{"id":370,"date":"2020-03-23T10:04:18","date_gmt":"2020-03-23T08:04:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/?p=370"},"modified":"2025-04-28T11:10:07","modified_gmt":"2025-04-28T08:10:07","slug":"digiaikana-tarvitaan-tunnetaitoja-lukutaito-vahvistaa-empatiataitoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/2020\/03\/23\/digiaikana-tarvitaan-tunnetaitoja-lukutaito-vahvistaa-empatiataitoja\/","title":{"rendered":"Digiaikana tarvitaan tunnetaitoja- lukutaito vahvistaa empatiataitoja"},"content":{"rendered":"

Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaa ja samalla me mukaudumme uusien \u00e4lylaitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon ja teknologioiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Monia palveluita halutaan kuljettaa verkkoon, saataville ja helposti valittaviksi. Monet ty\u00f6t hoidetaan uusien teknologioiden avulla ja yksil\u00f6n rooli automatisoituvassa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 muuttuu, jopa h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Tarvitsemme digitalisaatiota, sen tarjoamia hy\u00f6tyj\u00e4 ja resursseja s\u00e4\u00e4st\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja, joita on jo valtaosalla meist\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Lienee ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tilannetta on hallittava, ettei j\u00e4\u00e4 kehityksen jalkoihin. Kysymys kuuluukin olemmeko pystyneet tarjoamaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea digitalisaatiosta selviytymiseen koko v\u00e4est\u00f6lle ?<\/strong><\/p>\n

Kokemus omasta suhteesta digitalisaation kehitykseen ja etenemiseen voi olla negatiivinen. Kehityksest\u00e4 ovat olleet osallisina niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat; koulut, pankit, vakuutusyhti\u00f6t, KELA ym. Yhteiskunnan muutos voi turhauttaa ja aiheuttaa n\u00e4k\u00f6alattomuutta omasta selviytymisest\u00e4. Yhteiskunnan on huolehdittava kaikkien mukana pit\u00e4miseen, sill\u00e4 digitalisaation hy\u00f6dyt eiv\u00e4t voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain harvoille. Kuinka me sitten mahdollistamme digitalisaation edut kaikille? Meill\u00e4 tulee olla taidot k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4, mutta viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 pit\u00e4isin kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 se tarjoaa, kuinka se meihin vaikuttaa ja miten sen haluamme kehittyv\u00e4n. (Lindgren, Mokka, Neuvonen ja Toponen 2019, 20.)<\/p>\n

Voimme tukea yksil\u00f6n kehityst\u00e4 digiajassa monin eri tavoin. Ilkka Kivim\u00e4ki ja Annastiina Salminen kertovat kirjan Digitalisaatio-Murroksen koko kuva j\u00e4lkisanoissa, ett\u00e4 digitalisaatiossa ihmisyydelle on edelleen tarvetta ja ennen kaikkea empatian opetuksen resursseja tulee kasvattaa. Ihminen kuitenkin kykenee konetta paremmin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n syy-seuraussuhteita, luomaan uutta ja yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 eri alueilta. Tulevaisuudessa tarpeet ihmisyydelle\u00a0 ja toisten kanssa vuorovaikutuksessa olemiselle voivat olla jopa suuremmat kuin ennen digitalisaatiota (Kivim\u00e4ki ja Salminen 2019, 234.) Digiaikanakin tarvitaan tunnetaitojen vahvistamisen keinoja.<\/p>\n

Voimme kehitt\u00e4\u00e4 empatiataitoja, erityisesti tunne- ja vuorovaikutustaitoja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kirjallisuutta. Kirjojen tarinat johdattavat empatiaa vaativiin tilanteisiin, kykyyn ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omia ja muiden tarpeita. Tarinallisuus my\u00f6s auttaa tunnistamaan tunteita ja helpottaa my\u00f6t\u00e4el\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia ongelmanratkaisua vaativia tilanteita. (Aerila ja Kauppinen 2019, 64-65). Lukeminen rikastuttaa paitsi sanavarastoamme my\u00f6s tunnetaitojamme. Hanna Meretoja (2017) esitt\u00e4\u00e4kin kirjallisuuden tarjoavan meille mahdollisuuden tajun, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten kokemuksia sek\u00e4 omaa itse\u00e4mme my\u00f6s historian janalla. T\u00e4m\u00e4 mahdollisuuden tajun laajeneminen koskee kaiken ik\u00e4isi\u00e4 lukijoita. Voimme siis n\u00e4hd\u00e4 lukemisen koko v\u00e4est\u00f6\u00e4 palvelevana harrastuksena.<\/p>\n

PIRLS-tutkimuksen mukaan (2016) kodin asenteilla lukemista kohtaan on suuri merkitys lapsen lukuharrastukselle. Kodin vaikutus on suuri lapsen varhaisille lukukokemuksille. Lukutaito vaatii jatkuvaa kehitt\u00e4mist\u00e4 ja siten lukuharrastukseen sitoutuminen n\u00e4ytt\u00e4ytyy tutkimuksessa parempana lukutaitona. Heikko lukutaito vaikeuttaa oppimista ja vaatii oppijalta enemm\u00e4n ponnisteluja. PISA- tutkimus (OKM 2018) kuitenkin osoittaa, ett\u00e4 heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut. Vuonna 2009 suomalaisnuorista oli heikkoja lukijoita 8,1% ja vuonna 2018 heikkoja lukijoita oli 13,5. Perheiden tueksi on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 helposti arkeen napattavia konsteja lukemisen edist\u00e4miseksi, koska kotoa tuleva malli yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 lukuharrastusta.<\/p>\n

Lukutaito paitsi edist\u00e4\u00e4 tunnetaitoja, on my\u00f6s yksi digiajassa p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen edellytys. Lukutaitoa tulee harjoittaa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4ksemme kyvyn tunnistaa kielenk\u00e4ytt\u00f6 tapoja. Tietoyhteiskunnassa lukutaitoa tarvitaan niin sosiaalisessa mediassa olevan tiedon kriittiseen tarkasteluun kuin verkkoasiointiin viranomaisen kanssa. \u00a0(Lukukeskus 2017.) Lukeminen ja luetun ymm\u00e4rt\u00e4minen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 taitoja, joilla on yksil\u00f6ille keskeinen merkitys digitaalisuudessa selviytymiseen. Vahvistamalla lukuintoa tuemme yksil\u00f6iden p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4 muuttuvassa yhteiskunnassa.<\/p>\n

Lukutaito on huonontunut heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla lapsilla ja sill\u00e4 on vaikutusta syrj\u00e4ytymiskehitykseen (Lukukeskus 2017). Taataksemme kaikille yht\u00e4l\u00e4iset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan, on meid\u00e4n kannustettava lapsia lukuharrastuksen pariin ja l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 eri yhteisty\u00f6tahot tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 lukemisen edist\u00e4miseksi. Kannustamista lukuharrastuksen pariin tarvitaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun vapaa-ajalle on paljon mahdollisuuksia. Kasvatuksen ammattilaisten osaamisen vahvistaminen lukemiseen kannustamiseksi niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, nuorisoty\u00f6ss\u00e4 kuin vapaa-ajan harrastustoiminnassakin vaatii kiinnostusta ja uusia menetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Sytyt\u00e4 lukukipin\u00e4- Pedagogisia keinoja lukuinnon her\u00e4ttelyyn- kirja tarjoaa monia menetelmi\u00e4 lukutaidon edist\u00e4miseen ja esitt\u00e4\u00e4 useita toimintatapoja, joilla voi lis\u00e4t\u00e4 lukemista. Em. l\u00e4hteess\u00e4 l\u00f6ytyy ideoita mm. toiminnallisuuden lis\u00e4\u00e4miseen, vaihtoehtoja \u00e4\u00e4neen lukemiseen ja lukemisen n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemiseen.(Aerila ja Kauppinen 2019, 11.) Lukukipin\u00e4n l\u00f6yt\u00e4minen voi vaatia uusia tapoja kohdata kirjallisuus. Digitaalisuus tarjoaa keinoja t\u00e4h\u00e4n. Digitaalisuus antaa meille mahdollisuuden valita erilaisia tapoja toimia. E-kirjan saa lainattua tai hankittua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, se ei katso aikaa tai paikkaa. Se kuinka haluamme kirjallisuuteen tutustua, voi tulla vastaan hybridikirjoista eli verkkolinkin takaa l\u00f6ytyy monimediainen tapa, joka yhdist\u00e4\u00e4 esimerkiksi paperikirjan peleihin tai videoihin. (Aerila ja Kauppinen 2019, 40.) Kirjallisuus voi olla hyvin moniulotteista ja tutustuminen lukemiseen my\u00f6s sanataiteen keinoin, voi avata uuden l\u00e4hestymistavan parantaa kielellist\u00e4 vuorovaikutusta.<\/p>\n

Kirjojen maailma avaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia. Sanataiteen moniulotteisuus tuli Nurmeksessa konkreettisesti esille Min\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n nyt!-n\u00e4yttelyss\u00e4 tammi-helmikuussa 2020. N\u00e4yttely perustuu Eppu Nuotion samannimiseen kirjaan. N\u00e4yttelykierroksella p\u00e4\u00e4si tutkimaan tunteita: milt\u00e4 suru kuulostaa, milt\u00e4 maailma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rakastuneena, vaaleanpunaisten lasien l\u00e4pi katsottuna tai miten voi kuvata, milt\u00e4 yksin\u00e4isyys tuntuu. N\u00e4yttely antoi eri ik\u00e4isille k\u00e4vij\u00f6ille my\u00f6s visuaalista antia, rikkin\u00e4iset lelut toivat lapsille ep\u00e4mieluisia tunteita ja pussauskoppi lienee ilahduttanut kaikkia. Eripainoisten- ja kokoisten surujen koettaminen ylle tuntui konkreettiselta tavalta asettua erilaisten surujen keskelle ja rakkausprosentin laskeminen muistutti vanhempia k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, vuosikymmenten takaisista t\u00e4rkeist\u00e4 matemaattisista kaavoista. Tavallisten tunteiden sanoittaminen on taito, jota tarvitaan.<\/p>\n

Min\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n nyt!-n\u00e4yttely havahdutti ymp\u00e4rill\u00e4 olevan kielen rikkauteen, kuinka kirjoitetulla tekstill\u00e4 saa ilmaistua tunteita, jotka menev\u00e4t ihon alle. Viestint\u00e4 pelkkien hymi\u00f6iden avulla ei riit\u00e4. Kaipaamme lohduttavia ja ymm\u00e4rt\u00e4vi\u00e4 sanoja ilmaisemaan empatiaa. Oli ilahduttavaa saada n\u00e4yttely Nurmekseen ja erityisen hienoa oli se, ett\u00e4 se oli mahdollistettu varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ryhmille. Yhteisty\u00f6n mahdollistaminen kulttuurin, kirjaston, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen v\u00e4lill\u00e4 on hedelm\u00e4llist\u00e4!<\/p>\n

<\/p>\n

Kuva: Min\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n nyt- n\u00e4yttelyn esite verkossa. Anu Huusko.<\/p>\n

Aivotutkija Katja Saarikiven mukaank\u00e4ytt\u00e4ytymisemme verkossa on v\u00e4hemm\u00e4n empaattista kuin mit\u00e4 se olisi tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Digitaalista tunneviestint\u00e4\u00e4 kuitenkin yritet\u00e4\u00e4n koko ajan kehitt\u00e4\u00e4 erilaisten applikaatioiden avulla. Digiaikana koneille pyrit\u00e4\u00e4n rakentamaan empatiataitoja, mutta kuinka yksil\u00f6llisi\u00e4 koneen oppimat tunteet voivat olla ja millaisia empatian osoittamisen tavat voivat olla kasvokkain tapahtuvaa l\u00e4mm\u00f6n osoittamista vertailtuna?(Peltonen 2017.) Onko digitaalisessa maailmassa olemassa vuorovaikutustaitoja kohentavia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja voisivatko alustat olla kaiken ik\u00e4isille k\u00e4ytt\u00e4jille saavutettavampia?<\/p>\n

Hyvinvointikoordinaattorina voi tuoda esiin muuttuvan yhteiskunnan \u201dsek\u00e4 ett\u00e4-asennetta\u201d. Saa rohkaista uusien terveytt\u00e4 ja hyvinvointia edist\u00e4vien teknologisten ratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon ja voi vahvistaa positiivista asenneilmastoa tunnetaitojen kehitt\u00e4miseksi perinteisemm\u00e4ll\u00e4 lukutaidon yll\u00e4pidolla. Keinoja lukutaidon yll\u00e4pitoon tarvitsevat niin kodit, varhaiskasvatus ja koulut. Empatiataidot kuitenkin mahdollistavat toimimisen yhdess\u00e4 ja yhteisty\u00f6ss\u00e4. Pidet\u00e4\u00e4n lukukipin\u00e4\u00e4 yll\u00e4, sill\u00e4 digitaalisuuden ja empatiataitojen liittoa tulee kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdess\u00e4 hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Anu Huuskon kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhm\u00e4n opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misen menetelm\u00e4t (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misty\u00f6ss\u00e4. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, Anun kirjoitus on hyv\u00e4 esimerkki. Lis\u00e4tietoja saat Savonian nettisivustolta <\/em>www.savonia.fi<\/em><\/a>.<\/em><\/p>\n

Kirjoittajat:<\/strong><\/p>\n

Anu Huusko, Hyvinvointikoordinaattori YAMK \u2013opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/p>\n

L\u00c4HTEET:<\/p>\n

AERILA Juli-Anna ja KAUPPINEN Merja 2019. Sytyt\u00e4 lukukipin\u00e4- Pedagogisia keinoja lukuinnon her\u00e4ttelyyn. PS- kustannus. Keuruu.<\/p>\n

HYPP\u00d6NEN Hannele ja \u00a0ILMARINEN Katja 2019. S\u00e4hk\u00f6isten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonta, palveluiden k\u00e4ytt\u00f6 ja esteet. Julkaisussa: KARVONEN Sakari ja KESTIL\u00c4 Laura (Toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. THL. Helsinki. 279-291<\/p>\n

MERETOJA Hanna 2017. Kirjallisuus ja mahdollisen taju. [Verkkojulkaisu] \u00a0Professoriluento 11.1.2017. Turun yliopisto[Viitattu 12.3.2020] Saatavissa: https:\/\/journal.fi\/avain\/article\/view\/66181\/26771<\/p>\n

KIVIM\u00c4KI Ilkka ja SALMINEN Annastiina 2019. P\u00e4\u00e4omasijoittajan n\u00e4k\u00f6kulma: Digitalisaatio markkinah\u00e4irikk\u00f6n\u00e4. Julkaisussa: LINDGREN Jaakko, MOKKA Roope, NEUVONEN Aleksi &TOPONEN Antti. Digitalisaatio- Murroksen koko kuva. Tammi. Helsinki. 230-234<\/p>\n

LEINO Kaisa, NISSINEN Kari, PUHAKKA Eija &RAUTOPURO, Juhani 2017. Lukutaito luodaan yhdess\u00e4 : kansainv\u00e4linen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2016)<\/p>\n

LINDGREN Jaakko, MOKKA Roope, NEUVONEN Aleksi &TOPONEN Antti. 2019. Digitalisaatio- Murroksen koko kuva. Tammi. Helsinki.<\/p>\n

LUKUKESKUS 2017. 10 Faktaa lukemisesta 2017.[Verkkojulkaisu] Lukukeskus ry. Helsinki [Viitattu 6.3.2020] Saatavissa: https:\/\/lukukeskus.fi\/10-faktaa-lukemisesta\/<\/p>\n

OKM 2018. PISA-tutkimus ja tulokset 2018 [Verkkojulkaisu] Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. [Viitattu 13.3.2020) Saatavissa: https:\/\/minedu.fi\/pisa-2018<\/p>\n

PELTONEN Leeni 2017. Katri Saarikivi- Tunneruokaa aivoille. [Digilehti] Ateneum 21.8.2017 [Viitattu: 6.3.2020] Saatavissa: https:\/\/ateneum.fi\/kuukauden-vieras\/katri-saarikivi-tunneruokaa-aivoille\/<\/p>\n

VALVEEN SANATAIDEKOULU 2019. [Verkkosivut] [Viitattu: 6.3.2020]. Saatavissa: minatykkaannyt.fi<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaa ja samalla me mukaudumme uusien \u00e4lylaitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon ja teknologioiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Monia palveluita halutaan kuljettaa verkkoon, saataville ja helposti valittaviksi. Monet ty\u00f6t hoidetaan uusien teknologioiden avulla ja yksil\u00f6n rooli automatisoituvassa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 muuttuu, jopa h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Tarvitsemme digitalisaatiota, sen tarjoamia<\/p>\n","protected":false},"author":2964,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,1],"tags":[],"class_list":["post-370","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-terveytta-ja-hyvinvointia-edistavat-menetelmat","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/370","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2964"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=370"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/370\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":397,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/370\/revisions\/397"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=370"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=370"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=370"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}