Pahimmat visiot ennustavat, että Suomessa tulee 2030-luvulla olemaan osaajapula. Työlle ei löydy tekijöitä, jolloin talouden kasvun edellytykset ovat huonot. Syynä ovat nopeasti pienenevät nuorten ikäluokat. Syntyvyys Suomessa on alhainen. Jo kolmena peräkkäisenä vuonna on ihmisiä kuollut enemmän kuin syntynyt. Jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla, niin vuonna 2030 on Suomessa vielä 760 000 alle 15 -vuotiasta, mutta jo 2050-luvulla nuorten määrän ennustetaan olevan alle 700 000. Samaa tasoa kuin 1870-luvulla, jolloin Suomen väkiluku oli alle kaksi miljoonaa ihmistä.

Ennusteen mukaan syntyneiden määrä kuitenkin jatkaa laskuaan ja kuolleiden määrä nousee. Vaikka elinikä pidentyy, niin väkimäärä Suomessa ei kasva. Maahanmuutto on ainut mahdollisuutemme, sillä synnytystalkoisiin tuskin lähdemme ja yli viiden lapsen politiikkaa ei kukaan poliitikko ole vielä uskaltanut esittää.

Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua hyvin maltillisesti niin, että vuonna 2035 Suomessa olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kuitenkin kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.

Mitäpä ratkaisuksi? Ministeriöiden kansliapäälliköiden 28.1 2019 julkaisema yhteinen virkamiesnäkemys ”Mahdollisuudet Suomelle” korostaa, että jos tavoitellaan suomalaisen yhteiskunnan kestävyyttä pitkällä aikavälillä niin menestymisen avainkysymyksiksi hallituskaudelle 2019–2023 tulevat yhdenvertaisuuden edistäminen, kestävä kasvu sekä turvallinen ja vakaa yhteiskunta. Näihin kolmeen menetyksen avainkysymykseen voidaan raportin mukaan vastata vain jos talouden kasvua voidaan vahvistaa. Tällä hetkellä taloudessa vallitseva tulojen ja menojen välinen epätasapaino voi johtaa siihen, että julkinen velka tulevaisuudessa kasvaa hallitsemattomaksi. Seurauksena on epätasa-arvoa, polarisoitumista, syrjäytymistä ja yhteiskunnallista levottomuutta.

Yhtenä syynä talouden epävakauteen pidetään väestörakenteen muutosta. Työntekijöitä ei ole riittävästi kun nuoret ikäluokat ovat pienet ja ikääntyneiden määrä on suuri. Huoltosuhde on kestämätön.

Raportti painottaa, että väestörakenteesta tulee huolehtia. Tukea syntyvyyttä ja edistää maahanmuuttoa. Syntyvyyteen voidaan pyrkiä vaikuttamaan erityisesti perhepolitiikalla, mutta myös muita ratkaisuvaihtoehtoja tulee arvioida, kuten vanhemmuuden monimuotoista tukemista, joka luo edellytykset lasten ja nuorten turvalliselle kasvulle. Julkisuudessa tulee käydä avointa ja tietopohjaista dialogia Suomesta maahanmuuttomaana, ja pyrkiä luomaan maahanmuuttajille realistinen käsitys Suomesta ja sen kehittämisen haasteista. Lisäksi ikääntyvän väestön toimintakykyä tulee edistää.

Pitkällä tähtäimellä juuri näin, mutta osaajapula saattaa kyllä olla meillä edessä jo aiemmin kuin 2030. Julkisesti on todettu, että noin miljoona työelämässä olevaa ammattilaista tarvitsee uutta osaamista, jotta Suomi pysyy globaalisti kilpailukykyisenä.

Suomessa on toimiva koulutusjärjestelmä, jota arvostetaan kansainvälisesti, ja johon tässäkin osaamisvajeen korjaamisen tilanteessa luotetaan. Koulutuksen rahoitusta on viime vuosina leikattu todella reippaasti, mutta siitä huolimatta koulutusorganisaatioiden tulisi pystyä tarjoamaan nopeasti ja edullisesti työelämän tarvitsemaa osaamista. Lisärahoitusta tähän ei ole tiedossa, vaan uuden rahanjakomallin kautta haastetaan niin ammattikorkeakoulut kuin yliopistot tuottamaan koulutusta nykyisillä resursseilla. Yhteiskuntavastuu koulutuksen toimijoilla on suuri ja Suomen menestyksen eteen tehdään varmasti hartiavoimin töitä. Toivottavasti vaan meillä korkeakoulutuksessa on riittävän leveät hartiat kantamaan tarvittavan osaamisen tuottaminen ja takaamaan AB Suomi Oy:n menestys.


Salla Seppänen
koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Miten Suomi kampittaa osaajapulan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *