Kotikansainvälistyminen (Internationalization at Home / IaH) tarkoittaa kansainvälisten kokemusten hankkimista ja vieraisiin kulttuureihin tutustumista kotimaassa. Kotikansainvälistyminen on kansainvälisten vaihtojen lisäksi erittäin tärkeä kansainvälistymisen muoto ja se tulisi olla myös vaihtoehtoinen tapa kehittää kansainvälistä osaamista opintojen aikana. Kotikansainvälistymisen avulla ne opiskelijat, joiden ei ole mahdollista lähteä ulkomaille, saavat kansainvälistä ja kulttuurista osaamista, jota yhä enemmän kansainvälistyvä ja monikulttuurinen työelämä valmistuvilta korkeakouluopiskelijoilta odottaa.

Korkeakoulujen ja tutkimuksen kansainvälistämisen edistämisen linjausten (2017-2025) tavoitteena on, että ”jokainen korkeakoulusta valmistuva on tottunut toimimaan kansainvälisessä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja ymmärtää erilaisuutta, globaaleja haasteita ja kestävän yhteiskunnan periaatteita”. Kuitenkin vain pieni osa suomalaisista opiskelijoista osallistuu kansainväliseen liikkuvuuteen. Kotikansainvälistymiselle ja sen kehittämiselle onkin siis suuri tarve.

Kotikansainvälistymisen idea ja merkitys ymmärretään osana korkeakoulujen toimintaa, mutta miten se toteutetaan käyttäen yhdessä sovittuja toimintatapoja, on vastausta vailla? Lähdimme etsimään vastausta COHEHREn (Consortium of Institutes of Higher Education in Health and Rehabilitation In Europe) järjestämästä koulutuksesta Wienistä (22.-24.5.2019) teemalla ‘Hands-on internationalization@home’.

Kotikansainvälistyminen Suomen korkeakoulutuksessa ja tutkimuslaitoksissa

Hyvän startin teemaan saimme päivää ennen koulutuksen alkua julkaistusta Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämästä selvityksestä (Internationalization at Home in Finnish Higher Education Institutions and Research Institutes). Selvityksen mukaan korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä on selviä eroja kotikansainvälistymisen tuttuudessa, sen tärkeydessä, tasa-arvon toteutumisessa sekä kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden rooleissa. Puolet kyselyyn vastanneista opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsenistä ja ylioppilaskuntien edustajista pitää kotikansainvälistymistä tärkeänä. Raportti paljastaa selviä eroja korkeakouluopiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistymisessä ja esittää joukon suosituksia kansallisen tason, korkeakoulutason, tiedekunta- ja laitostason, opetuksen, hallinnon ja opiskelijatason toimenpiteiksi.

Opettajien ja hallintohenkilöstön kotikansainvälistymisen ymmärtämistä, kulttuurienvälisiä taitoja ja kielitaitoa tulisi kehittää. Kulttuurienvälisten opetusmenetelmien kehittäminen ja taitojen arviointi olisi tärkeää. Kulttuurienvälisten tavoitteiden ja kotikansainvälistymisen sisällyttäminen henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin on osa ehdotuksia.

Savonian näkemys kotikansainvälistymisestä

Etukäteistehtävänä perehdyimme Savonian kansainvälisyysohjelmaan ja pohdimme, miten siinä määritellään kotikansainvälistyminen ja sen toimintamuodot?

Kansainväliset intensiiviviikot, kesä- ja talvikoulut ja opetuksen yhteisprojektit ovat hyviä esimerkkejä, mutta miten monen opiskelijan opetukseen ne liittyvät eri koulutusohjelmissa? Yksi tärkeä kysymys onkin, kuinka voisimme edelleen kehittää Savonian ja sen opiskelijoiden sekä henkilöstön kotikansainvälistymistä.

Lähtökohtana laadukkaan koulutuksen kehittäminen

Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat laadukkaan koulutuksen tärkeitä tekijöitä. Koulutuksen tulisi antaa KAIKILLE opiskelijoille samanlaiset valmiudet toimia tulevaisuuden monikulttuurisessa työelämässä. Savoniassa vakuutetaan, että meiltä valmistuu kansainvälisiä osaajia, mutta miten konkreettisia sitä edistäviä toimenpiteitä on tehty niin että opettajat ja henkilökunta osaavat toimia sen mukaisesti ja ovat avoimia sen toteuttamiseksi? Henkilöstön englannin kielen kurssit edesauttavat kansainvälisyyden haltuunotossa, mutta myös koulutusta esim. kansainvälisten koulutusohjelmien ja luokkien pitämiseen kaivattaisiin lisää. Koulutusta kaivattaisiin seuraaviin aiheisiin:

  • Mitä on kulttuurisuus oppimisympäristöissä?
  • Miten suunnitella monikulttuurinen oppimisympäristö?
  • Mikä on opettajan rooli kulttuuristen taitojen opettamisessa?
  • Miten opettaa vieraalla kielellä?
  • Miten suunnitella virtuaalista opetusta?

Tulisiko myös Savonian velvoittaa/ kannustaa / tukea kaikkia opettajia tarvittaessa opettamaan englannin kielellä?

Oppimisympäristöt monikulttuurisemmiksi ja kansainvälisemmiksi

Hyvin tehokas tapa saada opiskelijat kokemaan monikulttuurisia ja kansainvälisiä kokemuksia on saada oppimisympäristöt kansainvälisemmäksi. Kotimaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden sekoittaminen samoihin oppimistilateisiin, ulkomaalaisten opettajien mukaan ottaminen opintojakson pitämiseen ja vierailevat luennoitsijat tulisivat olla arkipäivää jo opintojen alusta lähtien.

Terveysalalla bioanalytiikan koulutusohjelmassa kansainvälistyminen ja kotikansainvälistyminen on otettu osaksi uutta opetussuunnitelmaa. Pitkä yhteistyö Itävallan FH Campus Wienin kanssa on johtanut siihen, että parhaillaan pystytämme yhteistä 3. ja 4. lukukautta. Tarkoituksena on, että opiskelijat voisivat joustavasti opiskella ja liikkua koulujemme välillä. Harmonisoidut opintojaksot mahdollistavat opiskelijoille harjoittelun lisäksi myös teoriaopinnot. Molempien koulujen opettajat ovat vierailleet luennoimassa ja pitämässä harjoituksia kumppanuuskoulussa jo usean vuoden ajan. Lisäksi on järjestetty etäyhteyksien välityksellä seminaareja ja muuta toimintaa, jotta myös ne opiskelijat, jotka eivät pääse syystä tai toisesta vaihtoon voivat saada kosketusta toisen maan opiskelijoihin ja toimia yhdessä.

Tällä hetkellä suunnitellaan uutta pilotointia kotikansainvälistymiseen. Pilotissa opiskelijat ovat tiiviissä yhteistyössä kumppanuuskoulun opiskelijoihin koko tutkinto-ohjelman läpi. Lisäksi bioanalytiikan koulutusohjelmalla on KV-hankkeita, kuten FutureEdu, jossa pyritään järjestämään ns. Virtual mobility. Virtual Mobility tarkoittaa toiseen ulkomaiseen kouluun ja sen järjestelmiin tutustumista virtuaalisten ratkaisujen avulla. Tämä ratkaisu auttaa niin vaihtoon lähtijöitä kuin kotikansainvälistyjiä.

Kotikansainvälistäviä oppimisympäristöjä on neljän tyyppisiä (kuvassa alla):

Erilaiset luokitukset antavat vaihtoehtoisia toteutustapoja kotikansainvälistymisen toteuttamiseksi ja niiden tietoinen kehittäminen ja kokeilu olisi tärkeää. Meillä heräsi idea liittää kv-vaihtoon saapuvat opiskelijat tiiviimmin tietyn opiskelijaryhmän ns. ”kummioppilaiksi”.

Monikulttuuriset ja kansainvälistymisen tavoitteet osaksi opetussuunnitelmia

Tehokkain tapa saada monikulttuuriset ja kansainvälistymisen tavoitteet ”elämään käytännössä” on liittää ne opiskelijoiden opetussuunnitelmiin. Tämä ei tarkoita, että joutuisimme laatimaan opetussuunnitelmat uudestaan vaan että lisäisimme kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuteen liittyviä sisältöjä jo aikaisimenpiin sisältöihin.

Mitä ovat ne monikulttuuriset ja kansainväliset valmiudet, joita opiskelijan tulisi saada opiskelunsa aikana, jotta hän paremmin pystyisi työelämässä työskentelemään eri kulttuureista tulevien työkavereiden ja asiakkaiden kanssa?

Opiskelijoiden vaihtoja pidetään keskeisenä toimintona näihin osaamisvaatimuksiin pääsemiseksi. On huomattu, että juuri vaihtoon osallistuvat opiskelijat omaavat jo ennen vaihtoa tällaisia valmiuksia ja heidän määrä koko opiskelijamäärästä on pieni. Nämä osaamisvalmiudet tulisikin liittää monien opintokurssien tavoitteisiin ja ne tulisikin tietoisemmin osata nimetä ja korostaa monikulttuurisiin ja kansainvälisiin valmiuksiin pääsemiseksi, esim. monialaiset projekti- ja yrittäjyysopinnot.

Toinen vaihtoehto on suunnitella opintokokonaisuuksia, joissa pyritään juuri monikulttuuristen ja kansainvälisten valmiuksien lisäämiseen. Esim. Global-citizen-kurssi, jossa keskityttäisiin seuraaviin sisältöihin:

Opettajan ja henkilöstön asenteet ja toiminta avaintekijöitä kotikansainvälistymisen onnistumisessa

Hyvinkin pienet monikulttuuriset ja kansainväliset kokemukset ja tapahtumat opiskelussa voivat olla hyvinkin merkittäviä tekijöitä herättämään opiskelijoiden kiinnostus kulttuurisiin ja maailmanlaajuisiin eettisiin kysymyksiin ja näin myös heidän henkilökohtaiseen toimintaan. Opettajalla on tärkeä rooli näiden ”kohtaamisien” mahdollistajana. Opettaja voi auttaa opiskelijaa näkemään todellisuuden takana olevan ”näkymättömän maailman” omine arvoineen ja normeineen ja myös tuomaan opetukseen mukaan maailmaanlaajuisia ja haasteellisia kysymyksiä ns. wicked problemia. Ne ovat monisyisiä nyky-yhteiskunnan haasteita, joihin liittyy monia toimijoita ja joihin ei ole yhtä oikeata vastausta. Tulevaisuudessa työntekijät joutuvat ratkomaan monialaisissa ryhmissä tällaisia ongelmia ja näin koulutuksen olisi hyvä antaa opiskelijoille valmiuksia ratkoa niitä.

OIS (Open Innovation Space) -ajattelu edistää kotikansainvälistymistä Savoniassa?

Kotikansainvälistymisessä on yksinkertaisesti kysymys siitä, että tulemme pois omalta mukavuusalueeltamme kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja tilanteita, näkemään ja kokemaan jotakin omasta toiminnasta poikkeavaa ja myös kyseenalaistamaan ja reflektoimaan kokemaansa. Tämä sama tavoite on myös Savonian OIS-ajattelussa eli ”maaperä” konkreettisempaan kotikansainvälistymiseen on olemassa.

Intensiivisen kolmen päivän koulutuksen aikana kuulin monia esimerkkejä siitä, miten edistyksellisiä me Suomessa olemme kotikansainvälistymisessä? Me Suomessa joudumme ”etsimään” ja luomaan tilanteita, joissa on monikulttuurisuutta; muualla maailmassa se on enemmän arkipäivää. Olemmeko myös positiivisemmin monikulttuurisuuteen suhtautuvia, koska emme ole vielä kohdanneet kansainvälistyvään maailmaan liittyviä lieveilmiötä?

Koulutus avasi meille uuden näkökulman kotikansainvälistymiseen, mutta myös samalla mielenkiintomme heräsi asioihin, joita vain sivuutimme koulutuksen aikana ja joita olisi hyvä opiskella lisää. Tässä listaa seuraavista kehittämishaasteista:

  • Monikulttuurisen oppimisympäristön suunnittelu (FAIPA tools)
  • Kulttuurisuus oppimisympäristöissä / Hofstede´s Cultural Dimensions in learning
  • Opettajan rooli kulttuuristen taitojen opettamisessa
  • Opettaminen toisella kielellä (CLIL Content and Language Integrated Learning)
  • Virtuaaliopetus (www.virtualclassroom.com)

 

Marja Gröhn-Rissanen
kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Anssi Mähönen
lehtori, bioanalytiikka, PhD
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kotikansainvälistyminen – loistava idea toteuttamista vailla valmis

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *