{"id":552,"date":"2020-05-19T15:20:05","date_gmt":"2020-05-19T12:20:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/?p=552"},"modified":"2025-04-28T11:09:42","modified_gmt":"2025-04-28T08:09:42","slug":"digitalisaatio-tyohyvinvoinnin-edistajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/2020\/05\/19\/digitalisaatio-tyohyvinvoinnin-edistajana\/","title":{"rendered":"Digitalisaatio ty\u00f6hyvinvoinnin edist\u00e4j\u00e4n\u00e4"},"content":{"rendered":"

Ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4misen merkitys kasvaa entisest\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 korona-pandemian my\u00f6t\u00e4. Aiemmin jo amerikkalainen Global Wellness Institute arvioi trendin huipun osuvan vuosille 2021-2026 (Johnston&Yeung 2016,11). Pandemian lis\u00e4\u00e4m\u00e4 haaste laittaa jo ennest\u00e4\u00e4n talouden ja tuottavuuden kanssa painivan julkisen sektorimme lujille, jolloin ty\u00f6hyvinvoinnista saatavan tuottavuuden merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4minen kasvaa. Ty\u00f6hyvinvoinnin laiminly\u00f6nnin kustannuksiksi on arvioitu vuosittain noin 24 miljardia euroa (Manka & Manka 2016, 7,14). Summaan ei ole laskettu kaikkia tuottavuuden ja vaikuttavuuden menetyksi\u00e4. EU:n ja STM:n ty\u00f6suojelustrategiassa korostuu ty\u00f6olosuhteiden parantaminen sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4minen, koska n\u00e4ill\u00e4 keinoin voidaan todistetusti parantaa kilpailukyky\u00e4 ja tuottavuutta lis\u00e4ten samalla yhteiskunnan taloudellista kest\u00e4vyytt\u00e4 (Hakala 2019). Ty\u00f6turvallisuuden ja ty\u00f6hyvinvoinnin parantuminen kohentaa ty\u00f6ntekij\u00e4n el\u00e4m\u00e4nlaatua heijastaen samalla hyvinvointia perheeseen ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n (Kavouras & Chalbot 2014, 7).<\/strong><\/p>\n

Digitalisaation kehittyminen tuo monia uusia elementtej\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4miseen. Digitalisaatio ei kuitenkaan tuo ty\u00f6hyvinvointiin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n positiivista muutosta, vaan haasteitakin tulee ty\u00f6n muuttumisen ja uuden oppimisen my\u00f6t\u00e4 ( Pekkarinen 2018 20,58). Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t liputtavat vahvasti digitalisaation puolesta ty\u00f6hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4. Yhteisess\u00e4 suosituksissaan ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t painottavat digitalisaation ja teko\u00e4lyn mahdollisuuksia henkil\u00f6st\u00f6n hyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamisessa erityisesti julkisella sektorilla vaatien p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n toimenpiteit\u00e4 ja rahoitusta toimien nopeuttamiseksi (STTK 2019).<\/p>\n

Digitalisaatio oppimisen tukena<\/strong><\/p>\n

Digitalisaatio mahdollistaa uusia tapoja oppia ja opiskella aikuisi\u00e4ll\u00e4kin. Uuden oppiminen ja yksil\u00f6llinen oppiminen helpottuu opetuksen siirtyess\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n verkkoon. Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4n aikuisopiskelijan opiskelu ei en\u00e4\u00e4 ole niin sidottu paikkaan ja aikaan (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2018, 24-25). S\u00e4hk\u00f6inen oppimisymp\u00e4rist\u00f6 antaa paljon mahdollisuuksia koulutusten j\u00e4rjest\u00e4miseksi organisaatiotasolla joustavammin (M\u00e4kitalo & Wallinheimo 2012, 10-11). S\u00e4hk\u00f6inen perehdytys taas tukee ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n tulevan uuden ty\u00f6ntekij\u00e4n perehdytt\u00e4mist\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4en esimiehen ty\u00f6aikaa (Pellinen 2019). Hyv\u00e4n osaamisen luoma ammattitaito luo pohjan ty\u00f6ntekij\u00e4n psyykkiselle hyvinvoinnille (Kauhanen 2012, 200).<\/p>\n

<\/p>\n

Kuva 1.\u00a0 Muista erityisesti huolehtia tietoturvasta kotona ty\u00f6skennelless\u00e4si. Antti Rimpineva.<\/p>\n

Digitalisaatio muuttaa ty\u00f6ntekoa ja viestint\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n

Digitalisaation edistyminen on mahdollistanut yh\u00e4 useamman asiantuntijaty\u00f6n tekemisen et\u00e4ty\u00f6n\u00e4 paikasta ja ajasta riippumattomana. Et\u00e4ty\u00f6 tuo paljon mahdollisuuksia ja vapauksia ty\u00f6n tekoon. Sopivan ty\u00f6skentelytilan valitseminen auttaa parantamaan keskittymist\u00e4 ja stressins\u00e4\u00e4tely\u00e4 (J\u00e4rvinen 2008, 43-44). Vapauden ja vastuunkasvamisen riskin\u00e4 on yksil\u00f6n oman edun asettaminen yhteisen edun edelle (J\u00e4rvinen 2008, 92-93). Et\u00e4ty\u00f6n onnistumisen kannalta onkin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sopia ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 yhteisist\u00e4 kirjatuista pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 (Vilkman 2016, luku 5; N\u00e4rv\u00e4nen 2020). Et\u00e4ty\u00f6n laaja hy\u00f6dynt\u00e4minen mahdollistaa s\u00e4\u00e4st\u00f6n tilaratkaisuissa ja ty\u00f6matkaan kuuluvan ajan sek\u00e4 polttoaineen s\u00e4\u00e4st\u00f6n\u00e4, toimien n\u00e4in ollen ekotekona (Devlin 2010,223).<\/p>\n

Organisaation sis\u00e4iseen viestint\u00e4\u00e4n digitalisaatio on luonut uusia monipuolisia ja tehokkaita kanavia. Tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitaan erilaisia osallistavia ja vuorovaikutteisia keinoja esimerkiksi tiimity\u00f6n tekemiseen (Korhonen & Bergman 2019, 113-115). Parhaimmillaan\u00a0 sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6 kehitt\u00e4\u00e4 organisaation viestint\u00e4\u00e4 ja johtamista (Vilkman 2016, luku 7). Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sosiaalinen media palvelee itse p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 eli ty\u00f6ntekoa eik\u00e4 h\u00e4iritse sit\u00e4 (Samuel 2015, 189). Virtuaalista viestint\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 t\u00e4ytyy muistaa ettei se vastaa kasvokkain tapahtuvan kohtaamista. Virtuaalisessa viestinn\u00e4ss\u00e4 sanaton viestint\u00e4 j\u00e4\u00e4 pois, mik\u00e4 vaikeuttaa sek\u00e4 yksipuolistaa viestint\u00e4\u00e4 (Kuusela 2015, luku 3).<\/p>\n

Mittareilla tietoa ty\u00f6hyvinvoinnin johtamisen tueksi<\/strong><\/p>\n

Jokaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n perusoikeus on terveellinen ja turvallinen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 my\u00f6s psyykkisesti ja sosiaalisesti (Kauhanen 2012,196). Teknologian kehittyminen mahdollistaa erilaisten mittareiden kehitt\u00e4misen, jolla pystyt\u00e4\u00e4n tuottamaan nopeasti ja luotettavasti tietoa ty\u00f6yhteis\u00f6n hyvinvoinnin tilanteesta ja turvallisuuteen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 (Mannermaa 2018, 126; Aro 2018, 132-133). N\u00e4in saadaan ylemm\u00e4lle johdolle luotua arvokasta tietoa, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen (Otala & M\u00e4ki 2017, luku 11). Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mittareista saatu tieto ei riit\u00e4 hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi, mik\u00e4li selke\u00e4 visio ja toimiva strateginen suunnitelma puuttuvat organisaatiosta (Manka&Manka 2016,81-82).<\/p>\n

Terveysteknologialla apua terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4miseen<\/strong><\/p>\n

Suomalaisten kiinnostus oman terveyden edist\u00e4miseen on lis\u00e4\u00e4ntynyt ik\u00e4\u00e4ntymisen ja tietoisuuden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 hyvinvoinnin vaikutuksista. Sitran eli Suomen itsen\u00e4isyysrahaston mukaan hyvinvointi on t\u00e4m\u00e4n hetken trendi, joka n\u00e4kyy yksil\u00f6 tasolla aktiivisuusrannekkeiden ja \u00e4lykellojen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 (Sitra 2015). Solita julkaisi 2018 tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluista Think Tank-raportin. Raportissa tuodaan esille vauhdilla kehittyv\u00e4n digitalisoituvat hyvinvointi- ja terveyspalveluihin kohdistuu valtavat odotukset yhteiskunnan puolelta. Teko\u00e4ly, pilvipalvelut, analytiikka ja avoimet rajapinnan luovat valtavia mahdollisuuksia kehitt\u00e4\u00e4 ja rakentaa uudenlaisia palveluita. Haasteena ja tavoitteena on luoda tulevaisuudessa palveluita varsinkin alemmassa sosioekonomisessa asemassa oleville yhteiskunnan j\u00e4senille vaikuttaen terveyserojen kaventumiseen (Solita 2018). Tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 korostuukin terveyden- ja hyvinvoinnin erojen kaventaminen eri ammattien v\u00e4lill\u00e4 (Karvonen & Kestil\u00e4 & M\u00e4ki-Opas 2017).\u00a0 Terveysteknologian kehittyminen tuo apuv\u00e4lineit\u00e4 ty\u00f6hyvinvoinninkin kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhm\u00e4n opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misen menetelm\u00e4t (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misty\u00f6ss\u00e4. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Antin kirjoitus on hyv\u00e4 esimerkki. Lis\u00e4tietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.<\/em><\/p>\n

Kirjoittaja:<\/strong><\/p>\n

Antti Rimpineva, Hyvinvointikoordinaattori YAMK – opiskelija, Savonia- ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

ARO, Antti. 2018. Ty\u00f6ilmapiiri kuntoon. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.<\/p>\n

DEVLIN, Ann Sloan. 2010. What Americans build and why: Psychological Pespectives. E-pub-versio. Cambridge: Cambidge university press.<\/p>\n

HAKALA, Liisa. 2019. Ty\u00f6suojelun tulevaisuus. Moniste. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n johtajan luento 6.2.2019 Tampereen TalviTyhyt tapahtumassa.<\/p>\n

JOHNSTON, Katarine & YEUNG Ophelia. 2016. Research report: the future of wellness at work. Global wellness institute. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.4.2020]. Saatavissa: https:\/\/globalwellnessinstitute.org\/industry-research\/the-future-of-wellness-at-work\/<\/p>\n

J\u00c4RVINEN, Pekka. 2008. Menestyv\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6n pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t. 3.painos. Helsinki: Alma Talent Oy.<\/p>\n

KAUHANEN, Juhani. 2012. Henkil\u00f6st\u00f6voimavarojen johtaminen. 10-11 painos. E-pub-versio. Helsinki: Talentum.<\/p>\n

KARVONEN, Sakari, KESTIL\u00c4, Laura ja M\u00c4KI-OPAS, Tomi (toim.) 2017. Terveyssosiologian linjoja. E-pub-versio. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n

KAVOURAS, Ilias G & CHALBOT, Marie-Cecile G. 2014. Occupational safety and health. E-pub-versio. New York: Nova Publisher.<\/p>\n

KORHONEN, Hille & BERGMAN Tytti. 2019. Johtaja muutoksen ytimess\u00e4. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.<\/p>\n

KUUSELA, Sari. 2015. Organisaatioel\u00e4m\u00e4\u00e4: kulttuurin voima ja vaikutus. E-pub-versio. Helsinki: Talentum.<\/p>\n

MANKA, Marja-Liisa & MANKA, Marjut 2016. Ty\u00f6hyvinvointi. 1.painos. Helsinki: Talentum pro.<\/p>\n

MANNERMAA, Katri. 2018. Ty\u00f6suojelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n k\u00e4sikirja: turvallisuus ja hyvinvointi ty\u00f6kyvyn edist\u00e4jin\u00e4. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.<\/p>\n

M\u00c4KITALO, Eino & WALLINHEIMO, Kirsi. 2012. Virtuaaliset ymp\u00e4rist\u00f6t: innostava oppiminen, tehokas koulutus. Helsinki: Talentum.<\/p>\n

N\u00c4RV\u00c4NEN, Karoliina. 2\/2020. N\u00e4in ty\u00f6nteko onnistuu miss\u00e4 vain.TELMA -ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n \u00a0 kehitt\u00e4misen erikoislehti, s. 61.<\/p>\n

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERI\u00d6. 2018. Ty\u00f6n murros ja elinik\u00e4inen oppiminen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n raportti. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2018:8. [verkkojulkaisu]. [viitattu 17.5.2020]. Saatavissa: \u00a0 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160556\/okm08.pdf<\/p>\n

OTALA, Leenamaija & M\u00c4KI, Tiina. 2017. Itseohjautuvuus: Miten organisoitua tulevaisuudessa?. Kpl 11: Palvelut uudistuvat ja johtaminen muuttuu Sote-alalla. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.<\/p>\n

PEKKARINEN, Laura. 2018. Kevan tutkimuksia 1\/2018: Julkisen alan ty\u00f6hyvinvointi vuonna 2018. [verkkojulkaisu]. [viitattu 13.5.2020]. Saatavissa: https:\/\/www.keva.fi\/globalassets\/2-tiedostot\/ta-tiedostot\/esitteet-ja-julkaisut\/tutkimusraportti-julkisen-alan-tyohyvinvointi-vuonna-2018.pdf<\/p>\n

PELLINEN, Laura. 2019. Digiperehdytys: ohjeita s\u00e4hk\u00f6isen perehdytyksen toteuttamiseen. [blogikirjoitus]. [viitattu 15.5.2020]. Saatavissa:https:\/\/www.vuolearning.com\/fi\/blog\/sahkoinen-perehdytys<\/p>\n

SAMUEL, Alexandra. 2015. Work smarter with social media collection. E-pub-versio. Boston, Massachusetts: Harvard business review.<\/p>\n

SUOMEN ITSEN\u00c4ISYYSRAHASTO. 2015. Sitran trendit: Hyvinvointi korostuu. [verkkojulkaisu]. [viitattu 14.5.2020]. Saatavissa: https:\/\/www.sitra.fi\/uutiset\/sitran-trendit-hyvinvointi-korostuu\/<\/p>\n

SOLITA. 2019. Think Tank raportti \u2013 tulevaisuuden terveys \u2013 ja hyvinvoinninpalvelut. [verkkojulkaisu]. [viitattu 13.5.2020]. Saatavissa: https:\/\/hub.solita.fi\/think-tank-tulevaisuuden-terveys-ja-hyvinvointipalvelut<\/p>\n

STTK. 2019. Ty\u00f6markkinakeskusj\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 yhteiset digisuositukset: Digitalisaatio parantamaan ty\u00f6hyvinvointia ja tuottavuutta. [verkkojulkaisu]. [viitattu 14.5.2020]. Saatavissa: https:\/\/www.sttk.fi\/2019\/01\/04\/tyomarkkinakeskusjarjestoilta-yhteiset-digisuositukset-digitalisaatio-parantamaan-tyohyvinvointia-ja-tuottavuutta\/<\/p>\n

VILKMAN, Ulla. 2016. Et\u00e4johtaminen: tulosta joustavalla ty\u00f6ll\u00e4. Helsinki: Talentum Pro<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4misen merkitys kasvaa entisest\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 korona-pandemian my\u00f6t\u00e4. Aiemmin jo amerikkalainen Global Wellness Institute arvioi trendin huipun osuvan vuosille 2021-2026 (Johnston&Yeung 2016,11). Pandemian lis\u00e4\u00e4m\u00e4 haaste laittaa jo ennest\u00e4\u00e4n talouden ja tuottavuuden kanssa painivan julkisen sektorimme lujille, jolloin ty\u00f6hyvinvoinnista saatavan<\/p>\n","protected":false},"author":2964,"featured_media":555,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-552","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-terveytta-ja-hyvinvointia-edistavat-menetelmat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/552","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2964"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=552"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/552\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":563,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/552\/revisions\/563"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/media\/555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=552"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=552"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/hyvinvoinninlahteilla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=552"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}