Kirjoittaja: Petteri Alanko

Savonia-ammattikorkeakoulun strategiaa vuosille 2021-2030 on valmisteltu laajassa yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden, kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. On ollut ilo huomata, että kumppanimme ovat olleet sitoutuneesti mukana strategiatyössämme.  Savonian linjaukset ovat tärkeitä maakunnan menestyksen kannalta. Olemme kestävän kasvun kumppani ja osaamisen varmistaja. Toimimme

Joulukinkut on syöty ja vuosi on vaihtunut. Savoniassa päätimme edellisen vuoden iloisissa merkeissä saadessamme Hyvän työpaikan sertifikaatin tunnustuksena kolmen vuoden kehitysmatkastamme. ”Tuleen ei kuitenkaan pidä jäädä makaamaan”, vaan Hyvän työpaikan toimintakulttuuriin eteen on tehtävä yhdessä töitä edelleen myös tänä vuonna

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä CampusOnline-portaalissa oli yhteensä 513 opintojaksoa tarjolla. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 eli hieman alle 8% kokonaismäärästä. Tämän jälkeen sitten alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa joista neljä koko portaalin suosituimpia. Eniten

Savonian uuden strategiavalmistelun keskeinen asia on vastuullisuus. Tunnistamme tässä selvän yhteyden YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin ja ilmastomuutokseen sopeutumiseen Suomen pyrkiessä ilmastoratkaisujen kärkimaaksi. Syksyn aikana julkisessa keskustelussa on seurattu, miten ilmastoaktivisti Greta Thunberg purjehtii ympäri maapalloa ja on antanut ilmastohuolille kasvot.

Siperian tundralla risteilee tuhansia kilometrejä öljyputkia. Arvioiden mukaan 3-5% öljytuotannosta valuu kuitenkin ikiroudan alueelle ruosteisten putkien rikkoutuessa milloin mistäkin syystä. Villieläimet pulikoivat henkihieverissä valtavissa öljylammissa ja herkän arktisen luonnon puhdistaminen on käytännössä mahdotonta.  Tuotantokapasiteetin ylläpitäminen on kuitenkin Venäjän kansantalouden kannalta

Suomessa on tapahtunut valtava muutos yrittäjyyteen suhtautumisessa ammattikorkeakoulun historian aikana. Etenkin suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut 2000-alusta. Kasvua on ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen piirissä. Korkeakoulupohjaisessa yrittäjyydessä on vielä huimasti kehittymisen varaa, mutta suunta on positiivinen. Korkeakoulujen erot yrittäjyysmyönteisyydessä ja

Ammattikorkeakouluissa kansainvälisyys on tärkeä osa toimintaa, johon on kasvettu nopeasti. Muistan hyvin, kun vuonna 1991 ammattikorkeakoulukokeilut aloittivat toimintansa väliaikaisen ammattikorkeakoulun nimikkeillä ja kansainvälisyys oli yksi keskeinen tavoite, johon uuden korkeakoulutusväylän tuli pyrkiä. Kilpajuoksu kv-kumppanikorkeakouluista sai välillä huvittaviakin piirteitä, kun peräjälkeen

Yhtenä isona haasteena Savilahden kampusalueen muutoksissa tulee olemaan henkilöstön työtilojen uudistaminen. Olemmeko valmiita luopumaan omasta työhuoneesta vai tarvitsemmeko paikan johon jättää takki ja omat paperit ilman, että olo tuntuu toimistokodittomalta. Olen itsekin joutunut pohtimaan miltä tuntuisi olla ilman työhuonetta. Puolet

Palkinnot motivoivat niin olympialaisissa kuin korkeakoulujen rahoituksessakin. Kaisa Mäkäräisen ampumahiihtomenestys oli suuri pettymys koko Suomen hiihtohullulle kansalle – etenkin hänelle itselleen. Kymmenessija tai kolmaskymmenes ovat yhtä huonoja. Vain kolme parasta palkintopallille nousevaa noteerataan. Itku oli hiihtäjällä herkässä. Sama tilanne on

Sote-uudistuksen innoittamana kunnissa ja maakunnissa tehdään jo muutostyötä, vaikka lainsäädäntö on vielä kesken. Usko, vai pitäisikö sanoa toivo, uudistuksen toteutumiseen on suuri. Valinnanvapauslaki on edelleen haasteellinen ymmärtää, ja ennen kaikkea toteuttaa. Siilinjärveläinen ”sote-palveluiden suurkuluttaja” Tyyne Kettunen esitteli somessa miten tehdään