Siperian tundralla risteilee tuhansia kilometrejä öljyputkia. Arvioiden mukaan 3-5% öljytuotannosta valuu kuitenkin ikiroudan alueelle ruosteisten putkien rikkoutuessa milloin mistäkin syystä. Villieläimet pulikoivat henkihieverissä valtavissa öljylammissa ja herkän arktisen luonnon puhdistaminen on käytännössä mahdotonta. Tuotantokapasiteetin ylläpitäminen on kuitenkin Venäjän kansantalouden kannalta kriittinen kysymys, joten muutamien miljoonien tonnien hävikki siedetään. Pahimmillaan painetta lähtöpäässä lisätään, jotta markkinoille saadaan tavoiteltu määrä raakaöljyä. Jälki luonnossa on karua.
Suomalaisten ammattikorkeakoulujen vertaaminen Venäjän öljytuotannon haasteisiin on tietenkin vähintäänkin epäkorrektia mutta kieltämättä yhtymäkohtiakin löytyy. Tarkasteltaessa pelkästään lopputulosta näyttää se hyvältä, prosessissa ennen tätä on kuitenkin suuresti korjattavaa.
Vuosina 2011-2014 ammattikorkeakouluissa aloitti vuosittain keskimäärin 34953 opiskelijaa AMK-tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Vastaavasti vuosina 2015-2018 AMK-tutkinnon suoritti keskimäärin 23608 opiskelijaa eli 67,5% aloittaneista. Näin laskettuna keskimääräinen 32,5% hävikki vastaa noin 11500 opiskelijaa.
Pitemmän aikavälin tarkastelussa vuosien 2001-2018 aikana korkein ammattikorkeakouluissa aloittaneiden määrä löytyy vuodelta 2010, jolloin AMK-tutkintoa lähti tavoittelemaan 36399 opiskelijaa. Vastaavalta ajanjaksolta matalin opintonsa aloittaneiden määrä on vuodelta 2017, jolloin opintonsa aloitti 32610 opiskelijaa.
Jos katsotaan tutkintomääriä, vuosien 2005-2018 korkein tutkintomäärä löytyy vuodelta 2018. Silloin AMK-tutkinnon suoritti 24504 opiskelijaa. Vastaavan ajanjakson matalin tutkintomäärä puolestaan löytyy vuodelta 2007, jolloin tutkinnon suoritti 20969 henkilöä.
Todennäköisyys tutkinnon loppuusaattamiseksi vaihtelee aloittain erittäin paljon. Terveys- ja hyvinvointialoilla opintonsa aloittanut opiskelija suorittaa opintonsa noin 80% todennäköisyydellä loppuun, kun taas toista ääripäätä edustaa tietojenkäsittely ja tietoliikenne, jossa opintonsa saattaa loppuun hieman alle 50% aloittaneista opiskelijoista.
Tilastot ovat tässä suhteessa varsin karua luettavaa. Keskimäärin kolmannes ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista opiskelijoista keskeyttää urakkansa jossain vaiheessa. Useissa ammattikorkeakouluissa, mukaan lukien Savoniassa, on viime vuosien aikana määrätietoisesti panostettu opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. Tämän seurauksena keskeytysmäärät onkin saatu tippumaan. On kuitenkin ilmeistä, että ongelmaa ei ratkaista yksinomaan opintojen aikaisella ohjauksella. Korkeakoulut ovat vuosien saatossa panostaneet valtavasti voimavaroja opiskelijavalintaan tavoitteenaan valita parhaat mahdolliset opiskelijat tutkinto-ohjelmiin. Tilastojen valossa voidaankin kysyä, kuinka hyvin olemme tässä onnistuneet?
Suomen korkeakouluvision 2030 yhtenä keskeisenä tavoitteena on koulutustason nostaminen lisäämällä korkeakoulutettujen osuutta väestöstä. Määrällisenä tavoitteena on esitetty korkeakoulututkintojen määrän kasvattamista vuosittain 5000 tutkinnolla kattaen niin ammattikorkeakoulu- kuin yliopistosektorit. Siperian öljyputkiin palattaessa voidaankin kysyä, tulisiko tämä tavoite pyrkiä saavuttamaan lisäämällä painetta alkupäässä vai pohtia sitä, kuinka vuotoja saataisiin tilkittyä.
Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu
Tilastolähteet: Tilastokeskus; Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen