Viime vuosikymmenten aikana on totuttu käyttämään uusia sanoja, jotka kuvaavat meille tuttuja asioita. Kielenkäyttöömme on myös sujuvasti solahtanut termistöä, joka on saanut alkunsa muun muassa teknologiakehityksestä tai some-maailman ilmaantumisesta arkipäiväiseen toimintaamme. Puhumme esimerkiksi googlettamisesta, tviittauksesta, wäpistä tai snäpeistä. Myös aiemmat oppimiseen liittyvät termit ovat muokkautuneet pikkuhiljaa. Jokunen vuosi sitten elinikäinen oppiminen oli tuttu ja yleisesti käytetty sana. Nyt taas puhumme jatkuvasta oppimisesta. Siirtyminen uuden termistön käyttöön on kuitenkin ollut suhteellisen sujuvaa.

Mutta entä johtamiseen liittyvä sanasto? Sekin on tullut mukaan muutoksen virtaan.

Puhumme liinauksesta, mikromanageroinnista tai brändäämisestä, ja tiedämme, mistä puhutaan tai ainakin mistä pääsääntöisesti on kyse. Yritysten ja organisaatioiden kielenkäyttöön on kuitenkin vakiintunut ainakin yksi sana, jonka käyttö on suht´ pysyvää tai sitkeässä. Huolimatta muutoksesta, joka yhteiskunnassa on tapahtunut tai tapahtumassa. Tämä sana on esimies.

Suomen kielen lautakunta esittää jo vuonna 2007 kannanotossaan sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämistä. Kannanotto perustuu Europan neuvoston suositukseen seksismin karsimiseen kielestä osana sukupuolten välistä tasa-arvotyötä. Maskuliini-ilmauksin viitataan molempiin sukupuoliin, kuten esimerkiksi sana poliisimies tai esimies. Lisäksi suomen kielessä on käytetty työntekijän sukupuoleen viittaavia ammattinimikkeitä, kuten aulaemäntä tai asiamies. (Kotimaisten kielten keskus 2007.)

Lautakunta on myös suosittanut sukupuolineutraaleja ilmaisuja sekä vakiintuneiden tehtävänimikkeiden kriittistä tarkastelua. Tarkastelun myötä vakiintuneita nimikkeitä on hyvä tarvittaessa muuttaa sukupuoleen viittamattomaksi. Tällöin esimerkiksi ammattinimikkeet eivät osaltaan estäisi sukupuolten välistä kielellistä tasa-arvoa. (Kotimaisten kielten keskus 2007.) Salonen (2020) nostaa esiin kolumnissaan, että tutkimusten mukaan moni yhdistää mies-sanat juuri miessukupuoleen (ks. lisää Engelberg 2016). Kolumnin mukaan neutraalit nimikkeet ovat eräs keino, jolla vähentää sukupuolten tarpeetonta erottelua, niihin liittyviä stereotypioita ja miehen asemaa ihmisen normina.

Yksi tarkastelun kohteeksi nostettu sana on esimies.

Zieman kirjoittaa, että Suomessa on yritetty päästä eroon tästä sanasta – onnistumatta. Vanhahtava esimies-sana on sitkeä tapaus ja sen tilalle ei olisi (vielä vuonna 2017) keksitty järkevää, sukupuolineutraalia sanaa. Yle Uutiset kuitenkin uutisoi vuonna 2019, että muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tavoittelee mies-päätteisten ammattinimikkeiden käytönlopettamista sekä niiden korvaamisen sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Myös Helsingin kaupunki neutralisoi mies-päätteisiä ammattinimikkeitä Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan suositusten mukaisesti. Tämän lisäksi esimerkiksi työnhakukone ja rekrytointimedia Duunitori on lokakuussa 2019 siirtynyt käyttämään hakukoneessaan sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä.

Mitä sitten on tullut esimies-sanan tilalle? Muun muassa Duunitorin listauksessa esimies-sana on korvattu sanoilla lähijohtaja, tiiminvetäjä, päällikkö, ryhmänjohtaja, ryhmänvetäjä, työnjohtaja, johtaja tai esihenkilö. Esihenkilö-sanan käyttöä on pohdittu jo vuonna 2013 Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikello-palstalla. Eronen (2013) kirjoittaa, että

″esihenkilö-sanaa käytetään yhä yleisemmin hyvinkin asiallisissa yhteyksissä esimies-sanan sijasta, kun pyritään sukupuoleen viittaamattomiin ilmauksiin. Sen sijaan esimerkiksi yhdyssanoja esimiestehtävä tai esimiesasema ei juuri ole korvattu ”esihenkilötehtävällä” tai ”esihenkilöasemalla”. Kielitoimiston sanakirjassa sanaa esihenkilö ei toistaiseksi ole, mutta esinainen löytyy, selitteenään ’naispuolinen esimies’.″

Myöskään muun muassa lähijohtaja-sanaa ei sanakirjasta löydy (ks. Kielitoimiston sanakirja 2020).

Kielenkäytön muuntuminen edellyttää välillä perinteisten ja käyttöön vakiintuneiden sanojen kriittistä ja kyseenalaistavaa tarkastelua.

Aivan samoin kuin aika ajoin tsekkaamme arvioiden yrityksen tai organisaation rakennetta, siellä toimivien osaajien osaamisen kohdentamista ja kehittämistarpeita. Siten tietyt organisaation puheeseen vakiintuneet termistöt ja sanat kaipaavat välillä suurennuslasin alle joutumista ja ravistelua. Sekä uuden opettelua ja jatkuvaa oppimista ‒ myös kielenkäyttömme suhteen. Minulla suurennuslasin alle on viimeisen vuosikymmenen aikana joutunut sana `esimies´. Sanaa aikani tarkasteltuani olen sujuvasti siirtynyt puhumaan lähijohtajista (ja työntekijöistä alaiset-sanan sijaan). Minulle tämä on ollut suht´ helppoa ‒ entä sinulla?

Kirjoittaja Minna Hoffrén on tuhoavasta johtamisesta väitellyt tohtori, diskursiivisuudesta kiinnostunut Savonia-amk:ssa sote-alan kehittämistä ja johtamista (YAMK) opettava lehtori.

Lähteet

Duunitori 2019. Duunitorin sukupuolineutraalit ammattinimikkeet.

Eronen, Riitta 2013. Kysyttyä: Varusnainen ja esihenkilö. Kielikello 3.

Kielitoimiston sanakirja 2020. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu. Päivitetty 11.11.2020 [viitattu 8.2.2021].

Kotimaisten kielten keskus 2007. Sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäminen. Suomen kielen lautakunnan kannanotto 22.10.2007. Suomen kielen lautakunnan suosituksia.

Salonen, Aino 2020. Vaihdoin esimiehen esihenkilöön ja lopputulos yllätti – maailma ei muutu ilman pieniä ja suuria tekoja. Kolumnit 27.5.2020.

Virtanen, Anniina 2020. Esimies on nyt esihenkilö – Helsinki aikoo neutralisoida kaikki mies-päätteiset ammattinimikkeet, joita on 45. Helsingin Uutiset 15.5.2020.

Yle Uutiset 2019. Sunnuntaisuomalainen: THL haluaa eroon mies-päätteisistä ammattinimikkeistä. 3.2.2019.

Zieman, Marcus 2017. Milloin naiset lakkaavat olemasta esimiehiä? Eivät ennen kuin joku keksii paremman sanan. Yle Uutiset 18.5.2017.

Esimiehestä esihenkilöksi vai lähijohtajaksi? Onko johtamiseen liittyvä kielenkäyttömme jatkuvan oppimisen kohteena?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *