Toisistaan hyvin poikkeavat kulttuurit kohtaavat, kun savonialaiset tapaavat koulutus- ja käytännön harjoittelun yhteistyökumppanit ja kiinalaiset ystävät sekä paikalliset asukkaat Shanghaissa. Sote-alalla on yhteistyötä monen toimijan kanssa, kuten kolmen Fudanin yliopistollisen sairaalan, yksityisen päiväkodin ja terveysalan oppilaitoksen kanssa.

Kuvaamme kiinalaista juttuamme maaliskuun 2019 matkakokemustemme pohjalta, pääosin yhden kumppanin kanssa toimiessamme. Shanghai University of Medicine and Health Sciences (SUMHS) sijaitsee ’rural arealla’ eli noin tunnin metromatkan päässä Shanghain keskustasta.

Turvallisuus ennen kaikkea

Yliopistoalueen turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. SUMHS:ssa on paljon ei-englantia puhuvia vartijoita ja valvontaa suoritetaan aidatulla alueella jatkuvasti. Aitauksessa on useampia portteja ja vartiotupia. Vartiotuvan sisällä verhojen takana on useita seurantamonitoreja eri puolilta kampusaluetta. Alueella rekisteröidään kaikki lähtevät ja saapuvat. Kasvotunnisteskannaus ja -valvonta ovat käytössä lähes kaikilla sisääntuloporteilla.

Alueella on käytössä myös ”robottiturvamies”, joka kiertää iltaisin eri rakennuksia valot vilkkuen. Yritimme saada kontaktia tähän ”turvarobottiin”, mutta vuorovaikutus ei tuottanut tulosta. Sen toimintaominaisuudet jäivät meille epäselväksi.

Yksittäisen turvallisuuteen liittyvän asian koimme lähtiessämme asuntolasta kotimatkalle aikaisin aamulla. Asuinkerroksen ovi oli lukossa ja oli etukäteen selvitettävä, mistä avauspainikkeesta painetaan ja päästään ulosmenokäytävään. Ulko-ovet oli lukittu erikseen, ja ei ollut automaattista ovenavauspainiketta. Taksi odotti suljetun lasioven takana, mutta emme päässeet ulos. Mitenkähän olisimme toimineet tulipalon sattuessa? Pitäisiköhän Savonian varustaa matkaaja maailmalle ”turvavasaralla”? Kokemuksesta opimme, että ’ummikko’ vastaanottovirkailija nukkuu tiskin takaisessa huoneessa, oveen koputetaan ja hänet herätetään avaamaan ovi ulos.

Kiinalainen liikennöinti- ja liikennekulttuuri

Turvallisuuteen ja myös asioiden sujuvuuteen liittyvä asia Kiinassa on toimiva Internet-yhteys, joka kannattaa ostaa jo lentokentältä. Internetin avulla toimivat käyttöliittymät (WeChat, MetroMaps, Google-Maps, MapsMe) auttavat miljoonakaupungissa ”kartalla pysymisessä”. Kiinassa joutuu usein eksymistilanteeseen, koska riittävää opastusta ei ole. WeChattia käyttävät lähes kaikki kiinalaiset ja sen käyttö helpottaa toimintaa sekä yhteistyötä kiinalaisten kanssa. Tilanteissa, joissa emme löytäneet kiinalaisten kanssa yhteistä kieltä ja ymmärrystä, laitoimme viestin kiinalaiselle yhteistyökumppanille, joka käänsi sanoman kiinaksi.

Saapuminen SUMHS:iin on helppoa, sillä he toimittavat vastaanottajan Pudongin lentokentälle. Liikkuminen taksilla on edullista, mutta haaste on saada taksinkuljettaja ymmärtämään, mihin ollaan menossa, vaikka mukana on kiinaksi kirjoitettu paikka ja osoite sekä ”print-sreen” Googlen ajoreittikartasta. Aika moni kuljettaja kieltäytyy lähtemästä kauas. Kerran kuljettaja vei meidät isompaan hotelliin, jonka respasta tilattiin meille uusi taksi. Oleellista on kiinankielinen osoite, johon ollaan menossa.

Metrolla liikkuminen on erittäin helppoa, mutta se vaatii enemmän ponnisteluja ja aikaa. Päivittäisissä ruuhkissa ihmiset ahtautuvat väkisin meidän mielestämme jo täysiin metroihin. Metrot eivät sovi ahtaanpaikankammoisille, liikuntarajoitteisille, raskaana oleville tai heikkohermoisille matkustajille. On myös huomioitava, että metro ei välttämättä kulje enää klo 22 jälkeen ja se voi kesken matkan pysähtyä siivousta varten. Silloin matkaajat poistuvat odottamaan seuraavaa vuoroa.

Keskustassa on helppo liikkua jalan. Korkeat rakennukset ja metroasemat ovat hyviä maamerkkejä auttamaan sijainnin hahmottamisessa. Liikenteessä on paljon määrätietoisia ihmisiä, jotka ottavat paikkansa (etuilevat) mm. jonossa. Liikenteessä kannattaa varoa äänettömiä sähkömopoja, jotka eivät noudata liikennevaloja omilla kaistoillaan.

Niin kiinalaisia juttuja

Ehdottomasti suurin haaste Kiinassa on yhteisen kielen puute. Shanghai on maan länsimaisin kaupunki, mutta siltikin voi olla hankalaa löytää englantia puhuva ja ymmärtävä henkilö. Silloin kannattaa ottaa käyttöön kädet, ilmeet ja kännykkäkuvat. Lisäksi puhelimen ”keskustelu-kääntäjäohjelma” on hyödyllinen. Äänenkäyttö on erilaista hiljaisuuteen tottuneelle suomalaisille. Ihmiset tuntuvat usein huutavan toisilleen, mutta oikeasti he vain juttelevat innostuneina. Kiinalaisilla on tapana peittää ’naurava’ suu. Kiinalaiset ovat myös innokkaita huutamaan megafoneihin. Näin toimii esimerkiksi tuote-esittelijä kaupan leipähyllyn vieressä kapealla käytävällä.

Kiinassa mobiilimaksaminen on yleistynyt niin paljon, ettei monissa paikoissa ole vaihtorahaa. Tämä vaikeuttaa rahalla maksamista; ulkoilmatapahtumissa on löydettävä ’virkailija’, joka suostuu ottamaan rahaa vastaan. Myös päivittäistavaroiden, ruoan ja taksin tilaaminen sekä maksaminen hoituvat mobiilisovelluksen avulla. Ulkomaalaisella pitää olla kiinalainen käyttöliittymä, johon ladataan rahaa.

Virallisissa neuvottelutilanteissa on tavallista, että kiinalaiset kumppanimme vastaavat kesken palaverin puhelimeen tai keskustelevat keskenään pidemmänkin tovin kiinaksi. Tämä oikeuttaa myös suomalaiset keskustelemaan äidinkielellään. Neuvotteluihin kannattaa varata riittävästi aikaa. Vieraat asetetaan usein istumaan ovea vasten olevalle sivustalle, joka varataan arvovieraille.

Kiinalaisille on tärkeää tietää vieraiden ’arvojärjestys’, jotta he voivat toimia isäntinä oman kulttuurinsa mukaisesti. Käyntikortit vaihdetaan kaksin käsin kumartaen ja lahjoja vaihdetaan tapaamisen yhteydessä. Lahjojen antamiseen kannattaa liittää jonkinlainen tarina, joka kuvaa yhteistyötä, omaa kulttuuria tai muuta itselle merkityksellistä asiaa. Lahjojen antaminen on kiinalaisille tärkeää ja he antavat usein näyttäviä lahjoja, joita sitten ”sullotaan” paluumatkalle matkalaukkuihin tai ostetaan uusi matkalaukku.

Lahjoja valitessa kannattaa muistaa värien symboliikka. Punainen on kiinalaisten tärkein väri ja liittyy kaikkiin juhliin, sillä väri ilmentää vaurautta, onnea ja menestystä. Uuden vuoden vaihtuessa lapset saavat rahaa punaisessa kirjekuoressa. Valkoinen on kuoleman väri, sininen liitetään paitsi kuolemattomuuteen myös suruun, vihreä kertoo terveydestä, menestyksestä ja harmoniasta mutta toisaalta miehen hatun värinä se viittaa vaimon uskottomuuteen. Keltainen, viisauden ja onnen väri, on kaiken keskipiste. Kiinalaiset ovat ’värikkäitä’ kaikessa verrattuna suomalaiseen minimalistisuuteen.

Lahjan antamisen yhteydessä otetaan myös valokuvia, joissa vieraat asetetaan kunniapaikalle keskelle. Muutenkin virallisissa neuvotteluissa kuvataan tosi paljon. Suomalaiset ovat tottuneet kysymään suoraan ja neuvottelemaan avoimesti, mutta kiinalaisten kanssa toimitaan toisin. Olemme huomanneet, etteivät kiinalaiset neuvottelukumppanit useinkaan myönnä, jos he eivät ole ymmärtäneet täysin kaikkea. Ei kannata lähteä inttämään, vaan tällöin on syytä tehdä tarkentavia kysymyksiä ja varmistaa asiat hienovaraisesti. Usein heistä on vaikea ottaa selvää, sillä he eivät sano suoraan negatiivisia asioita. He vaikenevat tai ”unohtavat” asian, joka heidän mielestään ei tule onnistumaan. Perusohjeena voisi pitää: yksi asia kerrallaan otetaan esille ja se käsitellään ensin jne.

Vierailu Zhongshan yliopistollisessa sairaalassa

Kiinalaisessa kulttuurissa puhutaan sekä kasvojen menettämisestä että kasvojen antamisesta. Kasvojen menettäminen tai kasvojen säilyttäminen on tärkeä osa kiinalaista kulttuuria. Kukaan ei halua menettää asemaa, saati kokea epämukavuuden tai häpeän tunnetta. Kasvojen antamisella tarkoitetaan myös kunnioituksen osoittamista esimerkiksi vanhempaa henkilöä tai korkeassa asemassa olevaa henkilöä kohtaan. Esimerkiksi julkisesti ylistäminen ja kiitoksen antaminen sekä oikeassa paikassa istuminen illallisen aikana ovat tapoja osoittaa kunnioitusta ja arvostamista. Myös toisen tunteita on kunnioitettava. Kiinalaiseen tapaan kuuluu hyvästellä aina paluukyytiin asti ja majoitukseen pääsy varmistetaan tarvittaessa viesteillä.

Kun mennään syömään yhdessä, tilataan useita ruokia ja niitä maistellaan yhdessä. Ruoka asetellaan yleensä pöydän keskelle, josta jokainen poimii syömätikuilla makupaloja omalle lautaselleen. Ruokajuomaksi nautitaan yleensä vihreää teetä tai kuumaa vettä. Ruokaa on paljon ja suomalaiseen tapaan on aivan mahdotonta syödä ”lautasta tyhjäksi”. Lautaselle on sen sijaan jätettävä vähän ruokaa, sillä jos lautanen on tyhjä, ruokaa tilataan lisää. Hienona trendinä on presidentti Xi Jinpingin esiintuoma ”empty plate policy”, jossa ylimääräistä ruokaa voidaan ottaa ravintolasta mukaan kotiin ja näin ruokahävikkiä vähennetään. Tätä trendiä voitaisiin laajentaa muuhunkin kierrätykseen.

Kiinalaiset ovat hyvin taikauskoisia. Esimerkiksi kiinaksi kuolemalta kuulostava numero neljä on epäonnen luku. Monista kiinalaisista taloista puuttuu numeroitu neljäs kerros kokonaan. Numero kahdeksan on kiinalaisten perinteinen onnennumero, joka liitetään vaurauteen ja menestykseen. Hyvät asiat tulevat pareittain, joten numero kaksi on yksi onnenluvuista, kuten myös onnea symboloiva luku kuusi.

Kiinalaiset ovat erittäin luotettavia, vieraanvaraisia ja auttavia, kun ystävyyssuhde on vahvistettu ja sitä pidetään säännöllisesti yllä. Siksi on tärkeää vierailun jälkeen kiittää ajasta ja vieraanvaraisuudesta.

 

Marja Gröhn-Rissanen
kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirkko Kouri
terveysalan yliopettaja, Kiina maavastaava
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kiinalainen juttu – hämmennyksestä yhteisymmärrykseen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *