Joulukinkut on syöty ja vuosi on vaihtunut. Savoniassa päätimme edellisen vuoden iloisissa merkeissä saadessamme Hyvän työpaikan sertifikaatin tunnustuksena kolmen vuoden kehitysmatkastamme. ”Tuleen ei kuitenkaan pidä jäädä makaamaan”, vaan Hyvän työpaikan toimintakulttuuriin eteen on tehtävä yhdessä töitä edelleen myös tänä vuonna ja tulevina vuosina. Työskentelemme jatkuvassa muutoksessa ja jokainen vuosi tuo meille uusia haasteita. Itse en halua puhua edes muutoksesta. Kyse on ennemminkin tämän päivän työelämälle luonteenomaisista tavoista tehdä työtä ja saavuttaa onnistumisia.

Työelämää leimaa erityisesti koko ajan vahvistuva digikulttuuri.

Luettuani mm. TIEKEn toiminnanjohtaja Timperin pääkirjoituksen ”Ihmisyydestä tulee megatrendi” jäin pohtimaan Hyvän työpaikan toimintakulttuurin merkitystä voimavaratekijänä ja tuottavuuden varmistamisessa. Digitaalisuus tuo mukanaan uudenlaisia toimintatapoja ja työkäyttäytymistä. Toimimme kulttuurissa, jossa korostuvat erilaiset virtuaaliset yhteisöt, verkostot ja yhteisen tekemisen käyttäytymismallit. Teemme työtä yhdessä, mutta kuitenkin usein yksin tietokoneen ääressä ja etäällä muista verkoston jäsenistä.

Digitaalisuus edellyttää panostusta niihin asioihin, jotka ovat Hyvän työpaikan toimintakulttuurille elintärkeitä. Henkilöstön johtamisessa se tarkoittaa panostusta ihmisiin, osaamiseen sekä avoimeen, keskustelevaan ja arvostavaan toimintakulttuuriin. Työyhteisössä vuorovaikutussuhteiden merkitys on suuri ja korostuu entisestään digitaalisessa kulttuurissa. Hyvä yhteishenki, yhteistyö ja välittäminen ovat voimavaratekijöitä tiimien työssä. Onnistumiset saavutetaan vaikuttamalla yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja yhteen hiileen puhaltamisella. Jokainen tiimin jäsen on vaikuttaja omaa ja tiimin työtä koskevassa päätöksenteossa ja kokonaisuuden kehittämisessä. Hyvän työpaikan johtamiskulttuuri mahdollistaa aktiivisen vaikuttamisen työyhteisössä ja verkostoissa.

Digitalisaatio on muuttanut työtämme paljon. Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia työhön ja kehittää työn tuottavuutta. Samalla se muiden ajan ilmiöiden, kuten aikapaineen, tietotulvan ja erilaisten keskeytysten kanssa vaatii voimavaroja ja kykyä sopeutua muutokseen. Työn hallinnan tunteen saavuttaminen on tärkeää niin jaksamisen kuin uuden oppimisen ja työn ilon kannalta. Meillä on yksilöinä erilaiset taidot hallita työtämme ja johtaa itseämme. Hyvän työpaikan johtamiskulttuurissa työhyvinvoinnin johtaminen sekä strategisesti että arjen esimiestyössä on tärkeää. Esimiestyössä entistä tärkeämmäksi nousee työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työkyvyn tukeminen työn muuttuessa digiajassa.

Jatkuva vuoropuhelu esimiesten ja työntekijöiden välillä ja johdon helppo lähestyttävyys ovat Hyvälle työpaikalle tunnusomaisia.

Inhimillisyyden ja työn merkityksellisyyden etsiminen kasvavat digiajassa. Tulevaisuuden työtä koskevassa selvityksessä johtajista yli 60 prosenttia on sitä mieltä, ettei älylaitteiden välityksellä tapahtuva kommunikaatio syrjäytä kasvokkaista vuorovaikutusta ainakaan kymmeneen vuoteen. Yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen muodostaminen tapahtuvat kasvokkaisissa kohtaamisissa. Hyvän työpaikan toimintakulttuuri pohjautuu vahvasti arvojen näkymiseen arjen käytännöissä, joista keskeisin on luottamus työyhteisön vuorovaikutussuhteissa. Toinen tunnusomainen piirre Hyvässä työpaikassa on ylpeys työstä ja saavutuksista.

Merkityksellisyyden kokemus syntyy, kun työntekijät voivat kokea työssään toteuttavan tärkeitä tavoitteita ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Savoniassa ponnistamme yhteisesti työstämiemme arvojen pohjalta kohti tulevaa strategiakautta ja teemme yhdessä työtä Hyvän työpaikan ylläpitämiseksi ja edelleen vahvistamiseksi strategiaa toteuttaessamme.

Päivi Diov
Hallinto- ja henkilöstöjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Hyvä työpaikka vahvistaa inhimillisyyttä digikulttuurin keskellä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.