NYKYTILAN KARTOITUS SAVONIAN LIIKUNTASUUNNITELMAN POHJAKSI

Liikuntasuunnitelman kimppuun ei voi syöksyä suoraan, vaan suunnitelman tueksi vaaditaan hyvä pohjatyö, erityisesti laaja nykytilan kartoitus. Käytimme nykytilan kartoituksen pohjana mm. Suomen aktiivisin työpaikka -kartoitusta sekä Henkilöstölikuntabarometria vuodelta 2019 (Olympiakomitean julkaisusarja 10/2019).  

Miten hyvinvointia ja liikuntaa kartoitetaan?

Kartoituksessa selvitetään laajasti erilaisia liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä asioita, muun muassa millä tavalla työpaikka ottaa huomioon työmatkaliikkujat, kuinka työpäivän aikaista ja vapaa-ajan liikuntaa tuetaan, sekä kuinka mahdollistetaan taukoliikkuminen ja hyvä työergonomia. Lisäksi kartoitusvaiheessa otetaan selvää, kuinka hyvinvointi ja liikunta näkyvät yrityksen strategiassa ja millaisia resursseja sille on varattu. Savonian tapauksessa on myös huomioitava eri kampukset. 

Koska aihe on laaja, tarvitsimme kartoitukseen avuksi myös muita asiantuntijoita. Kartoitukseen osallistuikin työterveyshuollon edustaja sekä Savonian henkilökunnan jäseniä Kuopiosta, Iisalmesta ja Varkaudesta. Alustavan kartoituksen jälkeen kutsuimme vielä koolle työryhmän keskustelemaan kasvokkain työhyvinvoinnista ja ideoimaan, kuinka sitä voisi kehittää jatkossa. Työryhmään osallistui kymmenisen henkilökunnan edustajaa eri kampuksilta. 

Nykytila tulevaisuuden pohjana

Moni asia Savoniassa on jo hyvin, mutta kartoituksessa keskityttiin erityisesti kehittämisen näkökulmaan. Työryhmän keskusteluissa nousi voimakkaasti esille sopivan työkuorman tärkeys itsensä huolehtimisen mahdollistajana. Liikunnan sitomista Savonian strategiaan ja johdon esimerkkiä aktiivisuuden ja hyvinvoinnin lähettiläinä pidettiin merkittävänä. Myös aktiivisen ja monikanavaisen viestinnän roolia korostettiin henkilöstön innostajana arjen keskellä. Työkaverin kannustamisen ja pienien hyvinvointitekojen tekemisen päivittäin koettiin kantavan jo pitkälle. Työryhmässä haaveiltiin myös muun muassa lepokapseleista, rentoutushuoneista ja työajan käyttämisestä liikuntaan.  

Kuinka kartoituksesta edetään kohti valmista suunnitelmaa? Vaikka hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, kartoituksesta on vielä matkaa kohti konkreettisia toimia! Ensimmäiseksi keskustelemme kartoituksen pohjalta henkilöstöpäällikön kanssa, mitkä ovat ensimmäiset konkreettiset toiveet ja ideat, jotka otamme kokeiluun. Lisäksi täytyy miettiä suunnitelman laatimiseen tarvittavat ja käytössä olevat resurssit.  

Henkilökunnan työpajassa käytiin siis ilahduttavan aktiivista keskustelua. On hienoa, miten paljon oma ja työkavereiden hyvinvointi ja jaksaminen kiinnostavat savonialaisia! Hyvinvointi on jokaisen työntekijän omista arvoista ja arjesta kumpuava asia, ja siksi sen pitää näkyä jokaisen savonialaisen arjessa omannäköisenä. Toivottavasti kartoitus auttaa Savoniaa rakentamaan henkilöstölle välineitä itsestään huolehtimiseen entistä paremmin. 

Hyvinvoivin terveisin, 

Paula Ruokonen, FM, fysioterapeutti (AMK), korkeakoululiikunnan suunnittelija Savonia-amk:n opiskelijakunta SAVOTTA 

Salla Lommi, fysioterapeutti (YAMK), Viretori-koordinaattori Savonia-amk 

TYÖHYVINVOINNIN VUOSI LIIKUTTAA SAVONIALAISIA

Henkilöstöpäällikkö Päivi Diov ja Viretori-koordinaattori Salla Lommi keskustelivat eräänä syyskuisena päivänä liikunnan edistämisestä Savonia-ammattikorkeakoulussa. Päivi ideoi, että henkilöstön liikuntasuunnitelman tekeminen sopisi hyvin osaksi OAJ:n työhyvnvoinnin vuotta ja pyysi Sallaa kokoamaan työryhmän asiaa edistämään, Sallan luotsaama Viretori-oppimisympäristöhän liittyy läheisesti hyvinvoinnin edistämiseen.

Koska myös Kuopion korkeakoululiikunta SYKETTÄ on hyvinvoinnin edistämisen asialla, Salla pyysimukaan opiskelijakunta SAVOTTAlla työskentelevän korkeakoululiikunnan suunnittelija Paula Ruokosen.

Fysioterapeuttitaustaiset Salla ja Paula käärivät hihansa ja alkoivat tuumasta toimeen.

Liikuntaa, hyvinvointia vai jotain muuta?

Heti työn alkuvaiheessa törmäsimme ratkaisevan tärkeään määrittelyongelmaan: kuinka suunnitelman sisältö rajataan ja mitä termejä haluamme käyttää? On iso merkitysero, puhutaanko hyvinvointi- vai liikuntasuunnitelmasta. Totesimme kuitenkin, että hyvinvointi on liian laaja käsite, sillä se pitää sisällään liikunnan lisäksi myös muun muassa ravitsemuksen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä työelämätaidot. Koulutus- ja työelämätaustamme vuoksi päätimme keskittyä nimen omaan fyysiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Liikunta terminä on ongelmallinen, sillä liikunta käsitetään usein hikiliikunnaksi tai vapaa-ajan liikuntaharrastuksiksi. Työhyvinvoinnin yhteydessä ajanmukaisempaa on puhua päivittäisen aktiivisuuden lisäämisestä sekä esimerkiksi istumisen vähentämisestä.  Kevyttä liikuntaa ja paikallaan olon tauottamista korostaa myös lokakuussa 2019 julkaistu uusi UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suositus.

Halusimme kuitenkin käyttää termiä liikuntasuunnitelma, koska se on laajemminkin käytössä Suomessa. Lisäksi esimerkiksi nimi “aktivointisuunnitelma” kuulostaa siltä, että tässä nyt ylemmältä taholta kerrotaan, kuinka passiiviset työntekijät laitetaan liikkeelle!

 

Liikuntasuunnitelman tekoa tutkiessamme törmäsimme hämmentävän usein harmonisesti pinottuihin vaaleisiin kiviin – näiden yhteys hyvinvointiin jäi hieman epäselväksi, mutta onhan tuo asetelma esteettisesti miellyttävä!

Liikuntasuunnitelmasta konkreettinen työkalu arjen parempiin valintoihin

(Työ)hyvinvointi on vaikea aihe, sillä liikunta- ja hyvinvointipuhe saatetaan helposti kokea yksilöä syyllistäväksi. Kyllähän nyt jokaisen pitäisi tajuta liikkua riittävästi, nukkua hyvin ja syödä paljon kasviksia – tällaisia puheenvuoroja toisinaan näkee.

Toisaalta on fakta, että vastuu yksilön hyvnvoinnista ei voi olla organisaatiolla, vaan se on jokaisella itsellään. Mielestämme liikuntasuunnitelman tehtävä on havahduttaa tähän mutta myös tarjota mahdollisuuksia työajalla tapahtuvan aktiivisuuden lisäämiseksi sekä edistää jaksamista tukevien valintojen tekemistä.

Tarkoitus on, että jokainen löytäisi arkeensa pieniä hyvinvointia edistäviä tekoja sekä itselleen sopivia tapoja olla aktiivinen. Hyvinvoinnin kokonaiskuva muodostuu näistä pienistä, toistuvista valinnoista. Toiveemme on, että liikuntasuunnitelma alkaa elää Savonian arjessa ja auttaa konkreettisesti jokaista parantamaan jaksamistaan.

Loppuun haluamme muistuttaa, että henkilöstön hyvinvointi lisää myös opiskelijoiden ja koko korkeakouluyhteisön hyvnvointia!

 

Jouluterveisin,
Paula Ruokonen, FM, fysioterapeutti (AMK), korkeakoululiikunnan suunnittelija Savonia-amk:n opiskelijakunta SAVOTTA
Salla Lommi, fysioterapeutti (YAMK), Viretori-koordinaattori Savonia-amk