Varsan kasvatus: Hevoskasvatuksella tarkoitetaan jalostusvalintojen kautta uuden paremman hevosmateriaalin tuottamista. Kasvatustoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet, mutta toiminta on aina ollut pienimuotoista. Euroopassa kasvatustoimintaa ovat ohjanneet suuret valtion siittolat, jotka nykypäivänäkin vaikuttavat Keski-Euroopan ratsuhevosjalostustoimintaan. Tavallisesti suomalaisella hevoskasvattajalla on yksi tai kaksi tammaa, eikä varsoja synny silti joka vuosi.
Pienimuotoisen hevoskasvatuksen ansiosta Suomessa varsan kasvatusta voidaan harjoittaa suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti. Suurissa yksiköissä varsoja voidaan kasvattaa ryhmässä, jolloin säästetään muun muassa työajassa. Yleensä hevoskasvatustoiminnan ohella harjoitetaan muuta yritystoimintaa. Varsoja voidaan kasvattaa myyntimielessä tai omaan käyttöön.
Suomessa hevosmäärä kasvaa noin tuhannella hevosella vuodessa, mikä perustuu hevosten tuontiin ulkomailta. Kotimainen hevoskasvatus peittää vuosittaisen poistuman. Ulkomailta tuodaan pääosin kilpa- ja jalostushevosia, sillä maassamme ei ole ollut riittävästi potentiaalisia jalostushevosia, joiden kapasiteetti olisi riittävä kansainväliselle tasolle.
Klikkaamalla kuvasta se avautuu kokosivunäkymänä.
Esimerkkitalli on ravihevosten valmennukseen keskittynyt yritys. Tilalla on 11 ravihevosta valmennuksessa. Lisäksi tilalla on kolme omaa siitostammaa, joilla harjoitetaan pienimuotoista varsankasvatusta. Tallin valmennettavat ravihevoset ovat yksityishenkilöiden omistuksessa. Yrityksen asiakkaat ovat tuoneet hevosensa ammattilaisen valmennettavaksi ja kilpailutettavaksi, koska omat taidot tai resurssit eivät riitä hevosen valmentamiseen.
Siitostamman tuotot syntyvät myydyn varsan hinnasta. Tamma voi tuottaa vuodessa vain yhden varsan, mutta joka vuosi tamma ei kuitenkaan tiinehdy. Suomessa tamman tiinehtyvyysprosentti on keskimäärin 75 prosenttia, joka vaikuttaa tamman tuotokseen siten, että joka neljäs vuosi tamma jää tyhjäksi. Tällöin tamman tuotos on vuodessa 0,75 varsaa. Tilalla kasvatetun varsan hinta on 5 000 euroa, mutta tamman tuotto jää 3 750 euroon vuodessa (kuva).
Siitostamman päivittäinen energiantarve on 80,7 MJ, joka vastaa keskimäärin 450 kiloa painavan tamman viimeistä 90 tiineysvuorokautta ja kolmea ensimmäistä varsan imetyskuukautta. Kantavan siitostamman ruokinta päivässä tuorekiloina on 10,0 kiloa kuivaheinää; 1,75 kiloa kauraa, 0,5 kiloa täysrehua ja 0,2 kiloa kivennäistä.
Tilalla on 16 hehtaaria omaa peltoa, joista 13 hehtaarilla viljellään kuivaheinää hevosille ja loput kolme hehtaaria ovat laitumena. Tilan tuottama kuivaheinä riittää kaikkien tallin hevosten tarpeisiin koko vuodeksi. Kuivaheinässä on kuiva-ainetta 860 grammaa kilossa. Yritys ostaa naapuriviljelijältä kauraa 8 750 tuorekiloa vuodessa. Kaurassa on kuiva-ainetta 860 grammaa kilossa. Muita ostorehuja ovat täysrehu ja kivennäinen. Täysrehua ostetaan 4 600 tuorekiloa ja kivennäistä 220 tuorekiloa vuodessa. Täysrehussa on kuiva-ainetta 880 grammaa kilossa ja kivennäisessä 920 grammaa kilossa.
Varsan kasvatuksesta muuttuvia kustannuksia yrittäjälle aiheutuu 2 904 euroa vuodessa yhtä siitostammaa ja varsaa kohti (kuva 11). Muuttuvat kustannukset koostuvat rehukuluista, muista muuttuvista kuluista, uudistuksesta ja eläinten ostosta, eläinpääoman korosta ja liikepääoman korosta. Muilla muuttuvilla kustannuksilla tarkoitetaan eläinlääkintä-, siittola- ja tallin puhtaanapitokustannuksia sekä kustannuksia kuivikkeista, tallin tarvikkeista ja varsan rekisteröinnistä.
Siitostammalle lasketaan seitsemän tuotantovuotta. Uusi siitostamma kasvatetaan omasta hevoskannasta, jolloin sen hinnaksi määräytyy tuotetun varsan hinta eli 5 000 euroa. Tällöin vuosittainen uudistus on 714 euroa.
Tilalla työskentelee yrittäjän lisäksi yksi vakituinen työntekijä, joka tekee töitä arkipäivisin tilalla kahdeksan tuntia päivässä. Työntekijän tuntipalkka on 9,00 euroa ilman sivukuluja. Yhden valmennettavan ravihevosen hoitoon ja valmentamiseen käytetään vuodessa 317,63 tuntia. Yhden siitostamman hoitoon käytetään 107,84 tuntia vuodessa. Siitostammojen hoitoon käytetään vähemmän aikaa, koska ne asuvat pihatossa eikä niitä valmenneta. Vakituinen työntekijä on palkattu auttamaan yrittäjää valmennettavien ravihevosten hoidossa. Yrittäjä pystyy itse huolehtimaan siitostammojen hoidossa. Yhteensä kaikkien tilan hevosten hoitoon käytetään vuodessa 3 817 tuntia.
Yrittäjä huolehtii siitostammojen ja varsojen hoidosta itse. Siksi työkustannukseen ei ole huomioitu palkatun työntekijän työmenekkiä. Varsan kasvatuksen työkustannus on 1 618 euroa vuodessa siitostammaa ja varsaa kohden.
Kiinteitä kustannuksia syntyy koneista ja rakennuksista sekä yleiskustannuksista (kuva). Tilalla on 11 hevosen talli, joka on remontoitu 30 vuotta vanhaan navettarakennukseen. Siitostammat ja varsat asuvat pihatossa, joka on rakennettu noin kymmenen vuotta sitten. Viisi vuotta sitten yrittäjä on investoinut uusiin jaloittelutarhoihin ja harjoitusrataan. Suurin osa kiinteistä kustannuksista syntyy rakennusten osalta tallista ja harjoitusreiteistä. Kotieläinkoneita tilalla on traktori harjoitusreittien kunnostamista ja paalien siirtoa varten. Lisäksi tilalla on hevoskuljetuskuorma-auto, jota käytetään kilpahevosten ja siitostammojen kuljetukseen. Yleiskustannuksia ovat muun muassa vakuutukset, jätemaksut, puhelinkulut sekä sähkö- ja lämmitys.
Varsan kasvatuksen tuotantokustannus on 5 963 euroa (kuva). Kaikista kustannuksista muuttuvat kustannukset nousevat esille noin puolet suurempina kuin muut kustannukset. Kun tuotoista vähennetään kaikki kustannukset, syntyy toiminnasta 2 213 euroa tappiota. Tappiollinen toiminta vähentää suoraan yrittäjän palkasta nettotappiolle jääneen summan. Tällaisessa tilanteessa pitää miettiä, voiko tuotantoa tehostaa tai palvelun hintaa nostaa. Varsan kasvatuksen tilanteessa hintaa pitäisi saada nostettua 10 000 euroon, jotta toiminta olisi kannattavaa.