Kevät 2020 – analyysin aika

Melkoinen kevät. Näin varmaankin moni itsekseen pohtii kesälaitumille siirtymisen lähestyessä. Syksyyn liittyvät suunnittelut ovat korkeakouluissakin jo pitkällä, tulevaisuus on edelleen utuinen mutta ilmassa on myös vahvaa toiveikkuutta tilanteen normalisoitumisesta.

Myrskyn silmässä on vaikeaa nähdä kokonaisuutta ja tässä tapauksessa sitä, mihin kaikkeen koronakevään poikkeusjärjestelyillä on ollut ja tulee olemaan vaikutusta. Päätöksiä vaikkapa kampusten käyttörajoituksista tai kansainvälisen liikkuvuuden rajoittamisesta jouduttiin tekemään nopealla aikataululla sen hetkisen tiedon ja viranomaissuositusten pohjalta.  Nyt kevätlukukauden lopun lähestyessä pystymme jo käytettävissä olevaan tietoon pohjautuen analysoimaan hieman tarkemmin poikkeusjärjestelyiden kokonaisvaikutuksia niin Savonian kuin koko ammattikorkeakoulukentän osalta. Seuraavassa vertaillaan kuluneen kevätlukukauden tilannetta viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon kolmen keskeisen muuttujan kautta. Nämä ovat tutkinto-opiskelijoiden suorittamat opintopisteet, suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, sekä työmarkkinatilanne valmistumishetkellä. Kahden ensimmäisen muuttujan osalta tarkastellaan Savonian ohella kaikkien ammattikorkeakoulujen tilannetta, työmarkkinatilanteesta vertailua pystytään tekemään ainoastaan Savonian tasolla.

mies opinnäytetyö kädessään

Opinnot ovat edenneet pääosin hyvin

Siirryttäessä käytännössä täydellisesti etäopetukseen, kannettiin niin opiskelijoiden kuin opettajienkin osalta huolta opintojen etenemisestä. Osa lähiopetusta vaativista opinnoista oli pakko siirtää tulevaan syksyyn ja myös suuri määrä jo aloitettuja ja tulevia sovittuja harjoitteluita keskeytyi tai peruuntui. Moni opiskelija joutui päivittämään henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa ja etsimään korvaavia opintoja peruuntuneiden tai siirtyneiden opintojen tilalla. Vertailtaessa tutkinto-opiskelijoiden opintopistekertymiä viime vuoden määriin, voidaan todeta, että ainakaan ammattikorkeakoulutasolla muutos ei ole ollut erityisen dramaattinen. Kevätlukukauden tutkinto-opiskelijoiden opintopistekertymä niin Savoniassa kuin koko ammattikorkeakoulukentässä on noin 95% viime vuoden vastaavasta. Opiskelijatasolla tämä vastaa keskimäärin noin kolmea opintopistettä. Näyttäisi siis siltä, että opiskelijat ovat varsin hyvin kyenneet täydentämään opintojaan muuttuneessa tilanteessa. Toki tulee muistaa, että keskiarvot eivät kuvaa yksittäisen opiskelijan tilannetta. Koulutusala- ja tutkinto-ohjelmakohtaiset erot ovat suuria ja myös opiskelijatasolla tilanteet voivat olla hyvin erilaisia.

Valmistuneiden määrissä merkittävä pudotus

Opintojen etenemistä suurempi vaikutus koronakeväällä näyttää olleen tutkinnon suorittaneiden määrään. Ammattikorkeakoulusektorilla tutkintomäärät näyttävät jäävän noin 70%:in viime kevätlukukauden vastaavista. Savoniassa valmistuneita on noin 80% vuoden 2019 kevätlukukauden määrään verrattaessa. Osassa ammattikorkeakouluja näytetään jäävän jopa noin 60% tasolle. Tutkintomäärissä tämä tarkoittaa valtakunnallisesti noin 4000 tutkinnon vähennystä viime vuoden kevääseen verrattuna. Osa pienemmästä tutkintomäärästä selittynee sillä, että vaikka opiskelija olisi halunnut valmistua kevään aikana, on tämä estynyt esimerkiksi tutkintoon kuuluvan pakollisen harjoittelun peruuntumisen myötä. Edellisten tapausten ohella pienempää tutkintomäärää selittänee myös se, että osa opiskelijoista on tietoisesti siirtänyt valmistumistaan tulevaisuuteen heikentyneiden työllistymisnäkymien johdosta.  Tämä saattaa toisaalta tarkoittaa sitä että, syyslukukauden aikana vastaavasti valmistuvien määrä tulee olemaan suhteessa suurempi. Tutkintomäärillä ja tutkintojen valmistumisella niiden laajuutta vastaavassa ajassa on ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa keskeinen rooli. Yksittäisen ammattikorkeakoulun rahoitukseen muutokset heijastuvat kuitenkin vain silloin, kun ammattikorkeakoulukohtainen muutos poikkeaa ammattikorkeakoulujen keskimääräisestä poikkeamasta.

Työllistyminen lähes ennallaan, yrittäjyydessä kasvua

Tarkasteltaessa Savoniasta valmistuneiden työmarkkinatilannetta valmistumishetkellä, voidaan vertailussa viime vuoteen todeta muutosten olevan pääosin yllättävänkin pieniä. Valmistumisvaiheessa työllisten määrä on viime vuoteen verrattuna ainoastaan 5 prosenttiyksikköä pienempi, vastaavasti työttömien määrän kasvu on 3 prosenttiyksikön tasolla. Merkittävä muutos sen sijaan voidaan havaita yrittäjinä aloittavien tai jatkavien määrässä, joka on noussut 3 prosentista 6 prosenttiin.  Työmarkkinatilanteen tarkastelu tukee aiemmin esitettyä arvioita siitä, että osa opiskelijoista on tietoisesti siirtänyt valmistumistaan tulevaisuuteen samalla odotellen työllistymismahdollisuuksien palaavan lähemmäs koronaa edeltävää aikaa.

Koska palaamme normaaliin?

Kokonaisuutena ammattikorkeakoulujen osalta voidaan todeta, että tarkastellaan sitten opintojen etenemistä, tutkintomääriä tai valmistuneiden työmarkkinatilannetta, ei mitään erityisen yllättävää näytä tapahtuneen. On selvää, että kevään poikkeusjärjestelyillä on heijastusvaikutuksia tarkastelun kohteena oleviin muuttujiin mutta vielä suurempi vaikutus on yhteiskunnan yleisellä tilanteella. Epidemiatilanteesta aiheutuneet rajoitukset ovat ajaneet valtavan määrän yrityksiä taloudellisesti haastavaan tilanteeseen ja Suomen työllisyysaste on romahtanut 72% tasolle. Samalla koko kansantalouden tilanne on synkistynyt valtion velkaantumisen ja edessä häämöttävän pitkän taantuman myötä. Tulevaisuus näyttää monelle valmistumista suunnittelevalle nuorelle vähintäänkin sumuiselta.

Nyt jos koskaan tarvitaankin uskoa tulevaisuuteen ja sitä vahvistavia toimia. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää hallituksen lisätalousarviossa päätettyä korkeakoulujen aloituspaikkojen merkittävää lisäystä koskien jo tulevana syksynä opintonsa aloittavia. Ammattikorkeakoulujen osalta tämä tarkoitti yhteensä 2200 lisäpaikkaa Savonian osuuden ollessa 110 lisäpaikkaa. Toinen vaikuttava toimenpide on ollut lähes kaikkien ammattikorkeakoulujen toteuttama jatkuvan oppimisen tarjonnan laajentaminen ja sen määräaikainen tarjoaminen maksuttomasti. Tämä onkin johtanut siihen, että suuri määrä uusia oman osaamisensa päivittämisestä kiinnostuneita on löytänyt avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnan.

Tällä hetkellä uskomme vahvasti olevamme syksyllä tilanteessa, jossa toimintaa estäviä rajoitteita on merkittävästi vähemmän. Jos ja kun näin on, pystytään keväältä siirtyneet opinnot kuromaan kiinni ja varmistamaan jokaisen opiskelijan osalta opintojen mahdollisimman häiriötön eteneminen. Tulevaisuudessa voimme sitten analysoida, kuinka kevät 2020 vaikutti korkeakoulujen tapaan toteuttaa opetustaan. 

Esa Viklund
Kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Miten korona vaikuttaa Savonian tulevaan talouskasvuun

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne muutti Savonian taloustilannetta ja näkyy yleisenä kysynnän heikkenemisenä toimintaympäristössä. Ammattikorkeakoulutoiminta on siirtynyt kevään 2020 ajaksi etätoteutuksiin ja kaikki kansainvälinen toiminta on pysähtynyt. Yrityskoulutukset ovat peruuntuneet tai siirtyneet myöhemmäksi ja uusia rahoituspäätöksiä korona-aikana tehdään aiempaa varovaisemmin.

korona business käyriä, kuvituskuva

On jopa yllättävää, että TKI-toiminnassa etenemme vielä lähes hankesuunnitelmien mukaisesti, vaikka ihan kaikkia tapahtumia ja matkoja ei ole mahdollista järjestää suunnitellusti.

On odotettavissa, että kaikkeen talouteen tulee historiallisen syvä koronakuoppa, jota paikataan useiden vuosien ajan. Myös ammattikorkeakoulujen liikevaihdon on arvoitu pienevän noin 5 %. Tästä johtuen kaikki ammattikorkeakoulut sopeuttavat toimintaansa vastaamaan supistuvaa liikevaihtoa.

Koronan jälkeiselle talouden kehitykselle voidaan nähdä neljä skenaariota V, U, W ja L.

V-mallissa talous palaa nopeasti koronaa edeltäneelle taloustasolla. Talouden lyhytaikainen notkahdus näkyy korkeakouluilla vain vuoden 2020 talousluvuissa, mutta sillä ei merkittävää vaikutusta strategiakauden rahoitukseen ja liikevaihtoon. V-mallissa Savonian liikevaihdon voi arvioida kasvavan jopa 20 % strategiakaudella joka nostaisi Savonian liikevaihdon 60 miljoonan euron tasolle.

U-mallissa taloudellinen taantuman jatkuu pitempään, mutta paluu koronaa edeltävään hyvän talouskasvun aikaa on odotettavissa. Taantuman jatkuminen vaikuttaa tulevan strategiakauden alkuun ja ensimmäisiin vuosiin liikevaihtoa vähentävästi. Erityisesti ammattikorkeakoulujen liiketoiminnan ja kansainvälisen toiminnan tulos jää strategiakauden alussa pienemmäksi kuin edellisellä strategiakaudella, mutta koronalla ei ole merkittävää vaikutusta TKI-rahoitukseen eikä toivottavasti myöskään korkeakoulujen valtiolta saamaan perusrahoitukseen.

W-mallissa talous nousee nopeasti ylös, mutta uusi koronalasku vie talouden uudelleen taantumaan. Syksylle tai ensi talvelle osuva toinen koronapiikki ei vie yhtä syvään taloudelliseen sukellukseen, mutta toisesta taantumasta nouseminen tulisi olemaan hitaampaa ja vaikeampaa. Tällöin koko strategikauden ajan näky taloudellinen epävarmuus. Voidaan olettaa, että tässä mallissa Savonian liikevaihto ei kasva vaan jää vuoden 2020 tasolle. 

L-mallissa yleinen taloustilanne jää pysyvästi alhaiselle tasolle. Taantuman pitkittyessä ilman nousuodotusta valtio joutuu sopeuttamaan omaan talouttaan ja uhkana on koreakoulujen perusrahoitukseen kohdistuvat leikkaukset. Tällöin ammattikorkeakoulujen liikevaihdon voidaan arvioida supistuvan mikä vaikeuttaa merkittävästi tutkintotavoitteiden kasvattamista.

Savonian tuloista 83 % tulee valtion perusrahoituksena rahoitusmallin kautta. Rahoitusmallissa korkeakoulujen rahoitus lasketaan takautuvasti kolmen edellisen vuoden keskiarvona. Suurin rahoitukseen vaikuttava tekijä on suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, joita korkeakouluilta odotetaan nyt entistä enemmän. Valtion lisätalousarvion kautta tutkintomäärien kasvua rahoitetaan myös suoraan jo tänä vuonna, joka parantaa korkeakoulujen taloudellista tilannetta.

Valtakunnallisena tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka tutkintomäärien kasvattaminen perustuu ennen kaikkea opiskeluprosessin tehostamiseen, tarvitaan myös lisääntyvää valtionrahoitusta, jotta näitä kunnianhimoisia tavoitteita voidaan saavuttaa.

Seppo Lyyra
Savonia-ammattikorkeakoulun talousjohtaja

Jatkuva oppiminen ratkaisuna koronasta selviytymiseen

Oppiminen on edellytys yksilön, yhteisön ja ihmiskunnan kehittymiselle. Käsite jatkuva oppiminen on tullut kuvaamaan uudenlaista, laajaa ja monitasoista osaamisen kehittymistä. Mitä jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan ei ole selkeää, ja sen sisältö vaihtelee eri tilanteissa eri painotuksin. Tutumpi käsite meille on elinikäinen oppiminen, joka kuvaa ihmisen oppimisen mahdollisuutta läpi elämänkulun. Elinikäinen oppiminen on tuonut laajaa kaikille saatavissa olevaa opintotarjontaa ja avannut mm. senioreille suunnatun koulutustarjonnan avoimen korkeakouluopetuksen kautta.

Nainen tietokoneella

Jatkuva oppiminen, continuous learning, liitetään vahvasti työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja sen kehittymiseen eri opiskelu- ja koulutuspolun vaiheissa, sekä ennen kaikkea työelämässä toimivien osaamisen uudistamisessa. Yhä kiihtyvä työn muutos edellyttää työikäisten osaamisen ja myös koulutustason nostamista, etenkin kun työikäisten määrä tulee ikäluokkien pienentyessä vähenemään ja työn vaatima osaaminen monimutkaistuu ja erikoistuu.

COVID 19 viruksen seuraukset yhteiskunnassamme ovat nopeuttaneet työvoiman osaamisen uudistamisen tarvetta, joka on edellytys työelämän kriisistä palautumiseen sekä yksilöiden ja yhteiskunnan selviytymiseen. Tiedetään, että työelämässä tarvitaan kohdennettua osaamisen muutosta ja uusien osaamistarpeiden mukaista koulutusta.

Jatkuvan oppimisen kautta tavoitteena on luoda uutta koulutustarjontaa, joka vastaa vaadittavaan osaamisen tarpeeseen ja on niin työnantajan kuin yksilön näkökulmasta helposti saavutettavissa.

Jatkuvan oppimisen kautta voidaan luoda yksilöille katkeamattomat työurat ja taata yrityksille niiden kasvun edellyttämä osaava työvoima. Osaavan työntekijän ja tarjolla olevan työn kohtaantumisen ongelma on tunnistettu jo pitkään. Hallitusohjelmassa ratkaisua tähän haetaan parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistuksen kautta. Siihen nimetty työryhmä on linjannut sen, kuinka osaamiseen liittyviä palveluita tulisi järjestää, jotta ne vastaisivat paremmin sekä yksilöiden että työelämän tarpeisiin.  Malliksi ollaan esittämässä uutta palvelujärjestelmää työikäisille, jossa arvioidaan yksilön osaamisen tarve, kartoitetaan uudelleen ja edelleen työllistymisen mahdollisuudet sekä rakennetaan polku uuteen työpaikkaan.  Kehitettävä palvelumalli uudessa järjestelmässä perustuu siihen, että se vahvistaa osaamisen tarpeen ja olemassa olevan koulutuksen vastaavuutta ennen kaikkea alueellisesti, mutta myös valtakunnallisesti.

Ammattikorkeakoulut tekevät AHOT-prosessissa opiskelijoiden osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osana yksilöllistä opintojen suunnittelua. Tämä toimintamalli ja osaaminen voidaan hyvin siirtää työikäisten palvelujärjestelmässä tehtävään yksilön osaamisen arviointiin ja uuden tarvittavan osaamisen tunnistamiseen suhteessa työn antajien määrittämiin osaamisen vaatimuksiin. Samalla henkilö voidaan ohjata osaamisen täydentämiseen huomioiden myös osaamiselta edellytettävä taso (NQF/EQF), ja etsimällä sopivin oppimisen muoto. Tarjolla tulee olla erilaisia koulutus- ja ohjauspalveluja, työssä oppimista, työn opinnollistamista, avoimen ammattikorkeakoulun ja yliopiston opintotarjontaa pienempinä täsmäosaamista tarjoavana opintokokonaisuutena ja laajempina tutkinnon osina, tai esimerkiksi diplomikoulutuksina tai   erikoistumiskoulutuksina.

Yhä enemmän tarvitaan tiiviitä, räätälöityjä työn ja koulutuksen yhteistoteutuksia, joissa työelämän tarpeiden mukaista osaamista voidaan saavuttaa eri koulutusasteet ylittävällä opiskelulla.

Ammattikorkeakoulujen verkosto kattaa koko Suomen ja on työelämäläheinen ja monialainen, joten siltäkin osin ammattikorkeakoulut sopivat hyvin toimijoiksi jatkuvan oppimisen palvelumalliin.  Uudessa koordinoivassa jatkuvan oppimisen palvelumallissa tulee yhdistää eri viranomaisten tehtävät ja käytössä olevat järjestelmät kokonaisuudeksi, jossa osaamisen arviointi, ohjaus ja urasuunnittelu ovat ydin. Digitaalisuus ja jatkossa tekoälyn hyödyntäminen henkilökohtaistaa ja nopeuttaa palvelua.

Jokaiselle on tärkeää voida päivittää omaa osaamista ja siten parantaa asemaansa työmarkkinoilla.

Norjan mallissa Kompetanse Norge toimii ministeriön alaisuudessa ja sen tavoitteena on varmistaa kaikkien aikuisten sekä työllisten että työttömien nopea ja joustava pääsy tarvitsemaansa koulutukseen.

Suomalaisessa yhteiskunnassa tutkintojen merkitys on edelleen tärkeä. Tutkintojen merkitystä korostaa se, että koronan aiheuttaman taantuman elvyttämiseen on 2.6.2020 korkeakouluille esitetty peräti 4800 aloituspaikkaa. Tutkinto takaa sen, että henkilöllä on tutkinnossa määritellyt tiedot ja taidot. Tutkinto varmistaa myös opiskelun ja oppimisen taitoja ja luo pohjan jatkuvalle oppimiselle. Koulutusjärjestelmämme ja tuleva jatkuvan oppimisen palvelukonseptit täydentävät toisiaan ja luovat hyvät edellytykset Suomen menestykselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle.

Salla Seppänen
Koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Selvitään kriiseistä ja luodaan uutta

Monen yrityksen liiketoiminta ei ole enää samanlainen koronan jälkeen. Nykyisen kriisin syy on terveydellinen ei taloudellinen kuten aikaisemmin oli finanssikriisissä tai lama-aikana 1990-luvulla. Lisäksi korona vaikuttaa globaalisti maailman talouteen ja lähes samanaikaisesti. Ensin se iski Aasiaan suurimpana Kiinan talouteen, sen jälkeen Eurooppaan ja nyt se on pahimmillaan Amerikan mantereilla. Nyt eniten huomiota ovat saaneet Yhdysvallat ja Brasilia. Kiina jo käynnistänyt taloutensa ja Eurooppa aloittaa erilaisten säädösten laajamittaisen vapauttamisen kesäkuun aikana.

Kaikki tulevat muistamaan koronan vaikutukset eri tavoin. Joku miettii, miksi meillä ei ollut koulun lopettajaisia tai en pitänyt ylioppilasjuhlia? Etenkin kulttuurialan toimijoilla esiintymiset ja konserttikeikat loppuivat täysin. Ravintola-alan yrittäjien, etenkin yökerhojen tai vain anniskeluravintoloiden, liiketoiminta meni tauolle poikkeuslain myötä. Uudenmaan asukkaat eristettiin muusta Suomesta tiesulkujen avulla. Ruuan verkkokauppamyynti kasvoi merkittävästi ja se merkitsi mm. ohjelmistoalan yrittäjille ympärivuorokautisia työpäiviä. Tässä vain muutamia näkökulmia.

Sairaanhoitoalan työntekijät muistavat pitkät työpäivät ja lukivat varmasti mielenkiinnolla keskustelua suojavarustehankinnoista.

Mikä muuttuu ja mitä kriisit jättävät jälkeensä? Taloushistoria osoittaa, että suomalaiset ovat selviytyjäkansaa. Esimerkkinä sotakorvausten jälkeen Suomen teollisuus lähti monen vuosikymmenen jälkeiseen kasvuun ja sen jälkimaininkeina on syntynyt yksi maailman tasa-arvoisin sekä kehittynein kansakunta. Nokian tarina syntyi syvän talouslaman jälkeen 1990-luvulla. Finanssikriisin seurauksena ryhdyttiin mm. sääntelemään luottojen myöntämistä ja seuraamaan tarkemmin yritysten vakavaraisuutta. Nyt pankkien vakavaraisuusvaatimusten vuoksi ne ottavat iskuja paremmin vastaan heikossa taloussuhdanteessa. Koronan seurauksena yksi merkittävin seuraus on globaali digitalisoituminen ja matkustaminen vähenee varmasti pidemmäksi aikaa. Esimerkiksi korkeakoulut mukaan lukien Savonia on siirtynyt täysin verkko-/etäopetukseen ja vielä pikavauhdilla. Olisiko sitä tapahtunut tai millä aikataululla ilman koronaa?

mies jonka otsassa lukee muutos

Niin yksilöt kuin yrityksetkin miettivät nyt koronan jälkeistä aikaa ja miten siihen sopeudutaan? Korona ei häviä maailmasta ja jää elämään sekä tuleeko uusi aalto? Moni on nyt lomautettuna ja odottaa paluuta normaalin työelämään. Mutta onko edessä uusi normaali ja työn tekeminen muuttuu eri aloilla.

Rakentaminen on jatkunut kohtuu normaalisti huolimatta koronasta, mutta tälläkin alalla otettiin käyttöön enemmän etäkokouksia mm. viranomaisyhteyksissä tai työmaan valvonnassa.

Digiloikka on otettu monilla aloilla. Yritykset joutuvat miettimään omaa liiketoimintaa. Mitä tuotteita kannattaa pitää tuoteportfoliossa, palaavatko asiakkaat takaisin, mitkä ovat uudet trendit sekä pitääkö panostaa enemmän tuotteiden ja palveluiden tuotekehitykseen? Mikä on henkilöstön rooli ja pitääkö sitä kouluttaa uudelleen? Samoja asioita mietitään Savonialla. Palvelemme yksilöitä ja yrityksiä monipuolisella koulutustarjonnalla ja tuotekehityspalveluilla. Korona luo myös uusia mahdollisuuksia monilla toimialoilla. Lisätään osaamista ja luodaan uusia tuotteita yhdessä!

Tomi Hyttinen
liiketoimintapäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Tutustu liiketoiminnan palveluihin >>

 

 

Kurkista tulevaisuuteen korteista

 

Tulevaisuutta ei voi varmuudella ennustaa, mutta onneksi sitä voi ennakoida. Sitra julkaisi vuoden alussa Megatrendit 2020 selvityksen, jossa luodaan kokonaiskuva Suomen kannalta merkittävistä yhteiskunnallisista muutoksista. Sitran selvityksessä korostetaan viittä teemaa: ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyyttä, verkostomaisen vallan voimistumista, väestön ikääntymistä ja monimuotoistumista, teknologian sulautumista kaikkeen sekä talousjärjestelmän suunnan etsimistä. Mutta miksi tulevaisuutta pitäisi ennakoida, miksei vaan elettäisi päivä kerrallaan ja katsota, mitä tuleman pitää? Sitran megatrendit 2020 selvityksen mukaan nykyhetken valinnat ja toimet vaikuttavat siihen millaiseen tulevaisuuteen päädymme. Tarkastelemalla megatrendejä ja ymmärtämällä niihin vaikuttavia jännitteitä, pystymme tekemään valintoja, jotka vievät tulevaisuutta toivomaamme suuntaan.

 

Kuva Sitran megatrendit ja jännitteet (Megatrendit 2020-selvitys www.sitra.fi)

Yksi erinomainen apuväline tulevaisuuden ennakointiin on Sitran megatrendikorit. Kaikkien käyttöön vapaasti tarkoitetut megatrendikortit saa ladattua tai tilattua ilmaiseksi Sitran verkkosivuilta. Kortteja voi käyttää apuna mm. opiskelussa, strategiatyössä, erilaisissa työpajoissa uusien ajatusten ja keskustelun herättäjänä tai miksei vaikka ihan oman tulevaisuutensa ennakointiin.

Sitran sivulla on myös hauska megatrendikorttien arpoja, joka arpoo satunnaisjärjestyksessä trendi-ja jännitekortteja. Kortteja voi arpoa vaikkapa koti-illan ajanvietteeksi ja pohtia, miltä tulevaisuus näyttää niiden valossa. Itselleni arvonta tuotti ajankohtaan nähden hämmentävän osuvat kortit: Terveyshaasteet muuttuvat, Alustamonopolit vs. ihmislähtöinen datatalous ja Jatkuva osaamisen kehittäminen korostuu. Kukapa olisi vielä muutama viikko takaperin osannut ajatella, kuinka nopeasti taudit todellakin leviävät globaalissa maailmassa ja miten tällaiset haasteet vaikuttavat mm. osaamisen kehittämiseen. Viimeistään nyt terveyttä uhkaavan pakon edessä on koko Suomen koulutussektori kehittänyt osaamistaan ja ottanut valtavan digiloikan.

Kuva megatrendikorttien arpoja (www.sitra.fi)

Oma suosikkini megatrendeistä ja jota kohden olen omilla valinoillani pyrkinyt, on verkostomaisen vallan voimistuminen. Tulevaisuudessa verkostoilla ja vuorovaikutuksella on yhä enemmän merkitystä ja muutosta nykyiseen kaivataan esimerkiksi osallisuuden ja päätösten teko- ja toteuttamiskyvyn lisäämiseksi. Vuoropuhelu, osallistaminen ja yhteiskehittäminen ovat ehdottomasti niitä keinoja, joilla päästään parhaaseen lopputulokseen. On ollut ilo seurata, miten yhteiskehittämisen hyödyt on valjastettu käyttöön jo monissa menestyvissä organisaatioissa ja esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun uudessa strategiassa yhteiskehittäminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi toimintatavaksi.

Kuten alussa totesin tulevaisuutta ei voi ennustaa. Muutama kuukausi sitten emme osanneet kuvitellakaan, millaisia muutoksia, jokin uusi virus voi aiheuttaa maailmanlaajuisesti näin nopealla aikataululla. Edes Sitran megatrendit korteissa ei pandemiasta mainita muuta kuin että ”taudit leviävät globaalissa maailmassa nopeasti”. Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufva toteaakin blogissaan (18.3.2020) koronaviruksen olevan villikortti, joka haastaa megatrendejä. Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, auttaa Megatrendien tarkastelu kuitenkin ennakoimaan ja hahmottamaan yllättävien tapahtumien vaikutuksia ja valmistautumaan väistämättä muuttuvan maailman tarpeisiin. On tärkeää pitää mielessä, että tämän päivän valinnoilla on vaikutusta tulevaisuuteen, joten tulevaisuus on juuri niin hyvä kuin siitä teemme.

 

Anne Patrikainen
Johdon assistentti
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Viheliäinen virus

Maailmantalous sekaisin, pörssikurssit heittelehtivät, matkustaminen rajoitettu. Kotien, työpaikkojen, koulujen ja vapaa-ajan arki muuttui hetkessä. Kaikki tietävät, mistä on kyse: viheliäisestä koronaviruksesta, jonka muuntautumiskyky on yhä arvoitus.

Jotkut pahanilmanlinnut julistavat virusta kostoksi ihmiskunnalle yltiöpäisestä kulutuksesta ja kasvunhimosta. Salaliittoteoriat nostavat päätään. Jotkut väittävät, että virus on laboratorion tuote, uusi terrorismin muoto.

Vaikeat, mahdottomilta tuntuvat ongelmat on tarkoitettu ratkaistavaksi. Puhutaan, viheliäisistä, ilkeistä, jopa jumalattomista ongelmista (wicked problem). Termin kehittivät tutkijat Rittel ja Webber 1970-luvun alussa.

Haettaessa ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin tarvitaan poikkitieteellisyyttä, koska näiden ongelmien ratkaisu ei yleensä noudata perinteistä, rationaalista kaava.

Suunnittelussa ja politiikassa ilkeä ongelma on ongelma, jota on vaikea tai mahdoton ratkaista puutteellisten, ristiriitaisten ja muuttuvien vaatimusten takia, joita on usein myös vaikea tunnistaa.

problem_solving

Tulee mielikuva, että ongelmaa ei voida korjata, jos sille ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. Puhutaan myös ongelmien sosiaalisesta monimutkaisuudesta. Niiden riippuvuussuhteiden takia pyrkimys yhden ongelman ratkaisemiseen voi paljastaa tai luoda muita ongelmia.

Rittel ja Webber kehittivät tämän konseptin sosiaalipolitiikan ja suunnittelun kannalta. Pahoja ongelmia esiintyy kaikilla aloilla, joihin osallistuu sidosryhmiä, joilla on erilaiset ​​näkökulmat, eikä niillä ole ”oikeaa” tai ”optimaalista” ratkaisua.

He siis painottavat pahojen ongelmien ja suunnittelun välistä yhteyttä. Suunnitteluongelmat ovat tyypillisesti pahoja, koska ne ovat usein huonosti määriteltyjä.

Jumalattomia ongelmia ei voida ratkaista soveltamalla tavanomaisia ​​tai tunnettuja menetelmiä. Ne vaativat luovia ratkaisuja.

Savonia-ammattikorkeakoulun uuden strategian painotus: Human Security eli inhimillinen turvallisuus, nousee juuri tässä ajassa erittäin keskeiseksi.

Usein inhimillinen turvallisuus liitetään sään ääri-ilmiöihin, kuten rankkasateisiin, myrskyihin, koviin helteisiin, maastopaloihin, tulviin, maanjäristyksiin. Ne ovat kasvava uhka ihmisten arjen turvallisuudelle. Niistä seuraa muun muassa vesipulaa, sairastuvuutta ja ravintopulaa.

Savonia-ammattikorkeakoulu osallistui Genevessä helmikuun alussa YK-tapahtumaan: The Humanitarian Networks and Parnerships Week (HNPW). Kyseessä on yksi YK:n suurimmista vuotuisista tapahtumista Euroopassa. TKI-asiantuntijamme Jyri Wuorisalo vastasi työpajasta, jossa ratkaistiin ongelmia, kuinka varautua sään ääri-ilmiöistä johtuviin uhkiin.

Viheliäiset ongelmat ja virukset luovat erinomaisia mahdollisuuksia entisestään tiivistää ja solmia uusia korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten kumppanuuksia globaalien, inhimillisten ongelmien ratkaisuun.

 

Kaija Sääski
koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Vastuullinen ja vaikuttava Savonia

Savonia-ammattikorkeakoulun strategiaa vuosille 2021-2030 on valmisteltu laajassa yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden, kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. On ollut ilo huomata, että kumppanimme ovat olleet sitoutuneesti mukana strategiatyössämme.  Savonian linjaukset ovat tärkeitä maakunnan menestyksen kannalta. Olemme kestävän kasvun kumppani ja osaamisen varmistaja. Toimimme laajasti alueen työ- ja elinkeinojen kehittäjänä.

Olemme visiomme mukaan vastuullisesti vaikuttavin ammattikorkeakoulu Suomessa vuonna 2030.  Vaikuttavuutemme syntyy vahvasta vuorovaikutuksesta eri toimijoiden kanssa. Yksin vahvinkaan asiantuntija Savoniassa ei pysty tuottamaan uutta tietoa, osaamista tai uusia ratkaisuja ympäröivään yhteiskuntaan.

Tuloksekas ja vaikuttava toiminta edellyttää vahvaa kumppanuusverkostoa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Näiden verkostojen luominen ja tuominen alueen toimijoiden saataville on yksi Savonian vahvuuksista.

Nostimme strategiassa vahvasti esille YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja inhimillisen turvallisuuden. Savonia rakentaa Human Security -teeman ympärille eurooppalaista verkostoa.  Varsinkin ilmastonmuutos haastaa niin koulutus- kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintammekin. Meiltä vaaditaan vastuullisia tekoja ja toimia ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Savonian tutkimus- ja kehittämistoiminnan ekosysteemit liittyen veteen, ruokaan, hyvinvointiin, energiaan ja tekniikkaan sekä bio- ja kiertotalouteen osuvat suoraan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Osaajien varmistamiseksi Savonia kasvattaa tutkintojen määrää opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Tutkintojen määrää voidaan nostaa tehostamalla opiskeluprosessia. Osaajia tarvitaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan aloilla. Alueen toimijoiden viesti on, että ammattikorkeakouluosaajista on pulaa ja osaajien puutteen koetaan olevan jopa yritysten kasvun este. Savonia hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä tietojenkäsittelyn koulutusvastuuta, joka vahvistaa Savonian profiloitumista laaja-alaisena ICT-osaajana. On kuitenkin selvää, että kunnianhimoisen strategian toteuttamiseen tarvitaan myös lisäresursseja.

Erityisesti tutkintomäärien kasvattamiseen ja työelämässä olevan henkilöstön osaamisen turvaamiseen on löydettävä resursseja, jotta Suomi on jatkossakin vahvan osaamisen maa.

On tärkeää, että maakunnissa sijaitsevat ammattikorkeakoulut pystyvät jatkossakin varmistamaan alueidensa osaajatarpeet. Ammattikorkeakoulusta työllistytään erinomaisesti, uusimman tiedon mukaan 89 % valmistuneista on työllistynyt. Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta jopa 99 % on työelämässä valmistumisen hetkenä.  Savoniasta valmistuu vuodessa yli 1300 tutkintoa ja noin 65 % tutkinnon suorittaneista jää maakuntaan töihin. Se on erinomainen tulos, sillä Savonialla osassa koulutusohjelmia on valtakunnallinen koulutusvastuu.

Ammattikorkeakoulujen tehtävä on alueiden kehittäminen. Välillä tuntuu unohtuvan, että aluekehittämisen tarvetta ja osaajatarvetta on erilaisilla alueilla koko Suomessa, myös siellä missä demografinen kehitys näyttää kovin synkältä. Koulutusperäinen maahanmuutto on otettava tosissaan niin korkeakouluissa kuin alueen yrityksissä eri toimialoilla. Myös koulutusperäisen maahantulon esteitä ja tänne jäämistä tutkinnon suorittamisen jälkeen tulee joustavoittaa.

Savonian keskeisten rekrytointialueiden ikäluokkien kehitystrendi näyttää koko strategiakauden osalta laskevalta. Savonialla ei ole mahdollisuutta jäädä pelkästään maakunnalliseksi toimijaksi.   Meidän pitää huomioida alueellinen tehtävämme, mutta samalla meidän tulee ottaa rohkeasti jalansijaa valtakunnallisilla koulutusvastuilla. Tällaisia ovat esimerkiksi bioanalytiikka, radiografia, suuhygienia, ensihoito, kätilötyö, agrologi, muotoilu, sekä tanssi- ja musiikkipedagogiikka.  Digitaalisuuden myötä alueellinen koulutustarjonta muuttuu kasvavassa määrin valtakunnalliseksi ja jopa globaaliksi.

Savonian koulutuksen satelliittimallin avulla koulutusta voidaan toteuttaa työelämäyhteistyössä eri alueilla niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Profiloimme osaamistamme erityisesti työssä olevan väestön osaamisen varmistajana.  Panostamme monimuotoiseen ja monialaiseen opiskeluun niin tutkintokoulutuksessa kuin myös tutkinnon osien tai sitä pienempien osaamiskokonaisuuksien toteutuksessa. Erilaiset koulutustaustat ja osaamisen täydennystarpeet huomioidaan koulutussisältöjen ja -muotojen suunnittelussa. Lisäksi Savonian vahva osaaminen opiskelijan ohjauksessa on vahvuus myös työssä olevan väestön opintojen suunnittelussa, neuvonnassa ja oppimisen ohjauksessa.

Mervi Vidgrén
Rehtori, toimitusjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Hyvä työpaikka vahvistaa inhimillisyyttä digikulttuurin keskellä

Joulukinkut on syöty ja vuosi on vaihtunut. Savoniassa päätimme edellisen vuoden iloisissa merkeissä saadessamme Hyvän työpaikan sertifikaatin tunnustuksena kolmen vuoden kehitysmatkastamme. ”Tuleen ei kuitenkaan pidä jäädä makaamaan”, vaan Hyvän työpaikan toimintakulttuuriin eteen on tehtävä yhdessä töitä edelleen myös tänä vuonna ja tulevina vuosina. Työskentelemme jatkuvassa muutoksessa ja jokainen vuosi tuo meille uusia haasteita. Itse en halua puhua edes muutoksesta. Kyse on ennemminkin tämän päivän työelämälle luonteenomaisista tavoista tehdä työtä ja saavuttaa onnistumisia.

Työelämää leimaa erityisesti koko ajan vahvistuva digikulttuuri.

Luettuani mm. TIEKEn toiminnanjohtaja Timperin pääkirjoituksen ”Ihmisyydestä tulee megatrendi” jäin pohtimaan Hyvän työpaikan toimintakulttuurin merkitystä voimavaratekijänä ja tuottavuuden varmistamisessa. Digitaalisuus tuo mukanaan uudenlaisia toimintatapoja ja työkäyttäytymistä. Toimimme kulttuurissa, jossa korostuvat erilaiset virtuaaliset yhteisöt, verkostot ja yhteisen tekemisen käyttäytymismallit. Teemme työtä yhdessä, mutta kuitenkin usein yksin tietokoneen ääressä ja etäällä muista verkoston jäsenistä.

Digitaalisuus edellyttää panostusta niihin asioihin, jotka ovat Hyvän työpaikan toimintakulttuurille elintärkeitä. Henkilöstön johtamisessa se tarkoittaa panostusta ihmisiin, osaamiseen sekä avoimeen, keskustelevaan ja arvostavaan toimintakulttuuriin. Työyhteisössä vuorovaikutussuhteiden merkitys on suuri ja korostuu entisestään digitaalisessa kulttuurissa. Hyvä yhteishenki, yhteistyö ja välittäminen ovat voimavaratekijöitä tiimien työssä. Onnistumiset saavutetaan vaikuttamalla yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja yhteen hiileen puhaltamisella. Jokainen tiimin jäsen on vaikuttaja omaa ja tiimin työtä koskevassa päätöksenteossa ja kokonaisuuden kehittämisessä. Hyvän työpaikan johtamiskulttuuri mahdollistaa aktiivisen vaikuttamisen työyhteisössä ja verkostoissa.

Digitalisaatio on muuttanut työtämme paljon. Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia työhön ja kehittää työn tuottavuutta. Samalla se muiden ajan ilmiöiden, kuten aikapaineen, tietotulvan ja erilaisten keskeytysten kanssa vaatii voimavaroja ja kykyä sopeutua muutokseen. Työn hallinnan tunteen saavuttaminen on tärkeää niin jaksamisen kuin uuden oppimisen ja työn ilon kannalta. Meillä on yksilöinä erilaiset taidot hallita työtämme ja johtaa itseämme. Hyvän työpaikan johtamiskulttuurissa työhyvinvoinnin johtaminen sekä strategisesti että arjen esimiestyössä on tärkeää. Esimiestyössä entistä tärkeämmäksi nousee työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työkyvyn tukeminen työn muuttuessa digiajassa.

Jatkuva vuoropuhelu esimiesten ja työntekijöiden välillä ja johdon helppo lähestyttävyys ovat Hyvälle työpaikalle tunnusomaisia.

Inhimillisyyden ja työn merkityksellisyyden etsiminen kasvavat digiajassa. Tulevaisuuden työtä koskevassa selvityksessä johtajista yli 60 prosenttia on sitä mieltä, ettei älylaitteiden välityksellä tapahtuva kommunikaatio syrjäytä kasvokkaista vuorovaikutusta ainakaan kymmeneen vuoteen. Yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen muodostaminen tapahtuvat kasvokkaisissa kohtaamisissa. Hyvän työpaikan toimintakulttuuri pohjautuu vahvasti arvojen näkymiseen arjen käytännöissä, joista keskeisin on luottamus työyhteisön vuorovaikutussuhteissa. Toinen tunnusomainen piirre Hyvässä työpaikassa on ylpeys työstä ja saavutuksista.

Merkityksellisyyden kokemus syntyy, kun työntekijät voivat kokea työssään toteuttavan tärkeitä tavoitteita ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Savoniassa ponnistamme yhteisesti työstämiemme arvojen pohjalta kohti tulevaa strategiakautta ja teemme yhdessä työtä Hyvän työpaikan ylläpitämiseksi ja edelleen vahvistamiseksi strategiaa toteuttaessamme.

Päivi Diov
Hallinto- ja henkilöstöjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

CampusOnlinesta digivisioon

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä CampusOnline-portaalissa oli yhteensä 513 opintojaksoa tarjolla. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 eli hieman alle 8% kokonaismäärästä. Tämän jälkeen sitten alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa joista neljä koko portaalin suosituimpia. Eniten suoritettujen opintojaksojen TOP10:ssä yhdeksän Savonian opintojaksoa ja kolmoisvoitto. Kaikkiaan Savonian opintoja suoritettuna 18750 opintopistettä, joka vastaa noin 35% kaikista kesällä 2019 CampusOnlinessä suoritetuista opintopisteistä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Korkeakoulujen välisen opintotarjonnan juuret ulottuvat Savonialla varsin kauas. Ennen CampusOnlinea ja sitä edeltänyttä Turun ammattikorkeakoulun synnyttämää kesäopintoportaalia tarjosimme opintoja usean vuoden ajan ristiin Karelian ja Saimaan-ammattikorkeakoulun välillä. Periaate oli sama, rahaa ei vaihdettu ja byrokratia pyrittiin pitämään matalana (toisin kuin samaan aikaan jo hiipumassa olleessa Virtuaali-amk –verkostossa). Opiskelijoiden laaja kiinnostus oman ammattikorkeakoulun tarjontaa laajentavaa opintotarjontaa kohtaan oli jo tuolloin havaittavissa, vaikka tekniset ratkaisut tarjonnan esittämisessä, ilmoittautumisissa, opintojaksoille rekisteröitymisissä ja arviointitietojen toimittamisessa olivat vielä vahvasti kehitysvaiheessa. Tämä yhteinen historia opintojen ristiintarjonnassa pohjusti sitä, että siirtymä koko ammattikorkeakoulukentän kattavaan tarjontaan ei tuntunut Savonialle kovinkaan isolta hypyltä vaan enemmänkin luonnolliselta jatkumolta.

Toinen selittävä tekijä murskaavien tulostemme takana on ennakkoluulottomat ja kehittymishakuiset opettajat.  Valtakunnalliseen tarjontaan tähtäävien verkko-opintojaksojen toteuttamista on pyritty tukemaan riittävällä resursoinnilla ja tarvittaessa myös lomajaksojen yksilötasoisella rytmittämisellä. Savoniassa on parin vuoden ajan toteutettu työaikasuunnittelussa kokonaisvaltaista suunnittelua, joka varmasti myös osaltaan on tuonut kaivattuja joustoja. Erinomaisena tukena on toiminut myös eAMK-hanke, jonka tuottamat koulutukset, materiaalit ja verkko-opintojaksojen laatukriteerit ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet CampusOnline-tarjontaa. Savonian kesän 2019 CampusOnline-opinnoista palautetta antoi yhteensä 2066 opiskelijaa. Kysymykseen ”Olen kokonaisuutena tyytyväinen opintojaksoon” vastusten keskiarvo oli 4,3/5 mikä oli myös palautekyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo.

Tilastojen mukaan CampusOnline-portaalissa oli kesäjakson aikana kävijöitä kaikkiaan yli 83 000 ja suoritettuja opintopisteitä lähes 54 000. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että opiskelijat näkevät kiinnostavana mahdollisuutena syventää ja laajentaa osaamistaan täydentämällä oman korkeakoulun tarjontaa. Toiseksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin koetaan mielekkäänä. Opiskelijat ovat tässä suhteessa ilmaisseet mielipiteensä, viesti on selvä ja vahva. Nyt onkin paikallaan kysyä vastaammeko me ammattikorkeakouluina tähän toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Niin meillä Savoniassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa esimerkiksi opetussuunnitelmien rakenteet ja jähmeät hyväksilukukäytänteet estävät varsin tehokkaasti CampusOnlinen hyödyntämisen muuna kuin valinnaisia opintoja tarjoavana kesäportaalina. Mikäli portaalia halutaan aidosti hyödyntää ympärivuotisen opiskelun tukena, ajaudutaan väistämättä profiili-ja työnjakokeskusteluihin. Tiedämme kaikki, että viimeistään tässä vaiheessa yhteistyön todellisia motiiveja mitataan toden teolla.

CampusOnline on ollut menestystarina. Näin voidaan todeta, vaikka olemme vasta alussa opiskelijoita laajasti hyödyntävän yhteisen opintotarjonnan rakentamisessa.

Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta onko näiden hyödyntämisen edellyttämää kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta, jää nähtäväksi.   Oman varjonsa kehitykselle levittää myös amk-rahoitusmallin uudistuminen. Korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen rahoitusosuuden kutistaminen 1%:in johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa yhteistyöopintojen tuottamisen kannattavuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Tällöin häviäjiä ovat nimenomaan opiskelijat.  Yllättävää kehitystä saattaa kuitenkin tapahtua yliopistojen tarjoamien ristiinopiskelumahdollisuuksien suhteen. Siinä missä ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhden yhteistyöopintopisteen arvon ennakoidaan painuvan reilusti alle sadan euron, yliopistojen rahoituksessa vastaavan yhteistyöpisteen arvo vuoden 2018 tuotetuilla yhteistyöopintopistemäärillä on 2021 rahoituksessa noin 750 euroa.

Parhaillaan työstettävässä korkeakoulujen yhteisessä Digivisiossa kunnianhimon taso on asetettu korkealle. Abstraktiatason ollessa riittävän korkealla, on helppo peukuttaa ja olla samaa mieltä tavoitteista. Oppijan omadata tai pyrkimys luoda korkeakouluista tiedolla johdettuja avoimia yhteisöjä ovat helposti jaettavia yhteisiä tavoitteita.  Kun sitten (toivottavasti) jossain vaiheessa päästään konkretian tasolla päätöksiin, jotka koskevat yksittäistä korkeakoulua, mitataan todellinen sitoutuminen yhteiseen opiskelijalähtöiseen korkeakoulukentän kehittämiseen.

 

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Vastuullista matkustamista

Savonian uuden strategiavalmistelun keskeinen asia on vastuullisuus. Tunnistamme tässä selvän yhteyden YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin ja ilmastomuutokseen sopeutumiseen Suomen pyrkiessä ilmastoratkaisujen kärkimaaksi.

Syksyn aikana julkisessa keskustelussa on seurattu, miten ilmastoaktivisti Greta Thunberg purjehtii ympäri maapalloa ja on antanut ilmastohuolille kasvot. Myös Savoniassa tavoitteena on vähentää matkustamiseen liittyviä ympäristövaikutuksia osana vastuullisuutta, vaikka emme ihan niin ehdottomia olekaan kuin Greta. Matkustamiseen liittyy aina ympäristövaikutuksia, jotka muodostuvat matkustustavasta ja matkan pituudesta, joten olennaista on jokaisen oma henkilökohtainen harkinta matkan tarpeesta ja toteutustavasta.

Vuonna 2019 Savonian lentomatkustamisesta 13 % on ollut kotimaan lentoja ja loput kansainvälisiä lentoja. Junamatkoja olemme työn puolesta tehneet syyskuun loppuun mennessä yhteensä puolen miljoonan kilometrin verran eli 1418 matkaa. Kansainvälisillä lennoilla suosituimmat matkakohteet ovat olleet Kööpenhamina, Pariisi ja Frankfurt. Junalla puolestaan on menty pääosin Helsinkiin.

Savoniassa matkustamisen kulut ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2016 käytimme matkustamiseen noin miljoona euroa ja vuoden 2020 esitykset matkustamisen kulut alojen talousarvioehdotuksissa olivat yhteensä peräti 1,8 miljoonaa euroa. Savonian hallituksen hyväksymässä talousarviossa matkustamiseen varatut määrärahat on tasapainotettu vuoden 2018 tilinpäätöksentasolle eli noin 1,3 miljoonaan euroon.

Keskeinen keino toteuttaa vastuullista matkustamista on etäkokoukset. Kahden päivän kokous tehostuu etätoteutuksessa yleensä yhteen päivään ja kahden tunnin kokous vie vain kaksi tuntia, kun matkoja ei tarvitse tehdä. Samalla matkoista aiheutuva ylimääräinen työstressi ja ympäristökuormitus vähenevät. Savonian etäkokousvälineistä esimerkiksi Zoom on osoittautunut varsin helpoksi ja toimivaksi. Zoom toimii myös kännykästä, jolloin välttämättä ei tarvita edes tietokonetta etäkokoukseen osallistumiseksi. Savonia on mukana monilla valtakunnallisilla foorumeilla, joten tuomme esille, että valtakunnallisiin matkustamista vaativiin työryhmiin tulisi liittää mahdollisimman usein myös etäosallistumismahdollisuus. Työnantajana Savonia haluaa kannustaa etäosallistumisiin muuttamalla etätyöohjetta niin, että kokoukseen etänä osallistuva voi tehdä kotoa etätyöpäivän.

Kun joudut matkustamaan niin mieti vielä hetki sitä, miten tarpeellinen tuo matka on työsi kannalta ja mihin matka suuntautuu. Toiveena on, että jätetään erikoiset, ympäristöä kuormittavat ja kalliit matkakohteet väliin, ellei niihin liikkumiseen ole erityisen painavaa työhön liittyvää perustetta. Erityistä harkintaa ja myös esimiesseurantaa tulee tehdä hankkeiden FLATRATE-matkoihin, jotka eivät ole mitään hankkeen lisärahaa vaan jäävät puhtaasti korkeakoulun kuluiksi.

Vuoden 2020 aikana myös lisäämme matkustamisen läpinäkyvyyttä. Matkatiedot eivät ole salaisia. Tällöin vältetään turhat puheet siitä, että matkoja on tehty huvin vuoksi.

Otetaan tämä haasteena, jossa savonialaiset henkilöinä sitoutuvat osana vastuullisuutta puolittamaan työmatkustamiseen käyttämänsä ajan ja kulut vuoden 2020 aikana. Ja jokainen seuraa asia ihan itse.

Seppo Lyyra
Talousjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu