SUMHS eli Shanghai University of Medicine and Health Sciences on perustettu vuonna 2015 yhdistämällä kolme erillistä terveysalan oppilaitosta, joilla on yli kuuden vuosikymmenen historia takanaan. Yliopisto omistaa kolme kampusta ja opetussairaaloita Pudongin alueella. SUMHS:lla on kansainvälisiä kumppaneita 12 eri maassa.

Matkamme päätavoitteemme oli tutustua kumppanimme SUMHS:n Clinical Medicine (Pre-Hospital First Aid) –koulutukseen. Tämän tutkinnon omaavat voivat työskennellä vain sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Koulutukseen pääsee vain miehiä. Tätä perusteltiin sillä, että sairaalan ulkopuolinen ensihoito on niin rankka ala, että siellä eivät naiset selviydy.

School of clinical medicine SUMHS:ssa

Ensimmäinen matkaviikko Shanghaissa, palavereja yliopistolla ja ensihoidon tutustumisvuorot

 Tapasimme SUMHS:N kansainvälisistä asioista vastaavan professorin ja muuta johtoa, jotka esittelevät yliopiston toimintaa yleisellä tasolla ja tutustuttivat meitä SUMHS:n tiloihin. Esittelimme heille suomalaista ensihoitajakoulutusta ja opetussuunnitelmaa sekä ensihoitopalvelujärjestelmää. Koulutusjärjestelmämme poikkeavat toisistaan todella paljon, koska kiinassa kyseinen koulutus on osa lääketieteellistä koulutusta. Suomessa ensihoidon koulutus tapahtuu ammattikorkeakouluissa osana sosiaali- ja terveysalan koulutusta.

SUMHS simulaatiotilat ja Clinical Medicine Facultyn dekaani Cai Qiaoling (oikealla) ja opettaja Gao Yanmin (vasemmalla)

Saimme myös kuulla, että kiinalainen paramedic-koulutus sisältää kansainvälisesti standardoidut sisällöt BLS (Basic Life Support), ACLS (Advanced Cardiovascular Life Support), ITLS (International Trauma Life Support), PEPP (Pediatric Education for Pre-Hospital Professionals), PALS (Pediatric Advanced Life Support), NDLS (National Disaster Life Support), jotka on alunperin kehitelty USA:ssa. Tässä koulutus eroaa paljon suomalaisesta koulutuksesta, jossa emme korosta emmekä vaadi esim. opettajilta näitä kansainvälisten kurssien käyntiä. Kaikki edellä mainitut asiat kuitenkin sisältyvät myös suomalaiseen ensihoitajakoulutukseen. Ensihoidon oppilaitosten kansainvälisen yhteistyön kannalta kuitenkin olisi oleellista, että jatkossa ensihoidon opettajilla olisi näiden standardoitujen kurssien kouluttajapätevyys.

Yliopiston tiloissa on erilaisia oppimisympäristöjä esim. taitopaja– ja simulaatioympäristöjä. Tutustuimme myös uuteen interaktiiviseen oppimiskeskukseen, jossa opiskelijoilla on hieno mahdollisuus opiskella itsenäisesti ihmisen anatomiaa erilaisten ”säilöttyjen” ihmisen osien avulla virtuaalisesti ja kolmiulotteisesti. SUMHS:iin tullaan rakentamaan myös interaktiivinen lääketieteellinen simulaatiokeskus.

Interactive Learning & Training Center of Preclinical Medicine.

Kokemukset käytännön ensihoidosta

Kävimme tutustumassa Pudongin alueen ensihoitojärjestelmään paikallisella ensihoitoasemalla. Kiinassa on eri hätänumerot ensihoidolle, poliisille ja pelastustoimelle. Pudongin alueen ensihoitoasemilla on oma ensihoidon puheluiden vastaanottopiste, josta tehtävät välitetään ambulansseille. Käytännössä hätänumeroon soitettavat puhelut vastaanotetaan ja välitetään ambulansseille suoraan kuljetustehtäviksi ilman minkäänlaista riskin- tai tarpeenarviointia.

Shanghai Pudong District Emergency Center.

Kaksi päivää olimme tutustumassa kahden eri ambulanssiaseman toimintaan olemalla mukana hälytyksillä. Potilaita ja hälytyksiä on paljon. Kohteet, joista potilaita haetaan, ovat osin hyvinkin vaikeaa ja hidasta pitkien välimatkojen ja suurkaupungin jättimäisten päivittäisten ruuhkien vuoksi. Koko Sanghain alueella asuu arviolta 24 miljoonaa ihmistä. Pudongin alueella asuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä ja tällä ensihoidon vastuualueella on 30 ensihoitoasemaa ja arviolta noin 100 ambulanssia. Kalusto, kulkuneuvon kunto, sisätilat, hoitovälineistö ja hygieniataso ambulansseissa vaihtelevat suuresti.

Kuljetus- ja hoitovälineistö on hyvin rajattua. Autossa on paarit, yksittäinen kantolakana, osittainen tyhjiötukipatja ja kauluri. Kauhapaareja, rankalautoja, lastoja tai muita välineistöä ei ole käytössä. Peitot, liinat, suojukset, siivousvälineet tai henkilöstön sekä potilaan suojautumiseen liittyvät tavarat eivät kuulu yleisesti kalustoon. Hoitajalla on käytössään itsejäljentävä potilaskirjaamiseen käytettävä vihkomallinen ”ensihoitokaavake”. Käytännössä potilas siirretään yleensä hyvin karkean ensiarvion pohjalta aina kiireellä (kiireettömätkin potilaat) autoon ja autossa tarpeen mukaan tutkitaan ja hoidetaan tapaus kohtaisesti. Hoito keskittyy vahvasti ja pääasiallisesti vain akuuttitilanteiden lääkehoitoon ja potilaan nopeaan sairaalaan kuljetukseen.

Ambulansseissa työskentelee paramedic doctorin lisäksi assistant (paarinkantaja), joka on saanut yleissivistävän koulutuksen lisäksi myös hieman ensiapukoulutusta, sekä ambulanssin kuljettaja. Käytännössä paarinkantaja sekä kuljettaja hoitavat potilaan liikuttelun, nostamiset, kantamisen, ajamisen, suunnistamisen, radioliikenteen ja ensihoitaja arvioi ja hoitaa potilasta. Yhteistyötä tehtävillä tehdään henkilökunnan ”porukkahengestä” riippuen. Käytännön työskentelyssä varsinaisesti opetellusta yhtenäisestä toimintatavasta tai suunnitelmallisista käytänteistä ensihoitotehtävällä ei voi puhua. Potilasturvallisuutta ja ensihoitotoimen tehokkuutta ajatellen käytänteet eivät pääosin ole harkittuja tai järjestelmällisiä. Suurimman ongelman kaikelle tekemiselle vaikuttaisi aiheuttavan järjestelmällisten opetettujen yhtenäisten käytänteiden puute sekä kaikkeen toimintaan liittyvä epälooginen jatkuva ”hätäinen” kiire. Joillain tehtävillä aiheeton kiire ja harkitsematon toiminta aiheuttivat potilaalle jopa turhaa kipua, tuskaa ja työ- sekä potilasturvallisuusriskejä.

Kaikki ambulanssilla tavoitetut potilaat kuljetetaan pääasiallisesti aina johonkin sairaalaan. Vain henkeä uhkaavissa hätätilanteessa potilas kuljetetaan lähimpään tarvittavaa hoitoa antavaan hoitolaitokseen. Toiminta vastaa vielä siis joiltain osin suomalaista 1970-luvun sairaankuljetusta. Kiireettömissä tapauksissa potilas tai omaiset päättävät minne potilas kuljetetaan. Lähes aina omaiset seuraavat potilaiden mukana ambulanssissa sairaalaan.

Ambulanssi onkin varsin usein täynnä väkeä ja tavaraa. Ambulanssissa myös omainen osallistuu hoitoon jos potilas esimerkiksi oksentaa tai tarvitsee jotain muuta kuin lääkinnällistä hoitoa, tutkimusta tai akuutisti henkeä pelastavia toimenpiteitä. Ensihoitaja pitäytyy herkästi vain lääkkeellisessä ja lääketieteellisessä hoidossa. Omaisilta kysytään myös mitä toimenpiteitä tai lääkintää saa suorittaa. Potilaan ja omaisten oikeutta päättää asiasta toteutetaan varsin yleisesti jopa akuutin lääkitsemisen osalta.

Lääkkeitä ensihoidossa on käytössä reilusti. Ambulanssissa on laaja kirjo hengityksen ja verenkierron radikaaliin hoitamiseen tarvittavaa lääkitystä. Vahvoja kipulääkkeitä ei kiinalaisen kulttuuritaustan vuoksi ensihoidossa käytetä. Kipua ei siis käytännössä hoideta kentällä. Muuta lääkehoitoa toteutetaan kuitenkin hyvin kaavamaisesti, herkästi, heikoilla potilaan taustatiedoilla ja potilaan statuksen ylimalkaisen selvittämisen pohjalta. Potilaan jatkuva tilan tarkkailu on myös heikkoa.

Ensihoito Sanghaissa on useissa tapauksissa käytännössä rutiininomaista potilaan kuljettamista sairaalaan saamaan hoitoa. Vain joitain akuutteja potilasryhmiä aloitetaan hoitamaan lääkkeellisesti kohteessa.

Potilasvolyymit ovat suuret ja potilasryhmissä on suurta vaihtelua. Merkittävimmät potilasryhmät ovat paikallisen tiedon mukaan sydän- ja verisuonitauteja sairastavat sekä erilaiset aivotapahtumat. Kokemuksen perustella myös sairaalasiirrot, vanhusten kaatumiset ja muut ikääntymiseen liittyvät ongelmat sekä käytännössä tarpeettomat sairaalaan haluavien potilaiden ”taksikuljetukset” ovat suuria ensihoitopalvelun kuormittajia. Resurssit alueella suhteessa tarpeeseen ovat pienet.

Suuri kaupunki, paljon mahdollisuuksia

Shanghai on varsin toimiva, hyvä ja erityisesti eksoottinen vaihtoehto ensihoidon ja muidenkin tutkinto-ohjelmien vaihtoon lähteville opiskelijoille. Shanghain ensihoidossa ja sairaalan päivystyksessä toimiminen edellyttää kuitenkin vähintään perustason ensihoidon opintojen ja harjoittelun suorittamista ennen vaihtoa. Ulospäin suuntautuneisuus, rohkeus, oma-aloitteisuus ja riittävä englannin kielitaito ovat kuitenkin perusedellytyksiä Shanghain vaihdolle.

Suuren kaupungin haittoina ovat luonnollisesti pitkät matkat mutta kulkeminen ja järjestelyt kuitenkin toimivat ja ovat tehokkaita. Kiina on edullinen maa. Ruokakulttuuri on tajunnan räjäyttävä ja se kannattaa hyödyntää. Ruoka on halpaa ja niin moninaista, että asiaa on välillä vaikea ymmärtää. Suurkaupunki tarjoaa ruoan osalta kaikkea mitä voi kuvitella ja jopa hieman yli. Vapaa-ajalle suurkaupunki avaa kokonaan uuden maailman. Kaupunki on täynnä elämää ja nähtävää. Kiinalainen kulttuuri ja suurkaupungin meno takaa varmuudella uteliaalle joka päivälle jotain uutta.

Vaikka koulutusjärjestelmämme ensihoidon opetuksen suhteen ja ensihoidon käytännön toteutuksen sisällöt ovat Kiinassa ja Suomessa erilaiset, yhteistyötä voimme tulevaisuudessa tehdä pienin askelin eteenpäin. Ison maan järjestelmät ja kulttuuri ovat niin erilaiset, että omat toimintatapamme eivät istu suoraan kiinalaisiin käytänteisiin. Yhteistyö vaatii aikaa, hienotunteisuutta ja erilaisuuden ymmärrystä.

Mixed Sanghai

 

Päivi Smahl
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Jussi Vainionperä
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Shanghaissa ensihoitoon tutustumassa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *