Ammattikorkeakouluissa kansainvälisyys on tärkeä osa toimintaa, johon on kasvettu nopeasti. Muistan hyvin, kun vuonna 1991 ammattikorkeakoulukokeilut aloittivat toimintansa väliaikaisen ammattikorkeakoulun nimikkeillä ja kansainvälisyys oli yksi keskeinen tavoite, johon uuden korkeakoulutusväylän tuli pyrkiä. Kilpajuoksu kv-kumppanikorkeakouluista sai välillä huvittaviakin piirteitä, kun peräjälkeen ammattikorkeakoulujen edustajat vierailivat samoissa eurooppalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (polytechnic). Ammattikorkeakoulut hakivat silloin kumppaneita lähinnä Euroopasta, mutta aika pian myös Afrikan manner, Kiina, USA ja Etelä-Amerikka olivat alueita, joista yhteistyökumppaneita haettiin. Nykyisin ammattikorkeakoulujen kumppanuusverkostot ovat laajat ja kattavat.
Uusi 2021 voimaan tuleva ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli tulee edelleen painottamaan kansainvälisyyden merkitystä osana jaettavaa viiden prosentin strategista rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 nostaa kansainvälisyyden vahvasti esille. Visiossa kansainvälisyyden toivotaan tuovan Suomeen osaavaa työvoimaa ja siten edistävän maamme taloutta ja kilpailukykyä.
Globalisaation myötä myös koulutusmarkkinat ovat rajattomat. Liiketoimintana tarjottava koulutus tulee kasvamaan ja siihen Suomella on hyvät edellytykset korkeatasoisen koulutusjärjestelmämme puitteissa. Myös Savonia-ammattikorkeakoulussa olemme vahvasti tekemässä työtä koulutuksen vientiin, jossa Vietnamiin suunnattu tarjonta on tuottanut ensimmäisen laajan sopimuksen.
Vietnamilaisten opiskelijoiden osalta sairaanhoitajan sekä matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkintokoulutus toteutetaan kokonaisuudessaan Kuopiossa. Tavoitteena on integroida opiskelijat alueen työelämään jo koulutuksen aikana, ja siten saada osaavia asiantuntijoista työskentelemään Pohjois-Savoon.
Rahoitusmalli innostaa ammattikorkeakouluja myös tutkinnon osien avaamiseen kansainväliseen avoimeen opintojen tarjontaan. Tällöin rahoitus ulkomaisille opiskelijoille tarjottavaan koulutukseen tulee Suomen valtiolta, ja on osa ammattikorkeakoulujen rahoituksen kokonaisuutta. Eli lisää rahaa tähän kansainvälisen tarjonnan laajentamiseen avoimena tarjontana ei tule, vaan se tehdään osana koulutuksen rahoituksen kokonaisuutta. Ammattikorkeakoulujen tulisikin osata valita eettisesti kestäviä ja tarvittavaa osaamista tuottavia koulutustuotteita tarjontaansa. Tuotteita, jotka kouluttavat ja tuovat osaajia Suomeen – ei niin, että osaajia koulutetaan Suomen verovaroilla pääosin ulkomaille.
Tulevaisuudessa osaamista tuotetaan verkoissa ja verkostoissa. Yhteistyötä kotimaassa toimivien korkeakoulujen kesken samoin kuin ulkomaisten korkeakoulujen kanssa tarvitaan. Silmiä avaava oli toukokuun vierailuni Moskovassa toimivaan Venäjän valtion omistamaan monialaiseen RUDN:n yliopistoon, joka on Savonia-ammattikorkeakoulun uusi yhteistyökumppani. Yliopiston nimi on englanniksi Peoples’ Friendship University of Russia. Yliopiston tavoitteena on vahvistaa kansainvälisellä toiminnalla koulutuksen osaamista ja saada uusia osaajia työskentelemään Venäjällä sekä laajasti asiantuntijatehtävissä eri maissa.
RUDN yliopisto on kooltaan huikea, 28 000 opiskelijaa eri tieteenaloilla, joista lääketiede on suurin. Tällä hetkellä RUDN yliopistossa on opiskelijoita 157 eri maasta. Yliopistolla on joka viikko kv-teema, jossa esitellään yhteistyömaan kulttuuria ja osaamista. Afrikan mantereelta opiskelijoita on paljon ja RUDN onkin saanut vuonna 2010 UNESCOlta tunnustuksen merkittävästä asiantuntijoiden kouluttamisesta kehittyviin maihin. Periaatteena yliopistolla on ollut, että opiskelijan tulee osata venäjän kieli riittävän hyvin ennen kuin hän voi aloittaa opinnot tutkinto-ohjelmassa. Tämä edellyttää, että opiskelija ensin opiskelee puolesta yhteen vuoteen venäjän kieltä, ja siirtyy sitten tutkinto-ohjelman opiskelijaksi. Yliopiston kesäkoulun tarjonnassa Venäjän kulttuuri- ja kieliopinnot ovat tärkeässä roolissa, koska niiden kautta haetaan opiskelijoita. Yliopistolla on myös englannin kielisisä tutkinto-ohjelmia (18), joita tullaan lisäämään. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelussa venäjän kielen hallinta ei ole edellytys ja tämä avaa yliopistolle entistä laajemmat mahdollisuudet kansainvälisten opiskelijoiden saamiseen koulutukseen. Kansainvälisiä yhteistyöyliopistoja on paljon ja kaksoistutkintomahdollisuuksia lisätään koko ajan. Yliopiston alumnitoiminta on vahvaa ja RUDNista valmistuneita asiantuntijoita on töissä liki kaikissa maailman maissa.
RUDN yliopiston mittakaava ja toimintamalli oli hengästyttävä. Mielessäni heräsi kysymys: Mikä on Suomen mahdollisuus tässä kansainvälisessä kisassa saada parhaat opiskelijat ja tulevaisuuden osaajat.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 esitetyt digitaaliset ratkaisut opintotarjonnassa ja hyvät oppimisympäristöt eivät vielä riitä. Pienenä maana Suomen on osattava tehdä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityselämän kesken, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi on kyettävä näkemään tulevaisuuden osaamistarpeet, joihin vastataan huipputason koulutuksella ja tutkimuksella – yhdessä ja yhteistyössä.
Salla Seppänen
koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu