Hyvä työpaikka vahvistaa inhimillisyyttä digikulttuurin keskellä

Joulukinkut on syöty ja vuosi on vaihtunut. Savoniassa päätimme edellisen vuoden iloisissa merkeissä saadessamme Hyvän työpaikan sertifikaatin tunnustuksena kolmen vuoden kehitysmatkastamme. ”Tuleen ei kuitenkaan pidä jäädä makaamaan”, vaan Hyvän työpaikan toimintakulttuuriin eteen on tehtävä yhdessä töitä edelleen myös tänä vuonna ja tulevina vuosina. Työskentelemme jatkuvassa muutoksessa ja jokainen vuosi tuo meille uusia haasteita. Itse en halua puhua edes muutoksesta. Kyse on ennemminkin tämän päivän työelämälle luonteenomaisista tavoista tehdä työtä ja saavuttaa onnistumisia.

Työelämää leimaa erityisesti koko ajan vahvistuva digikulttuuri.

Luettuani mm. TIEKEn toiminnanjohtaja Timperin pääkirjoituksen ”Ihmisyydestä tulee megatrendi” jäin pohtimaan Hyvän työpaikan toimintakulttuurin merkitystä voimavaratekijänä ja tuottavuuden varmistamisessa. Digitaalisuus tuo mukanaan uudenlaisia toimintatapoja ja työkäyttäytymistä. Toimimme kulttuurissa, jossa korostuvat erilaiset virtuaaliset yhteisöt, verkostot ja yhteisen tekemisen käyttäytymismallit. Teemme työtä yhdessä, mutta kuitenkin usein yksin tietokoneen ääressä ja etäällä muista verkoston jäsenistä.

Digitaalisuus edellyttää panostusta niihin asioihin, jotka ovat Hyvän työpaikan toimintakulttuurille elintärkeitä. Henkilöstön johtamisessa se tarkoittaa panostusta ihmisiin, osaamiseen sekä avoimeen, keskustelevaan ja arvostavaan toimintakulttuuriin. Työyhteisössä vuorovaikutussuhteiden merkitys on suuri ja korostuu entisestään digitaalisessa kulttuurissa. Hyvä yhteishenki, yhteistyö ja välittäminen ovat voimavaratekijöitä tiimien työssä. Onnistumiset saavutetaan vaikuttamalla yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja yhteen hiileen puhaltamisella. Jokainen tiimin jäsen on vaikuttaja omaa ja tiimin työtä koskevassa päätöksenteossa ja kokonaisuuden kehittämisessä. Hyvän työpaikan johtamiskulttuuri mahdollistaa aktiivisen vaikuttamisen työyhteisössä ja verkostoissa.

Digitalisaatio on muuttanut työtämme paljon. Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia työhön ja kehittää työn tuottavuutta. Samalla se muiden ajan ilmiöiden, kuten aikapaineen, tietotulvan ja erilaisten keskeytysten kanssa vaatii voimavaroja ja kykyä sopeutua muutokseen. Työn hallinnan tunteen saavuttaminen on tärkeää niin jaksamisen kuin uuden oppimisen ja työn ilon kannalta. Meillä on yksilöinä erilaiset taidot hallita työtämme ja johtaa itseämme. Hyvän työpaikan johtamiskulttuurissa työhyvinvoinnin johtaminen sekä strategisesti että arjen esimiestyössä on tärkeää. Esimiestyössä entistä tärkeämmäksi nousee työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työkyvyn tukeminen työn muuttuessa digiajassa.

Jatkuva vuoropuhelu esimiesten ja työntekijöiden välillä ja johdon helppo lähestyttävyys ovat Hyvälle työpaikalle tunnusomaisia.

Inhimillisyyden ja työn merkityksellisyyden etsiminen kasvavat digiajassa. Tulevaisuuden työtä koskevassa selvityksessä johtajista yli 60 prosenttia on sitä mieltä, ettei älylaitteiden välityksellä tapahtuva kommunikaatio syrjäytä kasvokkaista vuorovaikutusta ainakaan kymmeneen vuoteen. Yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen muodostaminen tapahtuvat kasvokkaisissa kohtaamisissa. Hyvän työpaikan toimintakulttuuri pohjautuu vahvasti arvojen näkymiseen arjen käytännöissä, joista keskeisin on luottamus työyhteisön vuorovaikutussuhteissa. Toinen tunnusomainen piirre Hyvässä työpaikassa on ylpeys työstä ja saavutuksista.

Merkityksellisyyden kokemus syntyy, kun työntekijät voivat kokea työssään toteuttavan tärkeitä tavoitteita ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Savoniassa ponnistamme yhteisesti työstämiemme arvojen pohjalta kohti tulevaa strategiakautta ja teemme yhdessä työtä Hyvän työpaikan ylläpitämiseksi ja edelleen vahvistamiseksi strategiaa toteuttaessamme.

Päivi Diov
Hallinto- ja henkilöstöjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

CampusOnlinesta digivisioon

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä CampusOnline-portaalissa oli yhteensä 513 opintojaksoa tarjolla. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 eli hieman alle 8% kokonaismäärästä. Tämän jälkeen sitten alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa joista neljä koko portaalin suosituimpia. Eniten suoritettujen opintojaksojen TOP10:ssä yhdeksän Savonian opintojaksoa ja kolmoisvoitto. Kaikkiaan Savonian opintoja suoritettuna 18750 opintopistettä, joka vastaa noin 35% kaikista kesällä 2019 CampusOnlinessä suoritetuista opintopisteistä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Korkeakoulujen välisen opintotarjonnan juuret ulottuvat Savonialla varsin kauas. Ennen CampusOnlinea ja sitä edeltänyttä Turun ammattikorkeakoulun synnyttämää kesäopintoportaalia tarjosimme opintoja usean vuoden ajan ristiin Karelian ja Saimaan-ammattikorkeakoulun välillä. Periaate oli sama, rahaa ei vaihdettu ja byrokratia pyrittiin pitämään matalana (toisin kuin samaan aikaan jo hiipumassa olleessa Virtuaali-amk –verkostossa). Opiskelijoiden laaja kiinnostus oman ammattikorkeakoulun tarjontaa laajentavaa opintotarjontaa kohtaan oli jo tuolloin havaittavissa, vaikka tekniset ratkaisut tarjonnan esittämisessä, ilmoittautumisissa, opintojaksoille rekisteröitymisissä ja arviointitietojen toimittamisessa olivat vielä vahvasti kehitysvaiheessa. Tämä yhteinen historia opintojen ristiintarjonnassa pohjusti sitä, että siirtymä koko ammattikorkeakoulukentän kattavaan tarjontaan ei tuntunut Savonialle kovinkaan isolta hypyltä vaan enemmänkin luonnolliselta jatkumolta.

Toinen selittävä tekijä murskaavien tulostemme takana on ennakkoluulottomat ja kehittymishakuiset opettajat.  Valtakunnalliseen tarjontaan tähtäävien verkko-opintojaksojen toteuttamista on pyritty tukemaan riittävällä resursoinnilla ja tarvittaessa myös lomajaksojen yksilötasoisella rytmittämisellä. Savoniassa on parin vuoden ajan toteutettu työaikasuunnittelussa kokonaisvaltaista suunnittelua, joka varmasti myös osaltaan on tuonut kaivattuja joustoja. Erinomaisena tukena on toiminut myös eAMK-hanke, jonka tuottamat koulutukset, materiaalit ja verkko-opintojaksojen laatukriteerit ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet CampusOnline-tarjontaa. Savonian kesän 2019 CampusOnline-opinnoista palautetta antoi yhteensä 2066 opiskelijaa. Kysymykseen ”Olen kokonaisuutena tyytyväinen opintojaksoon” vastusten keskiarvo oli 4,3/5 mikä oli myös palautekyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo.

Tilastojen mukaan CampusOnline-portaalissa oli kesäjakson aikana kävijöitä kaikkiaan yli 83 000 ja suoritettuja opintopisteitä lähes 54 000. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että opiskelijat näkevät kiinnostavana mahdollisuutena syventää ja laajentaa osaamistaan täydentämällä oman korkeakoulun tarjontaa. Toiseksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin koetaan mielekkäänä. Opiskelijat ovat tässä suhteessa ilmaisseet mielipiteensä, viesti on selvä ja vahva. Nyt onkin paikallaan kysyä vastaammeko me ammattikorkeakouluina tähän toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Niin meillä Savoniassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa esimerkiksi opetussuunnitelmien rakenteet ja jähmeät hyväksilukukäytänteet estävät varsin tehokkaasti CampusOnlinen hyödyntämisen muuna kuin valinnaisia opintoja tarjoavana kesäportaalina. Mikäli portaalia halutaan aidosti hyödyntää ympärivuotisen opiskelun tukena, ajaudutaan väistämättä profiili-ja työnjakokeskusteluihin. Tiedämme kaikki, että viimeistään tässä vaiheessa yhteistyön todellisia motiiveja mitataan toden teolla.

CampusOnline on ollut menestystarina. Näin voidaan todeta, vaikka olemme vasta alussa opiskelijoita laajasti hyödyntävän yhteisen opintotarjonnan rakentamisessa.

Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta onko näiden hyödyntämisen edellyttämää kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta, jää nähtäväksi.   Oman varjonsa kehitykselle levittää myös amk-rahoitusmallin uudistuminen. Korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen rahoitusosuuden kutistaminen 1%:in johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa yhteistyöopintojen tuottamisen kannattavuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Tällöin häviäjiä ovat nimenomaan opiskelijat.  Yllättävää kehitystä saattaa kuitenkin tapahtua yliopistojen tarjoamien ristiinopiskelumahdollisuuksien suhteen. Siinä missä ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhden yhteistyöopintopisteen arvon ennakoidaan painuvan reilusti alle sadan euron, yliopistojen rahoituksessa vastaavan yhteistyöpisteen arvo vuoden 2018 tuotetuilla yhteistyöopintopistemäärillä on 2021 rahoituksessa noin 750 euroa.

Parhaillaan työstettävässä korkeakoulujen yhteisessä Digivisiossa kunnianhimon taso on asetettu korkealle. Abstraktiatason ollessa riittävän korkealla, on helppo peukuttaa ja olla samaa mieltä tavoitteista. Oppijan omadata tai pyrkimys luoda korkeakouluista tiedolla johdettuja avoimia yhteisöjä ovat helposti jaettavia yhteisiä tavoitteita.  Kun sitten (toivottavasti) jossain vaiheessa päästään konkretian tasolla päätöksiin, jotka koskevat yksittäistä korkeakoulua, mitataan todellinen sitoutuminen yhteiseen opiskelijalähtöiseen korkeakoulukentän kehittämiseen.

 

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Vastuullista matkustamista

Savonian uuden strategiavalmistelun keskeinen asia on vastuullisuus. Tunnistamme tässä selvän yhteyden YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin ja ilmastomuutokseen sopeutumiseen Suomen pyrkiessä ilmastoratkaisujen kärkimaaksi.

Syksyn aikana julkisessa keskustelussa on seurattu, miten ilmastoaktivisti Greta Thunberg purjehtii ympäri maapalloa ja on antanut ilmastohuolille kasvot. Myös Savoniassa tavoitteena on vähentää matkustamiseen liittyviä ympäristövaikutuksia osana vastuullisuutta, vaikka emme ihan niin ehdottomia olekaan kuin Greta. Matkustamiseen liittyy aina ympäristövaikutuksia, jotka muodostuvat matkustustavasta ja matkan pituudesta, joten olennaista on jokaisen oma henkilökohtainen harkinta matkan tarpeesta ja toteutustavasta.

Vuonna 2019 Savonian lentomatkustamisesta 13 % on ollut kotimaan lentoja ja loput kansainvälisiä lentoja. Junamatkoja olemme työn puolesta tehneet syyskuun loppuun mennessä yhteensä puolen miljoonan kilometrin verran eli 1418 matkaa. Kansainvälisillä lennoilla suosituimmat matkakohteet ovat olleet Kööpenhamina, Pariisi ja Frankfurt. Junalla puolestaan on menty pääosin Helsinkiin.

Savoniassa matkustamisen kulut ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2016 käytimme matkustamiseen noin miljoona euroa ja vuoden 2020 esitykset matkustamisen kulut alojen talousarvioehdotuksissa olivat yhteensä peräti 1,8 miljoonaa euroa. Savonian hallituksen hyväksymässä talousarviossa matkustamiseen varatut määrärahat on tasapainotettu vuoden 2018 tilinpäätöksentasolle eli noin 1,3 miljoonaan euroon.

Keskeinen keino toteuttaa vastuullista matkustamista on etäkokoukset. Kahden päivän kokous tehostuu etätoteutuksessa yleensä yhteen päivään ja kahden tunnin kokous vie vain kaksi tuntia, kun matkoja ei tarvitse tehdä. Samalla matkoista aiheutuva ylimääräinen työstressi ja ympäristökuormitus vähenevät. Savonian etäkokousvälineistä esimerkiksi Zoom on osoittautunut varsin helpoksi ja toimivaksi. Zoom toimii myös kännykästä, jolloin välttämättä ei tarvita edes tietokonetta etäkokoukseen osallistumiseksi. Savonia on mukana monilla valtakunnallisilla foorumeilla, joten tuomme esille, että valtakunnallisiin matkustamista vaativiin työryhmiin tulisi liittää mahdollisimman usein myös etäosallistumismahdollisuus. Työnantajana Savonia haluaa kannustaa etäosallistumisiin muuttamalla etätyöohjetta niin, että kokoukseen etänä osallistuva voi tehdä kotoa etätyöpäivän.

Kun joudut matkustamaan niin mieti vielä hetki sitä, miten tarpeellinen tuo matka on työsi kannalta ja mihin matka suuntautuu. Toiveena on, että jätetään erikoiset, ympäristöä kuormittavat ja kalliit matkakohteet väliin, ellei niihin liikkumiseen ole erityisen painavaa työhön liittyvää perustetta. Erityistä harkintaa ja myös esimiesseurantaa tulee tehdä hankkeiden FLATRATE-matkoihin, jotka eivät ole mitään hankkeen lisärahaa vaan jäävät puhtaasti korkeakoulun kuluiksi.

Vuoden 2020 aikana myös lisäämme matkustamisen läpinäkyvyyttä. Matkatiedot eivät ole salaisia. Tällöin vältetään turhat puheet siitä, että matkoja on tehty huvin vuoksi.

Otetaan tämä haasteena, jossa savonialaiset henkilöinä sitoutuvat osana vastuullisuutta puolittamaan työmatkustamiseen käyttämänsä ajan ja kulut vuoden 2020 aikana. Ja jokainen seuraa asia ihan itse.

Seppo Lyyra
Talousjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Karuja tilastoja

Siperian tundralla risteilee tuhansia kilometrejä öljyputkia. Arvioiden mukaan 3-5% öljytuotannosta valuu kuitenkin ikiroudan alueelle ruosteisten putkien rikkoutuessa milloin mistäkin syystä. Villieläimet pulikoivat henkihieverissä valtavissa öljylammissa ja herkän arktisen luonnon puhdistaminen on käytännössä mahdotonta.  Tuotantokapasiteetin ylläpitäminen on kuitenkin Venäjän kansantalouden kannalta kriittinen kysymys, joten muutamien miljoonien tonnien hävikki siedetään.  Pahimmillaan painetta lähtöpäässä lisätään, jotta markkinoille saadaan tavoiteltu määrä raakaöljyä. Jälki luonnossa on karua.

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen vertaaminen Venäjän öljytuotannon haasteisiin on tietenkin vähintäänkin epäkorrektia mutta kieltämättä yhtymäkohtiakin löytyy. Tarkasteltaessa pelkästään lopputulosta näyttää se hyvältä, prosessissa ennen tätä on kuitenkin suuresti korjattavaa.

Vuosina 2011-2014 ammattikorkeakouluissa aloitti vuosittain keskimäärin 34953 opiskelijaa AMK-tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Vastaavasti vuosina 2015-2018 AMK-tutkinnon suoritti keskimäärin 23608 opiskelijaa eli 67,5% aloittaneista. Näin laskettuna keskimääräinen 32,5% hävikki vastaa noin 11500 opiskelijaa.

Pitemmän aikavälin tarkastelussa vuosien 2001-2018 aikana korkein ammattikorkeakouluissa aloittaneiden määrä löytyy vuodelta 2010, jolloin AMK-tutkintoa lähti tavoittelemaan 36399 opiskelijaa. Vastaavalta ajanjaksolta matalin opintonsa aloittaneiden määrä on vuodelta 2017, jolloin opintonsa aloitti 32610 opiskelijaa.

Jos katsotaan tutkintomääriä, vuosien 2005-2018 korkein tutkintomäärä löytyy vuodelta 2018. Silloin AMK-tutkinnon suoritti 24504 opiskelijaa. Vastaavan ajanjakson matalin tutkintomäärä puolestaan löytyy vuodelta 2007, jolloin tutkinnon suoritti 20969 henkilöä.

Todennäköisyys tutkinnon loppuusaattamiseksi vaihtelee aloittain erittäin paljon. Terveys- ja hyvinvointialoilla opintonsa aloittanut opiskelija suorittaa opintonsa noin 80% todennäköisyydellä loppuun, kun taas toista ääripäätä edustaa tietojenkäsittely ja tietoliikenne, jossa opintonsa saattaa loppuun hieman alle 50% aloittaneista opiskelijoista.

Savoniassa aloittavat opiskelijat saatellaan opintoihin yhteisessä Start-tapahtumassa. Kuvassa opiskelijakunnan toiminnanjohtaja Juha Asikainen sekä Savonian rehtori Mervi Vidgren.

Tilastot ovat tässä suhteessa varsin karua luettavaa. Keskimäärin kolmannes ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista opiskelijoista keskeyttää urakkansa jossain vaiheessa. Useissa ammattikorkeakouluissa, mukaan lukien Savoniassa, on viime vuosien aikana määrätietoisesti panostettu opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. Tämän seurauksena keskeytysmäärät onkin saatu tippumaan. On kuitenkin ilmeistä, että ongelmaa ei ratkaista yksinomaan opintojen aikaisella ohjauksella. Korkeakoulut ovat vuosien saatossa panostaneet valtavasti voimavaroja opiskelijavalintaan tavoitteenaan valita parhaat mahdolliset opiskelijat tutkinto-ohjelmiin. Tilastojen valossa voidaankin kysyä, kuinka hyvin olemme tässä onnistuneet?

Suomen korkeakouluvision 2030 yhtenä keskeisenä tavoitteena on koulutustason nostaminen lisäämällä korkeakoulutettujen osuutta väestöstä. Määrällisenä tavoitteena on esitetty korkeakoulututkintojen määrän kasvattamista vuosittain 5000 tutkinnolla kattaen niin ammattikorkeakoulu- kuin yliopistosektorit. Siperian öljyputkiin palattaessa voidaankin kysyä, tulisiko tämä tavoite pyrkiä saavuttamaan lisäämällä painetta alkupäässä vai pohtia sitä, kuinka vuotoja saataisiin tilkittyä.

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

Tilastolähteet: Tilastokeskus; Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

Tulevaisuuden kestäviä yrityksiä ja opiskelijoita

Suomessa on tapahtunut valtava muutos yrittäjyyteen suhtautumisessa ammattikorkeakoulun historian aikana. Etenkin suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut 2000-alusta. Kasvua on ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen piirissä.

Korkeakoulupohjaisessa yrittäjyydessä on vielä huimasti kehittymisen varaa, mutta suunta on positiivinen. Korkeakoulujen erot yrittäjyysmyönteisyydessä ja opiskelijoiden tai henkilöstön perustamien yritysten määrissä ovat suuret. Korkeakoulun johdon, opettajien, tki-asiantuntijoiden, tutkijoiden ja professoreiden asenteilla on myös suuri painoarvo yrittäjyyteen kannustavan ilmapiirin luomisessa.

Pohjois-Savossa panostetaan koko maakunnan tasolla yrittäjyys- ja innovaatio-osaamisen ja asenteen muokkaamiseen sekä uusien innovaatiopohjaisten yritysten syntymiseen teemalla: tulevaisuuden kestäviä yrityksiä ja opiskelijoita. Uusi Business Center Pohjois-Savo toimii moottorina ja buustaajana tässä kokonaisuudessa.

Mediassa hypetettyjen startupien menestys saa myös Savonian opiskelijat haaveilemaan menestyksekkäästä yrittäjän urasta. NY Star up ja NY vuosi yrittäjänä –ohjelmat ovat toimiva konsepti yrittäjyyden harjoitteluun yli oppilaitosrajojen.

Konkreettisia, monialaisia esimerkkejä Savonian opiskelijoiden ja henkilöstön startup-tarinoista on moneksi. Kerron niistä yhden.

Pekka Nuutinen työskenteli Savonia-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Pinnoitusprojektissa, jossa kehitettiin täysin uudenlaisia pinnoitusteknologian sovellutuksia. Miehen mielessä siinsi kuitenkin halu ryhtyä yrittäjäksi.

Monet hyvät idean syntyvät arkisesta tarpeesta. Pekka Nuutinen oli taas kerran työpäivän jälkeen Prismassa hoitamassa ruokaostoksia. Aikaa oli kulunut pitkä tovi ja ruokakärry ammotti tyhjyyttään.

Diplomi-insinööriopiskelujen loppuvaiheessa Pekka päätti, että yrittäjyyttä pitää kokeilla jossakin vaiheessa. Valmistumisen jälkeen päätin, että viimeistään 30-vuotiaana pitää olla menestyvä yritys perustettuna.

Tavoitteella on uskomaton voima. Pekka Nuutinen huomasikin jo 29-vuotiaana perustaneensa yrityksen muiden kumppaneiden kanssa ja olevansa toimitusjohtaja. Yrityksen menestys punnitaan asiakkaiden tyytyväisyytenä: nyt menestys näyttää kasvavan kovaa vauhtia.

Näin sai alkunsa KomeroFood, koska kaupassakäynti vie turhaa aikaa ja toi ylimääräistä säätämistä arkeen. Jotta tuote toimisi, mukaan KomeroFoodiin pyydettiin Henri Alén, hänen huippuosaamisensa ja arvomaailmansa takia.

KomeroFood on myös tapa kulkea kohti kestävää ruokailua aikana, jolloin ruokahävikki ja eläinperäisten raaka-aineiden ympäristökuorma ovat merkittäviä nykymaailman ongelmia. Nyt pystytään tekemään ympäristöystävällistä ruokaa helposti.

Kestävä kehitys ja ympäristövastuullisuus korostuvat lähes kaikissa uusissa, alkavissa yrityksissä – tulevaisuuden kestäviä yrityksiä.

 

Kaija Sääski
koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Suomi maailman osaavimman työvoiman kotimaaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle vision, jonka yhtenä tavoitteena on tehdä Suomesta maailman osaavimman työvoiman kotimaa. Tavoite on hyvä ja ajankohtainen, sillä teknologian nopea kehitys väistämättä muuttaa työelämää ja luo tarpeen jatkuvalle osaamisen päivittämiselle ja uudistamiselle.  Mutta miten tavoitteeseen päästään ja kuinka suomalaiset saadaan kehittämään osaamistaan jatkuvasti?

Tavoitteen saavuttamiseksi korkeakoulujen on panostettava jatkossa entistä enemmän jatkuvan oppimisen palveluihin eli tuotettava laadukasta koulutustarjontaa myös muille kuin perinteisille tutkinto-opiskelijoille. Pelkkä laadukas koulutustarjonta ei tietenkään yksin riitä, vaan ihmiset ja työnantajat pitää saada innostumaan ja motivoitumaan osaamisen kehittämisestä. Tämä puolestaan vaatii panostusta markkinointiin ja digitaalisiin palvelukanaviin; koulutustarjonta on saatava näkyväksi, houkuttelevaksi ja helposti saavutettavaksi.

Pikainen vilkaisu Suomen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen avoimeen koulutustarjontaan osoittaa, että tarjonta on melko hajallaan, vaikeasti löydettävissä ja työssäkäyvän henkilön kannalta joustamatonta. Työelämän tarpeisiin suunnatun koulutustarjonnan saatavuusongelman ratkaisemiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö mainitsee visiossaan korkeakoulutuksen digitaalisen palveluympäristön rakentamisen, jossa korkeakoulujen digitaaliset palvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kuulostaa hyvältä, olisihan se kätevää, jos koko maan tai miksei koko maailman koulutustarjonta löytyisi yhdestä paikasta muutamalla klikkauksella. Suomi ei ole vielä toistaiseksi ollut erityisen ansioitunut digitaalisten alustojen luomisessa, olisiko tällainen jatkuvan oppimisen tarpeisiin luotu alusta Suomen seuraava hittituote? Suomi on jo pitkään niittänyt mainetta koulutuksen mallimaana, joten tällainen alusta saattaisi hyvinkin kiinnostaa myös maailmalla.

Kun jatkuvan oppimisen palveluiden tarjonta on saatu näkyväksi ja joustavaksi on vielä ratkaistava, kuinka työssäkäyvät ja mahdollisesti ruuhkavuosia elävät ihmiset saadaan innostumaan ja motivoitumaan itsensä kehittämisestä ja uuden oppimisesta. Motivaatiota lisää varmasti ainakin työnantajan myönteinen ja kannustava suhtautuminen työntekijöiden itsensä kehittämiseen, joten työnantajat on saatava mukaan osaamisen kehittämiseen entistä vahvemmin. Työnohessa opiskelun parhaita puolia on uuden tiedon soveltaminen käytäntöön ja palautteen saaminen. Työelämässä omalle osaamiselle helposti sokeutuu eikä palautetta osaamisesta tai sen kehittymisestä useinkaan saa automaattisesti. Opiskellessa tekemisistään saa aina arvioinnin ja usein palautetta tulee myös sanallisessa muodossa. Mikäs sen mukavampaa, kuin saada tunnustusta omasta osaamisestaan taholta, joka on virallisesti pätevä arvioimaan osaamista.

Itsensä kehittämiseen kannattaakin suhtautua kuten vaikkapa liikuntaharrastukseen, eihän se aina välttämättä huvita, mutta tekee taatusti hyvää ja on kaikille hyödyllistä. Teknologia mahdollistaa uuden oppimisen vaikkapa laiturilla makoillessa, joten nyt sitten vain odotellaan uteliaan innostuneena Trivagon tai Spotifyn kaltaista korkeakoulutuksen digitaalista palveluympäristöä, josta on helppo klikkailla itsensä uusille kursseille ajasta ja paikasta riippumatta.

 

Anne Patrikainen
johdon assistentti
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

Kansainvälistyminen – kilpajuoksua parhaista opiskelijoista ja osaajista

Ammattikorkeakouluissa kansainvälisyys on tärkeä osa toimintaa, johon on kasvettu nopeasti. Muistan hyvin, kun vuonna 1991 ammattikorkeakoulukokeilut aloittivat toimintansa väliaikaisen ammattikorkeakoulun nimikkeillä ja kansainvälisyys oli yksi keskeinen tavoite, johon uuden korkeakoulutusväylän tuli pyrkiä. Kilpajuoksu kv-kumppanikorkeakouluista sai välillä huvittaviakin piirteitä, kun peräjälkeen ammattikorkeakoulujen edustajat vierailivat samoissa eurooppalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (polytechnic). Ammattikorkeakoulut hakivat silloin kumppaneita lähinnä Euroopasta, mutta aika pian myös Afrikan manner, Kiina, USA ja Etelä-Amerikka olivat alueita, joista yhteistyökumppaneita haettiin. Nykyisin ammattikorkeakoulujen kumppanuusverkostot ovat laajat ja kattavat.

Uusi 2021 voimaan tuleva ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli tulee edelleen painottamaan kansainvälisyyden merkitystä osana jaettavaa viiden prosentin strategista rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 nostaa kansainvälisyyden vahvasti esille.  Visiossa kansainvälisyyden toivotaan tuovan Suomeen osaavaa työvoimaa ja siten edistävän maamme taloutta ja kilpailukykyä.

Globalisaation myötä myös koulutusmarkkinat ovat rajattomat. Liiketoimintana tarjottava koulutus tulee kasvamaan ja siihen Suomella on hyvät edellytykset korkeatasoisen koulutusjärjestelmämme puitteissa. Myös Savonia-ammattikorkeakoulussa olemme vahvasti tekemässä työtä koulutuksen vientiin, jossa Vietnamiin suunnattu tarjonta on tuottanut ensimmäisen laajan sopimuksen.

Vietnamilaisten opiskelijoiden osalta sairaanhoitajan sekä matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkintokoulutus toteutetaan kokonaisuudessaan Kuopiossa. Tavoitteena on integroida opiskelijat alueen työelämään jo koulutuksen aikana, ja siten saada osaavia asiantuntijoista työskentelemään Pohjois-Savoon.

Rahoitusmalli innostaa ammattikorkeakouluja myös tutkinnon osien avaamiseen kansainväliseen avoimeen opintojen tarjontaan. Tällöin rahoitus ulkomaisille opiskelijoille tarjottavaan koulutukseen tulee Suomen valtiolta, ja on osa ammattikorkeakoulujen rahoituksen kokonaisuutta. Eli lisää rahaa tähän kansainvälisen tarjonnan laajentamiseen avoimena tarjontana ei tule, vaan se tehdään osana koulutuksen rahoituksen kokonaisuutta. Ammattikorkeakoulujen tulisikin osata valita eettisesti kestäviä ja tarvittavaa osaamista tuottavia koulutustuotteita tarjontaansa. Tuotteita, jotka kouluttavat ja tuovat osaajia Suomeen – ei niin, että osaajia koulutetaan Suomen verovaroilla pääosin ulkomaille.

Tulevaisuudessa osaamista tuotetaan verkoissa ja verkostoissa. Yhteistyötä kotimaassa toimivien korkeakoulujen kesken samoin kuin ulkomaisten korkeakoulujen kanssa tarvitaan. Silmiä avaava oli toukokuun vierailuni Moskovassa toimivaan Venäjän valtion omistamaan monialaiseen RUDN:n yliopistoon, joka on Savonia-ammattikorkeakoulun uusi yhteistyökumppani. Yliopiston nimi on englanniksi Peoples’ Friendship University of Russia. Yliopiston tavoitteena on vahvistaa kansainvälisellä toiminnalla koulutuksen osaamista ja saada uusia osaajia työskentelemään Venäjällä sekä laajasti asiantuntijatehtävissä eri maissa.

RUDN yliopisto on kooltaan huikea, 28 000 opiskelijaa eri tieteenaloilla, joista lääketiede on suurin. Tällä hetkellä RUDN yliopistossa on opiskelijoita 157 eri maasta. Yliopistolla on joka viikko kv-teema, jossa esitellään yhteistyömaan kulttuuria ja osaamista. Afrikan mantereelta opiskelijoita on paljon ja RUDN onkin saanut vuonna 2010 UNESCOlta tunnustuksen merkittävästä asiantuntijoiden kouluttamisesta kehittyviin maihin. Periaatteena yliopistolla on ollut, että opiskelijan tulee osata venäjän kieli riittävän hyvin ennen kuin hän voi aloittaa opinnot tutkinto-ohjelmassa. Tämä edellyttää, että opiskelija ensin opiskelee puolesta yhteen vuoteen venäjän kieltä, ja siirtyy sitten tutkinto-ohjelman opiskelijaksi. Yliopiston kesäkoulun tarjonnassa Venäjän kulttuuri- ja kieliopinnot ovat tärkeässä roolissa, koska niiden kautta haetaan opiskelijoita. Yliopistolla on myös englannin kielisisä tutkinto-ohjelmia (18), joita tullaan lisäämään. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelussa venäjän kielen hallinta ei ole edellytys ja tämä avaa yliopistolle entistä laajemmat mahdollisuudet kansainvälisten opiskelijoiden saamiseen koulutukseen. Kansainvälisiä yhteistyöyliopistoja on paljon ja kaksoistutkintomahdollisuuksia lisätään koko ajan. Yliopiston alumnitoiminta on vahvaa ja RUDNista valmistuneita asiantuntijoita on töissä liki kaikissa maailman maissa.

RUDN yliopiston mittakaava ja toimintamalli oli hengästyttävä. Mielessäni heräsi kysymys: Mikä on Suomen mahdollisuus tässä kansainvälisessä kisassa saada parhaat opiskelijat ja tulevaisuuden osaajat.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 esitetyt digitaaliset ratkaisut opintotarjonnassa ja hyvät oppimisympäristöt eivät vielä riitä. Pienenä maana Suomen on osattava tehdä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityselämän kesken, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi on kyettävä näkemään tulevaisuuden osaamistarpeet, joihin vastataan huipputason koulutuksella ja tutkimuksella – yhdessä ja yhteistyössä.

 

Salla Seppänen
koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kova tekijä työmarkkinoille

Ystäväni pääsi oman alan töihin, ennen kuin hän sai tutkintonsa valmiiksi. Koko työuran hän on ollut ahkera ja aikaansaava tekijä ja aluksi hän myös viihtyi työssään.

Ala on kuitenkin sellainen, etteivät työtehtävät juurikaan muutu eikä omaa osaamista voi kartuttaa. Liki 15 vuoden jälkeen hän alkoi kaivata lisää haastetta päivään mukavista työkavereista huolimatta.

Yksi 287 hakijasta

Savoniassa alkoi toukokuun alussa haku koodarikoulutukseen. Savonian osaavat ammattilaiset suunnittelivat koulutuksen yhdessä alueen yritysten kuten Enfon ja Ropo Capitalin kanssa.

Koulutus keskittyy niihin alan tekniikoihin, joiden osaamiselle on tällä hetkellä eniten tarvetta työelämässä. Napakan vuoden paketin jälkeen opiskelija tuntee nykyaikaisen sovelluskehityksen rakenteet ja toimintatavat ja voi työskennellä osana sovelluskehitystiimiä.

Ystäväni oli yksi 287 hakijasta. Hakijavyöry oli niin suuri, että hän sai viime viikolla pyynnön osallistua sähköiseen kokeeseen, jotta isosta joukosta löytyvät 40 opiskelupaikan saajaa.

Kokeesta ei haun alkuvaiheessa ollut tietoa, mutta ystävältäni se sai varauksettoman kiitoksen. ”Sai vähän paremmin tuntuman siitä, mihin sitä oikein on hakemassa”.

Lujia ammattilaisia

Koodarikoulutus on vain yksi esimerkki siitä, kuinka nykypäivänä voi opiskella uutta muutenkin kuin uuden tutkinnon verran.

Ammattikorkeakoulun moni yhdistää siihen, että sieltä valmistuu usean vuoden opiskelun jälkeen lujia ammattilaisia, jotka ovat valmiita työelämään. Työ toki tekijäänsä opettaa, mutta Savoniassa opinnot tähtäävät siihen, että valmistuvalla on kokemusta ja hyvät valmiudet aloittaa oma työura.

On valtavan inspiroivaa tehdä työtä rohkeiden omaa polkuaan aloittavien opiskelijoiden kanssa, mutta maksuttomia ja maksullisia koulutusvaihtoehtoja on muitakin.

Oma osaaminen voi kaivata päivitystä, edessä on ehkä kokonaan alan vaihto tai ennen omaa hakupäätöstä on halu kokeilla, miltä jonkin alan opinnot vaikuttavat. Myös yrityksillä on halu tukea työntekijöiden koulutusta ja maksaa lasku, kun työntekijä täydentää ammattitaitoaan.

Kv-myynnin osaaja

Varkaudessa on seuraavaksi alkamassa kiinnostava uusi koulutus, jonka haku on käynnissä. Syksyllä alkava kansainvälisen myynnin koulutus tukee teknologia-alan kasvua. Varkauden seudun teknologia-alan yritykset potevat työvoimapulaa ja myynnin osaajille olisi töitä tarjolla.

Savonian liiketoimintaosaamisen lehtori Ari Pitkänen (kuvassa) kertoo, että tätäkään koulutusta ei ole suunniteltu mutu-tuntumalla, vaan yritysten tarpeet on kartoitettu yhdessä Navitaksen kanssa.

Koulutus on erittäin käytännönläheinen ja siihen sisältyy asiantuntijaluentoja, case-tehtäviä, yritysvierailuja ja käytännön myyntiprojekti. Täsmäkoulutusta alasta kiinnostuneille!

Kesälomarahat koneeseen

Viime viikolla koodarikoulutukseen hakenut ystäväni soitti. Iloa ja intoa äänessään hän kertoi saaneensa opiskelupaikan. Kesälomarahat menevät säästötilin sijaan tehokkaan tietokoneen hankintaan.

Tiukka rutistus on varmasti edessä, kun opiskeluun yhdistyvät töissä käynti ja perhe-elämä, mutta töitä tämä nainen osaa tehdä. Ja voin luvata, että kova tekijä on tulossa uusille työmarkkinoille.

Anna Laukkanen
Savonia-ammattikorkeakoulu
Viestintäpäällikkö (viimeistä päivää ennen lomia,
Petteri Alanko on palannut työvapaaltaan)

Kohtaa, kuuntele ja kunnioita

Yhdessä rohkeasti tulevaisuuteen luottaen!
Yhdessä moniarvoisuutta kunnioittaen!
Minä, Me, Savonia!
Luovuus – Luovu – Luo uus!      

Tässä muutamia upeita oivalluksia kevään aikana toteutetuista Neemo-methodilla läpikäydyistä muutostyöpajoista. Ilmaisuissa kiteytyy monia arvokkaita Savonian arvoihin perustuvia ajatuksia. Nämä ovat vain osa tiimien työpajoihin tuottamista tarinoista. Muutostyöpajat olivat osa Savonian strategiatyöhön liittyvää arvokeskustelua. Niiden tavoitteena on ollut arvoihin perustuen tuottaa tiimien näkemykset hyvän työ- ja opiskelupaikan toimintaperiaatteiden luomiseksi Savoniaan.  

Työpajoihin osallistui yli 30 tiimien edustajaa ja heidän kauttaan jokainen tiimi osallistui toimintaperiaatteiden synnyttämiseen. Valokuvataidetta hyödyntävän Neemon keinoin kävimme keskusteluja, joissa arvot saivat yhteisen sisällön. Tiimikeskusteluissa ne jalostuivat edelleen arjen työskentelyä ohjaaviksi periaatteiksi ja valokuviksi. Tiimit kokivat käymänsä keskustelut yhteishenkeä vahvistavina ja tiimityötä eteenpäin vievinä.

Virallista ja epävirallista

Yhteisöllisyyttä voidaan kuvata myös sanalla kiinnostus. Yhteisöllisyys on virallista ja epävirallista. Se ei välttämättä näy suoraan, mutta voi olla yhteen hiileen puhaltamista, työpaikan yhteishenkeä. Me-henki ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat suoraan suhteessa tulokseen luoden yhteenkuuluvuutta, tarjoten turvaa yhteisön jäsenille ja auttaen hahmottamaan ympäristöä. Eräs työpajaan osallistunut kuvasikin, että ”Monialaisuudesta huolimatta vaikutti siltä, että tarve yhteisöllisyyteen on kaikilla”.  

Yhteisöllisyys on vain yksi sana, mutta pitää sisällään paljon Hyvän työpaikan toimintakulttuuriin sisältyviä tärkeitä asioita. Se on avoimuutta tekemisessä, johtamisessa ja viestinnässä. Jaettua asiantuntijuutta ja välittämistä. ”Ole läsnä ja välitä”, kuten yksi tiimeistä asian kiteytti. Se on erilaisuuden arvostamista ja hyödyntämistä, myös Moniarvoisuutta, joka nousi tiimien tuotoksista yhdeksi voittaneista periaatteista.  

Mutkia, salamatkustajia ja pysäkkejä

Elämme jatkuvassa muutoksessa. Niin myös me Savoniassa. Itse en halua puhua muutosjohtamisesta, koska muutos on jatkuvaa. Johtamisessa on tärkeää yhteisen suunnan näyttäminen, oleellista on viestinnällä perustella muutoksen tarve ja huolehtia kaikkien pysymisestä muutosmatkalla mukana unohtamatta myöskään hyviksi koettuja säilytettäviä asioita. Yhtenä tehtävänä työstimme työpajassa muutoskyvykkyyttä teemalla ”Minä muutoksessa”. Tässäkin teemassa keskustelut tuottivat arvokkaita havaintoja ja periaatteita muutoksen kohtaamiseen. Muun muassa näin muutosteemaa lähestyttiin: ” Työelämä ei ole suora ’junarata’, vaan matkalla on poikkeamia, mutkia, salamatkustajia, pysäkkejä. Muutoksessa ollaan eri vaiheissa. Muutos ei ole suoraviivainen. Jokaisen on tehtävä suuressa linjassa Oma muutosprosessi. Tärkeää on yhteinen iso suunta. Ei ole muutosvastarintaa, vaan on muutosprosessissa eri vaiheissa olevia ihmisiä.”  

Tässä muutamia katkelmia muutostyöpajoissa käydyistä keskusteluista ja tiimien tuotoksista. Yhteisten toimintaperiaatteiden ja pelisääntöjen parissa jatkamme heti syksyllä. Yhteisen toimintakulttuurin rakentaminen vaatii panostusta meiltä kaikilta nyt ja tulevaisuudessa. Palaamme tähän elokuun Savonia-päivässä. Iso kiitos kaikille arvokkaasta työstä, jota olette tehneet. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen tärkeys on erityisen ajankohtainen. Samanlaisia ajatuksia kuin Savonialaisilla on myös Jukka Jalosella, Maailmanmestarijoukkueiden tekijällä: 

“Meidän pitäisi ihan kaikkien sisäistää se, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Se kaikki mitä annat muille, tulee sulle jossakin kohtaa takaisin. “ 

Ihanaa kesää kaikille. Näitä ajatuksia yhteisöllisyydestä ja yhteisestä tekemisestä voi hyödyntää myös kesällä vapaa-ajalla. Seuraavan kuvan kautta voit miettiä millaisia asioita aiot tehdä kesällä ja miten voit hyötyä niistä myös syksyllä töissä ja vapaa-ajalla? Löydä väreistä ja muodoista ajatuksia. 

Zürich City (Breathing) 2006
© Nanna Hänninen and ©Neemo Ltd 

Terveisin,    

Päivi, henkilöstöjohtaja sekä Savonian omat Neemo coachit Merja ja Susanne 

Miksi robotti on parempi kuin mies?

Kello on sekunnin yli puolenyön, joten taas käynnistyy uusi työpäiväni. Työnjakoa ohjaava UiPath Orchestrator on määritellyt työnjaon, jota tänä päivänä teen ja jakanut työt meidän robottien kesken optimoiden resurssit. Tämän jälkeen työnjohtajana toimivan Orhestratorin tehtävä on seurata prosessien etenemistä ja tehdä tarvittavat työnjakoon liittyvät muutokset.

Minulla talousjohtajan robottina on tänä yönä tehtävänä joitakin täsmäyksiä sekä tarkastuksia. Aiemmin S. Lyyra teki näitä samaisia tarkastuksia pistokokeilla ja viikoittain, kun minä ohjelmistorobottina pystyn tarkastamaan jokaisen tapahtuman jokaisena yönä eikä siihen mene kuin muutama tunti aikaa.

Tänä yönä minun työlistalla on myös käydä läpi Savonian henkilöstön puhelinlaskut eli tarkastaa 503 työntekijän puhelinlaskujen erittely. Etsin sieltä merkittäviä muutoksia edelliskuukauteen ja samalla teen listauksen suurimmista puhelinlaskuista. Lähetän listalle nouseville henkilöille kohteliaan viestin, jossa kerron mitä havaintoja olen ko. henkilön puhelinlaskusta tehnyt. Suurimmat poikkeamat raportoin myös S. Lyyralle, joka voi sitten kysellä ihmisten kielellä näiden poikkeamin perään.

Meillä ohjelmistoroboteille muuten alkaa tuossa aamulla, kun ihmiset tulevat töihin, oma vertailupalaveri, jossa esittelen pari algoritmia, jotka minun ohjelmistoihin on kirjoitettu paremmin kuin toisilla. Parannellaan ja muutellaan niitä robottien kesken niin, että ensi yönä ollaan taas askeleen verran tehokkaampia.

Ja tänä yönä vielä ennen robottipalaveria työlistalla on tämä blogikirjoitus, jossa pitäisi arvioida robotin ja ihmisen tekemän työn eroa. Millä tahansa numerisella mittarilla voitan S. Lyyran 10-0. Olen ahkerampi, nopeampi, tarkempi, huolellisempi ja osaan tekoälyn avulla jopa kirjoittaa tällaisen analyysin vähän siihen tapaan kuin S. Lyyra sen itse kirjoittaisi. En siis keksi yhtäkään rationaalista perustetta sille, että ihminen olisi robottia parempi, joten voin robottina rationaalisesti (ihminen sanoisi lämpimästi) suositella, että jokaiselle Savonian työntekijälle ja opiskelijalle asennetaan oma ohjelmistorobotti.

 

seppo.robo.lyyra
talousjohtajan ohjelmistorobotti
Savonia-ammattikorkeakoulu