Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle vision, jonka yhtenä tavoitteena on tehdä Suomesta maailman osaavimman työvoiman kotimaa. Tavoite on hyvä ja ajankohtainen, sillä teknologian nopea kehitys väistämättä muuttaa työelämää ja luo tarpeen jatkuvalle osaamisen päivittämiselle ja uudistamiselle. Mutta miten tavoitteeseen päästään ja kuinka suomalaiset saadaan kehittämään osaamistaan jatkuvasti?
Tavoitteen saavuttamiseksi korkeakoulujen on panostettava jatkossa entistä enemmän jatkuvan oppimisen palveluihin eli tuotettava laadukasta koulutustarjontaa myös muille kuin perinteisille tutkinto-opiskelijoille. Pelkkä laadukas koulutustarjonta ei tietenkään yksin riitä, vaan ihmiset ja työnantajat pitää saada innostumaan ja motivoitumaan osaamisen kehittämisestä. Tämä puolestaan vaatii panostusta markkinointiin ja digitaalisiin palvelukanaviin; koulutustarjonta on saatava näkyväksi, houkuttelevaksi ja helposti saavutettavaksi.
Pikainen vilkaisu Suomen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen avoimeen koulutustarjontaan osoittaa, että tarjonta on melko hajallaan, vaikeasti löydettävissä ja työssäkäyvän henkilön kannalta joustamatonta. Työelämän tarpeisiin suunnatun koulutustarjonnan saatavuusongelman ratkaisemiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö mainitsee visiossaan korkeakoulutuksen digitaalisen palveluympäristön rakentamisen, jossa korkeakoulujen digitaaliset palvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kuulostaa hyvältä, olisihan se kätevää, jos koko maan tai miksei koko maailman koulutustarjonta löytyisi yhdestä paikasta muutamalla klikkauksella. Suomi ei ole vielä toistaiseksi ollut erityisen ansioitunut digitaalisten alustojen luomisessa, olisiko tällainen jatkuvan oppimisen tarpeisiin luotu alusta Suomen seuraava hittituote? Suomi on jo pitkään niittänyt mainetta koulutuksen mallimaana, joten tällainen alusta saattaisi hyvinkin kiinnostaa myös maailmalla.
Kun jatkuvan oppimisen palveluiden tarjonta on saatu näkyväksi ja joustavaksi on vielä ratkaistava, kuinka työssäkäyvät ja mahdollisesti ruuhkavuosia elävät ihmiset saadaan innostumaan ja motivoitumaan itsensä kehittämisestä ja uuden oppimisesta. Motivaatiota lisää varmasti ainakin työnantajan myönteinen ja kannustava suhtautuminen työntekijöiden itsensä kehittämiseen, joten työnantajat on saatava mukaan osaamisen kehittämiseen entistä vahvemmin. Työnohessa opiskelun parhaita puolia on uuden tiedon soveltaminen käytäntöön ja palautteen saaminen. Työelämässä omalle osaamiselle helposti sokeutuu eikä palautetta osaamisesta tai sen kehittymisestä useinkaan saa automaattisesti. Opiskellessa tekemisistään saa aina arvioinnin ja usein palautetta tulee myös sanallisessa muodossa. Mikäs sen mukavampaa, kuin saada tunnustusta omasta osaamisestaan taholta, joka on virallisesti pätevä arvioimaan osaamista.
Itsensä kehittämiseen kannattaakin suhtautua kuten vaikkapa liikuntaharrastukseen, eihän se aina välttämättä huvita, mutta tekee taatusti hyvää ja on kaikille hyödyllistä. Teknologia mahdollistaa uuden oppimisen vaikkapa laiturilla makoillessa, joten nyt sitten vain odotellaan uteliaan innostuneena Trivagon tai Spotifyn kaltaista korkeakoulutuksen digitaalista palveluympäristöä, josta on helppo klikkailla itsensä uusille kursseille ajasta ja paikasta riippumatta.
Anne Patrikainen
johdon assistentti
Savonia-ammattikorkeakoulu
