Sote-uudistus on todellakin ollut aikamoista ”sotkista”, jossa otetaan vuorotellen kolme askelta eteen ja kolme hyppyä taakse, kuten Tyyne Kettunen asiaa kuvailee. Välillä voi tuntua, ettei uudistus etene mihinkään.

Sote-valmistelussa on ollut jo monta käännettä, eikä niiden loppua ole näkyvissä. Valinnanvapaus puhututtaa eniten. Kesäkuun alussa perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa, mikä edellyttää useita muutoksia valinnanvapautta koskevaan lakiehdotukseen. Hallitus antoi vastineensa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle siitä, miten perustuslakivaliokunnan muutosvaatimukset huomioidaan. Lopulliset muutokset tekee sosiaali- ja terveysvaliokunta, sitten jos, ja toivottavasti KUN tekee.

Se siis jo tiedetään, että aikataulu on viivästynyt, mutta miten paljon, niin sitä voimme vain veikkailla – ennen vai jälkeen seuraavien eduskuntavaalien. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan Juhani Eskolan mukaan on tärkeää, että uudistus saadaan eteenpäin viimeistään syksyllä 2018.

Hallituksen vastineen mukaan sote-keskukset aloittavat vuoden myöhemmin kuin alkuperäisessä suunnitelmassa oli eli vuoden 2022 alussa. Tässäkin on vielä ajallisesti liukumaa eteen ja taaksepäin riippuen siitä, täyttyvätkö laissa asetettavat edellytykset. Jos ne täyttyvät, niin valtioneuvoston luvalla sote-keskukset voivat aloittaa jo ennen vuotta 2022. Toisaalta keskukset voivat aloittaa vasta vuoden 2023 alussa, jos edellytykset eivät täyty.

Sote-juna on jo kuitenkin liikkeellä; kunnissa tehdään sote palveluiden uudistamista, liikelaitoksia valmistellaan ja työnkuvia uudistetaan, ja hyvä niin, sillä muutoksia tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin suomalaisilla ovat saatavilla laadukkaat ja vaikuttavat sote-palvelut.

Sote-uudistuksen tekevät ihmiset, ammattilaiset ja siksi koulutus on avainasemassa. Toukokuussa 2018 julkaistiin valtioneuvoston rahoituksella tehty laaja selvitys ”Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus”, jossa tavoitteena oli kuvata millaisia osaamistarpeita sote-uudistus synnyttää, mitä olisi tehtävä, jotta näihin uusiin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan ja mitä tapahtuu, jos tarpeisiin vastaamisessa epäonnistutaan. Selvityksen mukaan ammattialakohtainen ns. substanssiosaaminen tulee jatkossakin olemaan sote-alan ammattilaisen osaamisen ydintä. Lisäksi tärkeää on yleinen yhteinen eli ns. geneerinen osaaminen, joka sisältää asiakastyöosaamisen, palvelunkehittämisosaamisen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen, eli ammattien välinen yhteistyöosaaminen tulee korostumaan.

Sote-alan korkeakoulutetuista ammattilaisista suurin osa, 80%, on ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Ammatillista osaamista kehitetään valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen yhteistyössä. Esimerkiksi sairaanhoitajan perusosaamisen varmentamiseen kehitetään Savonia-ammattikorkeakoulun johdolla valtakunnallista osaamisen arviointia, jossa on mukana sairaanhoitajan ydinosaaminen ja ns. geneerinen eli yleisosaaminen. Kehittämistä rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella ja kehittämistyössä ovat mukana kaikki Suomessa sairaanhoitajakoulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut. Valtakunnallinen yleissairaanhoitajan perusosaamisen arviointi on käytössä vuonna 2021 eli siinä vaiheessa, kun sote-keskukset aloittavat toimintansa. Sikäli mikäli sote-uudistus etenee. Joka tapauksessa sote-alan ammattilaisten tulevaisuusosaamisen kehittäminen edellyttää systemaattista osaamisen arviointia ja näyttöön perustuvien koulutusinterventioiden käyttöä.

Savonia-ammattikorkeakoulussa olemme uudistaneet opetussuunnitelmat niin, että ne vastaavat tulevaisuuden sote-ammattilaisten tunnistettuihin osaamistarpeisiin. Suurena haasteena on jo työelämässä toimivien sote-ammattilaisten osaamisvajeisiin vastaaminen, joka edellyttää täydennyskoulutusta ja osaamisen kehittämisen valmennusta. Ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja ammatillisia oppilaitoksia haastetaan vastaamaan tähän työelämän osaamisvajeeseen niin opetus- ja kulttuuriministeriön kuin sosiaali- ja terveysministeriön osalta. Koulutussektori on valmis kehittämään työelämässä toimivien sote ammattilaisten osaamista, mutta ilman resursseja se ei onnistu. Osaamisen varmentaminen on siis myös poliittinen tahtokysymys: mihin resursseja kohdennetaan.

Lähteet: Kangasniemi M. ym 2018.  Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018.

Salla Seppänen
Koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonia kouluttaa ammattilaisia muuttuvalle sote-kentälle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *