Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2017 Suomen korkeakoulutuksen vision valmistelun. Visio 2030 työstettiin laajassa yhteistyössä korkeakouluyhteisöjen ja sidosryhmien kanssa. Visiolinjauksen – Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja – saavuttaminen asettaa korkeakoulujen henkilöstöjohtamiselle suuret haasteet tulevina vuosina.

Hyvinvoivien korkeakouluyhteisöjen merkitys Suomen voimavarana ja kilpailutekijänä on tunnistettu. Keskeisiksi kysymyksiksi henkilöstöjohtamisen kannalta nousevatkin käsitykset siitä, mitkä työyhteisön toimintakulttuurissa ja korkeakoulun johtamisessa ovat keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja millainen on Suomen paras työpaikka. Suomalaisia työyhteisöjä ja niiden johtamista on tutkittu monipuolisesti eri näkökulmista. Työelämätutkimusta on tehty myös kansainvälisen viitekehyksen pohjalta. Hyvä työpaikka edellyttää, että työelämän laatutekijät ovat kunnossa. Tutkimustulosten valossa on osoitettavissa, että tärkeimmiksi kompetensseiksi työelämän laadun kehittämisessä nousevat johtaminen ja esimiestoiminta, toimintakulttuuri ja osaaminen sekä näitä tukevat prosessit.

Savoniassa onnistumisia juhlistetaan mm. koko henkilöstön yhteisissä Savonia-päivissä

Johtamisessa ja esimiestoiminnassa keskeistä on, että henkilöstö kokee että heistä välitetään ja että he voivat itse vaikuttaa työnsä kehittämiseen. Nämä asiat samoin kuin henkilöstön kokemus työn merkityksellisyydestä parantavat työmotivaatiota ja syventävät luottamusta johtoon. Väitän, että hyvä luottamus henkilöstön ja johdon välillä muodostaa kivijalan muulle kehittämistyölle. Kun työntekijät luottavat organisaation johtoon, nauttivat työtovereidensa kanssa työskentelystä ja ovat ylpeitä siitä mitä tekevät, on sillä vaikutusta työntekijöiden suorituskykyyn. Työyhteisöjen toimintakulttuurissa tulisi vahvistaa Me-henkeä ja kannustaa yhteistoiminnallisuuteen ja osaamisen jakamiseen. Korkeakouluyhteisössä on valtavasti osaamista ja hiljaista tietoa. Strategia ja sen onnistunut viestintä määrittävät pitkälti minkälaiset arvot ja työetiikka työyhteisössä vallitsee. Esimiehen keskeinen rooli on olla strategian tulkki arjessa.

Henkilöstöjohtamisen tutkimukset (mm. Kesti, Strategisen henkilöstötuottavuuden johtaminen, 2010) osoittavat, että parhaiten menestyvät yritykset ovat kehittäneet toimintaansa pitkällä aikavälillä ja että kehittäminen on kohdistunut nimenomaan henkilöstön aineettoman pääoman kasvattamiseen. Johtopäätös on, että henkilöstötuottavuuden johtaminen parantaa henkilöstöön sijoitetun pääoman tuottoa pitkällä aikavälillä. Mutta olemmeko korkeakoulun johtamisessa tunnistaneet tämän mahdollisuuden?

Tunnemmeko riittävästi korkeakouluyhteisön hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ja henkilöstötuottavuuden välisen yhteyden sekä tehokkaat menetelmät muutoksen aikaansaamiseksi?

Mielestäni tärkein asia johtamisessa on ensin tunnistaa työelämän laatutekijät ja niiden merkitys henkilöstötuottavuudelle niin, että niiden parantaminen otetaan osaksi organisaation strategiaa. Henkilöstön hyvinvointi ja erityisesti sen yhteys henkilöstötuottavuuteen ei ole toistaiseksi kovinkaan vahvasti näkynyt korkeakoulujen strategisina valintoina.

Visiotyöryhmä toteaa raportissaan, että ”korkeakoulujen toimintatavat takaavat laadun, tuottavuuden, ja vaikuttavuuden jatkuvan parantamisen”. On hienoa huomata, että visiotyöryhmä on selkeästi tunnistanut työelämän laatutekijöiden merkityksen henkilöstötuottavuudelle.

Työyhteisön kompetenssit ja niiden johtaminen systeemisenä kokonaisuutena on monisäikeinen ilmiö. Työelämän laatuun vaikuttavat kompetenssit ovat ainakin jossain määrin kaikille korkeakouluyhteisöille yhteisiä. Ne ovat kuitenkin myös tilannesidonnaisia, joihin vaikuttavat toimintaympäristöstä ja organisaation sisäisistä rakenteista johtuvat tekijät. Kunkin korkeakoulun on arvioitava minkälaisessa vaiheessa sen työyhteisö kehityspolullaan on, ja lähdettävä sen pohjalta rakentamaan korkeakouluyhteisöstään Suomen parasta työpaikkaa.

 

Päivi Diov
Hallinto- ja henkilöstöjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Haaste korkeakouluille – korkeakoulut Suomen parhaita työpaikkoja 2030

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *