{"id":438,"date":"2020-04-17T09:31:03","date_gmt":"2020-04-17T06:31:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/?p=438"},"modified":"2025-04-28T11:10:07","modified_gmt":"2025-04-28T08:10:07","slug":"digitaalinen-pelikulttuuri-rikastuttaa-lapsen-leikkikenttaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/2020\/04\/17\/digitaalinen-pelikulttuuri-rikastuttaa-lapsen-leikkikenttaa\/","title":{"rendered":"Digitaalinen pelikulttuuri rikastuttaa lapsen leikkikentt\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Digitaalinen pelaaminen on kaikkea sit\u00e4 mik\u00e4 tapahtuu tietokoneen, pelikonsolin, television, puhelimen tai mink\u00e4 tahansa muun digitaalisen laitteen avulla. (Korhonen, 2018). Lasten pelaaminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 suuria tunteita ja monet n\u00e4kemykset tuntuvatkin rakentuvan negatiivisten mielikuvien ymp\u00e4rille.\u00a0 Lasten maailmassa kuitenkin pelit ovat tulleet yh\u00e4 keskeisemm\u00e4ksi ja digitaalisesta pelaamisesta on tullut kiinte\u00e4 osa nykyp\u00e4iv\u00e4n lapsuutta.<\/strong><\/p>\n

Digitaaliset pelit ovat nykyp\u00e4iv\u00e4n leikkikentti\u00e4.\u00a0 Vastoin ennakko k\u00e4sityksi\u00e4 ja mielikuvia, ett\u00e4 pelit k\u00f6yhdytt\u00e4v\u00e4t lapsen mielikuvitusta, voivat ne itse asiassa kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Eri tutkimustulosten perusteella pelaaminen vaikuttaa moniin aistitoimintoihin ja kognitiivisiin taitoihin. Pelaamisen on todettu olevan negatiivisista mielikuvista huolimatta hyv\u00e4 harrastus, josta voi olla paljon erilaisia hy\u00f6tyj\u00e4. Vaikka pelej\u00e4 pelataan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti pelaamisen itsens\u00e4 vuoksi, samalla kehittyv\u00e4t kuitenkin monet t\u00e4rke\u00e4t taidot ja tiedot, kuten englannin kielen taito, ongelmanratkaisukyky sek\u00e4 motoriikkaan ja hahmottamiseen liittyv\u00e4t taidot (Yle, 2017.)<\/p>\n

<\/p>\n

Kuva 1: Lapsi pelaa digipelej\u00e4. Anne Kr\u00f6ger<\/p>\n

Miksi lapset pelaavat?<\/strong><\/p>\n

Lapset pelaavat pelej\u00e4 erin\u00e4isist\u00e4 syist\u00e4. Joillekin lapsille kyse on harrastuksesta, kun taas toiselle pelaaminen voi olla vain ajanvietett\u00e4. Koulumaailmassa pelej\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n oppimisen tukena. Opetuspelit kuuluvat jo opetussuunnitelmiin (Aurava ym. 2013.) Pelaaminen tuottaa monilla tavoin mielihyv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 saa lapsen pelaamaan yh\u00e4 uudelleen. Toisille lapsille mielihyv\u00e4 syntyy pulmien ratkomisesta, joillekin visuaalisesta ilmeest\u00e4 ja joku lapsi nauttii kilpailusta\u00a0(Meril\u00e4inen, 2019.)<\/p>\n

<\/p>\n

Kuva 2: K\u00e4det ja peliohjaimet. Anne Kr\u00f6ger<\/p>\n

Kielitaito kehittyy sek\u00e4 ty\u00f6muisti paranee<\/strong><\/p>\n

Konkreettisempia pelaamisen hy\u00f6tyj\u00e4 on kielitaidon paraneminen. Suurin osa pelien kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 on englanninkielisi\u00e4, ja englanti on yleisin kieli monin pelattavien pelien vuorovaikutuksessa. Pelaavat lapset kohtaavat siis toistuvasti englantia ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 aktiivisesti. Kielitaito kehittyy lapsilla huomaamatta pelatessa. Pelaamisen on todettu vahvistavan my\u00f6s aivojen etuotsalohkon kuorikerrosta. T\u00e4ll\u00e4 alueella on suuri vaikutus monimutkaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemisess\u00e4, toiminnan seurausten arvioinnissa ja ty\u00f6muistin toiminnassa. Pelaamisen on huomattu my\u00f6s vaikuttavan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teon nopeuteen (Yle, 2017.)<\/p>\n

Lapsen kognitiiviset taidot kehittyv\u00e4t<\/strong><\/p>\n

Pelaaminen parantaa lapsen kognitiivisia kykyj\u00e4. Tilan hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja huomiokyvyn on huomattu kehittyv\u00e4n erityisesti nopeatempoisissa, kolmiulotteisessa peliymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuvissa toimintapelleiss\u00e4, kuten my\u00f6s vanhempien katsastamassa r\u00e4iskint\u00e4peliss\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 on vaikutusta lapsen oppimaan oppimisen taidoissa (Patanaude 2014.) Pelien avulla silm\u00e4n ja k\u00e4den koordinaation on n\u00e4hty my\u00f6s parantuvan. Lis\u00e4ksi pelaaminen kehitt\u00e4\u00e4 avaruudellisen hahmottamisen taitoa. Avaruudellinen hahmottaminen on kyky\u00e4 arvioida suuntia, et\u00e4isyyksi\u00e4 ja mittasuhteita, kaksi ja kolmiulotteisia muotoja, ja kyky\u00e4 k\u00e4\u00e4nnell\u00e4 esineiden mielikuvia p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Lapsi voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 taitoa esimerkiksi uudessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 liikuttaessa ja liikenteess\u00e4.\u00a0 Lapsi oppii peleiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n ongelmia, arvioimaan niit\u00e4 ja valitsemaan ratkaisuvaihtoehdoista sopivimman ja toteuttamaan sen. Ongelmanratkaisutaidot kehittyv\u00e4t pelaamisen avulla (Yle, 2017.)<\/p>\n

Ent\u00e4p\u00e4 tunnetaidot?<\/strong><\/p>\n

Pelaaminen kehitt\u00e4\u00e4 erityisesti motivaatioon liittyvi\u00e4 tunnetaitoja. Useat pelit rakentuvat onnistumisen ja ep\u00e4onnistumisen ymp\u00e4rille, ja erityisesti pienemm\u00e4t lapset voivat harjoitella turvallisesti pettymysten k\u00e4sittely\u00e4 pelien avulla. Leikki ja pelit toimivat peilin\u00e4 itseilmaisulle ja auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n sallittuja toimintoja, mist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6t muodostuvat ja mit\u00e4 seurauksia s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamatta j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 seuraa. Lis\u00e4ksi pelit kannustavat sinnikkyyteen tarjoamalla uusia yrityksi\u00e4, kunnes lapsi p\u00e4\u00e4see peliss\u00e4 eteenp\u00e4in ja palkitsemalla h\u00e4net pitk\u00e4j\u00e4nnitteisest\u00e4 yritt\u00e4misest\u00e4 (Aurava ym. 2013.) Monelle lapselle pelaaminen voi olla my\u00f6s tapa rentoutua. Pelaamisella on todettu olevan stressi\u00e4 v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia ja pelit tarjoavat positiivisia ett\u00e4 miellytt\u00e4vi\u00e4 el\u00e4myksi\u00e4. Pelaaminen on lapselle vapaaehtoista, omaa tekemist\u00e4, jossa h\u00e4neen ei kohdistu auktoriteettien paineita. Pelien antama mielikuvitusmaailma, viihdytt\u00e4vyys ja hallinnan tunne tasapainottavat lasta jaksamaan arjen tuomia paineita (Meril\u00e4inen, 2019.)<\/p>\n

<\/p>\n

Kuva 3: Vihainen poika. Anne Kr\u00f6ger<\/p>\n

Kaverisuhteet pelimaailmassa<\/strong><\/p>\n

Nettipeli ymp\u00e4rist\u00f6 on lapselle paikka, jossa voi viett\u00e4\u00e4 aikaa kavereiden kanssa ja puuhailla yhdess\u00e4 pelien merkeiss\u00e4. Pelit kuuluvat lasten puheenaiheisiin koulussa kuin vapaa-ajalla. Sosiaaliset taidot kehittyv\u00e4t pelien my\u00f6t\u00e4, sill\u00e4 suurin osa lapsista pelaa pelej\u00e4 yhdess\u00e4 muiden kanssa. N\u00e4in my\u00f6s ryhm\u00e4ty\u00f6taidot ja yhteis\u00f6ss\u00e4 toimiminen harjaantuu. Pelien avulla lapset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t uusia kaverisuhteita, syvent\u00e4v\u00e4t vanhoja suhteita, seuraavat esikuvia, pohtivat omaa identiteetti\u00e4\u00e4n ja voivat saada vertaistukea itse\u00e4\u00e4n askarruttaviin asioihin (Meril\u00e4inen, 2019.)<\/p>\n

<\/p>\n

Kuva 4: Kaverit. Anne Kr\u00f6ger<\/p>\n

Mediataidot<\/strong><\/p>\n

Lapsena aloitetun pelaamisen lomassa hankitut mediataidot hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t tulevaisuuden arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ovat hy\u00f6dyksi tulevissa opinnoissa. Osalle lapsista mediataidoista voi tulla avain tulevaisuuden ammattiin tai ammatissa vaadittavaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4n ominaisuusuuteen. Pelaaminen lis\u00e4\u00e4 rohkeutta kaikenlaisten IT-laitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja niiden k\u00e4yt\u00f6n opetteluun. Lis\u00e4ksi, pelaamaan kannustaminen voi samalla innostaa muunlaisten nykyaikana t\u00e4rkeiden taitojen opiskeluun, kuten verkossa vaikuttamiseen sek\u00e4 esimerkiksi videoiden, kuvien, animaatioiden tai pelien tekemisen muodossa (Aurava ym. 2013.)<\/p>\n

<\/p>\n

Kuva 5: IT-laite. Anne Kr\u00f6ger<\/p>\n

Lasten pelaamisella on siis monia erilaisia hy\u00f6tyj\u00e4 ja vastoin ennakkok\u00e4sityksi\u00e4, my\u00f6s viihdek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettujen pelien pelaaminen voi olla opettavaista. Parhaimmillaan pelaaminen on harrastus, josta lapsi oppii el\u00e4m\u00e4\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4vi\u00e4 taitoja. Ei siis ihme ett\u00e4, digitaalisista peleist\u00e4 on tullut yksi keskeisimmist\u00e4 oppi ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 nyky-yhteiskunnassamme (Aurava ym. 2013.)<\/p>\n

Kohtuullinen pelaaminen on pelaamista, joka on tasapainossa lapsen muun el\u00e4m\u00e4n kanssa. Pelaamisen takia lapsen muu el\u00e4m\u00e4 ei saa h\u00e4iriinty\u00e4, kuten\u00a0vuorokausirytmi, sosiaalinen el\u00e4m\u00e4 pelien ulkopuolella, koulu, harrastukset tai itsest\u00e4 huolehtiminen. Lapsen pelaamisen vaikutukset kokonaishyvinvointiin on ratkaiseva (Yle, 2017.)<\/p>\n

<\/p>\n

Kuva 6: Tytt\u00f6 pelaa ja voimistelee. Anne Kr\u00f6ger<\/p>\n

Peli iloa!<\/strong><\/p>\n

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhm\u00e4n opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misen menetelm\u00e4t (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misty\u00f6ss\u00e4. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja\u00a0 Annen kirjoitus on hyv\u00e4 esimerkki. Lis\u00e4tietoja saat Savonian nettisivustolta <\/em>www.savonia.fi<\/em><\/a>.<\/em><\/p>\n

Kirjoittaja:<\/strong><\/p>\n

Anne Kr\u00f6ger,\u00a0 Hyvinvointikoordinaattori YAMK \u2013opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

AURAVA,\u00a0 RIIKKA,\u00a0 HAMARI, JUHO ,\u00a0 HARVIAINEN, J. TUOMAS, HENTONEN,\u00a0 ERKKI,\u00a0 HUTTUNEN, TERO , HERNESNIEMI , SONJA, KATAJA, ELINA, KOULU,\u00a0 SANNA,\u00a0 K\u00c4HK\u00d6NEN, RANU,\u00a0 LAAKSO, MAURI,\u00a0 LEHTONEN, MIKAEL,\u00a0 MARJOMAA, HEIKKI ,\u00a0 MARKKULA, TIINA,\u00a0 MERIL\u00c4INEN, MIKKO, SIHVO,\u00a0 RAMI, SILVENNOINEN, INKA SILVENNOINEN, SJ\u00d6LUND, ANNA-KAISA, TENKANEN, TERESA\u00a0 JA TOSSAVAINEN, TOMMI 2013. Pelikasvattajan k\u00e4sikirja. [verkkoaineisto]. Pelikasvatus [Viitattu 2020-24-03.] Saatavissa: https:\/\/peliviikko.fi\/pelikasvattajankasikirja.pdf<\/a><\/p>\n

KORHONEN, HELMI 2018. Digipelaaminen. [verkkojulkaisu]. P\u00e4ihdelinkki.fi. [Viitattu 2020-20-03.] Saatavissa: https:\/\/paihdelinkki.fi\/fi\/tietopankki\/tietoiskut\/pelaaminen\/digipelaaminen<\/a><\/p>\n

MERIL\u00c4INEN, MIKKO 2019. Digitaalinen pelaaminen. [verkkojulkaisu]. MLL. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https:\/\/www.mll.fi\/vanhemmille\/tietoa-lapsiperheen-elamasta\/lapset-ja-media\/digitaalinen-pelaaminen\/<\/a><\/p>\n

MERIL\u00c4INEN, MIKKO 2019. Mik\u00e4 peleiss\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4. [verkkojulkaisu]. MLL. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https:\/\/www.mll.fi\/vanhemmille\/tietoa-lapsiperheen-elamasta\/lapset-ja-media\/digitaalinen-pelaaminen\/mika-peleissa-viehattaa\/<\/a><\/p>\n

PATANAUDE, MONIQUE 2014. Playing action video games can boost learning. [verkkojulkaisu].University of Rochester. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https:\/\/www.rochester.edu\/newscenter\/playing-action-video-games-can-boost-learning-78452\/<\/a><\/p>\n

YLE 2017. Mulla on peli kesken, pelaaminen kehitt\u00e4\u00e4 kognitiivisia taitoja. [verkkojulkaisu]. Yle. [Viitattu 2020-23-03.] Saatavissa: https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2015\/05\/19\/mulla-peli-kesken-pelaaminen-kehittaa-kognitiivisia-taitoja<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Digitaalinen pelaaminen on kaikkea sit\u00e4 mik\u00e4 tapahtuu tietokoneen, pelikonsolin, television, puhelimen tai mink\u00e4 tahansa muun digitaalisen laitteen avulla. (Korhonen, 2018). Lasten pelaaminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 suuria tunteita ja monet n\u00e4kemykset tuntuvatkin rakentuvan negatiivisten mielikuvien ymp\u00e4rille.\u00a0 Lasten maailmassa kuitenkin pelit ovat tulleet yh\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":2964,"featured_media":488,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-438","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-terveytta-ja-hyvinvointia-edistavat-menetelmat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2964"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=438"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":486,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438\/revisions\/486"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/media\/488"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=438"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=438"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}