Kirjoittaja: Petteri Alanko

Suomessa on tapahtunut valtava muutos yrittäjyyteen suhtautumisessa ammattikorkeakoulun historian aikana. Etenkin suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut 2000-alusta. Kasvua on ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen piirissä. Korkeakoulupohjaisessa yrittäjyydessä on vielä huimasti kehittymisen varaa, mutta suunta on positiivinen. Korkeakoulujen erot yrittäjyysmyönteisyydessä ja

Ammattikorkeakouluissa kansainvälisyys on tärkeä osa toimintaa, johon on kasvettu nopeasti. Muistan hyvin, kun vuonna 1991 ammattikorkeakoulukokeilut aloittivat toimintansa väliaikaisen ammattikorkeakoulun nimikkeillä ja kansainvälisyys oli yksi keskeinen tavoite, johon uuden korkeakoulutusväylän tuli pyrkiä. Kilpajuoksu kv-kumppanikorkeakouluista sai välillä huvittaviakin piirteitä, kun peräjälkeen

Yhtenä isona haasteena Savilahden kampusalueen muutoksissa tulee olemaan henkilöstön työtilojen uudistaminen. Olemmeko valmiita luopumaan omasta työhuoneesta vai tarvitsemmeko paikan johon jättää takki ja omat paperit ilman, että olo tuntuu toimistokodittomalta. Olen itsekin joutunut pohtimaan miltä tuntuisi olla ilman työhuonetta. Puolet

Palkinnot motivoivat niin olympialaisissa kuin korkeakoulujen rahoituksessakin. Kaisa Mäkäräisen ampumahiihtomenestys oli suuri pettymys koko Suomen hiihtohullulle kansalle – etenkin hänelle itselleen. Kymmenessija tai kolmaskymmenes ovat yhtä huonoja. Vain kolme parasta palkintopallille nousevaa noteerataan. Itku oli hiihtäjällä herkässä. Sama tilanne on

Sote-uudistuksen innoittamana kunnissa ja maakunnissa tehdään jo muutostyötä, vaikka lainsäädäntö on vielä kesken. Usko, vai pitäisikö sanoa toivo, uudistuksen toteutumiseen on suuri. Valinnanvapauslaki on edelleen haasteellinen ymmärtää, ja ennen kaikkea toteuttaa. Siilinjärveläinen ”sote-palveluiden suurkuluttaja” Tyyne Kettunen esitteli somessa miten tehdään

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2017 Suomen korkeakoulutuksen vision valmistelun. Visio 2030 työstettiin laajassa yhteistyössä korkeakouluyhteisöjen ja sidosryhmien kanssa. Visiolinjauksen – Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja – saavuttaminen asettaa korkeakoulujen henkilöstöjohtamiselle suuret haasteet tulevina vuosina. Hyvinvoivien korkeakouluyhteisöjen merkitys Suomen voimavarana

Kuopion kaupungin ylläpitämillä Savilahden nettisivuilla opiskelija Matti Laitinen kuvaa Savilahtea alueena, joka ”mahdollistaa luovuuden orkesteroinnin” ja alueena, jolla ”positiivisesti vaarallisten ideoitten kautta syntyy huomisen menetystarinoita”. Luovuuden orkesteroinnin käsitteen ymmärrystä yritän avata musiikin kautta. Sinfoniaorkesteri sisältää soittimia useammasta soitinryhmästä ja orkesterin

Sähköisten oppimisympäristön kehittyminen ja monipuolistuminen on joustavoittanut opiskelua monin tavoin. Aikaan ja/tai paikkaan sitomaton opiskelu on lisääntynyt huimasti. Opiskelija voi seurata ja osallistua samaan aikaan tapahtuvaan opetukseen omalta päätelaitteeltaan haluamassaan paikassa tai hyödyntää luentotallenteita valitsemanaan aikana. Tämä tuo opiskelijalle joustoa

Olemme noin vuoden päivät rakentaneet OKM:n johdolla korkeakouluvisiota. Usean kierroksen verkkoaivoriiheen ovat osallistuneet korkeakoulujen henkilöstö, opiskelijat ja eri sidosryhmät.  Välillä on kokoonnuttu kuuntelemaan ja työstämään asioita. Työtä on siis tehty monella eri rintamalla. Visio julkaistiin 24.10.2017 Kansalliskirjaston historiallisessa miljöössä.  Tilaisuuden