Elämme uutta arkea. Kampusten kahvihuoneet ovat hiljaisia, kaikkialla on käsidesiä ja siellä täällä kohdataan maskinaamaisia kollegoita. Kohdataanko kuitenkaan riittävästi yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jatkuvan oppimisen varmistamiseksi ja inhimillisen turvallisuuden ylläpitämiseksi?
Monipaikkainen työ haastaa myös meitä johtajia ja esimiehiä löytämään uusia toimintamuotoja niin asioiden kuin erityisesti ihmistenkin johtamiseen. Uuden arjen johtamisessa korostuu digitalisaatio ja kestävä kehitys. Digitaalisen vuorovaikutuksen käytäntöjä on kehitettävä edelleen ja työmatkustamista tulee yhä useammin korvaamaan virtuaalipalaverit. Samalla monipaikkaisen työn johtamisessa kuitenkin mietityttää, että saavutammeko tulostavoitteet, köyhtyykö uuden kehittäminen ja miten tiimit onnistuvat ylläpitämään yhteisöllistä toimintakulttuuria ja –tapoja.
Huoli työnteon yksinäisyydestä ja inhimillisestä turvallisuudesta askarruttaa myös esimiestä.
Väitän, että monipaikkaisen työn johtaminen ei poikkea niistä johtamisen peruspilareista, joilla työyhteisön tuottavuus, hyvinvointi ja uudistuminen mahdollistetaan. Niitä on vain muovattava monipaikkaiseen työhön soveltuviksi. Jos työyhteisön arvot ovat juurtuneet arkeen normaalioloissa, ovat ne läsnä myös monipaikkaisessa toimintakulttuurissa. Luottamuksen merkitys korostuu monipaikkaisessa työssä. Merkitystä on myös sillä, millainen luottamuskulttuuri työyhteisössä on ollut ennen monipaikkaiseen työkulttuuriin siirtymistä. Esimiestyössä keskeistä on avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus. Suurin osa esimiehen työstä on viestintää, muutosjohtamista ja työn kehittämistä. Sen vuoksi on tärkeää sopia tekemiselle yhteiset pelisäännöt luottamusta lisäämään.
Työelämätutkimusten mukaan avainasemassa hyvässä työpaikassa ovat vuorovaikutussuhteet. Yhteistyö ja johtaminen ovat vuorovaikutusta – myös monipaikkaisessa työssä. Tuoreessa väitöskirjassa ”Teknologia ei määritä työyhteisön vuorovaikutusta” Kaisa Laitinen on tutkinut vuorovaikutusta teknologian avulla työskentelevissä tiimeissä ja työyhteisön sosiaalisessa mediassa. Hän toteaa, että teknologiaa saatetaan herkästi syyttää omasta viestintäkäyttäytymisestä tai päinvastoin odotetaan sen parantavan työyhteisön viestintää miltei itsestään. Teknologia asettaa tiettyjä reunaehtoja vuorovaikutukselle, mutta se ei korvaa eikä itsessään luo niitä yhteistyön toimintatapoja, joita kukin työyhteisö tai tiimi kokee itselleen toimiviksi.
On luotava vuoropuhelulle käytännöt digikohtaamisiin.
Esimiestyössä keskeistä on varmistaa, että kaikilla on selkeät työn tavoitteet. Työn tavoitteet saattavat joskus tuntua maratonjuoksulta. Siksi onkin syytä erityisesti hajallaan työtä tehtäessä pilkkoa tavoitteita niin, että ne konkretisoituvat työntekijän työssä ja yhteisillä tapaamisilla varmistaa niiden toteutuminen. Työntekijöitä ei voi jättää yksin suoriutumaan. Aktiivinen vuorovaikutus on tärkeää. Kyse ei ole kyttäämisestä vaan osoitus siitä, että jokaisen työpanos on merkityksellinen ja esimies tukee työn tuloksellista suorittamista myös etänä.
Tällaisessa työn hybridimallissa on äärimmäisen tärkeää sopia tiimien kanssa toimintatavat: miten ja missä kanavissa kommunikoidaan työhön liittyviä asioita ja miten nopeasti viesteihin tulee reagoida. Tavoitteet saavutetaan tiimityössä vain yhteen hiileen puhaltamisella ja huolehtimalla työn iloa ja inhimillisiä voimavaroja tukevasta yhteisöllisyydestä. Monet tiimit ovat aktiivisesti kehittäneet uudenlaisen yhteisöllisyyden muotoja korona-aikana. Esimiehen tehtävänä on kuitenkin huolehtia siitä, että tiimeillä on yhteisiä hetkiä ja luoda paikkoja vapaamuotoiselle kohtaamiselle. Luottamuksen merkitys myös tiimin jäsenten välillä korostuu monipaikkaisessa työssä. Lähtökohtana on, että työkaveriin ammattilaisena luotetaan ja erilaisuus hyväksytään.
Tiimin jäsenten välinen luottamus heijastuu suoraan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun.
Aiemmin väitin, että monipaikkaisen työn johtamiseen pätevät samat perusasiat kuin johtamiseen ja esimiestyöhön yleensä. Hyvä työpäiväkokemus syntyy työn merkityksellisyydestä ja hallinnan tunteesta, mahdollisuudesta osallistua ja ylpeydestä työn tuloksiin. Esimiestyössä on tärkeää huomioida onnistumiset ja pitää säännöllisesti yhteyttä jokaiseen. Läsnäolevaa esimiestyötä ei korvaa mikään. Esimiehen ohjaus ja tuki ovat keskeisiä myös hyvinvoinnin kannalta. Vuorovaikutuksen määrällä ja laadulla on todettu olevan suora yhteys ihmisten hyvinvointiin, yhteistyöhön ja sen myötä myös toiminnan tuloksellisuuteen.
Parhaimmillaan poikkeusolot ovat antaneet meille johtamiseen ja esimiestyöhön uusia eväitä monimuotoiseen yhdessä tekemiseen, kommunikaatiotapoihin ja luottamuksen rakentamiseen. Kahvihuoneista kuuluvaa hersyvää naurua, huolien ja ilojen jakamista työkavereiden kanssa ja kollegatukea työasioiden ratkomisessa ei mikään online-muotoinen sosiaalisuus korvaa.
Päivi Diov
hallinto- ja henkilöstöjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu