Suomessa on tapahtunut valtava muutos yrittäjyyteen suhtautumisessa ammattikorkeakoulun historian aikana. Etenkin suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut 2000-alusta. Kasvua on ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen piirissä.
Korkeakoulupohjaisessa yrittäjyydessä on vielä huimasti kehittymisen varaa, mutta suunta on positiivinen. Korkeakoulujen erot yrittäjyysmyönteisyydessä ja opiskelijoiden tai henkilöstön perustamien yritysten määrissä ovat suuret. Korkeakoulun johdon, opettajien, tki-asiantuntijoiden, tutkijoiden ja professoreiden asenteilla on myös suuri painoarvo yrittäjyyteen kannustavan ilmapiirin luomisessa.
Pohjois-Savossa panostetaan koko maakunnan tasolla yrittäjyys- ja innovaatio-osaamisen ja asenteen muokkaamiseen sekä uusien innovaatiopohjaisten yritysten syntymiseen teemalla: tulevaisuuden kestäviä yrityksiä ja opiskelijoita. Uusi Business Center Pohjois-Savo toimii moottorina ja buustaajana tässä kokonaisuudessa.
Mediassa hypetettyjen startupien menestys saa myös Savonian opiskelijat haaveilemaan menestyksekkäästä yrittäjän urasta. NY Star up ja NY vuosi yrittäjänä –ohjelmat ovat toimiva konsepti yrittäjyyden harjoitteluun yli oppilaitosrajojen.
Konkreettisia, monialaisia esimerkkejä Savonian opiskelijoiden ja henkilöstön startup-tarinoista on moneksi. Kerron niistä yhden.
Pekka Nuutinen työskenteli Savonia-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Pinnoitusprojektissa, jossa kehitettiin täysin uudenlaisia pinnoitusteknologian sovellutuksia. Miehen mielessä siinsi kuitenkin halu ryhtyä yrittäjäksi.
Monet hyvät idean syntyvät arkisesta tarpeesta. Pekka Nuutinen oli taas kerran työpäivän jälkeen Prismassa hoitamassa ruokaostoksia. Aikaa oli kulunut pitkä tovi ja ruokakärry ammotti tyhjyyttään.
Diplomi-insinööriopiskelujen loppuvaiheessa Pekka päätti, että yrittäjyyttä pitää kokeilla jossakin vaiheessa. Valmistumisen jälkeen päätin, että viimeistään 30-vuotiaana pitää olla menestyvä yritys perustettuna.
Tavoitteella on uskomaton voima. Pekka Nuutinen huomasikin jo 29-vuotiaana perustaneensa yrityksen muiden kumppaneiden kanssa ja olevansa toimitusjohtaja. Yrityksen menestys punnitaan asiakkaiden tyytyväisyytenä: nyt menestys näyttää kasvavan kovaa vauhtia.
Näin sai alkunsa KomeroFood, koska kaupassakäynti vie turhaa aikaa ja toi ylimääräistä säätämistä arkeen. Jotta tuote toimisi, mukaan KomeroFoodiin pyydettiin Henri Alén, hänen huippuosaamisensa ja arvomaailmansa takia.
KomeroFood on myös tapa kulkea kohti kestävää ruokailua aikana, jolloin ruokahävikki ja eläinperäisten raaka-aineiden ympäristökuorma ovat merkittäviä nykymaailman ongelmia. Nyt pystytään tekemään ympäristöystävällistä ruokaa helposti.
Kestävä kehitys ja ympäristövastuullisuus korostuvat lähes kaikissa uusissa, alkavissa yrityksissä – tulevaisuuden kestäviä yrityksiä.
Kaija Sääski
koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu