Florence Nightingalea (1820-1910) pidetään nykyisen sairaanhoidon ja sairaanhoitajan esikuvana. Hänen mukaansa on nimetty vuodesta 1995 toiminut hoito- ja kätilötyön Florence Network, johon kuuluu 40 yliopistoa ja ammattikorkeakoulua 18 Euroopan maasta. Savonialla on ollut verkostossa vuodesta 2008 lähtien, jolloin Iisalmen yksikön sairaanhoitajakoulutus aloitti toiminnan siinä. Vuodessa 2011 lähtien verkostossa on ollut hoitotyön lisäksi Savonian kätilötyön koulutus. Verkostossa on mukana Suomesta myös kaksi muuta ammattikorkeakoulua, Lapin ja Lahden ammattikorkeakoulut.

Hoitotyön -ja kätilötyön koulutuksen kehittäminen on verkoston keskeisempiä tavoitteena ja tämän tavoitteen pääsemistä edistävät eri jäsenmaissa järjestettävät vuosittaiset tapaamiset (#FNAM).

Tässä blogissa kuljemme Florence-verkoston jalanjäljillä, verkoston 27 vuosittaisessa tapaamisessa Coventryssä Englannissa huhtikuussa 2019. Kuvaamme kokemuksiamme tapaamisesta ja teemoja, joita haluamme tuoda esille seuraavassa, toukokuussa 2020 Savoniassa Kuopiossa pidettävässä verkoston tapaamisessa / konferenssissa.

Catch the Ball

Coventryn konferenssin päätöstilaisuudessa Savonian rehtori Mervi Vidgrén ”heitti pallon” videolla tervetulotoivotuksen kera seuraavaan tapahtumaan tulijoille. Toivomme, että vuoden 2020 tapahtumaan Suomessa osallistujat ”ottavat kopin” Suomen edistyksellisistä hoitotyön ja kätilötyön käytänteistä, terveyden edistämisen, turvallisuuden sekä hoito- ja kätilötyön koulutuksen ja niiden opetusmenetelmien teemoista.

Terveyden edistämisen ilosanomaa maailmalle

Suomi on terveyden edistämisen mallimaa. Sen huomaa, kun keskustelee muiden verkostossa olevien jäsenmaiden edustajien kanssa. Suomen vahva perusterveydenhuolto ja etenkin hoitajien itsenäinen rooli toimijana on kiistaton.

Kun Suomessa on huoli terveyteen tai sairastumiseen liittyvissä haasteissa, niin ohjeistusta ja tukea saa perusterveydenhuollossa toimivilta hoitajalta puhelimitse, netin välityksellä tai vastaanotoilta. Lääkäriä tarvitaan vasta, kun muut keinot ovat käytetty. Ulkomailla sen sijaan asiakas hakeutuu useimmiten yleislääkärille / General Practitioner, sillä perusterveydenhuollon palveluita ei ole. Englannissa ja myös monissa muissa Euroopan maissa kehitetäänkin yhtenäistä hoitajan / Advanced Clinical Practitioners työnkuvaa ja valmiuksia toimia perusterveydenhuollossa lääkärin rinnalla. Workshopeissa kuulimme kehittämishankkeista, joissa kerrottiin taustaltaan kirjavan koulutuksen omaavan “hoitajan” osaamisen tunnistamista ja itsenäistä työnkuvaa, mikä “Suomen malliin” tottuneelta tuntui vanhanaikaiselta.

Suomessa sairaanhoitajien ja kätilöiden koulutuksessa ja käytännön työelämässä kiinnitetään huomiota terveyden edistämisen moninaisiin toimintamalleihin – hyviin käytänteisin, joita on tarpeen tuoda esille seuraavassa verkostotapaamisessa. Siten esimerkiksi Suomen edistyksellisen äitiys- ja lasten neuvolatoiminnan vaikutus äitien, lasten ja perheiden terveyden edistämiseen on esittelemisen arvoista tuleville vieraille. Lisäksi etäteknologian ja -ohjauksen käyttö terveydenhuollossa on lisääntynyt, joten sen hyödyntämistä on tarpeen tuoda myös esille enemmän.

Vanhempien ja lasten varhaiseen vuorovaikutukseen, perheiden terveyden edistämiseen, varhaisen puuttumiseen samoin kuin seksuaaliterveyden edistämiseen: meillä terveyden edistämisen sisällöt liittyvät pitkälti kansanterveyden ongelmiin, elintapoihin, ympäristöön, joiden alla olevista teemoista löytyy myös kaikille jäsenmaille yhteisiä esille nostettavia sisältöjä.

Meillä on myös hoidon vaikuttavuuteen liittyen kehitetty, käytetty ja tutkittu Green Care -toimintaa, jota ei FNAM-konferensseissa ole käsitelty. Tämä toimintamuoto on koettu oivalliseksi asiakastyössä esimerkiksi haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa tai kun muun hoidon ohelle halutaan tuoda uusia voimaantumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvia työmenetelmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi luontoon ja eläimiin liittyvät toiminnot, jotka pohjautuvat voimavarakeskeisyyteen, kohtaamiseen ja oppimiseen. Green Care -menetelmien vaikuttavuudesta on myös saatu jo alustavaa tutkimuksellista näyttöä, joita on mahdollisuus tuoda esille tapaamisessamme.

Vuoden 2020 #FNAM -tapaamisessa voisimme pitää terveyden esittämisen teemaa yllä myös käytännön toimin osallistamalla vieraat omakohtaisiin kokemuksiin terveyden edistämiseksi.

Turvallisuutta ennen kaikkea

Potilasturvallisuuden edistäminen on yksi merkittävä asia terveydenhuollossa, jota konferenssissa hyvin vähän sivuttiin, mutta jota me haluamme aiheena nostaa esille omassa tapaamisessamme. Potilasturvallisuus liittyy olennaisena hoidon laatuun, ja meillä sillä on myös vahva lainsäädännöllinen perusta ja sitä on tutkittu paljon. Joten aihe varmaan herättää mielenkiintoa, sillä se on globaali ja ajankohtainen. Turvallisen hoidon vaikuttavuus on tärkeä näkökulma, että hoito on näyttöön perustuvaa ja oikea-aikaista. Turvallisuus koskee erilaisia terveydenhuollon toimintoja, kuten lääkitys- ja teknistä turvallisuutta, jossa yhä enemmän tulevaisuudessa painottuva teema on asiakkaan/potilaan aktiivinen osallistuminen hoidon laadun ja turvallisuuden varmistamiseen. Kätilötyössä turvallisuus on avain asemassa esim. Synnytyssalityössä, kätilöllä tulee olla valmiuksia hoitaa synnytystä sekä sikiön että synnyttävän äidin näkökulmasta turvallisuus huomioiden. Tätä voidaan vahvasti ottaa esille tulevassa # FNAM-tapahtumassa.

Erityisesti seksuaalisuuteen ja seksuaaliväkivaltaan ja -turvallisuuteen liittyvät asiat tulevat myös sisältymään teemoihin. Seksuaalisuus oli aiheena hyvin vähän esillä Coventryssä, ja esimerkiksi seksuaaliväkivallan lisääntyminen eri yhteiskunnissa ei tullut juurikaan esille esityksissä. Seksuaaliväkivalta ja sen yleistyminen ovat tänä päivänä vahvasti esillä internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Tämän teeman esille tuominen on tätä päivää ja myös ajankohtainen tulevassa #FNAM-tapahtumassa vuonna 2020 Kuopiossa. Kätilötyön kehittäminen ja sen esille nostaminen on oleelllista Savonian tulevassa #FNAM-tapahtumassa. Savonia AMK:n kätilöopiskelijat tekevät kehittämistehtäviä myös kansainväliseen näkökulmaan ja mm. E-clinic toiminta on alkamassa, jossa esim. raskakaudeajan ohjausta ja neuvontaa voidaan antaa etätoimintoina.

Hoito- ja kätilötyön koulutuksen ja opetuksen Best Practicies

Hoito- ja kätilötyön opetuksessa simulaatiot ja taitopajat tukevat oppimista. Coventryn yliopistossa käytetään simulaatio-opetuksesta käsitettä Immersive learning ja he kehittävät sen opetusmenetelmiä käyttäen oikeita näyttelijöitä simulaatiotilanteissa, VR (Virtual Reality) teknologiaa sekä Body Simulation -nukkeja, jotka nostavat opetuksen “uudelle tasolle”.

Tulevassa omassa tapahtumassamme voimme laajentaa opetusmenetelmien esittelyä vielä enemmän robotiikkaan sekä virtuaalitodellisuuden (VR) että lisätyn todellisuuden (AR eli augmented reality) -teknologian aloille. Lisäksi webinaari -käsitteen esille tuominen ja teemoittaminen saattavat olla uudenlainen käytänne ja herättää mielenkiintoa muissa osallistujissa, joten se on hyvä ottaa käyttöön seuraavassa #FNAM-tapahtumassa.

Verkko- sekä simulaatiopedagogiikan kehittäminen tuovat haasteita opettajan työhön ja opintojaksojen kehittämiseen. Haluamme yhä paremmin opetuksessa tukea opiskelijoiden oppimista uusin menetelmin, mutta se edellyttää, että opettajilla löytyy aikaa ja osaamista oppimateriaalin tekemiseen. Coventryn yliopistossa opettajien apuna ja tukena oli teknistä henkilöstöä opetusmateriaalin tekemisessä ja simulaatio-opetuksessa. Tätä päivää simulaatio-opetuksessa on myös draaman käyttö. Täten yhä useammalle opettajalle on mahdollistettava draaman keinojen osaamisen kehittäminen ja sen käyttö tukena simulaatio-opetuksessa ja taitopajoissa.

Vuoden 2020 tapahtuman järjestämiseen osallistuvat Lapin ja Lahden ammattikorkeakoulujen Florence verkostoon kuuluvat opettajat ja tapahtuman järjestymiseen rekrytoidut opiskelijat.

We have throwed the Ball to the next #FNAM2020 – and we are ready to work for it.

See you next year in Kuopio!

Opiskelijan blogit:
https://blogi.savonia.fi/florencenetwork/
FB: https://www.facebook.com/groups/349331825710725/
Twitter: #FNAM2020 #Florence2020 #SavoniaAmk #SchoolOfHealthcare


Blogin kirjoittajat:


Marja Gröhn-Rissanen

kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Päivi Hoffren
Lehtori kätilötyö, seksuaalineuvoja –ja seksuaaliterapeutti
Savonia-ammattikorkeakoulu

Merja Jokelainen
Lehtori, hoitotyö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Florencen jalanjäljiltä Coventrysta #FNAM-konferenssiin Savoniaan toukokuussa 2020

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *