Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne muutti Savonian taloustilannetta ja näkyy yleisenä kysynnän heikkenemisenä toimintaympäristössä. Ammattikorkeakoulutoiminta on siirtynyt kevään 2020 ajaksi etätoteutuksiin ja kaikki kansainvälinen toiminta on pysähtynyt. Yrityskoulutukset ovat peruuntuneet tai siirtyneet myöhemmäksi ja uusia rahoituspäätöksiä korona-aikana tehdään aiempaa varovaisemmin.
On jopa yllättävää, että TKI-toiminnassa etenemme vielä lähes hankesuunnitelmien mukaisesti, vaikka ihan kaikkia tapahtumia ja matkoja ei ole mahdollista järjestää suunnitellusti.
On odotettavissa, että kaikkeen talouteen tulee historiallisen syvä koronakuoppa, jota paikataan useiden vuosien ajan. Myös ammattikorkeakoulujen liikevaihdon on arvoitu pienevän noin 5 %. Tästä johtuen kaikki ammattikorkeakoulut sopeuttavat toimintaansa vastaamaan supistuvaa liikevaihtoa.
Koronan jälkeiselle talouden kehitykselle voidaan nähdä neljä skenaariota V, U, W ja L.
V-mallissa talous palaa nopeasti koronaa edeltäneelle taloustasolla. Talouden lyhytaikainen notkahdus näkyy korkeakouluilla vain vuoden 2020 talousluvuissa, mutta sillä ei merkittävää vaikutusta strategiakauden rahoitukseen ja liikevaihtoon. V-mallissa Savonian liikevaihdon voi arvioida kasvavan jopa 20 % strategiakaudella joka nostaisi Savonian liikevaihdon 60 miljoonan euron tasolle.
U-mallissa taloudellinen taantuman jatkuu pitempään, mutta paluu koronaa edeltävään hyvän talouskasvun aikaa on odotettavissa. Taantuman jatkuminen vaikuttaa tulevan strategiakauden alkuun ja ensimmäisiin vuosiin liikevaihtoa vähentävästi. Erityisesti ammattikorkeakoulujen liiketoiminnan ja kansainvälisen toiminnan tulos jää strategiakauden alussa pienemmäksi kuin edellisellä strategiakaudella, mutta koronalla ei ole merkittävää vaikutusta TKI-rahoitukseen eikä toivottavasti myöskään korkeakoulujen valtiolta saamaan perusrahoitukseen.
W-mallissa talous nousee nopeasti ylös, mutta uusi koronalasku vie talouden uudelleen taantumaan. Syksylle tai ensi talvelle osuva toinen koronapiikki ei vie yhtä syvään taloudelliseen sukellukseen, mutta toisesta taantumasta nouseminen tulisi olemaan hitaampaa ja vaikeampaa. Tällöin koko strategikauden ajan näky taloudellinen epävarmuus. Voidaan olettaa, että tässä mallissa Savonian liikevaihto ei kasva vaan jää vuoden 2020 tasolle.
L-mallissa yleinen taloustilanne jää pysyvästi alhaiselle tasolle. Taantuman pitkittyessä ilman nousuodotusta valtio joutuu sopeuttamaan omaan talouttaan ja uhkana on koreakoulujen perusrahoitukseen kohdistuvat leikkaukset. Tällöin ammattikorkeakoulujen liikevaihdon voidaan arvioida supistuvan mikä vaikeuttaa merkittävästi tutkintotavoitteiden kasvattamista.
Savonian tuloista 83 % tulee valtion perusrahoituksena rahoitusmallin kautta. Rahoitusmallissa korkeakoulujen rahoitus lasketaan takautuvasti kolmen edellisen vuoden keskiarvona. Suurin rahoitukseen vaikuttava tekijä on suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, joita korkeakouluilta odotetaan nyt entistä enemmän. Valtion lisätalousarvion kautta tutkintomäärien kasvua rahoitetaan myös suoraan jo tänä vuonna, joka parantaa korkeakoulujen taloudellista tilannetta.
Valtakunnallisena tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä.
Vaikka tutkintomäärien kasvattaminen perustuu ennen kaikkea opiskeluprosessin tehostamiseen, tarvitaan myös lisääntyvää valtionrahoitusta, jotta näitä kunnianhimoisia tavoitteita voidaan saavuttaa.
Seppo Lyyra
Savonia-ammattikorkeakoulun talousjohtaja