Oppiminen on edellytys yksilön, yhteisön ja ihmiskunnan kehittymiselle. Käsite jatkuva oppiminen on tullut kuvaamaan uudenlaista, laajaa ja monitasoista osaamisen kehittymistä. Mitä jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan ei ole selkeää, ja sen sisältö vaihtelee eri tilanteissa eri painotuksin. Tutumpi käsite meille on elinikäinen oppiminen, joka kuvaa ihmisen oppimisen mahdollisuutta läpi elämänkulun. Elinikäinen oppiminen on tuonut laajaa kaikille saatavissa olevaa opintotarjontaa ja avannut mm. senioreille suunnatun koulutustarjonnan avoimen korkeakouluopetuksen kautta.
Jatkuva oppiminen, continuous learning, liitetään vahvasti työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja sen kehittymiseen eri opiskelu- ja koulutuspolun vaiheissa, sekä ennen kaikkea työelämässä toimivien osaamisen uudistamisessa. Yhä kiihtyvä työn muutos edellyttää työikäisten osaamisen ja myös koulutustason nostamista, etenkin kun työikäisten määrä tulee ikäluokkien pienentyessä vähenemään ja työn vaatima osaaminen monimutkaistuu ja erikoistuu.
COVID 19 viruksen seuraukset yhteiskunnassamme ovat nopeuttaneet työvoiman osaamisen uudistamisen tarvetta, joka on edellytys työelämän kriisistä palautumiseen sekä yksilöiden ja yhteiskunnan selviytymiseen. Tiedetään, että työelämässä tarvitaan kohdennettua osaamisen muutosta ja uusien osaamistarpeiden mukaista koulutusta.
Jatkuvan oppimisen kautta tavoitteena on luoda uutta koulutustarjontaa, joka vastaa vaadittavaan osaamisen tarpeeseen ja on niin työnantajan kuin yksilön näkökulmasta helposti saavutettavissa.
Jatkuvan oppimisen kautta voidaan luoda yksilöille katkeamattomat työurat ja taata yrityksille niiden kasvun edellyttämä osaava työvoima. Osaavan työntekijän ja tarjolla olevan työn kohtaantumisen ongelma on tunnistettu jo pitkään. Hallitusohjelmassa ratkaisua tähän haetaan parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistuksen kautta. Siihen nimetty työryhmä on linjannut sen, kuinka osaamiseen liittyviä palveluita tulisi järjestää, jotta ne vastaisivat paremmin sekä yksilöiden että työelämän tarpeisiin. Malliksi ollaan esittämässä uutta palvelujärjestelmää työikäisille, jossa arvioidaan yksilön osaamisen tarve, kartoitetaan uudelleen ja edelleen työllistymisen mahdollisuudet sekä rakennetaan polku uuteen työpaikkaan. Kehitettävä palvelumalli uudessa järjestelmässä perustuu siihen, että se vahvistaa osaamisen tarpeen ja olemassa olevan koulutuksen vastaavuutta ennen kaikkea alueellisesti, mutta myös valtakunnallisesti.
Ammattikorkeakoulut tekevät AHOT-prosessissa opiskelijoiden osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osana yksilöllistä opintojen suunnittelua. Tämä toimintamalli ja osaaminen voidaan hyvin siirtää työikäisten palvelujärjestelmässä tehtävään yksilön osaamisen arviointiin ja uuden tarvittavan osaamisen tunnistamiseen suhteessa työn antajien määrittämiin osaamisen vaatimuksiin. Samalla henkilö voidaan ohjata osaamisen täydentämiseen huomioiden myös osaamiselta edellytettävä taso (NQF/EQF), ja etsimällä sopivin oppimisen muoto. Tarjolla tulee olla erilaisia koulutus- ja ohjauspalveluja, työssä oppimista, työn opinnollistamista, avoimen ammattikorkeakoulun ja yliopiston opintotarjontaa pienempinä täsmäosaamista tarjoavana opintokokonaisuutena ja laajempina tutkinnon osina, tai esimerkiksi diplomikoulutuksina tai erikoistumiskoulutuksina.
Yhä enemmän tarvitaan tiiviitä, räätälöityjä työn ja koulutuksen yhteistoteutuksia, joissa työelämän tarpeiden mukaista osaamista voidaan saavuttaa eri koulutusasteet ylittävällä opiskelulla.
Ammattikorkeakoulujen verkosto kattaa koko Suomen ja on työelämäläheinen ja monialainen, joten siltäkin osin ammattikorkeakoulut sopivat hyvin toimijoiksi jatkuvan oppimisen palvelumalliin. Uudessa koordinoivassa jatkuvan oppimisen palvelumallissa tulee yhdistää eri viranomaisten tehtävät ja käytössä olevat järjestelmät kokonaisuudeksi, jossa osaamisen arviointi, ohjaus ja urasuunnittelu ovat ydin. Digitaalisuus ja jatkossa tekoälyn hyödyntäminen henkilökohtaistaa ja nopeuttaa palvelua.
Jokaiselle on tärkeää voida päivittää omaa osaamista ja siten parantaa asemaansa työmarkkinoilla.
Norjan mallissa Kompetanse Norge toimii ministeriön alaisuudessa ja sen tavoitteena on varmistaa kaikkien aikuisten sekä työllisten että työttömien nopea ja joustava pääsy tarvitsemaansa koulutukseen.
Suomalaisessa yhteiskunnassa tutkintojen merkitys on edelleen tärkeä. Tutkintojen merkitystä korostaa se, että koronan aiheuttaman taantuman elvyttämiseen on 2.6.2020 korkeakouluille esitetty peräti 4800 aloituspaikkaa. Tutkinto takaa sen, että henkilöllä on tutkinnossa määritellyt tiedot ja taidot. Tutkinto varmistaa myös opiskelun ja oppimisen taitoja ja luo pohjan jatkuvalle oppimiselle. Koulutusjärjestelmämme ja tuleva jatkuvan oppimisen palvelukonseptit täydentävät toisiaan ja luovat hyvät edellytykset Suomen menestykselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle.
Salla Seppänen
Koulutusvastuujohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu