Maailmantalous sekaisin, pörssikurssit heittelehtivät, matkustaminen rajoitettu. Kotien, työpaikkojen, koulujen ja vapaa-ajan arki muuttui hetkessä. Kaikki tietävät, mistä on kyse: viheliäisestä koronaviruksesta, jonka muuntautumiskyky on yhä arvoitus.

Jotkut pahanilmanlinnut julistavat virusta kostoksi ihmiskunnalle yltiöpäisestä kulutuksesta ja kasvunhimosta. Salaliittoteoriat nostavat päätään. Jotkut väittävät, että virus on laboratorion tuote, uusi terrorismin muoto.

Vaikeat, mahdottomilta tuntuvat ongelmat on tarkoitettu ratkaistavaksi. Puhutaan, viheliäisistä, ilkeistä, jopa jumalattomista ongelmista (wicked problem). Termin kehittivät tutkijat Rittel ja Webber 1970-luvun alussa.

Haettaessa ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin tarvitaan poikkitieteellisyyttä, koska näiden ongelmien ratkaisu ei yleensä noudata perinteistä, rationaalista kaava.

Suunnittelussa ja politiikassa ilkeä ongelma on ongelma, jota on vaikea tai mahdoton ratkaista puutteellisten, ristiriitaisten ja muuttuvien vaatimusten takia, joita on usein myös vaikea tunnistaa.

problem_solving

Tulee mielikuva, että ongelmaa ei voida korjata, jos sille ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. Puhutaan myös ongelmien sosiaalisesta monimutkaisuudesta. Niiden riippuvuussuhteiden takia pyrkimys yhden ongelman ratkaisemiseen voi paljastaa tai luoda muita ongelmia.

Rittel ja Webber kehittivät tämän konseptin sosiaalipolitiikan ja suunnittelun kannalta. Pahoja ongelmia esiintyy kaikilla aloilla, joihin osallistuu sidosryhmiä, joilla on erilaiset ​​näkökulmat, eikä niillä ole ”oikeaa” tai ”optimaalista” ratkaisua.

He siis painottavat pahojen ongelmien ja suunnittelun välistä yhteyttä. Suunnitteluongelmat ovat tyypillisesti pahoja, koska ne ovat usein huonosti määriteltyjä.

Jumalattomia ongelmia ei voida ratkaista soveltamalla tavanomaisia ​​tai tunnettuja menetelmiä. Ne vaativat luovia ratkaisuja.

Savonia-ammattikorkeakoulun uuden strategian painotus: Human Security eli inhimillinen turvallisuus, nousee juuri tässä ajassa erittäin keskeiseksi.

Usein inhimillinen turvallisuus liitetään sään ääri-ilmiöihin, kuten rankkasateisiin, myrskyihin, koviin helteisiin, maastopaloihin, tulviin, maanjäristyksiin. Ne ovat kasvava uhka ihmisten arjen turvallisuudelle. Niistä seuraa muun muassa vesipulaa, sairastuvuutta ja ravintopulaa.

Savonia-ammattikorkeakoulu osallistui Genevessä helmikuun alussa YK-tapahtumaan: The Humanitarian Networks and Parnerships Week (HNPW). Kyseessä on yksi YK:n suurimmista vuotuisista tapahtumista Euroopassa. TKI-asiantuntijamme Jyri Wuorisalo vastasi työpajasta, jossa ratkaistiin ongelmia, kuinka varautua sään ääri-ilmiöistä johtuviin uhkiin.

Viheliäiset ongelmat ja virukset luovat erinomaisia mahdollisuuksia entisestään tiivistää ja solmia uusia korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten kumppanuuksia globaalien, inhimillisten ongelmien ratkaisuun.

 

Kaija Sääski
koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Viheliäinen virus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *