espanjasta ja teemana oli Integrated care: past, present and future. Konferenssi tarjoaa aina ohjelman sekä opiskelijoille että tutkijoille ja opettajille.

Opiskelijoilla konferenssi antaa mahdollisuuden osallistua viikon pituiselle intensiivijaksolle. Se parhaimmillaan tarjoaa opiskelumahdollisuuden kansainvälisyyteen ja eri kulttuureihin. Tämän lisäksi eri maista tulevien opiskelijakollegoiden kanssa pääsee opiskelemaan joka vuosi vaihtuvaa teemaa. Tämän vuoden teemana oli Diversity and Social inclusion. Teemaa tarkastellaan monialaisesti ja moniammatillisesti.

Yhteiset kansainväliset opintojaksot tarjoavat opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden kehittää kansainvälisyysosaamista ja kielitaitoa. Näiden kokemusten kautta itsetunto saa vahvistusta, kun huomaa pystyvänsä opiskelemaan vieraalla kielellä. Vieraskieliset termit avautuvat ja sanavarasto kasvaa. Kommunikointi eri maista tulevien opiskelijakollegoiden kanssa varmentaa suulista kielitaitoa, kun opiskellaan yhdessä. Samalla opiskelija saa varmuutta vieraalla kielellä puhumiseen ja asioiden esittämiseen. Kommunikointia vieraalla kielellä oppii vain puhumalla aidoissa autenttisissa tilanteissa.  Intensiivijakso on juuri tätä.

Tutustumiskäyntejä kouluihin

Viikon aikana opiskelijat olivat perehtyneet Diversity and Social inclusion -teemaan eri näkökulmista. He olivat tehneet tutustumiskäyntejä paikallisiin kouluihin ja erilaisiin sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaviin organisaatioihin. Tämän lisäksi he olivat tehneet haastatteluja ja keränneet teoreettista tietoa teemasta. Viikon opiskelu huipentui yhteiseen loppunäyttelyyn teemasta, jossa jokainen opiskelijaryhmä esitteli kongressin osallistujille oman tuotoksensa. Alla olevat kuvat esittävät opiskelijoiden tuotoksia, jotka olivat huikeita.  Opiskelijat olivat kehittäneet esimerkiksi pelejä, tietovisailuja ja näytelmiä. Aiheina esityksissä oli mm. sosiaalinen syrjäytyminen, moniammatillinen yhteistyö ja lapsi- ja/tai perhekeskeinen sosiaalityö.

Myös Suomessa entistä enemmän on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita eri maista. Tämä edellyttää työntekijöiltä kulttuurien tuntemusta ja kielitaitoa, joiden osaaminen korostuvat onnistuneessa asiakastilanteessa.

Mitä enemmän koulutuksen aikana opiskelija saa hyviä kokemuksia kansainvälisistä tilanteista sitä vahvempi ja varmempi toimija opiskelijasta kehittyy työelämään. Intensiivikurssin aikana opiskelija pääsee tutustumaan toisen maan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään. Se tarjoaa myös mahdollisuuden vertailuun siitä, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy Suomen vastaaviin palveluihin. Nämä kokemukset vahvistavat oppimista ja auttavat ymmärtämään erilaisista lähtökohdista tulevia asiakkaita ja heidän palveluiden tarpeitaan.

Aina saman lailla toteutettu palvelu ei tuota samanlaista asiakaskokemusta, koska asiakkaat ovat yksilöitä. Erilaiset yksilölliset asiakastarpeet edellyttävät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselta herkkää tuntemusta siitä, miten kunkin asiakkaan kanssa on hyvä toimia. Erityisesti tätä herkkyyttä tarvitaan silloin, kun toimitaan haavoittuvien asiakasryhmien kanssa kuten lapset.  Tämän lisäksi esille nousee eettisyys. Se on monitasoista ja näkyy niin ammattilaisen työskentelyssä kuin asiakkaan kokemuksessa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen näkökulmasta eettisyys on aina toimintatapojen valintaa yksilö- ja yhteisötasolla. Niissä tulee korostua ihmisen perusoikeudet ihmisarvoon, vapauteen, tasa-arvoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo, jota tulee kunnioittaa. Asiakkaan näkökulmasta esille nousee eettisesti oikeudenmukaisesti toteutetusta palvelusta hyvä kokemus.

Kansainvälistä osaamista kehittyy, kun toimii kansainvälisessä ympäristössä. Tämän ympäristön voi tarjota intensiiviviikot ulkomailla tai kotikansinvälisyys. Tartu tilaisuuteen ja lähde mukaan kansainvälisiin opiskelumahdollisuuksiin!

Marja Äijö TtT
gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kiinalainen juttu – hämmennyksestä yhteisymmärrykseen

Toisistaan hyvin poikkeavat kulttuurit kohtaavat, kun savonialaiset tapaavat koulutus- ja käytännön harjoittelun yhteistyökumppanit ja kiinalaiset ystävät sekä paikalliset asukkaat Shanghaissa. Sote-alalla on yhteistyötä monen toimijan kanssa, kuten kolmen Fudanin yliopistollisen sairaalan, yksityisen päiväkodin ja terveysalan oppilaitoksen kanssa.

Kuvaamme kiinalaista juttuamme maaliskuun 2019 matkakokemustemme pohjalta, pääosin yhden kumppanin kanssa toimiessamme. Shanghai University of Medicine and Health Sciences (SUMHS) sijaitsee ’rural arealla’ eli noin tunnin metromatkan päässä Shanghain keskustasta.

Turvallisuus ennen kaikkea

Yliopistoalueen turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. SUMHS:ssa on paljon ei-englantia puhuvia vartijoita ja valvontaa suoritetaan aidatulla alueella jatkuvasti. Aitauksessa on useampia portteja ja vartiotupia. Vartiotuvan sisällä verhojen takana on useita seurantamonitoreja eri puolilta kampusaluetta. Alueella rekisteröidään kaikki lähtevät ja saapuvat. Kasvotunnisteskannaus ja -valvonta ovat käytössä lähes kaikilla sisääntuloporteilla.

Alueella on käytössä myös ”robottiturvamies”, joka kiertää iltaisin eri rakennuksia valot vilkkuen. Yritimme saada kontaktia tähän ”turvarobottiin”, mutta vuorovaikutus ei tuottanut tulosta. Sen toimintaominaisuudet jäivät meille epäselväksi.

Yksittäisen turvallisuuteen liittyvän asian koimme lähtiessämme asuntolasta kotimatkalle aikaisin aamulla. Asuinkerroksen ovi oli lukossa ja oli etukäteen selvitettävä, mistä avauspainikkeesta painetaan ja päästään ulosmenokäytävään. Ulko-ovet oli lukittu erikseen, ja ei ollut automaattista ovenavauspainiketta. Taksi odotti suljetun lasioven takana, mutta emme päässeet ulos. Mitenkähän olisimme toimineet tulipalon sattuessa? Pitäisiköhän Savonian varustaa matkaaja maailmalle ”turvavasaralla”? Kokemuksesta opimme, että ’ummikko’ vastaanottovirkailija nukkuu tiskin takaisessa huoneessa, oveen koputetaan ja hänet herätetään avaamaan ovi ulos.

Kiinalainen liikennöinti- ja liikennekulttuuri

Turvallisuuteen ja myös asioiden sujuvuuteen liittyvä asia Kiinassa on toimiva Internet-yhteys, joka kannattaa ostaa jo lentokentältä. Internetin avulla toimivat käyttöliittymät (WeChat, MetroMaps, Google-Maps, MapsMe) auttavat miljoonakaupungissa ”kartalla pysymisessä”. Kiinassa joutuu usein eksymistilanteeseen, koska riittävää opastusta ei ole. WeChattia käyttävät lähes kaikki kiinalaiset ja sen käyttö helpottaa toimintaa sekä yhteistyötä kiinalaisten kanssa. Tilanteissa, joissa emme löytäneet kiinalaisten kanssa yhteistä kieltä ja ymmärrystä, laitoimme viestin kiinalaiselle yhteistyökumppanille, joka käänsi sanoman kiinaksi.

Saapuminen SUMHS:iin on helppoa, sillä he toimittavat vastaanottajan Pudongin lentokentälle. Liikkuminen taksilla on edullista, mutta haaste on saada taksinkuljettaja ymmärtämään, mihin ollaan menossa, vaikka mukana on kiinaksi kirjoitettu paikka ja osoite sekä ”print-sreen” Googlen ajoreittikartasta. Aika moni kuljettaja kieltäytyy lähtemästä kauas. Kerran kuljettaja vei meidät isompaan hotelliin, jonka respasta tilattiin meille uusi taksi. Oleellista on kiinankielinen osoite, johon ollaan menossa.

Metrolla liikkuminen on erittäin helppoa, mutta se vaatii enemmän ponnisteluja ja aikaa. Päivittäisissä ruuhkissa ihmiset ahtautuvat väkisin meidän mielestämme jo täysiin metroihin. Metrot eivät sovi ahtaanpaikankammoisille, liikuntarajoitteisille, raskaana oleville tai heikkohermoisille matkustajille. On myös huomioitava, että metro ei välttämättä kulje enää klo 22 jälkeen ja se voi kesken matkan pysähtyä siivousta varten. Silloin matkaajat poistuvat odottamaan seuraavaa vuoroa.

Keskustassa on helppo liikkua jalan. Korkeat rakennukset ja metroasemat ovat hyviä maamerkkejä auttamaan sijainnin hahmottamisessa. Liikenteessä on paljon määrätietoisia ihmisiä, jotka ottavat paikkansa (etuilevat) mm. jonossa. Liikenteessä kannattaa varoa äänettömiä sähkömopoja, jotka eivät noudata liikennevaloja omilla kaistoillaan.

Niin kiinalaisia juttuja

Ehdottomasti suurin haaste Kiinassa on yhteisen kielen puute. Shanghai on maan länsimaisin kaupunki, mutta siltikin voi olla hankalaa löytää englantia puhuva ja ymmärtävä henkilö. Silloin kannattaa ottaa käyttöön kädet, ilmeet ja kännykkäkuvat. Lisäksi puhelimen ”keskustelu-kääntäjäohjelma” on hyödyllinen. Äänenkäyttö on erilaista hiljaisuuteen tottuneelle suomalaisille. Ihmiset tuntuvat usein huutavan toisilleen, mutta oikeasti he vain juttelevat innostuneina. Kiinalaisilla on tapana peittää ’naurava’ suu. Kiinalaiset ovat myös innokkaita huutamaan megafoneihin. Näin toimii esimerkiksi tuote-esittelijä kaupan leipähyllyn vieressä kapealla käytävällä.

Kiinassa mobiilimaksaminen on yleistynyt niin paljon, ettei monissa paikoissa ole vaihtorahaa. Tämä vaikeuttaa rahalla maksamista; ulkoilmatapahtumissa on löydettävä ’virkailija’, joka suostuu ottamaan rahaa vastaan. Myös päivittäistavaroiden, ruoan ja taksin tilaaminen sekä maksaminen hoituvat mobiilisovelluksen avulla. Ulkomaalaisella pitää olla kiinalainen käyttöliittymä, johon ladataan rahaa.

Virallisissa neuvottelutilanteissa on tavallista, että kiinalaiset kumppanimme vastaavat kesken palaverin puhelimeen tai keskustelevat keskenään pidemmänkin tovin kiinaksi. Tämä oikeuttaa myös suomalaiset keskustelemaan äidinkielellään. Neuvotteluihin kannattaa varata riittävästi aikaa. Vieraat asetetaan usein istumaan ovea vasten olevalle sivustalle, joka varataan arvovieraille.

Kiinalaisille on tärkeää tietää vieraiden ’arvojärjestys’, jotta he voivat toimia isäntinä oman kulttuurinsa mukaisesti. Käyntikortit vaihdetaan kaksin käsin kumartaen ja lahjoja vaihdetaan tapaamisen yhteydessä. Lahjojen antamiseen kannattaa liittää jonkinlainen tarina, joka kuvaa yhteistyötä, omaa kulttuuria tai muuta itselle merkityksellistä asiaa. Lahjojen antaminen on kiinalaisille tärkeää ja he antavat usein näyttäviä lahjoja, joita sitten ”sullotaan” paluumatkalle matkalaukkuihin tai ostetaan uusi matkalaukku.

Lahjoja valitessa kannattaa muistaa värien symboliikka. Punainen on kiinalaisten tärkein väri ja liittyy kaikkiin juhliin, sillä väri ilmentää vaurautta, onnea ja menestystä. Uuden vuoden vaihtuessa lapset saavat rahaa punaisessa kirjekuoressa. Valkoinen on kuoleman väri, sininen liitetään paitsi kuolemattomuuteen myös suruun, vihreä kertoo terveydestä, menestyksestä ja harmoniasta mutta toisaalta miehen hatun värinä se viittaa vaimon uskottomuuteen. Keltainen, viisauden ja onnen väri, on kaiken keskipiste. Kiinalaiset ovat ’värikkäitä’ kaikessa verrattuna suomalaiseen minimalistisuuteen.

Lahjan antamisen yhteydessä otetaan myös valokuvia, joissa vieraat asetetaan kunniapaikalle keskelle. Muutenkin virallisissa neuvotteluissa kuvataan tosi paljon. Suomalaiset ovat tottuneet kysymään suoraan ja neuvottelemaan avoimesti, mutta kiinalaisten kanssa toimitaan toisin. Olemme huomanneet, etteivät kiinalaiset neuvottelukumppanit useinkaan myönnä, jos he eivät ole ymmärtäneet täysin kaikkea. Ei kannata lähteä inttämään, vaan tällöin on syytä tehdä tarkentavia kysymyksiä ja varmistaa asiat hienovaraisesti. Usein heistä on vaikea ottaa selvää, sillä he eivät sano suoraan negatiivisia asioita. He vaikenevat tai ”unohtavat” asian, joka heidän mielestään ei tule onnistumaan. Perusohjeena voisi pitää: yksi asia kerrallaan otetaan esille ja se käsitellään ensin jne.

Vierailu Zhongshan yliopistollisessa sairaalassa

Kiinalaisessa kulttuurissa puhutaan sekä kasvojen menettämisestä että kasvojen antamisesta. Kasvojen menettäminen tai kasvojen säilyttäminen on tärkeä osa kiinalaista kulttuuria. Kukaan ei halua menettää asemaa, saati kokea epämukavuuden tai häpeän tunnetta. Kasvojen antamisella tarkoitetaan myös kunnioituksen osoittamista esimerkiksi vanhempaa henkilöä tai korkeassa asemassa olevaa henkilöä kohtaan. Esimerkiksi julkisesti ylistäminen ja kiitoksen antaminen sekä oikeassa paikassa istuminen illallisen aikana ovat tapoja osoittaa kunnioitusta ja arvostamista. Myös toisen tunteita on kunnioitettava. Kiinalaiseen tapaan kuuluu hyvästellä aina paluukyytiin asti ja majoitukseen pääsy varmistetaan tarvittaessa viesteillä.

Kun mennään syömään yhdessä, tilataan useita ruokia ja niitä maistellaan yhdessä. Ruoka asetellaan yleensä pöydän keskelle, josta jokainen poimii syömätikuilla makupaloja omalle lautaselleen. Ruokajuomaksi nautitaan yleensä vihreää teetä tai kuumaa vettä. Ruokaa on paljon ja suomalaiseen tapaan on aivan mahdotonta syödä ”lautasta tyhjäksi”. Lautaselle on sen sijaan jätettävä vähän ruokaa, sillä jos lautanen on tyhjä, ruokaa tilataan lisää. Hienona trendinä on presidentti Xi Jinpingin esiintuoma ”empty plate policy”, jossa ylimääräistä ruokaa voidaan ottaa ravintolasta mukaan kotiin ja näin ruokahävikkiä vähennetään. Tätä trendiä voitaisiin laajentaa muuhunkin kierrätykseen.

Kiinalaiset ovat hyvin taikauskoisia. Esimerkiksi kiinaksi kuolemalta kuulostava numero neljä on epäonnen luku. Monista kiinalaisista taloista puuttuu numeroitu neljäs kerros kokonaan. Numero kahdeksan on kiinalaisten perinteinen onnennumero, joka liitetään vaurauteen ja menestykseen. Hyvät asiat tulevat pareittain, joten numero kaksi on yksi onnenluvuista, kuten myös onnea symboloiva luku kuusi.

Kiinalaiset ovat erittäin luotettavia, vieraanvaraisia ja auttavia, kun ystävyyssuhde on vahvistettu ja sitä pidetään säännöllisesti yllä. Siksi on tärkeää vierailun jälkeen kiittää ajasta ja vieraanvaraisuudesta.

 

Marja Gröhn-Rissanen
kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirkko Kouri
terveysalan yliopettaja, Kiina maavastaava
Savonia-ammattikorkeakoulu

Savoniasta Pariisiin – opintomatkalta kieli- ja kulttuuritaitoa työelämän tarpeisiin

Bonjour, parlez-vous français? Oui! Työelämässä tarvitaan monipuolisia kieli- ja viestintätaitoja suomen, englannin ja ruotsin lisäksi. Työympäristömme on entistä globaalimpi ja monikielisempi. Tämän tietävät myös Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka hyödyntävät Savonian tarjoaman mahdollisuuden opiskella maailman kieliä, kuten ranskaa. Kielten opiskeluun kannustetaan myös monipuolisilla oppimistavoilla ja -ympäristöillä. Vai miltä kuulostaa käytännön kielen harjoittelu opintomatkalla vaikkapa keväisessä Pariisissa? C’est super!

Tämä on mahdollista Savoniassa tarjottavalla ranskan jatkokurssilla Voici notre entreprise, johon integroituu viikon opintomatka Pariisiin. Opintomatkan tavoitteena on yritysvierailuiden ja käytännön kieliharjoitusten avulla oppia lisää ranskalaisesta työkulttuurista ja -markkinoista sekä saada itsevarmuutta kielen puhumiseen. Tänä keväänä monialaisessa opintomatkaryhmässä oli mukana myös opiskelija liiketalouden ylemmästä ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmasta, Taina Jutila. Taina tarvitsee ranskan kieltä säännöllisesti työssään Kuopion alueen kauppakamarilla palvelupäällikkönä. Hän kertoo käytännön kokemusten kautta olevansa vakuuttunut kielitaidon merkityksestä:

Työelämässä englannin kielen taito on oletusarvoisesti työnhakijalla olemassa. Se, millä pystyt erottautumaan eduksesi, on monipuolisempi kielitaito. Kielen ja kulttuurin osaaminen tekee vaikutuksen ja helpottaa suhdetoimintaa sekä kauppojen syntymistä oleellisesti. Vierailukohteista mieleen jäi monta hyvää vinkkiä paikallisten kanssa toimimisesta ja suhteiden luomisesta bisneselämässä. Matkan aikana vuorovaikutustaidot, joustavuus ja ongelmanratkaisukyky kehittyivät. Tällä matkalla oli iso merkitys oman urani kannalta.

Opintomatkalla mukana olleelle Sanna Aholle monipuolisen kielitaidon kehittäminen on myös itsestäänselvyys. Sanna opiskelee restonomiksi suuntautumisenaan matkailun liikkeenjohto. Hän näkee kielten ja kulttuurien tuntemuksen olennaisena osana tulevalla ammattiurallaan:

Kielten opiskelu helpottaa kulttuurien ymmärrystä, mikä on matkailualalla tärkeää. Alallani työympäristö on monikulttuurinen, joten useiden kielten tuntemuksesta on varmasti hyötyä. Tähtään hotellialalle, joten siellä varsinkin osaamistani kielistä on varmasti hyötyä.

Samalla kun viestintä työelämässä on yhä monikielisempää, on vieraiden kielten opiskelu vähentynyt Suomessa viime vuosina, ja alueelliset erot kielten opiskelun mahdollisuuteen ovat isoja. Tähän ongelmaan on tartuttu eri kouluasteilla käynnistetyillä hankkeilla. Korkeakouluopiskelijoiden kielten opiskelun monipuolistamiseksi on käynnistymässä valtakunnallinen KIVAKO-hanke, jossa myös Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana. Opetusministeriön rahoittamassa KIVAKO-hankkeessa tavoitteena on kielivarannon monipuolistaminen ja opetuksen saatavuuden parantaminen digitaalisuutta hyödyntäen.

On hienoa, että kieli- ja kulttuuritaitojen opiskelua halutaan kehittää ja tukea eri keinoin niin valtakunnallisesti kuin Savoniassakin. Digiteknologia avaa mahdollisuuksia laajempaan yhteistyöhön ja joustavampaan opiskeluun. Toisaalta kielten kursseihin integroitavat opintomatkat motivoivat käyttämään kieltä aidoissa tilanteissa ja tuovat opiskelijalle arvokasta kokemusta kohdemaan kulttuurista. Näin kokivat myös iloisen opintomatkaseurueemme opiskelijat, joiden tunnelmat Sanna Aho kiteyttää hyvin:

Päästiin testaamaan taitojamme käytännössä, ja oli kiva huomata, että oikeasti tulee ymmärretyksi! Vierailimme mielenkiintoisissa kohteissa ja kuulimme innostavia tarinoita. Erittäin antoisa reissun kaiken kaikkiaan.

Anu Mylläri ja Sanna Savela
Kielten lehtorit
Savonia-ammattikorkeakoulu

Alankomaista uusia ajatuksia musiikinopetukseen

Joulukuussa 2017 pääsin tutustumaan Minerva Academy of Pop Culture –oppilaitokseen, joka sijaitsee Leeuwardenin kaupungissa Alankomaiden pohjoisosassa. Pop-akatemia toimii osana Hanze University of Applied Sciences –yliopistoa. Akatemia on Hollannissa ainoa, jossa voi suorittaa Bachelor of Pop Culture –tutkinnon. Akatemiassa oli parhaillaan menossa International Week, jonka johdosta päiväohjelma poikkesi normaalista.

Minerva Academy of Pop Culture

Pop-akatemian antoisa kansainvälinen viikko

Pop-akatemian kansainväliseen viikkoon sisältyi useita vierailevien opettajien vetämiä workshopeja. Itse osallistuin käsityö-workshopiin, jonka veti Šiauliain yliopiston opettaja. Joidenkin workshopien aiheet olivat osittain hyvinkin abstrakteja. Tuntui kuitenkin siltä, että osallistujat olivat tottuneita tällaiseen itsenäisyyttä vaativaan työskentelyyn.

Pop-akatemian työskentelykulttuuri on kaiken kaikkiaan hyvin vapaa ja vaatii opiskelijoilta itsenäisyyttä sekä oma-aloitteisuutta. Perinteistä luentomaista opetusta ei ole juuri lainkaan, vaan opiskelu tapahtuu opiskelijoiden itsensä valitsemien projektien puitteissa, opettajien toimiessa taustalla valmentajan ja ohjaajan roolissa. Tällä työskentelytavalla on sekä hyviä että huonoja puolia, mikä kävi ilmi keskusteluissani opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Akatemian ilmapiiri sinällään on hyvin luova ja positiivinen ja akatemian tilat ovat kodikkaat ja toimivat.

Viikko-ohjelmassa oli myös mielenkiintoinen biisinteon co-writing-projekti. Viikon aikana seurasimme projektiin osallistuneiden työparien työskentelyä ja päivän päätteeksi pääsimme nauttimaan biiseistä. Jokaiselle päivälle annettiin eri teema, jonka pohjalta parit kehittelivät tuotoksensa. Biisit olivat elektronisesti tuotettua pop-musiikkia ainoina akustisina instrumentteina laulu ja joissain biiseissä kitara. Päivien tahti oli kiihkeä, koska jokaisen päivän päätteeksi parien tuli esitellä lähes valmis demo. Lisähaastetta työskentelyyn toi myös se, että työparit vaihtuivat päivittäin. Jokaisen päivän lopuksi co-writing-projektin tuotokset arvosteltiin ja opettajat pohtivat, mitä kappaleita tarjotaan mahdollisesti myöhemmin musiikkiteollisuudelle artistien ohjelmistoon.

Biisintekoa co-writing-projektissa

Kuultua ja nähtyä konkretisoimaan

Tästä co-writing-hankkeesta on Pop-akatemialla ja Tampereen AMK:lla jo neljän vuoden perinne. Ehdottomasti etuna yhteistyössä on mahdollisuus verkostoitumiseen Keski-Euroopan musiikkiteollisuuspiireissä. Näin oppilaitosmaailma kytkeytyy aidosti musiikkiteollisuuteen ja elinkeinoelämään tätä kautta. Pop-akatemian projektimuotoisessa toimintakulttuurissa opiskelijaprojektien dokumentointi nojaa portfolio-työskentelyyn ja opiskelijoiden omien portfolioiden hyödyntämiseen.

Vastaavanlaisen rutiinin lanseeraaminen olisi mielestäni perusteltua myös Savonian musiikinopetuksessa. Tanssin puolella käytäntö onkin jo olemassa. Myös teknologian vahvempi näkyminen opintojaksojen toteutuksissa olisi mielestäni harkinnan arvoinen seikka jatkossa. Vierailun aikana keskusteltiin yhteistyöstä sekä TAMK:n edustajien että muiden kv-viikolla esittäytyneiden oppilaitosten kesken. Kansainvälisyyden konkretisoiminen opetuskäytänteiden tasolla on varmasti hyödyllinen mahdollisuus tulevaisuudessa. Yhteystietoja vaihdettiin ja jatkoa seuraa!

Opiskelijat lavalla

Pekka Toivanen
Musiikin lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

Terveysalan simulaatio-osaamista Sloveniassa

Ajatus vierailusta slovenialaiseen Mariborin yliopistoon tuli alkuvuonna 2016, jolloin heidän opettajia oli vierailemassa Savonian terveysalan Simupedacreation –tapahtumassa Kuopiossa. Mariborin edustajia kiinnosti ennen kaikkea simulaatiokeskuksemme tilat, sekä siihen liittyvä simulaatiopedagoginen osaaminen. Lähdimme edistämään yhteistyötä heidän kanssaan, ja opettajavaihto Sloveniaan toteutui toukokuussa 2017.

Tavoitteenamme oli esitellä simulaatio-opetusta simulaatiopedagogisen luennon ja simulaatio-opetuksen esimerkkien avulla. Mariborissa on yksi simulaatiotila ja simulaattori mutta teknisen tuen puuttuessa he eivät ole niitä juurikaan käyttäneet. Myöskään simulaatiopedagogista koulutusta Mariborin opettajilla ei ole.

Simulaattori ja simulaatiotila.

Järjestämämme opetus oli kirurgisen potilaan hoito toisen vuosikurssin opiskelijoille. Kukaan opetukseen osallistuvista opiskelijoista tai opettajista ei ollut aiemmin osallistunut simulaatioihin tai käyttänyt menetelmää opetuksessaan. Esittelimme simulaatio- oppimisen periaatteita ja rohkaisimme opiskelijoita heittäytymään kokemukseen.

Orientaatioluento simulaatiopedagogiikasta.

Harjoituksiin saatiin helposti mukaan opiskelijoita, ja osallistujat ymmärsivät simulaatio-oppimisen menetelmänä ja työskentelivät harjoituksissa aktiivisesti ja rohkeasti. Totesimme harjoitusten kuluessa, että täysin samanlaiset harjoitukset eivät sovellu sellaisenaan käytettäviksi eri maissa ja kulttuureissa, koska terveydenhuollon käytännöt ovat erilaiset. Esimerkiksi sairaanhoitajien oikeudet ja toimintavalmiudet poikkeavat toisistaan, joka vaikuttaa simulaatio-opetuksen ja harjoitusten sisältöön. Tämän tyyppiset eroavaisuudet vaikuttavat varmasti muuhunkin terveysalan yhteistyöhön, joten niihin kannattaa valmistautua hyvissä ajoin.

Orientaatio simulaatioharjoitukseen.

Mariborin opettajat olivat vaikuttuneita simulaatioista ja halusivat keskustella menetelmän käytännön toteutuksesta ja sen mahdollisista haasteista. Annoimme opettajille simulaatiopedagogista oppimateriaalia menetelmän käyttöönoton tueksi. Opiskelijat pitivät simulaatio-oppimista mukavana ja mukaansa tempaavana tapana oppia ammatin keskeisiä asioita. Vieraalla kielellä harjoittelu koettiin haasteelliseksi, mutta toisaalta osa totesi, että vieraalla kielellä harjoittelu simuloi vieraskielisen potilaan hoitamista. Tämän tyyppinen osaaminen on varmasti jatkossa yhä suuremmassa roolissa usean terveysalan työntekijän arjessa.

Mariborin yliopistossa ovat käytössä vielä melko perinteiset opetusmenetelmät, joissa korostuvat luento- ja seminaariopetus. Opiskelijoilla on myös paljon taitojen harjoittelua (skill station), joissa harjoitellaan opintokokonaisuuteen kuuluvia keskeisiä taitoja ja osaamista. Opintojaksojen aikana, esim. lastenhoitotyön opinnoissa, opiskelijoita opetetaan ja opastetaan erilaisiin lasten hoidossa tarvittaviin toimintoihin. Opintojakson lopussa jokaiselta opiskelijalta testataan aiheeseen liittyvät taidot. Jos opiskelija ei ole saavuttanut riittävää osaamista, hänen täytyy tulla kertaamaan asiat ja suorittamaan testaus uudelleen seuraavaan ryhmän mukana. Näin ollen opiskelija ei voi edetä kyseisen alan harjoitteluun, ennen kuin testaus on onnistuneesti suoritettu.

Lasten hoitotyön luokan varustusta.

Vierailu University Clinical Centeriin ja vaihto-opiskelijoiden tapaaminen

Pääsimme tutustumiskäynnille myös Mariborin yliopistolliseen sairaalaan. Vierailimme teho-osastolla, kardiologisella tutkimusosastolla, kardiologisella osastolla ja sydänvalvonnassa, leikkausosastolla, päivystyksessä ja kirurgisella osastolla. Kaikki sairaaloiden yksiköt oli varustettu erittäin nykyaikaisilla ja laadukkailla välineillä ja laitteilla.

Päivystyksessä on otettu käyttöön triage-toiminta (kiireellisyysjärjestys) ja se toimii hyvin fyysisten tilojen ja henkilöstön työnjaon näkökulmasta. Sen sijaan potilastietojen dokumentointi toteutettiin edelleen paperisilla lomakkeilla koko sairaalassa.

Mariborin sairaalan päivystyksen sokkihuone.
Päivystyksen ja toimenpidehuoneen varustusta.

Tapasimme ortopedisella osastolla Savonian ensihoidon opiskelijoita. Opiskelijat suorittavat vaihdossa myös lasten hoitotyön harjoittelun. Yliopistosairaala tarjoaa em. alueiden lisäksi erittäin hyvän harjoittelumahdollisuuden teho-osasolla ja päivystyksessä.

Mariborissa on edullista elää ja yliopisto järjestää melko hyvät asunnot opiskelijoille. Mariborissa opiskelijat tekevät harjoittelussa vain aamuvuoroja, koska usein iltapäivisin tai iltaisiin harjoittelujen jälkeen on vielä oppilaitoksella pakollisia seminaareja.

Yliopiston johto avoin yhteistyölle

Yliopiston terveysalan koulutuksen johto oli tyytyväinen vierailustamme ja erittäin kiinnostuneita mm. siitä, miten Savoniassa toteutetaan simulaatio-opetusta, minkä verran niillä korvataan kliinistä harjoittelua ja missä opinnoissa simulaatioita käytetään. Sellainen vaikutelma tuli, että Mariborissa simulaatio-opetuksen pedagogista suunnittelua ollaan parhaillaan vasta tekemässä.

Mariborin yliopiston johto oli simulaatio-opetuksen kehittämisen lisäksi kovasti kiinnostunut master-tason johtamisen koulutuksesta ja mahdollisesta yhteistyöstä Savonian kanssa.

Heillä on nyt jonkin verran opetusyhteistyötä brittiläisten ja amerikkalaisten yliopistojen kanssa, mutta he ovat kiinnostuneita yhteistyöstä myös muiden eurooppalaisten koulutusorganisaatioiden kanssa.

 Mariborin yliopisto tuntuu hyvältä yhteiskumppanilta. He arvostavat toisia korkeakouluja kumppaneina ja haluavat tehdä vastavuoroista yhteistyötä Euroopan eri organisaatioiden kanssa.

 

Arja Kemiläinen
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Marja Silén-Lipponen
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

 

Shanghaissa ensihoitoon tutustumassa

SUMHS eli Shanghai University of Medicine and Health Sciences on perustettu vuonna 2015 yhdistämällä kolme erillistä terveysalan oppilaitosta, joilla on yli kuuden vuosikymmenen historia takanaan. Yliopisto omistaa kolme kampusta ja opetussairaaloita Pudongin alueella. SUMHS:lla on kansainvälisiä kumppaneita 12 eri maassa.

Matkamme päätavoitteemme oli tutustua kumppanimme SUMHS:n Clinical Medicine (Pre-Hospital First Aid) –koulutukseen. Tämän tutkinnon omaavat voivat työskennellä vain sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Koulutukseen pääsee vain miehiä. Tätä perusteltiin sillä, että sairaalan ulkopuolinen ensihoito on niin rankka ala, että siellä eivät naiset selviydy.

School of clinical medicine SUMHS:ssa

Ensimmäinen matkaviikko Shanghaissa, palavereja yliopistolla ja ensihoidon tutustumisvuorot

 Tapasimme SUMHS:N kansainvälisistä asioista vastaavan professorin ja muuta johtoa, jotka esittelevät yliopiston toimintaa yleisellä tasolla ja tutustuttivat meitä SUMHS:n tiloihin. Esittelimme heille suomalaista ensihoitajakoulutusta ja opetussuunnitelmaa sekä ensihoitopalvelujärjestelmää. Koulutusjärjestelmämme poikkeavat toisistaan todella paljon, koska kiinassa kyseinen koulutus on osa lääketieteellistä koulutusta. Suomessa ensihoidon koulutus tapahtuu ammattikorkeakouluissa osana sosiaali- ja terveysalan koulutusta.

SUMHS simulaatiotilat ja Clinical Medicine Facultyn dekaani Cai Qiaoling (oikealla) ja opettaja Gao Yanmin (vasemmalla)

Saimme myös kuulla, että kiinalainen paramedic-koulutus sisältää kansainvälisesti standardoidut sisällöt BLS (Basic Life Support), ACLS (Advanced Cardiovascular Life Support), ITLS (International Trauma Life Support), PEPP (Pediatric Education for Pre-Hospital Professionals), PALS (Pediatric Advanced Life Support), NDLS (National Disaster Life Support), jotka on alunperin kehitelty USA:ssa. Tässä koulutus eroaa paljon suomalaisesta koulutuksesta, jossa emme korosta emmekä vaadi esim. opettajilta näitä kansainvälisten kurssien käyntiä. Kaikki edellä mainitut asiat kuitenkin sisältyvät myös suomalaiseen ensihoitajakoulutukseen. Ensihoidon oppilaitosten kansainvälisen yhteistyön kannalta kuitenkin olisi oleellista, että jatkossa ensihoidon opettajilla olisi näiden standardoitujen kurssien kouluttajapätevyys.

Yliopiston tiloissa on erilaisia oppimisympäristöjä esim. taitopaja– ja simulaatioympäristöjä. Tutustuimme myös uuteen interaktiiviseen oppimiskeskukseen, jossa opiskelijoilla on hieno mahdollisuus opiskella itsenäisesti ihmisen anatomiaa erilaisten ”säilöttyjen” ihmisen osien avulla virtuaalisesti ja kolmiulotteisesti. SUMHS:iin tullaan rakentamaan myös interaktiivinen lääketieteellinen simulaatiokeskus.

Interactive Learning & Training Center of Preclinical Medicine.

Kokemukset käytännön ensihoidosta

Kävimme tutustumassa Pudongin alueen ensihoitojärjestelmään paikallisella ensihoitoasemalla. Kiinassa on eri hätänumerot ensihoidolle, poliisille ja pelastustoimelle. Pudongin alueen ensihoitoasemilla on oma ensihoidon puheluiden vastaanottopiste, josta tehtävät välitetään ambulansseille. Käytännössä hätänumeroon soitettavat puhelut vastaanotetaan ja välitetään ambulansseille suoraan kuljetustehtäviksi ilman minkäänlaista riskin- tai tarpeenarviointia.

Shanghai Pudong District Emergency Center.

Kaksi päivää olimme tutustumassa kahden eri ambulanssiaseman toimintaan olemalla mukana hälytyksillä. Potilaita ja hälytyksiä on paljon. Kohteet, joista potilaita haetaan, ovat osin hyvinkin vaikeaa ja hidasta pitkien välimatkojen ja suurkaupungin jättimäisten päivittäisten ruuhkien vuoksi. Koko Sanghain alueella asuu arviolta 24 miljoonaa ihmistä. Pudongin alueella asuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä ja tällä ensihoidon vastuualueella on 30 ensihoitoasemaa ja arviolta noin 100 ambulanssia. Kalusto, kulkuneuvon kunto, sisätilat, hoitovälineistö ja hygieniataso ambulansseissa vaihtelevat suuresti.

Kuljetus- ja hoitovälineistö on hyvin rajattua. Autossa on paarit, yksittäinen kantolakana, osittainen tyhjiötukipatja ja kauluri. Kauhapaareja, rankalautoja, lastoja tai muita välineistöä ei ole käytössä. Peitot, liinat, suojukset, siivousvälineet tai henkilöstön sekä potilaan suojautumiseen liittyvät tavarat eivät kuulu yleisesti kalustoon. Hoitajalla on käytössään itsejäljentävä potilaskirjaamiseen käytettävä vihkomallinen ”ensihoitokaavake”. Käytännössä potilas siirretään yleensä hyvin karkean ensiarvion pohjalta aina kiireellä (kiireettömätkin potilaat) autoon ja autossa tarpeen mukaan tutkitaan ja hoidetaan tapaus kohtaisesti. Hoito keskittyy vahvasti ja pääasiallisesti vain akuuttitilanteiden lääkehoitoon ja potilaan nopeaan sairaalaan kuljetukseen.

Ambulansseissa työskentelee paramedic doctorin lisäksi assistant (paarinkantaja), joka on saanut yleissivistävän koulutuksen lisäksi myös hieman ensiapukoulutusta, sekä ambulanssin kuljettaja. Käytännössä paarinkantaja sekä kuljettaja hoitavat potilaan liikuttelun, nostamiset, kantamisen, ajamisen, suunnistamisen, radioliikenteen ja ensihoitaja arvioi ja hoitaa potilasta. Yhteistyötä tehtävillä tehdään henkilökunnan ”porukkahengestä” riippuen. Käytännön työskentelyssä varsinaisesti opetellusta yhtenäisestä toimintatavasta tai suunnitelmallisista käytänteistä ensihoitotehtävällä ei voi puhua. Potilasturvallisuutta ja ensihoitotoimen tehokkuutta ajatellen käytänteet eivät pääosin ole harkittuja tai järjestelmällisiä. Suurimman ongelman kaikelle tekemiselle vaikuttaisi aiheuttavan järjestelmällisten opetettujen yhtenäisten käytänteiden puute sekä kaikkeen toimintaan liittyvä epälooginen jatkuva ”hätäinen” kiire. Joillain tehtävillä aiheeton kiire ja harkitsematon toiminta aiheuttivat potilaalle jopa turhaa kipua, tuskaa ja työ- sekä potilasturvallisuusriskejä.

Kaikki ambulanssilla tavoitetut potilaat kuljetetaan pääasiallisesti aina johonkin sairaalaan. Vain henkeä uhkaavissa hätätilanteessa potilas kuljetetaan lähimpään tarvittavaa hoitoa antavaan hoitolaitokseen. Toiminta vastaa vielä siis joiltain osin suomalaista 1970-luvun sairaankuljetusta. Kiireettömissä tapauksissa potilas tai omaiset päättävät minne potilas kuljetetaan. Lähes aina omaiset seuraavat potilaiden mukana ambulanssissa sairaalaan.

Ambulanssi onkin varsin usein täynnä väkeä ja tavaraa. Ambulanssissa myös omainen osallistuu hoitoon jos potilas esimerkiksi oksentaa tai tarvitsee jotain muuta kuin lääkinnällistä hoitoa, tutkimusta tai akuutisti henkeä pelastavia toimenpiteitä. Ensihoitaja pitäytyy herkästi vain lääkkeellisessä ja lääketieteellisessä hoidossa. Omaisilta kysytään myös mitä toimenpiteitä tai lääkintää saa suorittaa. Potilaan ja omaisten oikeutta päättää asiasta toteutetaan varsin yleisesti jopa akuutin lääkitsemisen osalta.

Lääkkeitä ensihoidossa on käytössä reilusti. Ambulanssissa on laaja kirjo hengityksen ja verenkierron radikaaliin hoitamiseen tarvittavaa lääkitystä. Vahvoja kipulääkkeitä ei kiinalaisen kulttuuritaustan vuoksi ensihoidossa käytetä. Kipua ei siis käytännössä hoideta kentällä. Muuta lääkehoitoa toteutetaan kuitenkin hyvin kaavamaisesti, herkästi, heikoilla potilaan taustatiedoilla ja potilaan statuksen ylimalkaisen selvittämisen pohjalta. Potilaan jatkuva tilan tarkkailu on myös heikkoa.

Ensihoito Sanghaissa on useissa tapauksissa käytännössä rutiininomaista potilaan kuljettamista sairaalaan saamaan hoitoa. Vain joitain akuutteja potilasryhmiä aloitetaan hoitamaan lääkkeellisesti kohteessa.

Potilasvolyymit ovat suuret ja potilasryhmissä on suurta vaihtelua. Merkittävimmät potilasryhmät ovat paikallisen tiedon mukaan sydän- ja verisuonitauteja sairastavat sekä erilaiset aivotapahtumat. Kokemuksen perustella myös sairaalasiirrot, vanhusten kaatumiset ja muut ikääntymiseen liittyvät ongelmat sekä käytännössä tarpeettomat sairaalaan haluavien potilaiden ”taksikuljetukset” ovat suuria ensihoitopalvelun kuormittajia. Resurssit alueella suhteessa tarpeeseen ovat pienet.

Suuri kaupunki, paljon mahdollisuuksia

Shanghai on varsin toimiva, hyvä ja erityisesti eksoottinen vaihtoehto ensihoidon ja muidenkin tutkinto-ohjelmien vaihtoon lähteville opiskelijoille. Shanghain ensihoidossa ja sairaalan päivystyksessä toimiminen edellyttää kuitenkin vähintään perustason ensihoidon opintojen ja harjoittelun suorittamista ennen vaihtoa. Ulospäin suuntautuneisuus, rohkeus, oma-aloitteisuus ja riittävä englannin kielitaito ovat kuitenkin perusedellytyksiä Shanghain vaihdolle.

Suuren kaupungin haittoina ovat luonnollisesti pitkät matkat mutta kulkeminen ja järjestelyt kuitenkin toimivat ja ovat tehokkaita. Kiina on edullinen maa. Ruokakulttuuri on tajunnan räjäyttävä ja se kannattaa hyödyntää. Ruoka on halpaa ja niin moninaista, että asiaa on välillä vaikea ymmärtää. Suurkaupunki tarjoaa ruoan osalta kaikkea mitä voi kuvitella ja jopa hieman yli. Vapaa-ajalle suurkaupunki avaa kokonaan uuden maailman. Kaupunki on täynnä elämää ja nähtävää. Kiinalainen kulttuuri ja suurkaupungin meno takaa varmuudella uteliaalle joka päivälle jotain uutta.

Vaikka koulutusjärjestelmämme ensihoidon opetuksen suhteen ja ensihoidon käytännön toteutuksen sisällöt ovat Kiinassa ja Suomessa erilaiset, yhteistyötä voimme tulevaisuudessa tehdä pienin askelin eteenpäin. Ison maan järjestelmät ja kulttuuri ovat niin erilaiset, että omat toimintatapamme eivät istu suoraan kiinalaisiin käytänteisiin. Yhteistyö vaatii aikaa, hienotunteisuutta ja erilaisuuden ymmärrystä.

Mixed Sanghai

 

Päivi Smahl
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Jussi Vainionperä
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Yhteistyötä tiivistämässä Pariisissa

Vierailin Paris Sud –yliopiston IUT de Sceaux:n kampuksella toukokuussa 2017. Viikon aikana kävimme neuvotteluja IUT de Sceaux:n, IUT de Cachanin sekä Ranskalais-Suomalaisen kauppakamarin kanssa. Tuloksena syntyi konkreettinen yhteistyömalli Savonian ja Paris Sud:n International Business –koulutusten välille. Lisäksi aloitettiin keskustelut muista mahdollisista yhteistyön muodoista.

Savonia on tehnyt yhteistyötä Paris Sud –yliopiston kanssa jo vuodesta 2009 alkaen. Siitä lähtien on IUT de Sceaux:n kampuksella toteutettu kansainvälistä intensiiviviikkoa Savonian liiketalouden YAMK-opiskelijoille. Tämä on tarjonnut ylemmän tutkinnon opiskelijoille mahdollisuuden nähdä mm. koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä myös Suomen rajojen ulkopuolella. Valtaosa YAMK-opiskelijoistahan on jo työelämässä, ja siten he pääsevät usein hyödyntämään kokemaansa suoraan omaan työhönsä.

Ensimmäisinä vuosina intensiiviviikko toteutettiin joka toinen vuosi ja vuodesta 2013 alkaen joka vuosi. Teemana viikossa on ollut alusta saakka moninaisuuden johtaminen (Diversity Management) ja ajankohtana toukokuu.

Myös tänä vuonna intensiiviviikko toteutettiin ja siihen osallistui 15 Savonian liiketalouden YAMK-opiskelijaa. Ryhmän vetäjänä toimi tänä vuonna lehtori Nina Huotari. Ajoitin oman vierailuni Paris Sudiin tälle samalla viikolle, ja osallistuin osittain samaan ohjelmaan, osittain taasen kävin viikon aikana neuvotteluja Paris Sudin edustajien kanssa liittyen oppilaitostemme yhteistyömme monipuolistamiseen.

YAMK-intensiiviviikko on parantunut vuosi vuodelta ja opiskelijat olivat viikkoon erittäin tyytyväisiä. Keskusteluissa tuli esille, että Paris Sud voisi olla halukas lähettämään myös Savoniaan omia opiskelijoitaan saman tyyppiselle intensiiviviikolle, jos kehitämme heille sopivan kokonaisuuden. Lähinnä kyseessä olisivat liiketalouden opiskelijat, jotka pääsisivät näkemään miten Suomessa toteutetaan työelämäläheistä koulutusta, ja toisaalta se tarjoaisi suomalaisille mahdollisuuden kuulla heidän kokemuksiaan omista toimintatavoistaan.

Matkan aikana sovittiin myös alla listatuista yhteistyömuodoista, joista voisi aloittaa kumppanuuden syventämisen. Savonian ja Paris Sud:n välille on syntynyt luottamukseen perustuvaa kumppanuutta jo lähes kahdeksan vuotta kestäneen YAMK-yhteistyön myötä, ja siten aito halu tehdä molempia hyödyttävää laajempaakin yhteistyötä.

  1. International Business Studies -opintojen osalta sovittiin 30 op:n vaihdettavasta opintopaketista. Paris Sud:n opiskelijat voivat suorittaa Savoniassa 30 op ja Savonian opiskelijat IUT de Sceaux:ssa 30 op. Pakettiin sisältyy myös mahdollisuus 10 op harjoitteluun. Harjoittelun suhteen sovittiin yhteistyöstä Ranskalais-Suomalaisen kauppakamarin (Chambre de Commerce Franco-Finlandaise) kanssa. Kauppakamarin edustajat ehdottivat, että Paris Sud ja Savonia liittyisivät kamarin jäseneksi, jonka myötä pääsisimme heidän jäsenverkostoonsa mukaan. Tämä voisi tarjota mahdollisuuden myös Pohjois-Savon alueen yrityksille saada kansainvälistä osaamista käyttöönsä.
  2. Tapasin myös IUT Cachanin kv-henkilön Mathilde Svabin, joka olisi halukas keskustelemaan yhteistyöstä Savonian tekniikan yksikön kanssa. Cachanissa on vahvaa osaamista samoissa teemoissa kuin meilläkin (mechanical engineering, information technology, jne.). Lisäksi heillä esim. robotiikka on kehittyvä ala, ja siihen liittyen myös opiskelija-yritys -yhteistyötä. Koska heillä ei vielä ole tekniikassa paljon englanninkielistä opetusta, yhteistyötä olisi halua kehittää pikkuhiljaa esim. intensiiviviikkojen ja opettajavaihdon kautta. Myös tässä yhteistyömuodossa voisivat alueemme teknologiayritykset olla mukana.
  3. Yrittäjyys on nouseva teema Paris Sudissa, ja opiskelijayrittäjyyden edistäminen erityisesti. Tässä olisi selkeä yhteistyön paikka Savonian yrittäjyys ja innovaatiot –näkökulmaamme liittyen. Keskustelua mahdollisesta yhteistyöstä tässä teemassa käydään syksyn 2017 aikana.

Matka oli hyvä esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen työ voi parhaimmillaan poikia uudenlaisia mahdollisuuksia. Vaikka vierailun ytimessä oli oppilaitosten välisen yhteistyön kehittäminen, tarjoutuu alueemme aktiivisille yrityksille hienoja mahdollisuuksia olla mukana oppimassa uutta ja saada kansainvälistä osaamista käyttöönsä.

Virpi Laukkanen
Kansainvälisten asioiden päällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu