{"id":366,"date":"2020-02-26T09:59:21","date_gmt":"2020-02-26T07:59:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/?p=366"},"modified":"2025-04-28T11:10:07","modified_gmt":"2025-04-28T08:10:07","slug":"nakokulmia-digitalisaatioon-kehitysvammatyossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/2020\/02\/26\/nakokulmia-digitalisaatioon-kehitysvammatyossa\/","title":{"rendered":"N\u00e4k\u00f6kulmia digitalisaatioon kehitysvammaty\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Digitalisaation merkitys kehitysvammaisille <\/strong><\/p>\n

Kehitysvammaisia ihmisi\u00e4 on Suomessa n. 40\u00a0000. Kehitysvammaisuus merkitsee ymm\u00e4rt\u00e4misen ja oppimisen vaikeutta. Kehitysvamman asteet on luokiteltu maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n mukaan 4 eri ryhm\u00e4\u00e4n. syv\u00e4sti-, vaikeasti-, keskivaikea- ja liev\u00e4sti kehitysvammaisiin. (Kaski, Manninen, Pihko 2012) Oppimisen vaikeuksista huolimatta, varsinkin liev\u00e4sti kehitysvammaiset ihmiset ovat oppineet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n digitalisaation mukanaan tuomia v\u00e4lineit\u00e4, kuten k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4 ja tietokoneita. T\u00e4m\u00e4 on mahdollistanut uuden toimintaymp\u00e4rist\u00f6n, jolla on saavutettu osa my\u00f6s niist\u00e4 hiljaisemmista kehitysvammaiset ihmisist\u00e4, joita on ollut syyst\u00e4 tai toisesta ollut hankala saavuttaa. <\/strong><\/p>\n

Digitalisaation kehittyminen on parantanut kehitysvammaisten ihmisten sosiaalista hyvinvointia ja arjesta selviytymist\u00e4. Avun saaminen on helpottunut ja nopeutunut vuosien varrella. (Annila 2020) Tieto liikkuu j\u00e4rjestelmien v\u00e4lill\u00e4 sujuvasti. Asiakkaista ja heid\u00e4n hoitohistoriasta voidaan helpommin muodostaa toimiva hoitopolku. Hoidon suunnittelua voidaan ennakoida digipalveluihin p\u00e4ivitt\u00e4mill\u00e4 tiedoilla. Hallinto hy\u00f6tyy tiedolla johtamisen mahdollisuuksista ja saadaan j\u00e4rjest\u00e4ytyneemmin tietoa onnistumisista ja l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n helpommin kehitt\u00e4misen kohteita. (Kairala 2017)<\/p>\n

Kehitysvammaiset henkil\u00f6t toimivat aktiivisesti sosiaalisen median puolella, esimerkiksi facebookissa ja instagramissa. Sosiaalisesta mediasta on tullut heille itselleen t\u00e4rke\u00e4 kanava, jonka avulla he pit\u00e4v\u00e4t yhteytt\u00e4 yst\u00e4viin, henkil\u00f6kuntaan ja omaisiin. Lis\u00e4ksi sosiaalisesta mediasta on tullut t\u00e4rke\u00e4 tiedotuskanava.\u00a0 Esimerkiksi facebookin kautta voi tiedottaa erilaisista tapahtumista ja harrastuksiin liittyvist\u00e4 asioista. Facebookista l\u00f6ytyykin erilaisia kehitysvammaisille suunnattuja ryhmi\u00e4, joissa voidaan keskustella juuri aiheeseen liittyvist\u00e4 asioista. N\u00e4ist\u00e4 esimerkkej\u00e4 ovat mm. erilaiset harrastusryhm\u00e4t, palvelu- ja tai toimintakeskusten omat sis\u00e4iset kanavat, Kehitysvammaisten tukiliitto ja erilaiset tukiryhm\u00e4t ja \u2013liitot. Facebookin ilmoitustaulun kautta informaatio levi\u00e4\u00e4 mm. tapahtumista, harjoituksista ja n\u00e4yttelyist\u00e4. \u00a0Digitalisaation mahdollisuudet ovat valtavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Ryhmien kautta tieto kulkee my\u00f6s omaisille, edunvalvojille ja henkil\u00f6kunnalle. Tiedon kulun laajetessa, my\u00f6s ryhmist\u00e4 saatava tieto kulkee niille, jotka eiv\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta ole sosiaalisessa median ryhmiss\u00e4 mukana. Digitalisaatio onkin mahdollistanut tehokkaan kanavan sosiaaliseen kanssak\u00e4ymisen kehitysvammaisten, omaisten ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lille. Itsen\u00e4isess\u00e4 asumismuodossa asuvat kehitysvammaiset saavat vanhempia ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 kautta tavoitettua.<\/p>\n

Digitalisaatio mahdollistaa osaltaan my\u00f6s kehitysvammaisten ihmisten hyvinvoinnin seuraamisen erilaisin menetelmin. \u00a0Videopuhelut ovat t\u00e4st\u00e4 oivallinen esimerkki. Osalla kehitysvammaisista ihmisist\u00e4 on ollut vaikeuksia l\u00e4hte\u00e4 kotoaan liikkeelle sosiaaliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Sosiaalinen media onkin helpottanut heid\u00e4n sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4\u00e4n. Yhteyksi\u00e4 on saatu yli kuntarajojen entisiin\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0opiskelukavereihin, naapureihin jne. My\u00f6s parisuhteita on sosiaalisen median ansiosta syntynyt. Kehitysvammaisille ihmisille sosiaaliset verkostot ovat t\u00e4rke\u00e4 voimavara. Sosiaalinen media mahdollistaa heid\u00e4n sosiaalisen verkoston kasvamisen ja sit\u00e4 kautta yksin\u00e4isyyden tunteiden helpottumisen. Yhteyden saanti helpottuu, voidaan seurata asiakkaiden mielialoja, ohjata tarvittaessa aktiivisesti palvelujen piiriin jne. (Mielenterveystalo.fi)<\/p>\n

<\/p>\n

Kuva 1. Tukholman salibandy-turnaus 2015, kuvaus Jari Kein\u00e4nen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Digitalisaation my\u00f6t\u00e4 tulee my\u00f6s haasteita\u00a0\u00a0<\/strong>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Digitalisaatio ja sosiaalinen media onkin luonut my\u00f6s kehitysvammaisten keskuuteen oman kulttuurinsa sosiaaliseen kanssak\u00e4ymiseen. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa omien vahvuuksien esiin tuomisen, esimerkiksi valokuvauksen, taiteen tai musiikin keinoin. Valokuvaaminen on helppoa, esityksi\u00e4 voi videoida, omaa musiikkia jakaa kuunneltavaksi jne.<\/p>\n

Digitalisaatiossa on kuitenkin vaaransa. Esimerkiksi kiusaamista voi esiinty\u00e4. Sosiaaliseen mediaan voi kirjoitella mielipiteit\u00e4\u00e4n ja ajatuksiaan vapaasti. Tekstien ja toisen jakamien tiedostojen kommentointi voi olla hyvinkin julmaa. Suurimmalla osalla k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ymm\u00e4rryst\u00e4 erilaisuudesta ja t\u00e4m\u00e4 saattaa osaltaan aiheuttaa pahaa mielt\u00e4 my\u00f6s kehitysvammaisten kohdalla.<\/p>\n

Sosiaalisen median haittapuolina voi olla my\u00f6s liika- ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6. N\u00e4ill\u00e4 voi olla vaikutuksia itsetuntoon ja mielenterveyteen. Voi tulla riippuvuutta niin emotionaalisesti kun psykologisestikin katsottuna. Some saattaa ruveta h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Pahimmillaan kaikki t\u00e4m\u00e4 voi vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteisiin, uneen ja kaikenlaiseen p\u00e4ivitt\u00e4iseen suorituskykyyn liittyviin asioihin. (Aalto-Martturi, fi.treadet.com)<\/p>\n

On hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 ja pohtia miten digitalisaation my\u00f6t\u00e4 esiintyvi\u00e4 haittavaikutuksia voisi ehk\u00e4ist\u00e4. Olisiko kehitysvammaisten l\u00e4heisten hyv\u00e4 seurailla tekemisi\u00e4? Miten alan ammattilaiset huomioivat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n digitalisaatioon v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liittyv\u00e4t lieveilmi\u00f6t? Miten tietoturva-asiat huomioidaan? T\u00e4ytt\u00e4 turvaa tuskin digitalisaation kehittyess\u00e4 voidaan luoda, mutta tulisiko digitalisaation mahdollisuuksia ja rajoitteita huomioida kehitysvammaty\u00f6ss\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n? Osalla alan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 on esimerkiksi facebookissa asiakkaita kavereina ja he ovat voineet joissain asioissa ennakoida ja auttaa, mutta mit\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 ohjetta alalla ei ole.<\/p>\n

On pohdittava my\u00f6s, mit\u00e4 robotiikka, keino\u00e4ly ja s\u00e4hk\u00f6iset palvelut kehitysvammaty\u00f6ss\u00e4 tarkoittavat. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on ollut esille tapauksia, joissa s\u00e4hk\u00f6isiss\u00e4 palveluissa tehd\u00e4\u00e4n edunvalvonnan tai omaisten toimesta \u00a0asiakkaiden itsens\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimenpiteit\u00e4 ja\/tai p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Perusteluina on esitetty, ettei asiakas ymm\u00e4rr\u00e4 tai pysty palveluja itse k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Totta tuokin n\u00e4kemys on, mutta pit\u00e4isik\u00f6 asiaa tarkastella enemm\u00e4n sit\u00e4 kautta, miten kehitysvammaisille voitaisiin luoda digitalisaation my\u00f6t\u00e4 palveluita ja kanavia, joita he itse pystyv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja mill\u00e4 tavalla se antaisi heille mahdollisuuden itsen\u00e4isemp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kehitysvammaisille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s digitalisaation kehittyess\u00e4. Kehitysvammaisille suunnatut selkokoulutukset digitalisaatiosta ja sen mahdollisuuksista olisivat tervetulleita. N\u00e4ist\u00e4 esimerkkein\u00e4 olisivat\u00a0 tietokoneen- ja puhelimen k\u00e4ytt\u00f6, sosiaalisen mediaan liittyv\u00e4t asiat, omien talous- ja raha-asioiden hoitaminen, erilaisissa virastoissa asioiminen ja \/tai vaihtoehtoisesti s\u00e4hk\u00f6inen asiointi. N\u00e4m\u00e4 ovat arkip\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 asioita, joita jokainen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitsee. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 kehitysvammaisten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n haasteet. Kehitysvammaisten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 tulee muuttumaan, koska avoty\u00f6toiminta tulee jossain vaiheessa muuttumaan ja\u00a0 kehitysvammaisilla tavoitteet tulee olemaan yh\u00e4 enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4n palkalliseen ty\u00f6h\u00f6n. (Ty\u00f6terveyslaitos 2017)\u00a0 T\u00e4m\u00e4 muutos tulee vaatimaan digitalisaatioon liittyv\u00e4\u00e4 hallintaa. Ty\u00f6hakemukset, ty\u00f6voimatoimistoon ilmoittautuminen jne. toimivat hyvinkin pitk\u00e4lle s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen kautta.\u00a0 Tukea tarvitaan ja\u00a0 varmasti l\u00f6ytyy kehitysvammaisia henkil\u00f6it\u00e4, joilla on mahdollisuudet n\u00e4m\u00e4 asiat \u201dottaa haltuun\u201d. Ja vaikka ei olisi, tulee heid\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 osallistumaan hakemusten tekoon vaikka tuettuna. Itsen\u00e4inen el\u00e4m\u00e4 vaatii kehitysvammaisilta itselt\u00e4\u00e4n vastuuta omien asioiden hoitamiseen. (Verneri.fi) Kaikki t\u00e4m\u00e4 mahdollistaa ja kasvattaa kehitysvammaisten oikeutta itsen\u00e4isyyteen, itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuteen ja tasa-arvoon. Digitalisoinnin yhteiskunnallisena tavoitteena on saada palvelut kaikkien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja tukea ihmisi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4. Kehitysvammaisten kohdalla kuitenkin tulee monta, heid\u00e4n erityistarpeisiinsa liittyv\u00e4\u00e4, asiaa ottaa huomioon s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 palveluja ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 suunniteltaessa. (Kauppila, Kiiski, Lehtonen 2018)<\/p>\n

 <\/p>\n

Digitalisaatio muuttaa kehitysvammaty\u00f6t\u00e4<\/strong><\/p>\n

Digitalisaatio ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4 helpottaa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja asiakkaita monella tavalla. Asiakkaiden kotik\u00e4yntej\u00e4 voidaan helpottaa digitalisaation avulla. Tablettien avulla saadaan tarvittaessa n\u00e4k\u00f6yhteys asiakkaisiin, l\u00e4\u00e4kkeen otossa on apuna erilaisia laitteita, jotka annostelevat ja muistuttavat milloin on aika ottaa l\u00e4\u00e4ke ja erilaiset ruoka-automaatit varmistavat arjen hyvinvointia. Palvelukodeissa on henkil\u00f6kunnan tukena erilaisia apuv\u00e4lineit\u00e4 asiakkaiden hoidon helpottamiseksi, kuten erilaiset henkil\u00f6nostimet, py\u00f6r\u00e4- ja suihkutuolit, h\u00e4lytyslaitteet jne. (Respecta.fi) N\u00e4m\u00e4 tuovat mukavuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia, niin asiakkaille, omaisille kun henkil\u00f6kunnallekin. Robotiikan ja teko\u00e4lyn kehittyess\u00e4 my\u00f6s laitteet kehittyv\u00e4t. Lis\u00e4ksi potilastietoj\u00e4rjestelmien kehittyminen ja sen vaikutus esim. tiedonsiirtoon kehittyy ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s potilasturvallisuus paranee. (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 217\/2011, 51-52) Ongelmana n\u00e4iden uusien laitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saamisessa on kuitenkin taloudelliset resurssit. Laitteet ovat kalliita, eik\u00e4 valitettavasti ty\u00f6nantajat ole kovin halukkaita t\u00e4h\u00e4n sijoittamaan. Kuitenkin esimerkiksi selk\u00e4vaivat ovat terveystalon tilastojen mukaan maksaneet vuonna 2012 l\u00e4hes 600 miljoonaa yrityksille ja yhteiskunnalle. (Terveystalo.com). Tuolla rahalla saisi monta teknist\u00e4 apuv\u00e4linett\u00e4 avuksi ty\u00f6n turvaksi.<\/p>\n

Asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta digitalisaation kehittyminen auttaa my\u00f6s kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuudesta asua pidemp\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isesti omassa asunnossa. Joitain tukipalveluja voidaan digitalisaation avulla luoda henkil\u00f6st\u00f6n tueksi. Vanhusten tueksi n\u00e4it\u00e4 on kehitetty ja ne auttaisivat samalla tavalla my\u00f6s kehitysvammaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Palveluasumisen muutos \u00a0itsen\u00e4isest\u00e4 asumisesta palvelukotiin maksaa yhteiskunnalle paljon. Vuorokausitasolla puhutaan sadoista euroista per asiakas. \u00a0Sosiaalipalveluissa digitalisaatio mahdollistaa, uudenlaisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n, uudenlaisia ty\u00f6menetelmi\u00e4 ja uudenlaisia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4, jotka tukevat kehitysvammaisten ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Teknologialla voidaan helpottaa heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, hyvinvointia ja arjesta selviytymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luonnollisesti maksaa, mutta oikein toteutettuna se pienent\u00e4\u00e4 kustannuksia ja helpottaa ty\u00f6t\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada ty\u00f6ryhmi\u00e4 koottua, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olisi pohtia asiaa kehitysvammaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Saadun tiedon avulla voitaisiin laskea konkreettisesti hy\u00f6dyt ja haitat. Lis\u00e4ksi tiedon avulla voidaan tuoda digitalisaatiota ja sen mahdollisuuksia tutuksi kaikille kehitysvammaisten kanssa ty\u00f6skenteleville.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdess\u00e4 hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Jari Kein\u00e4sen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhm\u00e4n opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misen menetelm\u00e4t (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misty\u00f6ss\u00e4. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, Jarin kirjoitus on hyv\u00e4 esimerkki. Lis\u00e4tietoja saat Savonian nettisivustolta\u00a0<\/em>www.savonia.fi<\/em><\/a>.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittajat:<\/strong><\/p>\n

Jari Kein\u00e4nen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK \u2013opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

AALTO-MATTURI Sari. fi.treadet.com haastattelu. [verkkosivu] Voiko sosiaalisella medialla olla negatiivinen vaikutus mielenterveyteen? [Viitattu 2020-02-20] Saatavissa: https:\/\/fi.treated.com\/blogi\/sosiaalinen-media-ja-mielenterveys<\/a><\/p>\n

ANNILA, Silja. Artikkeli 15.01.2020. Suomidigi. Yhteiskunta digitalisoituu \u2013 asiakaspalvelun vaatimukset kasvavat. [verkkosivu] [Viitattu 2020-02-02] saatavissa: https:\/\/www.suomidigi.fi\/artikkelit\/yhteiskunta-digitalisoituu-asiakaspalvelun-vaatimukset-kasvavat<\/a><\/p>\n

KAIRALA Maarit KIVIST\u00d6 2017, julkaisussa Mari, P\u00c4YKK\u00d6NEN, Kirsi. (Toim.)\u00a0 Sosiaality\u00f6 digitaalisaatiossa.<\/p>\n

[Verkkosivu] SoteDigi. Digitalisaatio sote-palveluissa. [Viitattu 2020-02-02] Saatavissa: https:\/\/docplayer.fi\/66333097-Mari-kivisto-kirsi-paykkonen-toim-sosiaalityo-digitalisaatiossa-lapin-yliopiston-yhteiskuntatieteellisia-julkaisuja-c.html<\/a>\u00a0 Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisi\u00e4 julkaisuja<\/p>\n

    \n
  1. Ty\u00f6papereita 58. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017<\/li>\n<\/ol>\n

    KASKI, Markus, MANNINEN, Anja, PIHKO, Helena. 2012. Kehitysvammaisuus. 5 uudistettu painos Sanoma Pro Oy Helsinki 2012<\/p>\n

    KAUPPILA Tarta, KIISTI Kati & LEHTONEN Mari 2018. [Verkkojulkaisu] S\u00e4hk\u00f6helmenkalastus Sosiaalihuollon s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen nykytila ja kehitt\u00e4mistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 14\/2018 [Viitattu 2020-21-02]\u00a0 Saatavissa: http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160653\/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a> Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Helsinki 2018.<\/p>\n

    MIELENTERVEYSTALO. [Verkkosivu] Kehitysvammaisten mielenterveyteen vaikuttavia asioita [Viitattu 2020-02-20] Saatavissa: https:\/\/www.mielenterveystalo.fi\/aikuiset\/itsehoito-ja-oppaat\/oppaat\/tietoa_kehitysvammaisten_mielenterveydesta\/Pages\/kehitysvammaisten_mielenterveyteen_vaikuttavia_asioita.aspx<\/a><\/p>\n

    RESPECTA. [Verkkosivu] Kuvasto. [Viitattu 2020-02-20] Saatavissa: https:\/\/kuvasto.respecta.fi\/c\/517-vuokratuotteet\/?all=1<\/a><\/p>\n

    TERVEYSTALO. [Verkkosivu] L\u00e4hes 600 miljoonan euron vuosittainen lasku selk\u00e4vaivoista. [Viitattu 2020-02-20] Saatavissa: https:\/\/www.terveystalo.com\/fi\/Ajankohtaista\/Uutiset\/Lahes-600-miljoonan-euron-vuosittainen-lasku-selkavaivoista\/<\/a><\/p>\n

    TY\u00d6TERVEYSLAITOS. [Verkkosivu] Kehitysvammaiset oikeisiin t\u00f6ihin -keinoja on. [Viitattu 2020-02-25] Saatavissa: https:\/\/www.ttl.fi\/kehitysvammaiset-oikeisiin-toihin\/<\/a><\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Digitalisaation merkitys kehitysvammaisille Kehitysvammaisia ihmisi\u00e4 on Suomessa n. 40\u00a0000. Kehitysvammaisuus merkitsee ymm\u00e4rt\u00e4misen ja oppimisen vaikeutta. Kehitysvamman asteet on luokiteltu maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n mukaan 4 eri ryhm\u00e4\u00e4n. syv\u00e4sti-, vaikeasti-, keskivaikea- ja liev\u00e4sti kehitysvammaisiin. (Kaski, Manninen, Pihko 2012) Oppimisen vaikeuksista huolimatta, varsinkin liev\u00e4sti<\/p>\n","protected":false},"author":2964,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-366","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-terveytta-ja-hyvinvointia-edistavat-menetelmat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/366","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2964"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=366"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/366\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":368,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/366\/revisions\/368"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=366"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=366"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=366"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}