Koulutuspoliittisessa keskustelussa on viime aikoina korostettu tavoitetta, jonka mukaan korkeakouluopinnot tulisi aloittaa entistä aiemmin. Myös opintojen parempaa läpäisyyn pitäisi kiinnittää huomiota ja tätä myötä työmarkkinoille siirtymisen tavoitellaan tapahtuvan mahdollisimman nopeasti.

Tässä yhteydessä onkin hyvä tarkastella viimeisen kuuden vuoden ajalta sitä, miten ammattikorkeakoulututkintojen määrät ovat alakohtaisesti kehittyneet, onko opintojen aloitusiässä tapahtunut kehitystä johonkin suuntaan ja kuinka tyypillisesti AMK-tutkintoon opiskelevalla on jo aiemmin suoritettu saman tasoinen tutkinto. Samalla voidaan myös arvioida sitä, millaisia vaikutuksia aiemmilla korkeakoulujen hakumenettelyihin kohdistuneilla päätöksillä on ollut.

AMK-tutkintojen määrässä vain pieniä vaihteluja

Kun tarkastellaan AMK-tutkinnon suorittaneiden määrää vuosina 2015-2020, voidaan huomata, että tutkintojen kokonaismäärän vaihtelut ovat varsin pieniä.

Merkittävin tutkintomäärän kasvu nähdään vuonna 2018, jonka jälkeen kahtena seuraava vuonna tutkintojen kokonaismäärä on pysynyt samalla tasolla. Vuoden 2018 nousua selittää 2016-2020 rahoitusmalliin liittyneet tutkintokatot, joiden mukaisiin tavoitteisiin ammattikorkeakoulut ehtivät reagoida aloituspaikkamäärissä hieman viiveellä. Vastaava ilmiö tullaan näkemään nykyisen rahoitusmallin tutkintotavoitteisiin liittyen vuosina 2022 ja 2023.

Koulualakohtaisessa tarkastelussa voidaan selvästi huomata aiempien koulutuspoliittisen linjausten vaikutukset. Humanististen ja taidealojen koulutuspaikkoja on valtakunnallisesti leikattu laajasti ja tämä näkyy vuonna 2020 noin 25 prosenttia alhaisempana tutkintomääränä vuoteen 2015 verrattuna.

Vastaava ilmiö havaitaan tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla, missä alan koulutusta äärimmäisen lyhytnäköisesti leikattiin.

Uudelleen kasvatettujen aloituspaikkamäärien myötä alan tutkintomäärät ovatkin lähteneet uudelleen kasvuun vuodesta 2018 alkaen. Etenkin terveys-ja hyvinvointialalla on useaan otteeseen kohdistettu eri muodossa lisäaloituspaikkoja, mikä näkyy selvästi vuosien 2017 ja 2018 tutkintomäärissä. Samalla alan opiskelijamäärät ovat olleet nousussa kautta koko AMK-sektorin. Tilastollisesti ehkä mielenkiintoisin muutos nähdään vuoden 2020 kaupan, hallinnon ja oikeustieteen tutkintomäärissä.

Kasvua näyttäisi selittävän erityisesti alan monimuotokoulutusten määrän kasvu ja niiden suosio.

Yhä useammalla aiempi korkeakoulututkinto

Vuosina 2015-2020 AMK-tutkinnon suorittaneista keskimäärin seitsemän prosenttia oli aiempi vastaavan tasoinen tutkinto. Huomattavaa kuitenkin on se, että aiemman tutkinnon suorittaneiden osuus on ollut tarkasteluajanjaksona tasaisessa nousussa. Vuonna 2020 AMK-tutkinnon suorittaneista jo lähes 2000 oli suorittanut aiemmin vastaavan tasoisen tutkinnon. Kehitystä voidaan selittää monimuoto- ja verkko-opiskelumahdollisuuksien lisääntymisellä, jolloin etenkin työssä käyvän aikuisopiskelijan on helpompi mahdollistaa opiskelu osana muuta elämää.

Aiemman tutkinnon suorittaneiden määrän tasainen kasvu korostaa joustavien AHOT-käytänteiden tarvetta ja merkitystä, jotta aiemman tutkinnon ja kokemuksen tuottama osaaminen kyettäisiin täysimääräisesti hyödyntämään osana uutta opiskeltavaa tutkintoa. Toisaalta ilmiö haastaa jatkuvan oppimisen tuotteiden kehittämiseen siten, että yhä useammassa tapauksessa tutkintokoulutuksen sijaan osaamistarve voitaisiin tyydyttää nopeammalla, joustavammalla ja opiskelijan tavoitteisiin paremmin sopivalla ratkaisulla.

Tutkintokoulutuksen aloitusikä nousussa

Tarkasteltaessa vuosina 2015-2020 AMK-tutkinnon suorittaneiden ikää heidän aloittaessaan opintonsa, voidaan havaita merkittävä muutos. Vuonna 2015 tutkinnon suorittaneista lähes 60 prosenttia oli aloittanut opintonsa 22-vuotiaana tai tätä nuorempana.

Vuonna 2020 valmistuneista vastaava osuus oli enää noin 50 prosenttia. Vuoden 2020 luvussa näkyy selvästi vuoden 2016 keväällä käyttöön otetut ensikertalaiskiintiöt, jonka seurauksena etenkin ylioppilastutkinnon suorittaneiden välivuodet ovat lisääntyneet. Asiassa on toki monia muuttujia mutta kansantalouden näkökulmasta tarkasteluna päätöstä voidaan pitää erittäin epäonnistuneena.

Elämme mielenkiintoisia aikoja, ystävä hyvä

Tilastollinen tarkastelu katsoo aina tietyssä mielessä taakse päin ja sen paras anti onkin usein auttaa havaitsemaan trendejä ja tehtyjen valintojen ja päätösten vaikutuksia.

Ammattikorkeakoulujen osalta selkeä muutos onkin nähtävissä opiskelijoiden keski-iän nousuna. Kehitys tulee lähivuosina kiihtymään nuorisoikäluokkien pienenemisen ja tähän yhdistetyn tavoitteen korkeakoulututkinnon suorittaneiden suhteellisen osuuden kasvattamisen myötä.

Koulutuksen järjestäjät ovat tähän reagoineet myös lisäämällä monimuoto- ja verkkokoulutusten määrää. Aikaan ja paikkaan sitomattoman koulutuksen lisääntymisen myötä fyysisten oppimisympäristöjen, kampusten, merkitys tulee vähenemään.

Tämän jälkeen onki hyvä kysyä, miten suuri merkitys on sillä, mikä korkeakoulu kyseisen koulutuksen järjestää. Opiskelijan näkökulmasta enemmän merkitystä on todennäköisesti koetulla laadulla ja sillä, kuinka vaivattomasti opiskelu on muuhun elämään sijoitettavissa.

Esa Viklund, koulutusjohtaja

Ammattikorkeakouluopinnot aloitetaan yhä vanhempana

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.