ENPHE (European Network of Physiotherapy in Higher Education) konferenssi pidettiin Groningenissa Hollannissa lokakuussa 2019. ENPHE verkoston toimintaan osallistuu sekä fysioterapian opettajia että opiskelijoita eri Euroopan maista. Tällä kertaa osallistujia oli noin 200.

Konferenssin suurena teemana oli End of Physiotherapy, new ideas on health. NO! Towards New Ideas on Health and New educational paradagms. Puhuimme tulevaisuuden koulutuksesta, jossa tulisi huomioida mm. opittavuus, ketteryys, yrittäjyys, ammattien väliset taidot, kulttuurien väliset taidot, todellinen kriittinen reflektio, informaatio ja kontekstipohja käytäntö sekä opetus.

Perjantaina konferenssissa kolme eri pääpuhujaa.

Uusiseelantilainen David Nicholls, joka on kirjoittanut kirjan End of Physiotherapy, nosti esille että meidän tulee muuttaa ajatteluamme. Chance the way of thinking muuttaa koulutusta, muuttaa terveydenhuoltoa, muuttaa ammattia. Davidin mukaan Evident based practice ei voi aina auttaa, vaan tarvitaan taidetta, ihmisyyttä, filosofiaa ja sosiaalitiedettä. Meidän tulee huomioida bio, sos, ja psyko puoli, usein meillä unohtuu sosiaalinen aspekti huomioimatta. Esityksessä nousi kiinnostavalla tavalla esille myös yksilön vastuu itsestään.

What lies at the heart of future physiotherapy?

Roland Reezigt ja Myth of mechanism. Valitsemmeko järkevästi hoitomenetelmiä, kliiniset tulokset pitäisi olla etusijalla? Ymmärrämmekö miten esimerkiksi kivunhoitomenetelmät vaikuttavat. Olemmeko varmoja, että toimimme aina terapiatilanteessa samalla tavalla, laitammeko esimerkiksi akuneulat samaan paikkaan joka kerta. Kipu ei ole indikaattori vauriolle ja heikkoudelle, vaan hälytys mahdollisesta vauriosta. Kipu on ns. suojelija, aivot ovat ns. ennustajat. Kipu ja hoito: S – somatic, C- cognitio, E-emotioi, B -behavior, S-social influence.

Knowledge and attitude of pain.

Hilbrand Oldenhuisin aiheena oli the Potential personalised digital health. Meidän tulisi enemmän kiinnittää huomioita ennaltaehkäisyyn, elämän tapoihin ja self management taitoihin. Hän puhui niistä mahdollisuuksista, joita digitaaliset terveysvälineet voivat tuoda terveydenhuollon, etenkin elämäntapoihin liittyvissä interventioissa. Lisäksi hän nosti esille, miten tekniikan vaikutuksia tulisi ottaa huomioon tulevien terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa. Digitaalinen terveysteknologia voi muuttaa dramaattisesti terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden vuorovaikutuksen luonnetta. Kuinka oppilaitosten tulisi valmistaa opiskelijat tähän osittain tuntemattomaan tulevaisuuteen

John Verhoef puhui self management and self management support teemoista. Oma hoidon tukeminen on tärkeä tukipilari muutoksessa. Mutta mitä tarkalleen ottaen on self management ja self management support? Mitkä ovat potentiaaliset seuraukset potilaalle ja terveydenhuolloin ammattilaiselle, etenkin hoidon aikana ja sen jälkeen. Joka tapauksessa fysioterapeutin tulee olla tietoinen siitä, että itsehoidon tuki tarkoittaa asiakkaiden ”ajattelukyvyn” ja ”tekemiskyvyn” stimulointia yhteistyössä lähiympäristön kanssa.

Emma Stokes (WCPTn puheenjohtaja) puhui johtamisesta ja kuinka me tarvitsemme muutosjohtajia, jotta muutosta tulisi myös fysioterapian alalla. Johtaminen on ihmisten välistä toimintaa. Mitä johtajuus tarkoittaa esim. fysioterapian ammatissa, miten me koulutamme uutta sukupolvea johtajuuteen. Muutos on tulossa, meidän tulee muuttua.

ENPHE-verkostossa toimii erilaisia työryhmiä, joissa kehitetään fysioterapiakoulutukseen erilaisia ohjeistuksia, oppisisältöjä yms. Yhtenä työryhmänä päivillä oli Motivational interviewing työryhmä. Työryhmän vetäjä kertoi mitä motivoiva haastattelu on ja teimme parityöskentelynä harjoituksen, jossa harjoittelimme motivoivaa haastattelua tekemällä vain muutaman kysymyksen ja samalla opettelimme kuuntelemaan ja teimme kuullusta yhteenvetoa.  David Nichollsin piti työryhmätyöskentelyä aiheesta End of Physiotherapy. Työryhmässä pohdimme mitä fysioterapia on tulevaisuudessa, kerroimme sen kuvin. Sanat rajoittavat liikaa ajattelua, meidän tulee ajatella laajemmin, kuin taiteilija eikä niin kuin tutkija. Meidän tulee ajatella millaisia fysioterapeutteja haluamme olla esim. koulutuksen jälkeen. David korosti, että opiskelijoille on parempi antaa ongelmia ratkaistavaksi, ei caseja. Caset ohjaavat liikaa opiskelijan ajattelua. Opiskelijoiden tulisi osata ottaa huomioon ensin EMPATIA ja sitten vasta eri tekniikat.

Design princepal is fail fast – fail often.

Päivän lopuksi oli opiskelijoiden opinnäytetöiden ja posteriesitysten palkitseminen. Lisäksi eri työryhmät kävivät läpi mitkä ovat seuraavat vaiheet työryhmätyöskentelyssä työseminaarissa keväällä 2020. Konferenssin aikana oli äänestys ENPHEn hallituksen puheenjohtajasta ja yhdestä jäsenestä. ENPHEn toimintaa on kehitetty viimeisen puolentoista vuoden aikana ulkopuolisen konsultin johdolla. Toimintaa halutaan enemmän konkretisoida ja halutaan luoda vaikuttava fysioterapian koulutuksen verkosto. Meidän tulee purkaa esteitä ja olla luovia ja innovatiivisia.

Fysioterapiassa tarvitaan kehittäjiä.

Itse olen tehnyt muutaman vuoden yhteistyöprojektia Clinical Reasoning online coursista ja nyt syksyllä teimme yhteistyötä Level 2 toteutuksesta. Tämä level 2 tullaan toteuttamaan viikosta 44 eteenpäin Portugalin ESSA , Samkin ja Savonian fysioterapeuttien välillä. Tarkoitus olisi jatkossakin pitää kyseinen kokonaisuus fysioterapeuttiopiskelijoiden opetukseen integroituna.

Anna-Leena Ruotsalainen
Fysioterapian lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Terveiset ENPHE fysioterapian konferenssissa Hollannissa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *