Korkeakoulujen rahoitusmallien tarkoituksena on vahvistaa oppilaitosten toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Ammattikorkeakoulujen uudistettuun rahoitusmalliin lisättiin vuoden 2021 alusta alkaen uutena indikaattorina laadullinen työllistyminen. Käytännössä tämän mittaaminen toteutetaan viisi vuotta sitten valmistuneille suunnatulla Uraseuranta-kyselyllä. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2013 valmistuneille ja tänä syksynä toteutettiin kyselyn kolmas kierros, jonka seurauksena uraseurantatietoa on nyt kerätty vuosina 2013-2015 valmistuneilta. Kysely toteutetaan valtakunnallisesti keskitetysti, ja vastausprosentiksi muodostui 34%.
Uraseurantakyselyssä selvitetään vastaajan tyytyväisyyttä suoritettuun tutkintoon, työuralla etenemistä ja oman osaamisen ja nykyisen työn vastaavuutta. Kukin alue jakautuu noin 10 väittämään, joihin vastaan asteikolla 1-6 (täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä). Ammattikorkeakoulun on tärkeää saada tietoa vaikuttavuudestaan ja tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään on yksi keskeisiä vaikuttavuuden mittareita.
Tyytyväisyys tutkintoon
Tiedusteltaessa tyytyväisyyttä suoritettuun tutkintoon pyydetään vastaajia arvioimaan mm. miten paljon työnantajat arvostavat tutkintoa, miten tyytyväinen vastaaja kokonaisuudessaan on suorittamaansa tutkintoon tai suosittelisiko vastaaja koulutusta muille. Kysymysryhmän osalta sekä kaikkien ammattikorkeakoulujen että Savonian keskiarvo on 4,1. Erot ammattikorkeakoulujen välillä ovat niin tässä kuin muissakin kysymysryhmissä erittäin pieniä, sen sijaan koulutusalojen ja tutkinto-ohjelmien välillä voidaan havaita merkittäviäkin eroja. Savonian koulutusaloista kaikkein tyytyväisimpiä tutkintoonsa ovat luonnonvara-alalta valmistuneet, joiden vastausten keskiarvo on 4,6. Tämä on samalla koulutusalan korkein arvo koko Suomessa.
Oman osaamisen ja työn vastaavuus
Tarkasteltaessa sitä, kuinka vastaaja kokee kykenevänsä hyödyntämään ammattikorkeakoulussa hankittua osaamista nykyisessä työssään ja miten työn vaativuustaso vastaa koulutusta, Savoniasta valmistuneiden arviot ovat tarkasti samalla tasolla (4,3) kaikkien ammattikorkeakoulujen keskiarvojen kanssa. Voidaan siis todeta, että keskimäärin ammattikorkeakoulututkinnon tuottama osaaminen vastaa hyvin työelämän tarpeita. Kun kysymyksiä tarkastellaan alakohtaisesti, voidaan kuitenkin havaita merkittäviä eroja. Selvästi keskimääräistä vahvemmin koulutuksen koetaan vastaavan työelämän osaamistarpeisiin musiikin- ja tanssin, luonnonvara-alan sekä sosiaali-ja terveysalan koulutuksissa. Vastaavasti matkailu-ja ravitsemisalan ja muotoilun koulutuksissa kokemustaso on jonkin verran alhaisempi.
Opinnoissa saadut taidot
Uraseurantakyselyn kolmannessa osiossa tarkastellaan tarkemmin sitä, kuinka erilaiset tutkinnon tuottamat valmiudet koetaan riittäviksi suhteessa omaan työhön. Tarkasteltaessa kaikkien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden vastauksia, kiinnittyy huomio siihen, että ylivoimaisesti alin tulos on yrittäjyystaitojen kohdalla ja toiseksi alin kehittämisosaamisessa. Tätä voidaan pitää osin jopa huolestuttavana. Savonia-tasoisessa tarkastelussa koulutusaloittain hyvin mielenkiintoinen huomio on se, että kaikkein matalimman arvion yrittäjyystaitojen vastaavuudesta suhteessa omaan työhön antavat musiikin- ja tanssin (2,2) sekä sosiaali-ja terveysalan (2,4) opiskelijat. Kehittämisosaamisen osalta huomio kiinnittyy erityisesti siihen, että musiikin ja tanssin (2,7) jälkeen toiseksi alin arvio osaamisen riittävyydestä on tekniikan alalta valmistuneilta (3,5). Sekä yrittäjyys- että kehittämisosaamisen osalta parhaiten tutkinnon tuottaman osaamistason kokivat tämän hetken työtehtäviensä tarpeita vastaavaksi agrologin tutkinnon suorittaneet (4,5 ja 4,3).
Uraseurantakyselyn hyödyntäminen
Uraseurantakyselyyn liittyen kriittistä keskustelua on käyty lähinnä kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin siitä, tuottaako kysely sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä ja toiseksi siitä, onko uraseurantakyselyn liittäminen osaksi ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia mielekästä?
Viisi vuotta sitten valmistuneiden osalta kyselyn perusteella voidaan toki arvioida sitä, kuinka hyvin opetussuunnitelmatyö on onnistunut noin kymmenen vuotta sitten. Vastaajan tyytyväisyys tutkintoon indikoi tätä varmasti varsin hyvin. Ehkä kuitenkin merkittävin informaatio syntyy tarkasteltaessa, miten tutkinnon tuottama osaaminen tukee juuri tämän hetken työtehtäviä. Tässä suhteessa esimerkiksi edellä esitetyt havainnot yrittäjyys- ja kehittämisosaamiseen liittyen mahdollistavat nopeatkin toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa parhaillaan opiskelevien ja lähiaikoina valmistuvien työelämävalmiuksiin.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa uraseurantakyselyn tulokset pisteytetään laadulliseen työllistymisen indikaattoriin. Rahoitusmallissa huomioitavien kysymysten keskiarvon vaihteluväli on ammattikorkeakoulujen välillä erittäin pieni (3,9-4,1). Ammattikorkeakoulujen monialaisuus tasaa tehokkaasti keskiarvoja ja näin käytännössä ainut rahoitukseen vaikuttava tekijä onkin kyselyn vastausprosentti, joka on kolmena ensimmäisenä kyselykertana ollut keskimäärin 34%. Ilmiö on sama kuin opintojen päättövaiheessa tehtävässä AVOP-kyselyssä, jossa viime vuosia vastausprosentti on lähennellyt sataa, tällöin toki rahoitukseen vaikuttaa ainoastaan valmistuneiden määrä.
Uraseurantakyselyn osalta voidaankin perustellusti kysyä, jättäisivätkö ammattikorkeakoulut kyselyyn pohjautuvan palautetiedon hyödyntämisen jossain suhteessa vähemmälle, jos kytkentää rahoitusmalliin ei olisi? Itse en tätä usko, vaan haluan ajatella, että ammattikorkeakouluja motivoi aito halu kehittää opetustaan ja että pystymme tarjoamaan valmistuneille mahdollisimman toimivat työkalut tulevaisuuden työelämään.
Esa Viklund
Kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu