Hoitotyön Nordplus Kalmarvårdunion -verkosto on toiminut vuodesta 1993 ja sen tarkoituksena on edistää pohjoismaisten hoitotyön opiskelijoiden ja opettajien vaihtoja ja pohjoismaista yhteistyötä hoitotyön opetuksen alalla. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMON rahoittama toiminta mahdollistaa opiskelija- ja opettajavaihtoja ja myös erillisrahoituksella toteutettavia opiskelijoiden intensiiviviikkoja.

Tämä blogi kuvaa huhtikuun 2020 lopulla järjestettävän DigiCamp2020 simulaatio-opetuksen intensiiviviikon suunnitteluvaihetta Stavangerissa syyskuussa 2019. Suunnitteluvaiheeseen osallistui Nordplus Kalmarvårdunionin Savonian terveysalan yhdyshenkilön Marja Gröhn-Rissasen lisäksi simulaatioon perehtynyt opettaja Tuomo Huurre. Tätä blogia seuraa toukokuussa 2020 julkaistava intensiiviviikon kokemuksista kirjoitettu “jatko-osa” blogi.

DigiCamp2020

DigiCamp2020 hankehakemukseen kirjoitetut tavoitteet antoivat “raamit” DigiCamp2020 viikon suunnittelulle. Tavoitteena on:

  • laatia ja arvioida hoitotyön opetukseen simulaatio-opetuksen kolmen opintopisteen (ECTS) opintokurssi monikulttuurisessa ja kansainvälisessä kontekstissa
  • kiinnittää huomio simulaatio-opetuksen teorian soveltamisesta käytännön ja henkilökohtaisen oppimisen reflektointiin intensiivikurssin aikana
  • kehittää opettajien ammatillista osaamista simulaatio-opetukseen

Suunnitteluviikolle oli valittu jokaisesta verkoston yliopistosta opettaja, joka on toteuttanut omassa opetuksessaan simulaatiopedagogiikkaa. Ryhmän jäsenten osaaminen ja kokemukset simulaatio-opetuksesta on laajaa (hoitotyö eri osa-alueilta) ja korkeatasoista; mukana on muutama simulaatio-opetuksesta väitellyt tohtori ja yksi opettaja tekee väitöskirjaa aiheesta. Suunnitteluviikolla alettiin suunnitella kolmen opintopisteen (ETCS) simulaatio-opetuksen intensiiviviikkoa huhtikuulle 2020. Viikon aikana toteutetaan viisi erilaista skenaarioita, yksi jokaisesta yliopistosta. Jokaisesta yliopistosta simulaatio-intensiiviviikolle rekrytoidaan myös viisi opiskelijaa (neljännen vuosikurssin jo suorittaneita), jotka pääsevät harjoittelemaan käytännön tilanteita Laerdalin yhteydessä olevalla SAFER-simulaatiokeskuksessa (Stavanger Acute Medicine Foundation for Education and Research).

Opintokurssin suunnittelu

Simulaatioskenaarioiden suunnittelu aloitettiin aivoriihellä, jonka avulla oli mahdollista valjastaa jokaisen opettajan vahvuudet ja ammatillinen tausta skenaarioiden suunnitteluun. Ammatillinen kokemus ja ns. substanssi hoitotyön erikoisalueista tuovat skenaarioihin sitä aitoutta, jota tarvitaan. Skenaarioiden aiheiksi valikoituivat kirurginen hoitotyö, sisätautien hoitotyö, pediatrinen hoitotyö, vanhusten hoitotyö ja mielenkiintoisena lisänä Norjan yliopiston toteuttamaksi tuleva priorisointiin ja työnjakoon keskittyvä “monipotilastilanne”. Monipotilastilanteen toteuttaminen autenttisesti on normaalisti haastavaa sekä potilaiden että tilojen puolesta, joten on hienoa nähdä, kuinka tämä tulee toteutumaan keväällä 2020. Viimeisenä intensiivipäivänä opiskelijat pääsevät itse suunnittelemaan simulaatioskenaarioita opettajien antaman tuen avustuksella. Skenaarioiden suunnittelu lisää opiskelijan ymmärrystä simulaatio-oppimisesta ja käytännön tilanteiden valjastamisesta oppimistilanteeksi simulaatio-oppimisen keinoin.

Monikansallisessa projektissa on tärkeää tehdä selkeä työjako. Stavangerin yliopisto tulevana intensiivikurssin “isäntänä” otti pääorganisointivastuun DigiCamp2020 järjestelyistä. Se tarjoutui ottamaan vastuun intensiiviviikon digitaalisen oppimisympäristön luomisesta ja koko viikon loppuarvioinnista. Suunnittelua jatketaan tämän suunnitteluviikon jälkeen verkossa Teams-alustalla ja sovituissa Zoom-tapaamisisissa.

Simulaatioteoriaa käytäntöön

NordPlus-hanke edellyttää prosessin huolellista arviointia, aina skenaarioiden tavoitteista opiskelijan oppimiseen. Tavoitteena on toteuttaa laadukasta simulaatio-opetusta nyt ja tulevaisuudessa. Norjan yliopisto on tutkinut simulaatioita paljon ja mukana toteuttamassa oli professori Sissel Hysebø, jolla oli viimeisin tieto simulaatio-opetuksesta ja selkeä näkemys sen toteuttamisesta.

Simulaatioiden debriefing-vaihe toteutetaan Gibbsin “reflektiivisen kehämallin” mukaan (Gibbs 1988). Kokemuksellisen oppimisen reflektiivinen kehämalli on mukaelma Kolbin (1984) kehämallista. Gibbs lisää Kolbin kehämalliin tunteen ulottuvuuden. (Husebø, O`Regan & Nestel 2015.) Tällä intensiiviviikolla noudatamme tarkemmin Gibbsin kehämallia eli toistamme jokaisen simulaation debriefingin jälkeen. Juuri tätä Gibbskin tähdentää reflektiivisessä kehämallissaan. Liian usein simulaatio-opetukseen on varattu rajallinen aika ja kaikki halukkaat toimijat eivät pääse toimimaan simulaatioissa. Nyt suunnittelussa otetaan alusta saakka mahdollisuus toistaa tilanne ja näin syventää oppimista.

Intensiiviviikolle jokaisesta yliopistosta valitaan sekä kokeneempi että aloitteleva simulaatio-opettaja. Opettajat suunnittelevat yhdessä simulaatioskenaarion, joka on Savonian osalta kirurginen hoitotyö. Skenaarioiden suunnitteluvaiheessa opettajat saavat toisiltaan vertaispalautetta ja kommentteja. Lisäksi intensiiviviikolla opettajilla on mahdollisuus käydä seuraamassa toistensa työskentelyä ja saada palautetta simulaatioiden onnistumisesta.

Kokemuksia suunnitteluviikolta

Työskentely kansainvälisessä työryhmässä oli mielenkiintoista ja antoisaa. Ohjelmaan Norjassa sisältyi aluksi kulttuurillista ohjelmaa, joka oli nyt teemaltaan Norjan uskomattomaan luontoon tutustuminen ja kiipeäminen Preikestolen-pöytävuorelle. Päivän aikana tutustuimme toisiimme ja valmistauduimme loppuviikon tiukkaan suunnittelutahtiin. Tämä tutustuminen on jatkossakin tärkeä aloitus viikolle, sillä näin yhteistyöstä tulee tiiviimpää ja vuorovaikutuksesta parempaa.

Ryhmän opettajat vaihtoivat kokemuksiaan ja käytänteitään simulaatio-opetuksen alalta. Englannin kielellä työskentely sujui hyvin ja jos osaa hiukan ruotisia, niin se auttaa myös kommunikoinnissa muiden pohjoismaalaisten kanssa.

Savonian simulaatiopedagogiikka on hyvällä tasolla. Tämä kävi ilmi keskusteluissa muiden yliopistojen opettajien kanssa. Vaikka SAFER oppimisympäristö teki vaikutuksen tiloiltaan, niin Savonian simulaatiokeskus on nykyaikainen ja tiloiltaan tarkoituksenmukainen. Tästä voimme olla ylpeitä ja suomalaisuudesta poiketen voimme myös joskus kehua itseämme muille. Simulaatiotilanteiden suunnittelu on kaikkialla suurin piirtein samanlaista ja niitä toteutetaan samantyyppisesti. Niinpä intensiiviviikon suunnittelu sujuikin ilman suuria haasteita.

Simulaatioiden intensiiviviikko toteutuu huhtikuussa 2020 ja se tulee olemaan kaikille erittäin intensiivinen ja opettavainen kokemus. Stavanger on näyttänyt monet kasvonsa ja Norja on uskomattoman kaunis maa. Mukaan et tarvitse muuta kuin iloisen ja avoimen mielen, kiinnostuksen hoitotyötä kohtaan ja rohkeuden riisua “muurisi “ja nähdä asiat uusin silmin.

Kirjoittajat:
Marja Gröhn-Rissanen
kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Tuomo Huurre
Terveysalan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – –

Nordplus Kalmarvårdunion network-blogissa kuvataan verkoston jäsenet ja verkoston toimintaa vuodesta 2016.

LÄHTEET:
Husebø S, O`Regan S & Nestel D. 2015. Reflective Practice and Its Role in Simulation. Clinical Simulation in Nursing 11(8), 368-375. https://doi.org/10.1016/j.ecns.2015.04.005.

Gibbs G. 1988. Learning by doing. A guide to teaching and learning methods Further Education Unit at Oxford Polytechnic, London.

Kolb, D A. 1984. Experiential learning: Experience as the source of learning and development (Vol. 1). Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.

Stavangerissa DigiCamp2020 simulaatio-opetuksen intensiiviviikkoa suunnittelemassa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *