Riivaavaa osaajapulaa kampittamassa – kansainvälisyydellä

Osaajapula ”piinaa”, ”riivaa” ja ”iskee rajusti”. Tällaisia kuvauksia osaajapulasta kuulee jatkuvasti uutisissa. Samaan aikaan korkeakouluihin tiukan seulan kautta valikoituneet kansainväliset opiskelijat palaavat opintojen päätyttyä takaisin kotimaahansa, koska Suomesta ei löytynyt koulutusta vastaavaa työtä. Mistä ihmeestä siis on kysymys?

Ylä-Savossa tutkittiin vastikään Taloustutkimus Oy:n toimesta yritysten kokemuksia ja mielikuvia tulevaisuuden haasteista ja oppilaitosten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Näissä tuloksissa nousi esiin, että tärkein syy tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa on uusien osaajien löytyminen ja rekrytointi. Kansainvälinen yhteistyö puolestaan nähtiin vähiten toimivana yhteistyön muotona yritysten ja oppilaitosten välillä. Väkisinkin herää kysymys tunnistetaanko kansainvälisyys keinona vastata osaajapulaan.

Savoniassa lähdettiin tällä strategiakaudella kehittämään kansainvälisyyttä aivan uudella tavalla ja paljon aiempaa laajempana kokonaisuutena. Kansainväliset tutkinto-ohjelmat nähdään nyt tärkeänä keinona saada osaajia Pohjois-Savoon ja Itä-Suomeen laajemminkin. Tavoitteena on saada alueelle merkittävästi enemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja ennen kaikkea saada heidät opintojensa jälkeen jäämään tänne töihin. Samaa tavoitetta kohti edetään monin eri tavoin. Kansainvälisten tutkinto-ohjelmien tiimissä kehitetään koulutuksia yhä vetovoimaisemmiksi ja työelämälähtöisemmiksi, Talent Hub -toiminnalla kehitetään kansainvälisten opiskelijoiden uravalmiuksia ja työelämäyhteyksiä, ja SIMHE-toiminnassa ohjataan maahanmuuttajien koulutus- ja urapolkuja. Myös suomen kielen osaamisen kehittämiselle tarjotaan yhä monipuolisempia mahdollisuuksia.

Itäisessä Suomessa vallitsee vahva yhteisymmärrys korkeakoulujen, kuntien ja kaupunkien, sekä erilaisten kehittämisorganisaatioiden kesken siitä, että koulutusperäinen maahanmuutto on yksi parhaita ratkaisuja tulevaisuuden osaajapulan taklaamisessa. Kuitenkaan ilman yritysten ja muiden työnantajaorganisaatioiden innostumista kansainvälisten osaajien työllistämiseen emme tilannetta pysty ratkaisemaan. Suurimmat syyt kansainvälisten opiskelijoiden Itä-Suomeen jäämiseen ovat selkeästi työpaikan tai puolison löytyminen alueeltamme. Jälkimmäinen on enemmän kohtalon ja Amorin nuolten osuvuuden käsissä, työpaikan osalta pystytään alueen toimijoiden yhteistyöllä enemmän vaikuttamaan.

Yleinen polku alueellemme jäävällä kv-osaajalla on se, että hän on onnistunut löytämään alueen organisaatiosta työharjoittelupaikan, jossa hän on päässyt osoittamaan osaamisensa ja hyödyllisyytensä työnantajan kansainvälisissä pyrkimyksissä. Lisäksi hän on mahdollisesti tehnyt opinnäytetyönsä samaan organisaatioon. Sen jälkeen osaajan palkkaamisen kynnys onkin jo madaltunut merkittävästi, joten osaaja ja osaamisen tarvitsija ovat onnellisesti toisensa löytäneet. Tätä ajatusta olemme nyt vahvasti viestineet alueen työnantajille. Monessa keskustelussa onkin syttynyt lamppu siitä, että organisaatio ei tee meille ”palvelusta” tarjoamalla työharjoittelupaikan kv-opiskelijalle, vaan he itse asiassa ovat mukana kouluttamassa itselleen tulevaisuuden osaajaa.

Savonia on lähtenyt yhdessä läheisten yhteistyöyritysten kanssa syventämään vuorovaikutuksellista osaamisen vahvistamista. Yhdessä toimien me korkeakoulut ja alueen työnantajat voimme löytää keinoja tuon riivaavan, piinaavan ja rajusti iskevän osaajapulan selättämisessä.

Virpi Laukkanen

Kansainvälisyysjohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Strategiset kyvykkyydet ja osaaminen organisaatioiden voimavarana

Strategiset kyvykkyydet ja osaaminen -blogisarjan ensimmäinen osa.

Strategisten kyvykkyyksien ja osaamisen johtaminen on yksi haastavimmista johtamisen osa-alueista. Yrityksen liiketoiminnan strategia määrittää sen, mitä strategisia kyvykkyyksiä yritys tarvitsee varmistaakseen kilpailukykynsä markkinoilla. Toisaalta strategiset kyvykkyydet rakentuvat organisaation ja ennen kaikkea sen ihmisten osaamisten varaan.

Deloitten julkaiseman Human Capital Trends 2020 -selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista yritysjohtajista eivät tiedä, miten henkilöstön osaamista tulisi kehittää. Samassa selvityksessä kerrotaan, että 75 prosenttia vastanneista yritysjohtajista näkee osaamisen lisäämisen tärkeänä, mutta samaan aikaan ei tiedä, minkälaista uutta osaamista yritykseen pitäisi hankkia. Tästä päätellen strategisten kyvykkyyksien ja osaamisen johtamisen kokonaisosaaminen ei ole Suomessa korkealla tasolla.

Koska strategisten kyvykkyyksien rakentaminen vie aikaa, jopa useita vuosia, on kyvykkyyksien määrittely ja johtaminen aina sidoksissa tulevaisuusymmärrykseen. On pystyttävä määrittelemään, mitä tulevaisuuden asiakkaat arvostavat ja millä tarjoamalla yritys on mukana tulevaisuuden markkinoilla. Tulevaisuuteen varautumiseksi rakennetaan strategisia kyvykkyyksiä.

Kyvykkyyksiä johdetaan pitämällä huoli ihmisten osaamisesta ja siitä, että organisaatiossa on oikeat ihmiset oikeissa tehtävissä. Tällä tavoin osaamisen johtaminen on sekä tulevaisuussuuntautunutta kyvykkyyksien varmistamista, että arjessa tapahtuvaa osaamisesta huolehtimista.  

Osaamisesta huolehtiminen on taitolaji. Kun kerran yrityksen kilpailukyky riippuu strategisista kyvykkyyksistä, ja kyvykkyydet taas ovat ihmisten ja koko organisaation osaamisen summa, on osaamisen johtaminen selvästi ylimmän johdon agendalla. Yritysjohtajien suusta usein kuulee, että ammattitaitoisten osaajien saaminen on jo muodostunut pullonkaulaksi. Yritykset voivat myös tehdä sijoittumispäätöksiään sillä perusteella, että löytyykö alueelta varmasti koulutettua ja ammattitaitoista henkilöstöä yrityksen tarpeisiin.

Henkilöstön näkökulmasta työpaikan houkuttelevuus ja töissä viihtyminen korostuu. Ammattilaista kiehtoo paitsi haastava ja monipuolinen työ, siis työn itsensä sisältö ja työn kautta uuden oppiminen, mutta myös se, että organisaatiokulttuuri on myönteinen ja arvopohjaltaan omiin arvoihin sopiva. Työmotivaatio voi olla riippuvainen myös yrityksessä nähtävissä olevasta urapolusta. Jo rekrytointitilanteesta lähtien on varmistettava, että molempien odotukset työstä kohtaavat, mutta samalla myös nähdä yhdessä urapolun mahdollisuudet.

Kyvykkyyksien ja osaamisen johtaminen on siis yrityksen menestyksen kannalta tärkeä asia, mutta samalla se koetaan haastavaksi johtamisen osa-alueeksi. Moderni tapa määritellä oma asemansa markkinassa, on sitouttaa verkostoa, kumppaneita ja asiakkaita keskusteluun omasta kilpailukyvystä, niin nykyisestä kuin tulevastakin. Näin verkostojen ja kumppanuuksien merkitys nousee vahvaksi tekijäksi myös osaamisen johtamisen alueella. Sitoutuneet kumppanit ovat vahva tuki organisaation määritellessä omia tulevaisuuden kyvykkyyksiään ja niiden toteuttamisessa tarvittavaa osaamista.

Strategiset kyvykkyydet ja osaaminen -teema liittyy Savoniassa käynnistettyyn kehittämisprosessiin, missä osaamista ja sen johtamista tarkastellaan kokonaisuutena, ja luodaan uutta toimintamallia yhteistyöhön työelämän kanssa. Blogisarjassa pohditaan teemaa eri näkökulmista ja seurataan kehittämistyön eri vaiheita.

Jenni Toivanen, jatkuvan oppimisen johtaja

Antti Iire, tutkimus- ja kehityspäällikkö

Wanted: vaikuttavaa viestintää!

Yksi lempikirjailijoistani, Frances Mayes, aloittaa mainion teoksensa Vaellusvuosi W. S. Mervinin sitaatilla: Me olemme liikkeellä olevia sanoja, emme pysähtyneiden ihmisten kirjoituksia. Kuinka viestintämme pysyy liikkeessä, nuuskii tuoreita suuntia ja saa jalkansa olennaisten ovien rakoon? Millaista on se vaikuttava viestintä, jonka perään nyt niin kovaan ääneen huudellaan?

Savonia-ammattikorkeakoulun visiona on olla vastuullisesti vaikuttavin ammattikorkeakoulu 2030. Savonian toiminta- ja johtamiskulttuurin lähtökohtana on olla arvojensa mukaisesti luotettava, rohkea ja yhteisöllinen.

Vaikuttava viestintä syntyy aidoista sisällöistä: ihmisistä, ilmiöistä, yhteistyöstä, tutkimustuloksista, kehittämishankkeista, opetus- ja oppimisoivalluksista, arjen kohtaamisista ja töiden soljumisesta. Vaikuttavaa viestintää synnytetään siellä missä itse toiminta tapahtuu – viestintäväen tehtävänä on tarjota väyliä, keinoja ja tukea viestien välittämiseen. Vaikuttavuus on siis viestintää ja vuorovaikutusta!

Viestintään panostaminen on strateginen linjaus, jota kohti askelletaan koko yhteisön toimintakulttuuria jumppaamalla – viestintä ei ole vain viestintäyksikön vaan koko organisaation harteilla.

Huomiotaloudessa näkyvyys on olemassaolon perusedellytys. Voi siis sanoa, että vaikuttavuus syntyy näkyvyyden kautta. Koen, että ammattikorkeakouluilla on edessään iso harppaus yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistujana – meillä on sanamme sanottavanamme niin kansallisten kuin globaalienkin viheliäisten ongelmien ratkaisijana.

Vaikuttava viestintä on osallistumista yhteiskunnallisen kehittämisen foorumeille. Asiantuntijoita ja tuoretta näkemystä kaivataan yhteiskunnan kaikille sektoreilla: tekniikan, liiketalouden, luonnonvara-alan, kulttuurin, matkailu- ja ravitsemisalan sekä sosiaali- ja terveysalan tiimoilta.

Peräänkuulutan ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tunnistamista ja todentamista sekä toimijoidemme entistäkin vahvempaa osallistumista yhteiskunnan monipuoliseen rakentamiseen.

Aluekehitystä edistävä ja alueen elinkeinorakennetta uudistava soveltava tutkimustoiminta sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminta ovat ilmeisiä vaikuttavauudestamme viestimisen sektoreita. Meidän täytyy entistä vahvemmin pitää ääntä myös korkeakoulututkintoon johtavan opetuksen, jatkuvan oppimisen sekä ammattikorkeakoululaissakin esille nostetun taiteellisen toiminnan puolesta.

Toivon, että me Savonialla olemme liikkeellä olevia, vaikuttavia, yhteisöllisiä, rohkeita ja näkyviä sanoja kaiken sen puolesta, mitä pidämme tärkeänä!

Anne Heikkinen, viestintäpäällikkö

Muutoksen tuulet – onko sittenkään?

Ammattikorkeakoulut juhlivat 25-vuotista taivaltaan vakinaisina ammattikorkeakouluina. Ammattikorkeakoulujen suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1991. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat uuden korkeakoulun opinnot syksyllä 1992.

Vuosien varrella olen tavannut usein eri tilanteissa juuri näitä ammattikorkeakoululaitoksen niin sanottuja koekaniineja. Termi on sinällään kuvaava, koska tosiasiassa me nuoret ammattikorkeakoulujen suunnittelijat ja opettajat emme itsekään alussa tienneet ja olleet varmoja siitä, mitä uudessa uljaassa koulussa tuli painottaa ja mikä oli profiilimme.

Yksi asia oli kaikille selvä, olimme uuden äärellä. Emme olleet yliopistoja, emmekä ammattikouluja. Olimme siinä välissä. Päätavoite oli koko Suomen ammatillisen koulutuksen tason ja laajuuden nostaminen eurooppalaiselle tasolle.  

Alkuaikojen opiskelijoiden ja opettajien välille syntyi rennot ja luottamukselliset suhteet. Tehtiin yhdessä uutta, tehtiin historiaa.

Vaikka opetussuunnitelmat vaihtuivat nopeaan tahtiin, ei opiskelijoille jäänyt epämiellyttäviä muistikuvia. Toki aika kultaa muistot. Vähän kuin vahingossa valmensimme heitä jatkuvaan oppimiseen, niin kuin nykyään on tapana sanoa, mikä on myös selviämisen ja pärjäämisen edellytys.

Kieltämättä onhan se palkitsevaa, kun huomaa näiden 90-luvun ammattikorkeakoulun alumnien menestyvän hyvin. Suuri osa heistä on päällikkö-, esimies-, johto-, suunnittelija- ja asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Eli juuri niissä töissä, johon ammattikorkeakoulutuksen tuleekin johtaa.

Uusi koulutusjärjestelmä oli sen verran kummajainen, että kustantajilla ei ollut sopivaa kirjallisuutta ja oppikirjoja ammattikorkeakoulujen opetukseen. Niinpä kirjoitimme niitä itse. 

Yhteiskunta ja hallinto -kirjamme (1995) julkaisi WSOY. Vähitellen kehitimme myös omaa kaupallista julkaisutoimintaa Pohjois-Savon ammattikorkeakouluun eli nykyiseen Savoniaan. Julkaisimme ensimmäisenä yrittäjyyden, johtamisen ja myynnin oppikirjoja. Savolaiset ruoka- ja keittokirjat olivat myyntimenestyksiä saaden julkisuutta kymmenissä valtakunnan medioissa.

Olimme ensimmäinen ammattikorkeakoulu Suomessa, jolla oli näin laaja ja monipuolinen kaupallinen julkaisutoiminta.  Vihdoin opetus- ja kulttuuriministeriö noteerasi korkeakoulujen henkilöstön tuottamat julkaisut jopa rahoitusmittarin arvoiseksi. 

Ammattikorkeakoulut ovat koko sen olemassaolonsa eläneet muutoksessa, niinpä nykyiset uudistukset ketteryys- ja työelämävaatimuksineen ovat olleet meillä aina arkea. 

Kaija Sääski, yrityspalvelujohtaja

Ammattikorkeakoulun alueellinen vetovoima

Kevään yhteishaun lähestyessä tuhannet nuoret pohtivat jälleen tulevaisuuden opiskelupaikkaansa. Lukuisat hakukohteet tarjoavat vaihtoehtoja niin koulutusalan, tutkinto-ohjelman kuin opiskelumuodon suhteen. Etenkin viimeisen kahden vuoden aikana monimuoto-opiskeluna järjestettävien hakukohteiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa. Samalla näiden suosio on hakijoiden keskuudessa säilynyt vahvana. Syynä kehitykseen on esitetty muun muassa ikäluokkien pienentymisen myötä kiristynyttä kilpailua opiskelijoista. Tässä blogissa tarkastellaan pohjoissavolaisten hakijoiden käyttäytymistä kevään yhteishaussa viimeisen kuuden vuoden aikana.

Savonmaa mansikka, muu maa mustikka

Vahvana alueellisena toimijana Savonia on riippuvainen oman maakunnan hakijoista. Tarkasteluajanjakson (vuodet 2015-2020) aikana kevään yhteishaussa Savonian ensisijaisista hakijoista 56-60% oli Pohjois-Savosta. Valituista ja sitä kautta opiskelupaikan vastaanottaneista tämä osuus oli hieman alhaisempi eli 51-58%.   Pohjoissavolaisten hakijoiden suhteellisessa määrässä ei viimeisen kuuden vuoden aikana ole tapahtunut merkittävää muutosta eikä myöskään ole mahdollista havaita selvää trendiä suuntaan tai toiseen.

TAULUKKO 1 Pohjoissavolaisten hakijoiden osuus kevään yhteishaussa (%)

Tarkasteltaessa hakijoiden taustoja, voidaan alla olevasta taulukosta havaita, että ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on vuosina 2015-2020 vaihdellut välillä 62-71%. Mielenkiintoinen ero voidaan huomata vertailtaessa ylioppilaiden osuutta Savoniassa opintonsa aloittaneiden pohjoissavolaisten ja muualta tulleiden opiskelijoiden välillä. Vuoden 2020 kevään yhteishaussa ylioppilaiden osuus Savoniassa opintonsa aloittaneista oman maakunnan opiskelijoista oli noin 50% kun vastaava osuus muualta tulleista oli 65%. Näyttää siis siltä, että lukiotaustaisten valmius siirtyä opiskelemaan oman kotimaakuntansa ulkopuolelle on suurempi kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneilla.

TAULUKKO 2 Ylioppilaiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista (%)

Mistä Pohjois-Savoon tullaan?

Syksyllä 2020 Savoniassa opintonsa aloittaneista Pohjois-Savon jälkeen eniten opiskelijoita tuli Keski-Suomen, Etelä-Savon sekä Uudenmaan maakunnista. Viimeisen kuuden vuoden aikana ei alueen vetovoimassa voida tässä suhteessa nähdä tapahtuneen merkittäviä muutoksia. Kiinnostavien tutkinto-ohjelmien ohella myös maakunnan ja opiskelukaupungin vetovoimalla on suuri merkitys opiskelupaikan valinnassa.

TAULUKKO 3 Savoniassa opintonsa aloittaneiden kotimaakunta (%)

Onko ruoho aidan takana vihreämpää?

Niin yllättävää kuin se onkin, myös moni pohjoissavolainen muuttaa toisella paikkakunnalle aloittamaan ammattikorkeakouluopintojaan. Vuosien 2015-2020 aikana kevään yhteishaun tuloksena noin 1200-1400 pohjoissavolaista on aloittanut amk-opintonsa. Suosituimpia opiskelumaakuntia kotimaakunnan jälkeen olivat viime vuonna opintonsa aloittaneilla Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kainuu sekä Pohjois-Karjala. Hienoisena yllätyksenä voidaan pitää sitä, että Pirkanmaan osuus oli ainoastaan 1,7% vaikka Tampereen maine opiskelukaupunkina on vahva. Myös Uudenmaan osuutta (3,4%) voidaan pitää melko alhaisena, vaikka alueella toimii useita suuria ammattikorkeakouluja. Vuoden 2020 kevään yhteishaun tuloksena Pohjois-Savossa amk-opintonsa aloitti 663 muualta Suomesta tullutta opiskelijaa, kun vastaavasti pohjoissavolaisia aloitti amk-opintonsa toisaalla 539. Amk-koulutuksen osalta Pohjois-Savo on siis tässä suhteessa nettovetovoimainen.

TAULUKKO 4 Pohjoissavolaiset opintonsa aloittaneet amk-opiskelijat maakunnittain (%)

Valhe, emävalhe, tilasto

Tilastoja tulkitessa tulee aina muistaa se, että pelkät luvut eivät paljasta niiden taustamuuttujissa tapahtuneita muutoksia. Nyt esillä olleen tarkasteluajanjakson aikana ammattikorkeakoulujen hakukohteissa on tapahtunut paljon niin määrällisiä kuin sisällöllisiä muutoksia. Myös koulutusalojen ja tutkinto-ohjelmien välillä on suuria eroja, mitä nyt tarkastelussa olleet kokonaisluvut eivät paljasta. Mielenkiintoisia kysymyksiä lähitulevaisuuteen kuitenkin riittää. Tapahtuuko esimerkiksi korkeakoulukentässä polarisaatiota, jossa vahvojen opiskelukeskittymien asema entisestään vahvistuu ja vastaavasti pienempien keskusten vetovoima heikkenee? Toinen kiinnostava kysymys on se, väheneekö alueellisen koulutustarjonnan rooli monimuoto- ja verkko-opintoina suoritettavien tutkintojen lisääntymisen myötä?

Esa Viklund
koulutusjohtaja

Koronaturvan lyhyt historia

Helmikuussa 2020 Wuhanin kadut hiljenivät. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi 11.3.2020. Heti hiihtoloman jälkeen Savoniassa koottiin ryhmä, joka kokoontui alkuaikoina jopa kahdesti päivässä. Ryhmää alettiin kutsua koronaturvaryhmäksi tai lyhyesti koronaryhmäksi.

Maaliskuun 2020 toisen viikon ajan koronaryhmä pyrki saamaan kokonaiskuvan koronasta ja sen vaikutuksista Savonian toimintoihin. Koronajohtamisessa keskeistä oli taata Savonian perustoimintojen jatkuminen ja tehdä tarpeelliset toimenpiteet koronatartuntojen estämiseksi. Valtioneuvoston antaman suosituksen mukaan korkeakoulut siirtyvät etäopetukseen koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi 18. maaliskuuta 2020.

Olimme tilanteessa, jossa viikon varoitusajalla siirryttiin etäopetukseen ja etätyöhön. Tilannekuvaa päivitettiin koko ajan ja illat katsottiin telkkarista mitä kaikkea tämä tarkoittaa. Epävarmuus tulevasta oli käsin kosketeltavaa. Järjestimme alusta lähtien useita koko henkilöstölle suunnattuja tiedotustilaisuuksia, joissa rehtori kertoi Savonian toimenpiteistä.  Viestinnässä käytimme myös sähköpostia, henkilökunnan intranetiä Santraa, opiskelijoiden intranetiä Reppua ja tekstiviestejä.

Yksi kevään suurimmista haasteista oli Savonian opiskelijoiden kotiuttaminen. Useita kymmeniä opiskelijoita oli harjoiteluissa tai vaihdoissa eri puolilla maapalloa, joten jouduimme nimi nimeltä miettimään, miten kotiutuminen voitaisiin toteuttaa turvallisesti. Tässä vaiheessa otimme käyttöön matkaturva@savonia.fi sähköpostin, jotta sähköpostiliikenne voitiin paremmin hoitaa.

Talous sukelsi, mutta koronatilanne näytti kuitenkin vakautuvan huhtikuussa. Oli merkkejä siitä, että kesää kohti mennään parempaan suuntaan ja niin kävi. Kesäkuussa pidimme koronaturvajärjestelyin toteutetut pääsykokeet kampuksella ja niiden toteutus onnistui hyvin.

Syksyyn 2020 Savonia lähti hybridimallilla, jossa Savonian kampukset olivat auki, mutta osa opetuksesta annettiin verkon kautta etänä. TKi-toiminta, liiketoiminta ja palvelut pyrittiin järjestämään kampuksilla koronatilanteen mahdollistamassa laajuudessa.

Syyskuussa koronaryhmän toiminta muuttui taas hektiseksi, kun ensimmäinen koronapositiivinen opiskelija osallistui opetukseen kampuksella ja tartuntatautiviranomaiset määräsivät koko ryhmän karanteeniin. Oli ilta, mutta koronaryhmä saatiin koolle vajaassa tunnissa ja sovimme, miten edetään.

Sittemmin olemme käsitelleet neljä muutakin tapausta, joissa koronapositiivinen henkilö on ollut kampuksella, mutta vielä olemme välttyneet jatkotartunnoilta. Tartuntatautilääkärin koronasoiton jälkeen puhelin ja tekstiviestit ovat osoittautuneet nopeimmaksi viestintäkanavaksi.

Aktiivisten toimenpiteiden ohella koronaryhmän työstä iso osa on tilannekuvan hahmottamista, ennakointia ja viestintää. Ennakointia toteutamme antamalla erilaisia ohjeita ja menettelytapoja. Edelleen matkaturvaan tulee lähes päivittäin kysymyksiä, joihin vastaamme kiireisissä tapauksissa jo samana päivänä, mutta viimeistään seuraavassa koronaryhmän kokouksessa.

Ensimmäiset koronarokotteet annettiin Suomessa 27.12.2020 ja luotamme rokotusten etenevän ripeästi. Tällä hetkellä uskomme vahvasti siihen, että rokotukset etenevät ja palaamme normaaliopetusrytmiin 1.9.2021 vaikka nyt osan kevättä joudummekin etäilemään.

Seppo Lyyra

Turvallisuusjohtaja

Savonian aakkoset

Jokaiseen ammattialaan liittyy oma ammattikielensä, joka eroaa yleiskielestä. Ammattikieli on erikoiskieli, jota voi myös jargoniksi kutsua. Jargonilla on negatiivinen sävy. Se johtunee siitä, että asiantuntijat käyttävät käsitteitä, jotka ovat vain heille tuttuja. Muut eivät niitä välttämättä ymmärrä ja heille tulee tunne ulkopuolisuudesta.  

Wikipediassa jargonista todetaan seuraavaa: 

J”argon (ransk. jargon; mongerrus, siansaksa) on jonkin ryhmän tai yhteisön ammatti- tai erikoiskieli. Jargonia tavataan esimerkiksi monien harrastusten tai ammattien harjoittajien, kuten lääkäreiden, puheessa. Jargon voi tarkoittaa myös sekavaa tai jokeltavaa puhetta, josta on vaikeaa saada selvää. Erikoiskielenä jargon helpottaa asiantuntijoiden keskinäistä viestintää, kun pitkät ja hankalat termit voidaan korvata lyhyemmillä, mutta alan piirissä silti täsmällisillä vastineilla. Yhteinen erikoissanasto voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toisaalta sulkea sanastoa tuntemattomat ulkopuolelle. “ 

Savonia on monialainen ammattikorkeakoulu, jossa koulutuksen ammattikielen lisäksi opiskelija tutustuu myös opiskelemansa alan ammattikieleen. Agrologi- ja muotoilijaopiskelijat saavat olla tarkkana siitä, että onko kyseessä sian jalat vai jalansijat.  

Meillä Savoniassa ei vastuu jää kuulijalle. Haluamme toimia vastuullisesti, joten tässä Savonian aakkoset: 

A= Alpa eli aloituspaikka (Aloituspaikkamäärä kertoo sen, kuinka monta opiskelijaa valitaan aloittamaan koulutus.) 

B= Bachelor of (Englanninkieliset tutkintonimikkeet alkavat sanalla Bachelor, esimerkiksi Bachelor of Engineering on suomeksi insinööri AMK.) 

C= Cafe Savotta (Opiskelijakunnan ylläpitämä kahvila Microkadun kampuksella.) 

D= Degree programme (Suomeksi koulutus/tutkinto-ohjelma eli arkikielessä koulutus.) 

E= Ensikertalaiskiintiö (Aloituspaikoista osa suunnataan hakijoille, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa korkeakoulussa eikä myöskään korkeakoulututkintoa suoritettuna.) 

F= Flyer (Koulutusesite) 

G= GPTW (Great Place To Work. Savonia on saanut kahtena vuotena peräkkäin GPTW-sertifioinnin tunnustuksena hyvän työpaikan rakentamisesta.) 

H= Hakukohde (Koulutus, johon voi hakea opiskelemaan.) 

I= Iisalmen kampus (Savoniassa voi opiskella kolmella eri paikkakunnalla: Iisalmessa, Varkaudessa ja Kuopiossa. Kampuksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulun tiloja.) 

J= Jatkuva haku (Jos suoritat Savonian avoimessa ammattikorkeakoulussa ensimmäisen vuoden opinnot, voit hakea joustavasti tutkinto-opiskelijaksi.) 

K= Kampussydän (Microkadun kampuksen keskeinen tila, jossa on tilaa tapahtumille ja sieltä löytyy mm. opiskelijapalvelut ja Cafe Savotta). 

L= Lisäaika (Opinnoille myönnetty jatkoaika.) 

M= Mava (Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille.) 

N= Nuorten koulutus (Vielä muutama vuosi sitten koulutuksia jaoteltiin nuorten koulutuksiin ja aikuiskoulutukseen. Se on taaksejäänyttä. Koulutukset ovat ihan kaikenikäisille. Tällä hetkellä koulutuksia jaotellaan toteutustavan mukaan. Päiväopetuksessa on enemmän lähiopetusta kuin monimuotototeutuksessa. Molemmissa on kaikenikäisiä opiskelijoita.) 

O= OPS (Opetussuunnitelma, jossa määritellään koulutuksen sisältö ja tavoitteet. Opetussuunnitelma koostuu opintojaksoista.) 

P= Portaali (Savonian nettisivut, josta löydät paljon hyödyllistä tietoa koulutuksistamme, palveluistamme ja TKI-toiminnastamme.) 

Q= Q (Kuten James Bondeissa, niin myös Savoniassa on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jota harvemmin kyllä Q-nimellä kutsutaan. Tavallisempi ilmaus on TKI-toiminta.) 

R= Ristiinopiskelu (Opiskelijalla on mahdollisuus opiskeluaikanaan suorittaa opintoja myös muista ammattikorkeakouluista.) 

S= Suoritusmerkintä (Kun opiskelija on opiskellut opintojakson tavoitteiden mukaisesti, se arvioidaan ja siitä laitetaan opintorekisteriin suoritusmerkintä.) 

T= Tutkintosääntö. (Ammattikorkeakoululain ja asetuksen jälkeen seuraavaksi vahvin ohjeistus, jolla säädetään ja ohjataan ammattikorkeakoulun toimintaa.) 

U= Uraohjaus (Opinto- ja uraohjauksella tuetaan opintojen etenemistä ja asiantuntijaksi kehittymistä.) 

V= Vaihtari (Vaihto-opiskelija on tullut yleensä lukukaudeksi- tai vuodeksi opiskelemaan Savoniaan ulkomaisesta korkeakoulusta. Myös Savoniasta voi lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille.) 
 
W= Wilma (Järjestelmä, josta opiskelija näkee oman lukujärjestyksen ja tietonsa opintoihin liittyen. Wilman avulla voi ilmoittautua opintojaksoille ja tehdä mm. opiskelusuunnitelman.) 

X= Xylitol (Savonia yksi Suomen neljästä ammattikorkeakoulusta, jossa voi opiskella suuhygienistiksi.) 

Y= YAMK (Lyhenteellä tarkoitettaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkinto on AMK.) 

Z= Zoom (Videoviestintäpalvelu, jonka avulla hoidetaan mm. etäopetusta.) 

Å= Åland (Savonia tekee tiivistä yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Savonian opintojaksot ovat vuosia olleet suosituimmat ristiinopiskelussa eli muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden keskuudessa. Yksi Suomen ammattikorkeakoluista sijaitsee Ahvenanmaalla.  

Ä= Äimänkäki (Heitä näkee välillä kampuksella ihastelemassa kauniita ja toimivia tiloja. Äimänkäki on henkilö, joka tuntee olevansa hämmentynyt.) 

Ö= Ökysti (Olemme Savoniassa kuulleet tätä nuorten käyttävän halutessaan painottaa jonkin määrää tai tärkeyttä. Savonian vastine tälle on “merkittävästi” ja sitä käytämmekin ökysti.) 

Kirjakieli, yleiskieli, selkokieli, puhekieli, ammattikieli. Taitava kielenkäyttäjä osaa valita sopivan kielen tilanteen mukaan. Yleiskielellä viitataan kirjoitettuun kieleen. Sen rinnalla on käsite yleispuhekieli, jolla viitataan kaikille yhteiseen puhuttuun kieleen. Yleiskieli ja yleispuhekieli ovat sopimuksiin perustuvia; niistä on tehty ohjeet. Niitä opetetaan koulussa ja käytetään julkisissa yhteyksissä.  Selkokielessä on lyhyemmät lauseet ja helpommat lauserakenteet kuin yleiskielessä.  Selkokielessä vaikeat käsitteet selitetään auki tekstin yhteydessä.  
 
Jatkossa siis enemmän selkokieltä vähemmän jargonia! 

Ökysti aurinkoisia kevätpäiviä toivottaa  

Anne Koskela 
opiskelijapalvelujohtaja 

Nolottaako? Niin minuakin, mutta keksin itseni vähättelyä vastaan yksinkertaisen lääkkeen

Olen viime aikoina pohtinut paljon omaa osaamista ja sen esille tuomista.  Pohdintani sai alkunsa viimeisimmässä kehityskeskustelussa, jossa esimieheni kysyi, onko osaamiseni mielestäni kaikilta osin käytössä. Rehellisyyden nimissä vastasin kysymykseen, että ei ehkä ole. Syykin tähän vastaukseen oli itselleni jo selvä, introverttina luonteena (vaikkakin sosiaalisena sellaisena) en aina osaa tai uskalla tuoda omaa osaamistani riittävästi julki.  Tiedän kyllä, että minulla on takataskussa monenlaista organisaation kannalta hyödyllistä osaamista. Kuitenkin ajattelen, että on aina joku, joka osaa asiat vielä paremmin. Ainakin se joku on vähän rohkeampi ja saa paremmin äänensä kuuluviin. Selvästikään en ole asian kanssa yksin ja onneksi siihen löytyy ratkaisuja.

Milma Arola pohtii Opettaja-lehden (28.1.2021) kolumnissaan osuvasti ”Mitä lääkkeeksi osaamisen nolosteluun?” Arolan kolumnissa viitataan Sitran Elinikäinen oppiminen Suomessa -kyselyyn, jonka mukaan omasta osaamisesta puhuminen ei ole suomalaisille helppoa. Lääkkeeksi osaamisen nolosteluun Arola nostaa menestyville työyhteisöille tyypillisen psykologisen turvallisuuden, jossa monenlaista osaamista kunnioitetaan ja kommunikointi on avointa ja palautetta annetaan. Aihe on paljon esillä myös Savonia-ammattikorkeakoulussa, jossa osaaminen ja sen näkyväksi tekeminen on nostettu keskeiseen rooliin uudessa strategiassa.

Savonian strategia kuvio 2021-2024

Kuinka oma osaaminen voidaan tunnistaa ja saadaan tuotua esille?  

Lääkkeeksi nolostelua vastaan Arola mainitsee kolumnissaan kaverin kehumisen. Uskomme osaamiseemme itsekin, kun joku toinen kehuu ja kannustaa. Mielestäni tässä asiassa myös esimiehen rooli on erityisen tärkeä. Taitava esimies osaa rohkaista ja saa esiin myös työntekijän piilossa olevan osaamisen. Osaamista kannattaa myös pohtia yhdessä työkaverien tai tiimin jäsenten kesken. Oma osaaminen nähdään helposti itsestäänselvyytenä ja kuvitellaan, että kaikkihan tämän taidon osaa. Todellisuudessa näin ei läheskään aina ole.

Omalla kohdallani lähdin työstämään osaamistani näkyvämmäksi kirjoittamalla ylös kaikki oleelliset työelämän varrella opitut taidot. Tässä sovelsin ystäväni coaching-valmennuksessa ehdottamaa elämänviiva-työkalua ja tein oman osaamisen viivan. Listauksen avulla sain tärkeimmät vahvuudet ja kehittämistä vaativat osa-alueet selkeästi näkyviin yhdelle sivulle, jolloin niitä on myös helpompi hyödyntää ja kehittää. Listausta voi käyttää jatkossa vaikkapa kehityskeskusteluissa ja sama konsepti toimii yhtä lailla myös tiimin osaamisen määrittelyyn.

Kuten hyvässä työpaikassa kuuluukin, osaaminen ja sen näkyväksi tekeminen eivät ole Savoniassa vain strategiaan kirjoitettu lause. Sen eteen tehdään töitä. Savoniassa onkin parhaillaan käynnistymässä kehittämisprojekti liittyen strategiseen kyvykkyyksien ja osaamisen kehittämiseen, joten kuulemme varmasti aiheesta vielä paljon lisää. Odotan innolla projektin tuotoksia ja siitä koituvaa hyvää Savonialle ja alueen yrityksille.

Anne Patrikainen
Johdon assistentti
Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonian hiilijalanjälki 3 659 403 hiilikiloa

Kuukausi sitten ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene julkaisi Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu – Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman. Ohjelman ovat hyväksyneet kaikki 24 ammattikorkeakoulun rehtoria.

Aiheeseen liittyviä kuvituskuvia.

Keskeistä tuossa ohjelmassa on se, miten ammattikorkeakoulut kasvattavat kädenjälkeämme yhteiskunnan kehityksessä ja toisaalta, miten pienennämme toimintamme jalanjälkeä. Vieraammaksi käsitteeksi jäänyt kädenjälki tarkoittaa vaikuttavuutta, jolla ammattikorkeakoulujen koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tuottama osaaminen muuttaa yhteiskuntaa ja työelämää. Tästä esimerkkinä on Savonian strategiassa näkyvä Human Security, inhimillinen turvallisuus –painotus.

Hiilijalanjäljen pienentäminen on tärkeä osa ratkaisua kamppailussa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi. Jalanjälkeämme vähennämme siten, että olemme hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi ovat ammattikorkeakoulut tehneet yhteisen laskentamallin ja sitoutuneet seuraamaan päästövähennystoimenpiteiden vaikutusta.

Savonian hiilijalanjäljen laskenta vuodesta 2019 on juuri valmistunut. Ministeriön ohjauksen mukaan mukana laskentaan otettiin kiinteistöjen ja työmatkustamisen hiilijalanjälki. Vuonna 2019 Savonian yhteisen laskentaperusteen mukainen hiilijalanjälki oli 3 659 403 kgCO2.

Vuosi 2019 laskennan nollavuotena on hyvä, koska koronavuosi 2020 tulee muodostamaan merkittävän poikkeuksen myös hiilikuormaan. Savonian hiilijalanjäljestä 24% syntyi matkustamisesta ja loput kiinteistöistä. Matkustamisessa 

savonialaisten yhteenlaskettu lentokilometrien määrä oli noin 2,2 miljoonaa kilometriä, josta tuli peräti 87 % koko matkustamisen hiilijalanjäljestä. Vuonna 2020 korona on muuttanut tilanteen täysin toisenlaiseksi, vaikka laskentaa ei vielä ole tehtykään.

Kiinteistöjen osalta on myös mielenkiintoista havaita, että yli puolet vuoden 2019 hiilijalanjäljestä tuli Opistotien kiinteistöstä. Myös tästä näkökulmasta luopuminen Opistotien kiinteistöstä vie meidät lähemmäs hiilineutraalia ammattikorkeakoulua.

Kannustan meitä kaikkia tutustumaan Arenen Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu julkuisuun.

Vuodesta 2030 eteenpäin ammattikorkeakoulut ovat ilmastopositiivisia toiminnoissaan. Lähtökohtana on, että päästöjen vähentäminen on ensisijaista ja välttämätöntä. Hiilinieluja, uusiutuvan energian tuotantoa ja muita keinoja on lisättävä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja etenemiseksi ilmastopositiiviseksi.

Seppo Lyyra
Talousjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kolme vuotta uraseurantaa – analyysin aika

Korkeakoulujen rahoitusmallien tarkoituksena on vahvistaa oppilaitosten toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Ammattikorkeakoulujen uudistettuun rahoitusmalliin lisättiin vuoden 2021 alusta alkaen uutena indikaattorina laadullinen työllistyminen. Käytännössä tämän mittaaminen toteutetaan viisi vuotta sitten valmistuneille suunnatulla Uraseuranta-kyselyllä. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2013 valmistuneille ja tänä syksynä toteutettiin kyselyn kolmas kierros, jonka seurauksena uraseurantatietoa on nyt kerätty vuosina 2013-2015 valmistuneilta. Kysely toteutetaan valtakunnallisesti keskitetysti, ja vastausprosentiksi muodostui 34%.

Uraseurantakyselyssä selvitetään vastaajan tyytyväisyyttä suoritettuun tutkintoon, työuralla etenemistä ja oman osaamisen ja nykyisen työn vastaavuutta. Kukin alue jakautuu noin 10 väittämään, joihin vastaan asteikolla 1-6 (täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä). Ammattikorkeakoulun on tärkeää saada tietoa vaikuttavuudestaan ja tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään on yksi keskeisiä vaikuttavuuden mittareita.

Tyytyväisyys tutkintoon

Tiedusteltaessa tyytyväisyyttä suoritettuun tutkintoon pyydetään vastaajia arvioimaan mm. miten paljon työnantajat arvostavat tutkintoa, miten tyytyväinen vastaaja kokonaisuudessaan on suorittamaansa tutkintoon tai suosittelisiko vastaaja koulutusta muille. Kysymysryhmän osalta sekä kaikkien ammattikorkeakoulujen että Savonian keskiarvo on 4,1. Erot ammattikorkeakoulujen välillä ovat niin tässä kuin muissakin kysymysryhmissä erittäin pieniä, sen sijaan koulutusalojen ja tutkinto-ohjelmien välillä voidaan havaita merkittäviäkin eroja. Savonian koulutusaloista kaikkein tyytyväisimpiä tutkintoonsa ovat luonnonvara-alalta valmistuneet, joiden vastausten keskiarvo on 4,6. Tämä on samalla koulutusalan korkein arvo koko Suomessa.  

Oman osaamisen ja työn vastaavuus

Tarkasteltaessa sitä, kuinka vastaaja kokee kykenevänsä hyödyntämään ammattikorkeakoulussa hankittua osaamista nykyisessä työssään ja miten työn vaativuustaso vastaa koulutusta, Savoniasta valmistuneiden arviot ovat tarkasti samalla tasolla (4,3) kaikkien ammattikorkeakoulujen keskiarvojen kanssa. Voidaan siis todeta, että keskimäärin ammattikorkeakoulututkinnon tuottama osaaminen vastaa hyvin työelämän tarpeita. Kun kysymyksiä tarkastellaan alakohtaisesti, voidaan kuitenkin havaita merkittäviä eroja. Selvästi keskimääräistä vahvemmin koulutuksen koetaan vastaavan työelämän osaamistarpeisiin musiikin- ja tanssin, luonnonvara-alan sekä sosiaali-ja terveysalan koulutuksissa. Vastaavasti matkailu-ja ravitsemisalan ja muotoilun koulutuksissa kokemustaso on jonkin verran alhaisempi.

Opinnoissa saadut taidot

Uraseurantakyselyn kolmannessa osiossa tarkastellaan tarkemmin sitä, kuinka erilaiset tutkinnon tuottamat valmiudet koetaan riittäviksi suhteessa omaan työhön. Tarkasteltaessa kaikkien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden vastauksia, kiinnittyy huomio siihen, että ylivoimaisesti alin tulos on yrittäjyystaitojen kohdalla ja toiseksi alin kehittämisosaamisessa. Tätä voidaan pitää osin jopa huolestuttavana. Savonia-tasoisessa tarkastelussa koulutusaloittain hyvin mielenkiintoinen huomio on se, että kaikkein matalimman arvion yrittäjyystaitojen vastaavuudesta suhteessa omaan työhön antavat musiikin- ja tanssin (2,2) sekä sosiaali-ja terveysalan (2,4) opiskelijat. Kehittämisosaamisen osalta huomio kiinnittyy erityisesti siihen, että musiikin ja tanssin (2,7) jälkeen toiseksi alin arvio osaamisen riittävyydestä on tekniikan alalta valmistuneilta (3,5). Sekä yrittäjyys- että kehittämisosaamisen osalta parhaiten tutkinnon tuottaman osaamistason kokivat tämän hetken työtehtäviensä tarpeita vastaavaksi agrologin tutkinnon suorittaneet (4,5 ja 4,3).

Uraseurantakyselyn hyödyntäminen

Uraseurantakyselyyn liittyen kriittistä keskustelua on käyty lähinnä kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin siitä, tuottaako kysely sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä ja toiseksi siitä, onko uraseurantakyselyn liittäminen osaksi ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia mielekästä?

Viisi vuotta sitten valmistuneiden osalta kyselyn perusteella voidaan toki arvioida sitä, kuinka hyvin opetussuunnitelmatyö on onnistunut noin kymmenen vuotta sitten. Vastaajan tyytyväisyys tutkintoon indikoi tätä varmasti varsin hyvin.  Ehkä kuitenkin merkittävin informaatio syntyy tarkasteltaessa, miten tutkinnon tuottama osaaminen tukee juuri tämän hetken työtehtäviä. Tässä suhteessa esimerkiksi edellä esitetyt havainnot yrittäjyys- ja kehittämisosaamiseen liittyen mahdollistavat nopeatkin toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa parhaillaan opiskelevien ja lähiaikoina valmistuvien työelämävalmiuksiin.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa uraseurantakyselyn tulokset pisteytetään laadulliseen työllistymisen indikaattoriin. Rahoitusmallissa huomioitavien kysymysten keskiarvon vaihteluväli on ammattikorkeakoulujen välillä erittäin pieni (3,9-4,1). Ammattikorkeakoulujen monialaisuus tasaa tehokkaasti keskiarvoja ja näin käytännössä ainut rahoitukseen vaikuttava tekijä onkin kyselyn vastausprosentti, joka on kolmena ensimmäisenä kyselykertana ollut keskimäärin 34%. Ilmiö on sama kuin opintojen päättövaiheessa tehtävässä AVOP-kyselyssä, jossa viime vuosia vastausprosentti on lähennellyt sataa, tällöin toki rahoitukseen vaikuttaa ainoastaan valmistuneiden määrä.

Uraseurantakyselyn osalta voidaankin perustellusti kysyä, jättäisivätkö ammattikorkeakoulut kyselyyn pohjautuvan palautetiedon hyödyntämisen jossain suhteessa vähemmälle, jos kytkentää rahoitusmalliin ei olisi? Itse en tätä usko, vaan haluan ajatella, että ammattikorkeakouluja motivoi aito halu kehittää opetustaan ja että pystymme tarjoamaan valmistuneille mahdollisimman toimivat työkalut tulevaisuuden työelämään.

Esa Viklund
Kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu