Strategiset kyvykkyydet ja osaaminen -blogisarjan ensimmäinen osa.
Strategisten kyvykkyyksien ja osaamisen johtaminen on yksi haastavimmista johtamisen osa-alueista. Yrityksen liiketoiminnan strategia määrittää sen, mitä strategisia kyvykkyyksiä yritys tarvitsee varmistaakseen kilpailukykynsä markkinoilla. Toisaalta strategiset kyvykkyydet rakentuvat organisaation ja ennen kaikkea sen ihmisten osaamisten varaan.
Deloitten julkaiseman Human Capital Trends 2020 -selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista yritysjohtajista eivät tiedä, miten henkilöstön osaamista tulisi kehittää. Samassa selvityksessä kerrotaan, että 75 prosenttia vastanneista yritysjohtajista näkee osaamisen lisäämisen tärkeänä, mutta samaan aikaan ei tiedä, minkälaista uutta osaamista yritykseen pitäisi hankkia. Tästä päätellen strategisten kyvykkyyksien ja osaamisen johtamisen kokonaisosaaminen ei ole Suomessa korkealla tasolla.
Koska strategisten kyvykkyyksien rakentaminen vie aikaa, jopa useita vuosia, on kyvykkyyksien määrittely ja johtaminen aina sidoksissa tulevaisuusymmärrykseen. On pystyttävä määrittelemään, mitä tulevaisuuden asiakkaat arvostavat ja millä tarjoamalla yritys on mukana tulevaisuuden markkinoilla. Tulevaisuuteen varautumiseksi rakennetaan strategisia kyvykkyyksiä.
Kyvykkyyksiä johdetaan pitämällä huoli ihmisten osaamisesta ja siitä, että organisaatiossa on oikeat ihmiset oikeissa tehtävissä. Tällä tavoin osaamisen johtaminen on sekä tulevaisuussuuntautunutta kyvykkyyksien varmistamista, että arjessa tapahtuvaa osaamisesta huolehtimista.
Osaamisesta huolehtiminen on taitolaji. Kun kerran yrityksen kilpailukyky riippuu strategisista kyvykkyyksistä, ja kyvykkyydet taas ovat ihmisten ja koko organisaation osaamisen summa, on osaamisen johtaminen selvästi ylimmän johdon agendalla. Yritysjohtajien suusta usein kuulee, että ammattitaitoisten osaajien saaminen on jo muodostunut pullonkaulaksi. Yritykset voivat myös tehdä sijoittumispäätöksiään sillä perusteella, että löytyykö alueelta varmasti koulutettua ja ammattitaitoista henkilöstöä yrityksen tarpeisiin.
Henkilöstön näkökulmasta työpaikan houkuttelevuus ja töissä viihtyminen korostuu. Ammattilaista kiehtoo paitsi haastava ja monipuolinen työ, siis työn itsensä sisältö ja työn kautta uuden oppiminen, mutta myös se, että organisaatiokulttuuri on myönteinen ja arvopohjaltaan omiin arvoihin sopiva. Työmotivaatio voi olla riippuvainen myös yrityksessä nähtävissä olevasta urapolusta. Jo rekrytointitilanteesta lähtien on varmistettava, että molempien odotukset työstä kohtaavat, mutta samalla myös nähdä yhdessä urapolun mahdollisuudet.
Kyvykkyyksien ja osaamisen johtaminen on siis yrityksen menestyksen kannalta tärkeä asia, mutta samalla se koetaan haastavaksi johtamisen osa-alueeksi. Moderni tapa määritellä oma asemansa markkinassa, on sitouttaa verkostoa, kumppaneita ja asiakkaita keskusteluun omasta kilpailukyvystä, niin nykyisestä kuin tulevastakin. Näin verkostojen ja kumppanuuksien merkitys nousee vahvaksi tekijäksi myös osaamisen johtamisen alueella. Sitoutuneet kumppanit ovat vahva tuki organisaation määritellessä omia tulevaisuuden kyvykkyyksiään ja niiden toteuttamisessa tarvittavaa osaamista.
Strategiset kyvykkyydet ja osaaminen -teema liittyy Savoniassa käynnistettyyn kehittämisprosessiin, missä osaamista ja sen johtamista tarkastellaan kokonaisuutena, ja luodaan uutta toimintamallia yhteistyöhön työelämän kanssa. Blogisarjassa pohditaan teemaa eri näkökulmista ja seurataan kehittämistyön eri vaiheita.
Jenni Toivanen, jatkuvan oppimisen johtaja
Antti Iire, tutkimus- ja kehityspäällikkö