Korkeakoulujen todistusvalinnat – mitä olemmekaan tekemässä?

Ensikertalaisuuden korostaminen opiskelijavalinnassa – kuinkas kävikään? Tilastokeskuksen julkaiseman tuoreen tilaston mukaan nuorten siirtyminen lukiokoulutuksen jälkeisiin korkeakouluopintoihin on hidastunut merkittävästi. Vuoden 2017 ylioppilaista vain 28,1% aloitti korkeakouluopinnot samana vuonna, vastaava luku viittä vuotta aiemmin vuonna 2012 oli 37,5%. Kun tarkastellaan ylioppilaaksi

Kansainvälisyys – mittaamattoman arvokasta

Opetus- ja kulttuuriministeriö pudotti pois ammattikorkeakoulujen uusista rahoitusmittareista kansainvälisyyden. Aika radikaali veto maassa, jossa korkeakoulujen aito ja monipuolinen kansainvälinen toiminta on vielä lähes lapsenkengissä. Niin pitkään kuin ammattikorkeakoulujen strategisissa tavoitteissa mainitaan erikseen kansainvälisyys, kv-toiminta on vielä kaukana jokapäiväisestä, normaalista kaikkien

Onko koulutus vain kustannustekijä?

THL:n ja Sitran tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin laajaan tilastoaineiston perusteella syrjäytymisestä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Tutkimuksessa arvioitiin pelkän peruskoulun varaan jäävän keskimääräisen lisäkustannuksen olevan julkishallinnolle noin 370 000 euroa. Esitettyä summaa pidetään minimiarviona, koska tarkastelun ulkopuolella jää vielä monia epäsuoria kustannuksia. Kansantaloudellisen tarkastelun

Kokeilukulttuurilla kukoistukseen

Menneen vuoden ammattikorkeakoulujen valtakunnan mediaotsikot eivät loistatelleet uusilla ideoilla ja dynaamisen kokeilukulttuurin hedelmillä. Ammattikorkeakoulu-uutiset pursusivat korkeakoulujen yhdistymisiä ja hallinnollisten konsortioiden muutoksia. Suomen nopean kehittymisen varmistamiseksi kevään 2015 hallitusohjelmassa julistettiin merkittävä rooli kokeilujen edistämiselle. Usean ammattikorkeakoulun strategisissa linjauksissa mainitaan kokeilukulttuuri, luovuus

Sekaisin osaamisesta

Osaamisen uudistaminen, uudet ammatti- ja työnkuvat, työvoiman saatavuus, jatkuva oppiminen, itsensä kehittäminen vetovoimaseksi ja työmarkkinakelpoiseksi määrittävät yksilön ja koko Suomen tulevaisuuden. Elinikäinen oppiminen on ollut muodissa jo yli 50 vuotta. Unesco lanseerasi elinikäisen kasvatuksen kansainväliseen keskusteluun 1960-luvun puolivälissä. Silti suomalaisen