Kurkista tulevaisuuteen korteista

 

Tulevaisuutta ei voi varmuudella ennustaa, mutta onneksi sitä voi ennakoida. Sitra julkaisi vuoden alussa Megatrendit 2020 selvityksen, jossa luodaan kokonaiskuva Suomen kannalta merkittävistä yhteiskunnallisista muutoksista. Sitran selvityksessä korostetaan viittä teemaa: ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyyttä, verkostomaisen vallan voimistumista, väestön ikääntymistä ja monimuotoistumista, teknologian sulautumista kaikkeen sekä talousjärjestelmän suunnan etsimistä. Mutta miksi tulevaisuutta pitäisi ennakoida, miksei vaan elettäisi päivä kerrallaan ja katsota, mitä tuleman pitää? Sitran megatrendit 2020 selvityksen mukaan nykyhetken valinnat ja toimet vaikuttavat siihen millaiseen tulevaisuuteen päädymme. Tarkastelemalla megatrendejä ja ymmärtämällä niihin vaikuttavia jännitteitä, pystymme tekemään valintoja, jotka vievät tulevaisuutta toivomaamme suuntaan.

 

Kuva Sitran megatrendit ja jännitteet (Megatrendit 2020-selvitys www.sitra.fi)

Yksi erinomainen apuväline tulevaisuuden ennakointiin on Sitran megatrendikorit. Kaikkien käyttöön vapaasti tarkoitetut megatrendikortit saa ladattua tai tilattua ilmaiseksi Sitran verkkosivuilta. Kortteja voi käyttää apuna mm. opiskelussa, strategiatyössä, erilaisissa työpajoissa uusien ajatusten ja keskustelun herättäjänä tai miksei vaikka ihan oman tulevaisuutensa ennakointiin.

Sitran sivulla on myös hauska megatrendikorttien arpoja, joka arpoo satunnaisjärjestyksessä trendi-ja jännitekortteja. Kortteja voi arpoa vaikkapa koti-illan ajanvietteeksi ja pohtia, miltä tulevaisuus näyttää niiden valossa. Itselleni arvonta tuotti ajankohtaan nähden hämmentävän osuvat kortit: Terveyshaasteet muuttuvat, Alustamonopolit vs. ihmislähtöinen datatalous ja Jatkuva osaamisen kehittäminen korostuu. Kukapa olisi vielä muutama viikko takaperin osannut ajatella, kuinka nopeasti taudit todellakin leviävät globaalissa maailmassa ja miten tällaiset haasteet vaikuttavat mm. osaamisen kehittämiseen. Viimeistään nyt terveyttä uhkaavan pakon edessä on koko Suomen koulutussektori kehittänyt osaamistaan ja ottanut valtavan digiloikan.

Kuva megatrendikorttien arpoja (www.sitra.fi)

Oma suosikkini megatrendeistä ja jota kohden olen omilla valinoillani pyrkinyt, on verkostomaisen vallan voimistuminen. Tulevaisuudessa verkostoilla ja vuorovaikutuksella on yhä enemmän merkitystä ja muutosta nykyiseen kaivataan esimerkiksi osallisuuden ja päätösten teko- ja toteuttamiskyvyn lisäämiseksi. Vuoropuhelu, osallistaminen ja yhteiskehittäminen ovat ehdottomasti niitä keinoja, joilla päästään parhaaseen lopputulokseen. On ollut ilo seurata, miten yhteiskehittämisen hyödyt on valjastettu käyttöön jo monissa menestyvissä organisaatioissa ja esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun uudessa strategiassa yhteiskehittäminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi toimintatavaksi.

Kuten alussa totesin tulevaisuutta ei voi ennustaa. Muutama kuukausi sitten emme osanneet kuvitellakaan, millaisia muutoksia, jokin uusi virus voi aiheuttaa maailmanlaajuisesti näin nopealla aikataululla. Edes Sitran megatrendit korteissa ei pandemiasta mainita muuta kuin että ”taudit leviävät globaalissa maailmassa nopeasti”. Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufva toteaakin blogissaan (18.3.2020) koronaviruksen olevan villikortti, joka haastaa megatrendejä. Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, auttaa Megatrendien tarkastelu kuitenkin ennakoimaan ja hahmottamaan yllättävien tapahtumien vaikutuksia ja valmistautumaan väistämättä muuttuvan maailman tarpeisiin. On tärkeää pitää mielessä, että tämän päivän valinnoilla on vaikutusta tulevaisuuteen, joten tulevaisuus on juuri niin hyvä kuin siitä teemme.

 

Anne Patrikainen
Johdon assistentti
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Viheliäinen virus

Maailmantalous sekaisin, pörssikurssit heittelehtivät, matkustaminen rajoitettu. Kotien, työpaikkojen, koulujen ja vapaa-ajan arki muuttui hetkessä. Kaikki tietävät, mistä on kyse: viheliäisestä koronaviruksesta, jonka muuntautumiskyky on yhä arvoitus.

Jotkut pahanilmanlinnut julistavat virusta kostoksi ihmiskunnalle yltiöpäisestä kulutuksesta ja kasvunhimosta. Salaliittoteoriat nostavat päätään. Jotkut väittävät, että virus on laboratorion tuote, uusi terrorismin muoto.

Vaikeat, mahdottomilta tuntuvat ongelmat on tarkoitettu ratkaistavaksi. Puhutaan, viheliäisistä, ilkeistä, jopa jumalattomista ongelmista (wicked problem). Termin kehittivät tutkijat Rittel ja Webber 1970-luvun alussa.

Haettaessa ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin tarvitaan poikkitieteellisyyttä, koska näiden ongelmien ratkaisu ei yleensä noudata perinteistä, rationaalista kaava.

Suunnittelussa ja politiikassa ilkeä ongelma on ongelma, jota on vaikea tai mahdoton ratkaista puutteellisten, ristiriitaisten ja muuttuvien vaatimusten takia, joita on usein myös vaikea tunnistaa.

problem_solving

Tulee mielikuva, että ongelmaa ei voida korjata, jos sille ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. Puhutaan myös ongelmien sosiaalisesta monimutkaisuudesta. Niiden riippuvuussuhteiden takia pyrkimys yhden ongelman ratkaisemiseen voi paljastaa tai luoda muita ongelmia.

Rittel ja Webber kehittivät tämän konseptin sosiaalipolitiikan ja suunnittelun kannalta. Pahoja ongelmia esiintyy kaikilla aloilla, joihin osallistuu sidosryhmiä, joilla on erilaiset ​​näkökulmat, eikä niillä ole ”oikeaa” tai ”optimaalista” ratkaisua.

He siis painottavat pahojen ongelmien ja suunnittelun välistä yhteyttä. Suunnitteluongelmat ovat tyypillisesti pahoja, koska ne ovat usein huonosti määriteltyjä.

Jumalattomia ongelmia ei voida ratkaista soveltamalla tavanomaisia ​​tai tunnettuja menetelmiä. Ne vaativat luovia ratkaisuja.

Savonia-ammattikorkeakoulun uuden strategian painotus: Human Security eli inhimillinen turvallisuus, nousee juuri tässä ajassa erittäin keskeiseksi.

Usein inhimillinen turvallisuus liitetään sään ääri-ilmiöihin, kuten rankkasateisiin, myrskyihin, koviin helteisiin, maastopaloihin, tulviin, maanjäristyksiin. Ne ovat kasvava uhka ihmisten arjen turvallisuudelle. Niistä seuraa muun muassa vesipulaa, sairastuvuutta ja ravintopulaa.

Savonia-ammattikorkeakoulu osallistui Genevessä helmikuun alussa YK-tapahtumaan: The Humanitarian Networks and Parnerships Week (HNPW). Kyseessä on yksi YK:n suurimmista vuotuisista tapahtumista Euroopassa. TKI-asiantuntijamme Jyri Wuorisalo vastasi työpajasta, jossa ratkaistiin ongelmia, kuinka varautua sään ääri-ilmiöistä johtuviin uhkiin.

Viheliäiset ongelmat ja virukset luovat erinomaisia mahdollisuuksia entisestään tiivistää ja solmia uusia korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten kumppanuuksia globaalien, inhimillisten ongelmien ratkaisuun.

 

Kaija Sääski
koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Vastuullinen ja vaikuttava Savonia

Savonia-ammattikorkeakoulun strategiaa vuosille 2021-2030 on valmisteltu laajassa yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden, kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. On ollut ilo huomata, että kumppanimme ovat olleet sitoutuneesti mukana strategiatyössämme.  Savonian linjaukset ovat tärkeitä maakunnan menestyksen kannalta. Olemme kestävän kasvun kumppani ja osaamisen varmistaja. Toimimme laajasti alueen työ- ja elinkeinojen kehittäjänä.

Olemme visiomme mukaan vastuullisesti vaikuttavin ammattikorkeakoulu Suomessa vuonna 2030.  Vaikuttavuutemme syntyy vahvasta vuorovaikutuksesta eri toimijoiden kanssa. Yksin vahvinkaan asiantuntija Savoniassa ei pysty tuottamaan uutta tietoa, osaamista tai uusia ratkaisuja ympäröivään yhteiskuntaan.

Tuloksekas ja vaikuttava toiminta edellyttää vahvaa kumppanuusverkostoa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Näiden verkostojen luominen ja tuominen alueen toimijoiden saataville on yksi Savonian vahvuuksista.

Nostimme strategiassa vahvasti esille YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja inhimillisen turvallisuuden. Savonia rakentaa Human Security -teeman ympärille eurooppalaista verkostoa.  Varsinkin ilmastonmuutos haastaa niin koulutus- kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintammekin. Meiltä vaaditaan vastuullisia tekoja ja toimia ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Savonian tutkimus- ja kehittämistoiminnan ekosysteemit liittyen veteen, ruokaan, hyvinvointiin, energiaan ja tekniikkaan sekä bio- ja kiertotalouteen osuvat suoraan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Osaajien varmistamiseksi Savonia kasvattaa tutkintojen määrää opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Tutkintojen määrää voidaan nostaa tehostamalla opiskeluprosessia. Osaajia tarvitaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan aloilla. Alueen toimijoiden viesti on, että ammattikorkeakouluosaajista on pulaa ja osaajien puutteen koetaan olevan jopa yritysten kasvun este. Savonia hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä tietojenkäsittelyn koulutusvastuuta, joka vahvistaa Savonian profiloitumista laaja-alaisena ICT-osaajana. On kuitenkin selvää, että kunnianhimoisen strategian toteuttamiseen tarvitaan myös lisäresursseja.

Erityisesti tutkintomäärien kasvattamiseen ja työelämässä olevan henkilöstön osaamisen turvaamiseen on löydettävä resursseja, jotta Suomi on jatkossakin vahvan osaamisen maa.

On tärkeää, että maakunnissa sijaitsevat ammattikorkeakoulut pystyvät jatkossakin varmistamaan alueidensa osaajatarpeet. Ammattikorkeakoulusta työllistytään erinomaisesti, uusimman tiedon mukaan 89 % valmistuneista on työllistynyt. Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta jopa 99 % on työelämässä valmistumisen hetkenä.  Savoniasta valmistuu vuodessa yli 1300 tutkintoa ja noin 65 % tutkinnon suorittaneista jää maakuntaan töihin. Se on erinomainen tulos, sillä Savonialla osassa koulutusohjelmia on valtakunnallinen koulutusvastuu.

Ammattikorkeakoulujen tehtävä on alueiden kehittäminen. Välillä tuntuu unohtuvan, että aluekehittämisen tarvetta ja osaajatarvetta on erilaisilla alueilla koko Suomessa, myös siellä missä demografinen kehitys näyttää kovin synkältä. Koulutusperäinen maahanmuutto on otettava tosissaan niin korkeakouluissa kuin alueen yrityksissä eri toimialoilla. Myös koulutusperäisen maahantulon esteitä ja tänne jäämistä tutkinnon suorittamisen jälkeen tulee joustavoittaa.

Savonian keskeisten rekrytointialueiden ikäluokkien kehitystrendi näyttää koko strategiakauden osalta laskevalta. Savonialla ei ole mahdollisuutta jäädä pelkästään maakunnalliseksi toimijaksi.   Meidän pitää huomioida alueellinen tehtävämme, mutta samalla meidän tulee ottaa rohkeasti jalansijaa valtakunnallisilla koulutusvastuilla. Tällaisia ovat esimerkiksi bioanalytiikka, radiografia, suuhygienia, ensihoito, kätilötyö, agrologi, muotoilu, sekä tanssi- ja musiikkipedagogiikka.  Digitaalisuuden myötä alueellinen koulutustarjonta muuttuu kasvavassa määrin valtakunnalliseksi ja jopa globaaliksi.

Savonian koulutuksen satelliittimallin avulla koulutusta voidaan toteuttaa työelämäyhteistyössä eri alueilla niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Profiloimme osaamistamme erityisesti työssä olevan väestön osaamisen varmistajana.  Panostamme monimuotoiseen ja monialaiseen opiskeluun niin tutkintokoulutuksessa kuin myös tutkinnon osien tai sitä pienempien osaamiskokonaisuuksien toteutuksessa. Erilaiset koulutustaustat ja osaamisen täydennystarpeet huomioidaan koulutussisältöjen ja -muotojen suunnittelussa. Lisäksi Savonian vahva osaaminen opiskelijan ohjauksessa on vahvuus myös työssä olevan väestön opintojen suunnittelussa, neuvonnassa ja oppimisen ohjauksessa.

Mervi Vidgrén
Rehtori, toimitusjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Hyvä työpaikka vahvistaa inhimillisyyttä digikulttuurin keskellä

Joulukinkut on syöty ja vuosi on vaihtunut. Savoniassa päätimme edellisen vuoden iloisissa merkeissä saadessamme Hyvän työpaikan sertifikaatin tunnustuksena kolmen vuoden kehitysmatkastamme. ”Tuleen ei kuitenkaan pidä jäädä makaamaan”, vaan Hyvän työpaikan toimintakulttuuriin eteen on tehtävä yhdessä töitä edelleen myös tänä vuonna ja tulevina vuosina. Työskentelemme jatkuvassa muutoksessa ja jokainen vuosi tuo meille uusia haasteita. Itse en halua puhua edes muutoksesta. Kyse on ennemminkin tämän päivän työelämälle luonteenomaisista tavoista tehdä työtä ja saavuttaa onnistumisia.

Työelämää leimaa erityisesti koko ajan vahvistuva digikulttuuri.

Luettuani mm. TIEKEn toiminnanjohtaja Timperin pääkirjoituksen ”Ihmisyydestä tulee megatrendi” jäin pohtimaan Hyvän työpaikan toimintakulttuurin merkitystä voimavaratekijänä ja tuottavuuden varmistamisessa. Digitaalisuus tuo mukanaan uudenlaisia toimintatapoja ja työkäyttäytymistä. Toimimme kulttuurissa, jossa korostuvat erilaiset virtuaaliset yhteisöt, verkostot ja yhteisen tekemisen käyttäytymismallit. Teemme työtä yhdessä, mutta kuitenkin usein yksin tietokoneen ääressä ja etäällä muista verkoston jäsenistä.

Digitaalisuus edellyttää panostusta niihin asioihin, jotka ovat Hyvän työpaikan toimintakulttuurille elintärkeitä. Henkilöstön johtamisessa se tarkoittaa panostusta ihmisiin, osaamiseen sekä avoimeen, keskustelevaan ja arvostavaan toimintakulttuuriin. Työyhteisössä vuorovaikutussuhteiden merkitys on suuri ja korostuu entisestään digitaalisessa kulttuurissa. Hyvä yhteishenki, yhteistyö ja välittäminen ovat voimavaratekijöitä tiimien työssä. Onnistumiset saavutetaan vaikuttamalla yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja yhteen hiileen puhaltamisella. Jokainen tiimin jäsen on vaikuttaja omaa ja tiimin työtä koskevassa päätöksenteossa ja kokonaisuuden kehittämisessä. Hyvän työpaikan johtamiskulttuuri mahdollistaa aktiivisen vaikuttamisen työyhteisössä ja verkostoissa.

Digitalisaatio on muuttanut työtämme paljon. Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia työhön ja kehittää työn tuottavuutta. Samalla se muiden ajan ilmiöiden, kuten aikapaineen, tietotulvan ja erilaisten keskeytysten kanssa vaatii voimavaroja ja kykyä sopeutua muutokseen. Työn hallinnan tunteen saavuttaminen on tärkeää niin jaksamisen kuin uuden oppimisen ja työn ilon kannalta. Meillä on yksilöinä erilaiset taidot hallita työtämme ja johtaa itseämme. Hyvän työpaikan johtamiskulttuurissa työhyvinvoinnin johtaminen sekä strategisesti että arjen esimiestyössä on tärkeää. Esimiestyössä entistä tärkeämmäksi nousee työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työkyvyn tukeminen työn muuttuessa digiajassa.

Jatkuva vuoropuhelu esimiesten ja työntekijöiden välillä ja johdon helppo lähestyttävyys ovat Hyvälle työpaikalle tunnusomaisia.

Inhimillisyyden ja työn merkityksellisyyden etsiminen kasvavat digiajassa. Tulevaisuuden työtä koskevassa selvityksessä johtajista yli 60 prosenttia on sitä mieltä, ettei älylaitteiden välityksellä tapahtuva kommunikaatio syrjäytä kasvokkaista vuorovaikutusta ainakaan kymmeneen vuoteen. Yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen muodostaminen tapahtuvat kasvokkaisissa kohtaamisissa. Hyvän työpaikan toimintakulttuuri pohjautuu vahvasti arvojen näkymiseen arjen käytännöissä, joista keskeisin on luottamus työyhteisön vuorovaikutussuhteissa. Toinen tunnusomainen piirre Hyvässä työpaikassa on ylpeys työstä ja saavutuksista.

Merkityksellisyyden kokemus syntyy, kun työntekijät voivat kokea työssään toteuttavan tärkeitä tavoitteita ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Savoniassa ponnistamme yhteisesti työstämiemme arvojen pohjalta kohti tulevaa strategiakautta ja teemme yhdessä työtä Hyvän työpaikan ylläpitämiseksi ja edelleen vahvistamiseksi strategiaa toteuttaessamme.

Päivi Diov
Hallinto- ja henkilöstöjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

CampusOnlinesta digivisioon

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä CampusOnline-portaalissa oli yhteensä 513 opintojaksoa tarjolla. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 eli hieman alle 8% kokonaismäärästä. Tämän jälkeen sitten alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa joista neljä koko portaalin suosituimpia. Eniten suoritettujen opintojaksojen TOP10:ssä yhdeksän Savonian opintojaksoa ja kolmoisvoitto. Kaikkiaan Savonian opintoja suoritettuna 18750 opintopistettä, joka vastaa noin 35% kaikista kesällä 2019 CampusOnlinessä suoritetuista opintopisteistä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Korkeakoulujen välisen opintotarjonnan juuret ulottuvat Savonialla varsin kauas. Ennen CampusOnlinea ja sitä edeltänyttä Turun ammattikorkeakoulun synnyttämää kesäopintoportaalia tarjosimme opintoja usean vuoden ajan ristiin Karelian ja Saimaan-ammattikorkeakoulun välillä. Periaate oli sama, rahaa ei vaihdettu ja byrokratia pyrittiin pitämään matalana (toisin kuin samaan aikaan jo hiipumassa olleessa Virtuaali-amk –verkostossa). Opiskelijoiden laaja kiinnostus oman ammattikorkeakoulun tarjontaa laajentavaa opintotarjontaa kohtaan oli jo tuolloin havaittavissa, vaikka tekniset ratkaisut tarjonnan esittämisessä, ilmoittautumisissa, opintojaksoille rekisteröitymisissä ja arviointitietojen toimittamisessa olivat vielä vahvasti kehitysvaiheessa. Tämä yhteinen historia opintojen ristiintarjonnassa pohjusti sitä, että siirtymä koko ammattikorkeakoulukentän kattavaan tarjontaan ei tuntunut Savonialle kovinkaan isolta hypyltä vaan enemmänkin luonnolliselta jatkumolta.

Toinen selittävä tekijä murskaavien tulostemme takana on ennakkoluulottomat ja kehittymishakuiset opettajat.  Valtakunnalliseen tarjontaan tähtäävien verkko-opintojaksojen toteuttamista on pyritty tukemaan riittävällä resursoinnilla ja tarvittaessa myös lomajaksojen yksilötasoisella rytmittämisellä. Savoniassa on parin vuoden ajan toteutettu työaikasuunnittelussa kokonaisvaltaista suunnittelua, joka varmasti myös osaltaan on tuonut kaivattuja joustoja. Erinomaisena tukena on toiminut myös eAMK-hanke, jonka tuottamat koulutukset, materiaalit ja verkko-opintojaksojen laatukriteerit ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet CampusOnline-tarjontaa. Savonian kesän 2019 CampusOnline-opinnoista palautetta antoi yhteensä 2066 opiskelijaa. Kysymykseen ”Olen kokonaisuutena tyytyväinen opintojaksoon” vastusten keskiarvo oli 4,3/5 mikä oli myös palautekyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo.

Tilastojen mukaan CampusOnline-portaalissa oli kesäjakson aikana kävijöitä kaikkiaan yli 83 000 ja suoritettuja opintopisteitä lähes 54 000. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että opiskelijat näkevät kiinnostavana mahdollisuutena syventää ja laajentaa osaamistaan täydentämällä oman korkeakoulun tarjontaa. Toiseksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin koetaan mielekkäänä. Opiskelijat ovat tässä suhteessa ilmaisseet mielipiteensä, viesti on selvä ja vahva. Nyt onkin paikallaan kysyä vastaammeko me ammattikorkeakouluina tähän toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Niin meillä Savoniassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa esimerkiksi opetussuunnitelmien rakenteet ja jähmeät hyväksilukukäytänteet estävät varsin tehokkaasti CampusOnlinen hyödyntämisen muuna kuin valinnaisia opintoja tarjoavana kesäportaalina. Mikäli portaalia halutaan aidosti hyödyntää ympärivuotisen opiskelun tukena, ajaudutaan väistämättä profiili-ja työnjakokeskusteluihin. Tiedämme kaikki, että viimeistään tässä vaiheessa yhteistyön todellisia motiiveja mitataan toden teolla.

CampusOnline on ollut menestystarina. Näin voidaan todeta, vaikka olemme vasta alussa opiskelijoita laajasti hyödyntävän yhteisen opintotarjonnan rakentamisessa.

Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta onko näiden hyödyntämisen edellyttämää kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta, jää nähtäväksi.   Oman varjonsa kehitykselle levittää myös amk-rahoitusmallin uudistuminen. Korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen rahoitusosuuden kutistaminen 1%:in johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa yhteistyöopintojen tuottamisen kannattavuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Tällöin häviäjiä ovat nimenomaan opiskelijat.  Yllättävää kehitystä saattaa kuitenkin tapahtua yliopistojen tarjoamien ristiinopiskelumahdollisuuksien suhteen. Siinä missä ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhden yhteistyöopintopisteen arvon ennakoidaan painuvan reilusti alle sadan euron, yliopistojen rahoituksessa vastaavan yhteistyöpisteen arvo vuoden 2018 tuotetuilla yhteistyöopintopistemäärillä on 2021 rahoituksessa noin 750 euroa.

Parhaillaan työstettävässä korkeakoulujen yhteisessä Digivisiossa kunnianhimon taso on asetettu korkealle. Abstraktiatason ollessa riittävän korkealla, on helppo peukuttaa ja olla samaa mieltä tavoitteista. Oppijan omadata tai pyrkimys luoda korkeakouluista tiedolla johdettuja avoimia yhteisöjä ovat helposti jaettavia yhteisiä tavoitteita.  Kun sitten (toivottavasti) jossain vaiheessa päästään konkretian tasolla päätöksiin, jotka koskevat yksittäistä korkeakoulua, mitataan todellinen sitoutuminen yhteiseen opiskelijalähtöiseen korkeakoulukentän kehittämiseen.

 

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Vastuullista matkustamista

Savonian uuden strategiavalmistelun keskeinen asia on vastuullisuus. Tunnistamme tässä selvän yhteyden YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin ja ilmastomuutokseen sopeutumiseen Suomen pyrkiessä ilmastoratkaisujen kärkimaaksi.

Syksyn aikana julkisessa keskustelussa on seurattu, miten ilmastoaktivisti Greta Thunberg purjehtii ympäri maapalloa ja on antanut ilmastohuolille kasvot. Myös Savoniassa tavoitteena on vähentää matkustamiseen liittyviä ympäristövaikutuksia osana vastuullisuutta, vaikka emme ihan niin ehdottomia olekaan kuin Greta. Matkustamiseen liittyy aina ympäristövaikutuksia, jotka muodostuvat matkustustavasta ja matkan pituudesta, joten olennaista on jokaisen oma henkilökohtainen harkinta matkan tarpeesta ja toteutustavasta.

Vuonna 2019 Savonian lentomatkustamisesta 13 % on ollut kotimaan lentoja ja loput kansainvälisiä lentoja. Junamatkoja olemme työn puolesta tehneet syyskuun loppuun mennessä yhteensä puolen miljoonan kilometrin verran eli 1418 matkaa. Kansainvälisillä lennoilla suosituimmat matkakohteet ovat olleet Kööpenhamina, Pariisi ja Frankfurt. Junalla puolestaan on menty pääosin Helsinkiin.

Savoniassa matkustamisen kulut ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2016 käytimme matkustamiseen noin miljoona euroa ja vuoden 2020 esitykset matkustamisen kulut alojen talousarvioehdotuksissa olivat yhteensä peräti 1,8 miljoonaa euroa. Savonian hallituksen hyväksymässä talousarviossa matkustamiseen varatut määrärahat on tasapainotettu vuoden 2018 tilinpäätöksentasolle eli noin 1,3 miljoonaan euroon.

Keskeinen keino toteuttaa vastuullista matkustamista on etäkokoukset. Kahden päivän kokous tehostuu etätoteutuksessa yleensä yhteen päivään ja kahden tunnin kokous vie vain kaksi tuntia, kun matkoja ei tarvitse tehdä. Samalla matkoista aiheutuva ylimääräinen työstressi ja ympäristökuormitus vähenevät. Savonian etäkokousvälineistä esimerkiksi Zoom on osoittautunut varsin helpoksi ja toimivaksi. Zoom toimii myös kännykästä, jolloin välttämättä ei tarvita edes tietokonetta etäkokoukseen osallistumiseksi. Savonia on mukana monilla valtakunnallisilla foorumeilla, joten tuomme esille, että valtakunnallisiin matkustamista vaativiin työryhmiin tulisi liittää mahdollisimman usein myös etäosallistumismahdollisuus. Työnantajana Savonia haluaa kannustaa etäosallistumisiin muuttamalla etätyöohjetta niin, että kokoukseen etänä osallistuva voi tehdä kotoa etätyöpäivän.

Kun joudut matkustamaan niin mieti vielä hetki sitä, miten tarpeellinen tuo matka on työsi kannalta ja mihin matka suuntautuu. Toiveena on, että jätetään erikoiset, ympäristöä kuormittavat ja kalliit matkakohteet väliin, ellei niihin liikkumiseen ole erityisen painavaa työhön liittyvää perustetta. Erityistä harkintaa ja myös esimiesseurantaa tulee tehdä hankkeiden FLATRATE-matkoihin, jotka eivät ole mitään hankkeen lisärahaa vaan jäävät puhtaasti korkeakoulun kuluiksi.

Vuoden 2020 aikana myös lisäämme matkustamisen läpinäkyvyyttä. Matkatiedot eivät ole salaisia. Tällöin vältetään turhat puheet siitä, että matkoja on tehty huvin vuoksi.

Otetaan tämä haasteena, jossa savonialaiset henkilöinä sitoutuvat osana vastuullisuutta puolittamaan työmatkustamiseen käyttämänsä ajan ja kulut vuoden 2020 aikana. Ja jokainen seuraa asia ihan itse.

Seppo Lyyra
Talousjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Karuja tilastoja

Siperian tundralla risteilee tuhansia kilometrejä öljyputkia. Arvioiden mukaan 3-5% öljytuotannosta valuu kuitenkin ikiroudan alueelle ruosteisten putkien rikkoutuessa milloin mistäkin syystä. Villieläimet pulikoivat henkihieverissä valtavissa öljylammissa ja herkän arktisen luonnon puhdistaminen on käytännössä mahdotonta.  Tuotantokapasiteetin ylläpitäminen on kuitenkin Venäjän kansantalouden kannalta kriittinen kysymys, joten muutamien miljoonien tonnien hävikki siedetään.  Pahimmillaan painetta lähtöpäässä lisätään, jotta markkinoille saadaan tavoiteltu määrä raakaöljyä. Jälki luonnossa on karua.

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen vertaaminen Venäjän öljytuotannon haasteisiin on tietenkin vähintäänkin epäkorrektia mutta kieltämättä yhtymäkohtiakin löytyy. Tarkasteltaessa pelkästään lopputulosta näyttää se hyvältä, prosessissa ennen tätä on kuitenkin suuresti korjattavaa.

Vuosina 2011-2014 ammattikorkeakouluissa aloitti vuosittain keskimäärin 34953 opiskelijaa AMK-tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Vastaavasti vuosina 2015-2018 AMK-tutkinnon suoritti keskimäärin 23608 opiskelijaa eli 67,5% aloittaneista. Näin laskettuna keskimääräinen 32,5% hävikki vastaa noin 11500 opiskelijaa.

Pitemmän aikavälin tarkastelussa vuosien 2001-2018 aikana korkein ammattikorkeakouluissa aloittaneiden määrä löytyy vuodelta 2010, jolloin AMK-tutkintoa lähti tavoittelemaan 36399 opiskelijaa. Vastaavalta ajanjaksolta matalin opintonsa aloittaneiden määrä on vuodelta 2017, jolloin opintonsa aloitti 32610 opiskelijaa.

Jos katsotaan tutkintomääriä, vuosien 2005-2018 korkein tutkintomäärä löytyy vuodelta 2018. Silloin AMK-tutkinnon suoritti 24504 opiskelijaa. Vastaavan ajanjakson matalin tutkintomäärä puolestaan löytyy vuodelta 2007, jolloin tutkinnon suoritti 20969 henkilöä.

Todennäköisyys tutkinnon loppuusaattamiseksi vaihtelee aloittain erittäin paljon. Terveys- ja hyvinvointialoilla opintonsa aloittanut opiskelija suorittaa opintonsa noin 80% todennäköisyydellä loppuun, kun taas toista ääripäätä edustaa tietojenkäsittely ja tietoliikenne, jossa opintonsa saattaa loppuun hieman alle 50% aloittaneista opiskelijoista.

Savoniassa aloittavat opiskelijat saatellaan opintoihin yhteisessä Start-tapahtumassa. Kuvassa opiskelijakunnan toiminnanjohtaja Juha Asikainen sekä Savonian rehtori Mervi Vidgren.

Tilastot ovat tässä suhteessa varsin karua luettavaa. Keskimäärin kolmannes ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista opiskelijoista keskeyttää urakkansa jossain vaiheessa. Useissa ammattikorkeakouluissa, mukaan lukien Savoniassa, on viime vuosien aikana määrätietoisesti panostettu opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. Tämän seurauksena keskeytysmäärät onkin saatu tippumaan. On kuitenkin ilmeistä, että ongelmaa ei ratkaista yksinomaan opintojen aikaisella ohjauksella. Korkeakoulut ovat vuosien saatossa panostaneet valtavasti voimavaroja opiskelijavalintaan tavoitteenaan valita parhaat mahdolliset opiskelijat tutkinto-ohjelmiin. Tilastojen valossa voidaankin kysyä, kuinka hyvin olemme tässä onnistuneet?

Suomen korkeakouluvision 2030 yhtenä keskeisenä tavoitteena on koulutustason nostaminen lisäämällä korkeakoulutettujen osuutta väestöstä. Määrällisenä tavoitteena on esitetty korkeakoulututkintojen määrän kasvattamista vuosittain 5000 tutkinnolla kattaen niin ammattikorkeakoulu- kuin yliopistosektorit. Siperian öljyputkiin palattaessa voidaankin kysyä, tulisiko tämä tavoite pyrkiä saavuttamaan lisäämällä painetta alkupäässä vai pohtia sitä, kuinka vuotoja saataisiin tilkittyä.

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

Tilastolähteet: Tilastokeskus; Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

Tulevaisuuden kestäviä yrityksiä ja opiskelijoita

Suomessa on tapahtunut valtava muutos yrittäjyyteen suhtautumisessa ammattikorkeakoulun historian aikana. Etenkin suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut 2000-alusta. Kasvua on ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen piirissä.

Korkeakoulupohjaisessa yrittäjyydessä on vielä huimasti kehittymisen varaa, mutta suunta on positiivinen. Korkeakoulujen erot yrittäjyysmyönteisyydessä ja opiskelijoiden tai henkilöstön perustamien yritysten määrissä ovat suuret. Korkeakoulun johdon, opettajien, tki-asiantuntijoiden, tutkijoiden ja professoreiden asenteilla on myös suuri painoarvo yrittäjyyteen kannustavan ilmapiirin luomisessa.

Pohjois-Savossa panostetaan koko maakunnan tasolla yrittäjyys- ja innovaatio-osaamisen ja asenteen muokkaamiseen sekä uusien innovaatiopohjaisten yritysten syntymiseen teemalla: tulevaisuuden kestäviä yrityksiä ja opiskelijoita. Uusi Business Center Pohjois-Savo toimii moottorina ja buustaajana tässä kokonaisuudessa.

Mediassa hypetettyjen startupien menestys saa myös Savonian opiskelijat haaveilemaan menestyksekkäästä yrittäjän urasta. NY Star up ja NY vuosi yrittäjänä –ohjelmat ovat toimiva konsepti yrittäjyyden harjoitteluun yli oppilaitosrajojen.

Konkreettisia, monialaisia esimerkkejä Savonian opiskelijoiden ja henkilöstön startup-tarinoista on moneksi. Kerron niistä yhden.

Pekka Nuutinen työskenteli Savonia-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Pinnoitusprojektissa, jossa kehitettiin täysin uudenlaisia pinnoitusteknologian sovellutuksia. Miehen mielessä siinsi kuitenkin halu ryhtyä yrittäjäksi.

Monet hyvät idean syntyvät arkisesta tarpeesta. Pekka Nuutinen oli taas kerran työpäivän jälkeen Prismassa hoitamassa ruokaostoksia. Aikaa oli kulunut pitkä tovi ja ruokakärry ammotti tyhjyyttään.

Diplomi-insinööriopiskelujen loppuvaiheessa Pekka päätti, että yrittäjyyttä pitää kokeilla jossakin vaiheessa. Valmistumisen jälkeen päätin, että viimeistään 30-vuotiaana pitää olla menestyvä yritys perustettuna.

Tavoitteella on uskomaton voima. Pekka Nuutinen huomasikin jo 29-vuotiaana perustaneensa yrityksen muiden kumppaneiden kanssa ja olevansa toimitusjohtaja. Yrityksen menestys punnitaan asiakkaiden tyytyväisyytenä: nyt menestys näyttää kasvavan kovaa vauhtia.

Näin sai alkunsa KomeroFood, koska kaupassakäynti vie turhaa aikaa ja toi ylimääräistä säätämistä arkeen. Jotta tuote toimisi, mukaan KomeroFoodiin pyydettiin Henri Alén, hänen huippuosaamisensa ja arvomaailmansa takia.

KomeroFood on myös tapa kulkea kohti kestävää ruokailua aikana, jolloin ruokahävikki ja eläinperäisten raaka-aineiden ympäristökuorma ovat merkittäviä nykymaailman ongelmia. Nyt pystytään tekemään ympäristöystävällistä ruokaa helposti.

Kestävä kehitys ja ympäristövastuullisuus korostuvat lähes kaikissa uusissa, alkavissa yrityksissä – tulevaisuuden kestäviä yrityksiä.

 

Kaija Sääski
koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Suomi maailman osaavimman työvoiman kotimaaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle vision, jonka yhtenä tavoitteena on tehdä Suomesta maailman osaavimman työvoiman kotimaa. Tavoite on hyvä ja ajankohtainen, sillä teknologian nopea kehitys väistämättä muuttaa työelämää ja luo tarpeen jatkuvalle osaamisen päivittämiselle ja uudistamiselle.  Mutta miten tavoitteeseen päästään ja kuinka suomalaiset saadaan kehittämään osaamistaan jatkuvasti?

Tavoitteen saavuttamiseksi korkeakoulujen on panostettava jatkossa entistä enemmän jatkuvan oppimisen palveluihin eli tuotettava laadukasta koulutustarjontaa myös muille kuin perinteisille tutkinto-opiskelijoille. Pelkkä laadukas koulutustarjonta ei tietenkään yksin riitä, vaan ihmiset ja työnantajat pitää saada innostumaan ja motivoitumaan osaamisen kehittämisestä. Tämä puolestaan vaatii panostusta markkinointiin ja digitaalisiin palvelukanaviin; koulutustarjonta on saatava näkyväksi, houkuttelevaksi ja helposti saavutettavaksi.

Pikainen vilkaisu Suomen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen avoimeen koulutustarjontaan osoittaa, että tarjonta on melko hajallaan, vaikeasti löydettävissä ja työssäkäyvän henkilön kannalta joustamatonta. Työelämän tarpeisiin suunnatun koulutustarjonnan saatavuusongelman ratkaisemiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö mainitsee visiossaan korkeakoulutuksen digitaalisen palveluympäristön rakentamisen, jossa korkeakoulujen digitaaliset palvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kuulostaa hyvältä, olisihan se kätevää, jos koko maan tai miksei koko maailman koulutustarjonta löytyisi yhdestä paikasta muutamalla klikkauksella. Suomi ei ole vielä toistaiseksi ollut erityisen ansioitunut digitaalisten alustojen luomisessa, olisiko tällainen jatkuvan oppimisen tarpeisiin luotu alusta Suomen seuraava hittituote? Suomi on jo pitkään niittänyt mainetta koulutuksen mallimaana, joten tällainen alusta saattaisi hyvinkin kiinnostaa myös maailmalla.

Kun jatkuvan oppimisen palveluiden tarjonta on saatu näkyväksi ja joustavaksi on vielä ratkaistava, kuinka työssäkäyvät ja mahdollisesti ruuhkavuosia elävät ihmiset saadaan innostumaan ja motivoitumaan itsensä kehittämisestä ja uuden oppimisesta. Motivaatiota lisää varmasti ainakin työnantajan myönteinen ja kannustava suhtautuminen työntekijöiden itsensä kehittämiseen, joten työnantajat on saatava mukaan osaamisen kehittämiseen entistä vahvemmin. Työnohessa opiskelun parhaita puolia on uuden tiedon soveltaminen käytäntöön ja palautteen saaminen. Työelämässä omalle osaamiselle helposti sokeutuu eikä palautetta osaamisesta tai sen kehittymisestä useinkaan saa automaattisesti. Opiskellessa tekemisistään saa aina arvioinnin ja usein palautetta tulee myös sanallisessa muodossa. Mikäs sen mukavampaa, kuin saada tunnustusta omasta osaamisestaan taholta, joka on virallisesti pätevä arvioimaan osaamista.

Itsensä kehittämiseen kannattaakin suhtautua kuten vaikkapa liikuntaharrastukseen, eihän se aina välttämättä huvita, mutta tekee taatusti hyvää ja on kaikille hyödyllistä. Teknologia mahdollistaa uuden oppimisen vaikkapa laiturilla makoillessa, joten nyt sitten vain odotellaan uteliaan innostuneena Trivagon tai Spotifyn kaltaista korkeakoulutuksen digitaalista palveluympäristöä, josta on helppo klikkailla itsensä uusille kursseille ajasta ja paikasta riippumatta.

 

Anne Patrikainen
johdon assistentti
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

Kansainvälistyminen – kilpajuoksua parhaista opiskelijoista ja osaajista

Ammattikorkeakouluissa kansainvälisyys on tärkeä osa toimintaa, johon on kasvettu nopeasti. Muistan hyvin, kun vuonna 1991 ammattikorkeakoulukokeilut aloittivat toimintansa väliaikaisen ammattikorkeakoulun nimikkeillä ja kansainvälisyys oli yksi keskeinen tavoite, johon uuden korkeakoulutusväylän tuli pyrkiä. Kilpajuoksu kv-kumppanikorkeakouluista sai välillä huvittaviakin piirteitä, kun peräjälkeen ammattikorkeakoulujen edustajat vierailivat samoissa eurooppalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (polytechnic). Ammattikorkeakoulut hakivat silloin kumppaneita lähinnä Euroopasta, mutta aika pian myös Afrikan manner, Kiina, USA ja Etelä-Amerikka olivat alueita, joista yhteistyökumppaneita haettiin. Nykyisin ammattikorkeakoulujen kumppanuusverkostot ovat laajat ja kattavat.

Uusi 2021 voimaan tuleva ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli tulee edelleen painottamaan kansainvälisyyden merkitystä osana jaettavaa viiden prosentin strategista rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 nostaa kansainvälisyyden vahvasti esille.  Visiossa kansainvälisyyden toivotaan tuovan Suomeen osaavaa työvoimaa ja siten edistävän maamme taloutta ja kilpailukykyä.

Globalisaation myötä myös koulutusmarkkinat ovat rajattomat. Liiketoimintana tarjottava koulutus tulee kasvamaan ja siihen Suomella on hyvät edellytykset korkeatasoisen koulutusjärjestelmämme puitteissa. Myös Savonia-ammattikorkeakoulussa olemme vahvasti tekemässä työtä koulutuksen vientiin, jossa Vietnamiin suunnattu tarjonta on tuottanut ensimmäisen laajan sopimuksen.

Vietnamilaisten opiskelijoiden osalta sairaanhoitajan sekä matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkintokoulutus toteutetaan kokonaisuudessaan Kuopiossa. Tavoitteena on integroida opiskelijat alueen työelämään jo koulutuksen aikana, ja siten saada osaavia asiantuntijoista työskentelemään Pohjois-Savoon.

Rahoitusmalli innostaa ammattikorkeakouluja myös tutkinnon osien avaamiseen kansainväliseen avoimeen opintojen tarjontaan. Tällöin rahoitus ulkomaisille opiskelijoille tarjottavaan koulutukseen tulee Suomen valtiolta, ja on osa ammattikorkeakoulujen rahoituksen kokonaisuutta. Eli lisää rahaa tähän kansainvälisen tarjonnan laajentamiseen avoimena tarjontana ei tule, vaan se tehdään osana koulutuksen rahoituksen kokonaisuutta. Ammattikorkeakoulujen tulisikin osata valita eettisesti kestäviä ja tarvittavaa osaamista tuottavia koulutustuotteita tarjontaansa. Tuotteita, jotka kouluttavat ja tuovat osaajia Suomeen – ei niin, että osaajia koulutetaan Suomen verovaroilla pääosin ulkomaille.

Tulevaisuudessa osaamista tuotetaan verkoissa ja verkostoissa. Yhteistyötä kotimaassa toimivien korkeakoulujen kesken samoin kuin ulkomaisten korkeakoulujen kanssa tarvitaan. Silmiä avaava oli toukokuun vierailuni Moskovassa toimivaan Venäjän valtion omistamaan monialaiseen RUDN:n yliopistoon, joka on Savonia-ammattikorkeakoulun uusi yhteistyökumppani. Yliopiston nimi on englanniksi Peoples’ Friendship University of Russia. Yliopiston tavoitteena on vahvistaa kansainvälisellä toiminnalla koulutuksen osaamista ja saada uusia osaajia työskentelemään Venäjällä sekä laajasti asiantuntijatehtävissä eri maissa.

RUDN yliopisto on kooltaan huikea, 28 000 opiskelijaa eri tieteenaloilla, joista lääketiede on suurin. Tällä hetkellä RUDN yliopistossa on opiskelijoita 157 eri maasta. Yliopistolla on joka viikko kv-teema, jossa esitellään yhteistyömaan kulttuuria ja osaamista. Afrikan mantereelta opiskelijoita on paljon ja RUDN onkin saanut vuonna 2010 UNESCOlta tunnustuksen merkittävästä asiantuntijoiden kouluttamisesta kehittyviin maihin. Periaatteena yliopistolla on ollut, että opiskelijan tulee osata venäjän kieli riittävän hyvin ennen kuin hän voi aloittaa opinnot tutkinto-ohjelmassa. Tämä edellyttää, että opiskelija ensin opiskelee puolesta yhteen vuoteen venäjän kieltä, ja siirtyy sitten tutkinto-ohjelman opiskelijaksi. Yliopiston kesäkoulun tarjonnassa Venäjän kulttuuri- ja kieliopinnot ovat tärkeässä roolissa, koska niiden kautta haetaan opiskelijoita. Yliopistolla on myös englannin kielisisä tutkinto-ohjelmia (18), joita tullaan lisäämään. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelussa venäjän kielen hallinta ei ole edellytys ja tämä avaa yliopistolle entistä laajemmat mahdollisuudet kansainvälisten opiskelijoiden saamiseen koulutukseen. Kansainvälisiä yhteistyöyliopistoja on paljon ja kaksoistutkintomahdollisuuksia lisätään koko ajan. Yliopiston alumnitoiminta on vahvaa ja RUDNista valmistuneita asiantuntijoita on töissä liki kaikissa maailman maissa.

RUDN yliopiston mittakaava ja toimintamalli oli hengästyttävä. Mielessäni heräsi kysymys: Mikä on Suomen mahdollisuus tässä kansainvälisessä kisassa saada parhaat opiskelijat ja tulevaisuuden osaajat.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 esitetyt digitaaliset ratkaisut opintotarjonnassa ja hyvät oppimisympäristöt eivät vielä riitä. Pienenä maana Suomen on osattava tehdä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityselämän kesken, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi on kyettävä näkemään tulevaisuuden osaamistarpeet, joihin vastataan huipputason koulutuksella ja tutkimuksella – yhdessä ja yhteistyössä.

 

Salla Seppänen
koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu