Uncategorized

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle vision, jonka yhtenä tavoitteena on tehdä Suomesta maailman osaavimman työvoiman kotimaa. Tavoite on hyvä ja ajankohtainen, sillä teknologian nopea kehitys väistämättä muuttaa työelämää ja luo tarpeen jatkuvalle osaamisen päivittämiselle ja uudistamiselle. 

Ammattikorkeakouluissa kansainvälisyys on tärkeä osa toimintaa, johon on kasvettu nopeasti. Muistan hyvin, kun vuonna 1991 ammattikorkeakoulukokeilut aloittivat toimintansa väliaikaisen ammattikorkeakoulun nimikkeillä ja kansainvälisyys oli yksi keskeinen tavoite, johon uuden korkeakoulutusväylän tuli pyrkiä. Kilpajuoksu kv-kumppanikorkeakouluista sai välillä huvittaviakin piirteitä, kun peräjälkeen

Ystäväni pääsi oman alan töihin, ennen kuin hän sai tutkintonsa valmiiksi. Koko työuran hän on ollut ahkera ja aikaansaava tekijä ja aluksi hän myös viihtyi työssään. Ala on kuitenkin sellainen, etteivät työtehtävät juurikaan muutu eikä omaa osaamista voi kartuttaa. Liki

Yhdessä rohkeasti tulevaisuuteen luottaen! Yhdessä moniarvoisuutta kunnioittaen! Minä, Me, Savonia! Luovuus – Luovu – Luo uus!       Tässä muutamia upeita oivalluksia kevään aikana toteutetuista Neemo-methodilla läpikäydyistä muutostyöpajoista. Ilmaisuissa kiteytyy monia arvokkaita Savonian arvoihin perustuvia ajatuksia. Nämä ovat vain osa tiimien työpajoihin

Kello on sekunnin yli puolenyön, joten taas käynnistyy uusi työpäiväni. Työnjakoa ohjaava UiPath Orchestrator on määritellyt työnjaon, jota tänä päivänä teen ja jakanut työt meidän robottien kesken optimoiden resurssit. Tämän jälkeen työnjohtajana toimivan Orhestratorin tehtävä on seurata prosessien etenemistä ja

Ensikertalaisuuden korostaminen opiskelijavalinnassa – kuinkas kävikään? Tilastokeskuksen julkaiseman tuoreen tilaston mukaan nuorten siirtyminen lukiokoulutuksen jälkeisiin korkeakouluopintoihin on hidastunut merkittävästi. Vuoden 2017 ylioppilaista vain 28,1% aloitti korkeakouluopinnot samana vuonna, vastaava luku viittä vuotta aiemmin vuonna 2012 oli 37,5%. Kun tarkastellaan ylioppilaaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö pudotti pois ammattikorkeakoulujen uusista rahoitusmittareista kansainvälisyyden. Aika radikaali veto maassa, jossa korkeakoulujen aito ja monipuolinen kansainvälinen toiminta on vielä lähes lapsenkengissä. Niin pitkään kuin ammattikorkeakoulujen strategisissa tavoitteissa mainitaan erikseen kansainvälisyys, kv-toiminta on vielä kaukana jokapäiväisestä, normaalista kaikkien

Pahimmat visiot ennustavat, että Suomessa tulee 2030-luvulla olemaan osaajapula. Työlle ei löydy tekijöitä, jolloin talouden kasvun edellytykset ovat huonot. Syynä ovat nopeasti pienenevät nuorten ikäluokat. Syntyvyys Suomessa on alhainen. Jo kolmena peräkkäisenä vuonna on ihmisiä kuollut enemmän kuin syntynyt. Jos

THL:n ja Sitran tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin laajaan tilastoaineiston perusteella syrjäytymisestä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Tutkimuksessa arvioitiin pelkän peruskoulun varaan jäävän keskimääräisen lisäkustannuksen olevan julkishallinnolle noin 370 000 euroa. Esitettyä summaa pidetään minimiarviona, koska tarkastelun ulkopuolella jää vielä monia epäsuoria kustannuksia. Kansantaloudellisen tarkastelun

Menneen vuoden ammattikorkeakoulujen valtakunnan mediaotsikot eivät loistatelleet uusilla ideoilla ja dynaamisen kokeilukulttuurin hedelmillä. Ammattikorkeakoulu-uutiset pursusivat korkeakoulujen yhdistymisiä ja hallinnollisten konsortioiden muutoksia. Suomen nopean kehittymisen varmistamiseksi kevään 2015 hallitusohjelmassa julistettiin merkittävä rooli kokeilujen edistämiselle. Usean ammattikorkeakoulun strategisissa linjauksissa mainitaan kokeilukulttuuri, luovuus