Johdossa

Jokaiseen ammattialaan liittyy oma ammattikielensä, joka eroaa yleiskielestä. Ammattikieli on erikoiskieli, jota voi myös jargoniksi kutsua. Jargonilla on negatiivinen sävy. Se johtunee siitä, että asiantuntijat käyttävät käsitteitä, jotka ovat vain heille tuttuja. Muut eivät niitä välttämättä ymmärrä ja heille tulee tunne ulkopuolisuudesta.  

Wikipediassa jargonista todetaan seuraavaa: 

“J”argon (ransk. jargon; mongerrus, siansaksa) on jonkin ryhmän tai yhteisön ammatti- tai erikoiskieli. Jargonia tavataan esimerkiksi monien harrastusten tai ammattien harjoittajien, kuten lääkäreiden, puheessa. Jargon voi tarkoittaa myös sekavaa tai jokeltavaa puhetta, josta on vaikeaa saada selvää. Erikoiskielenä jargon helpottaa asiantuntijoiden keskinäistä viestintää, kun pitkät ja hankalat termit voidaan korvata lyhyemmillä, mutta alan piirissä silti täsmällisillä vastineilla. Yhteinen erikoissanasto voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toisaalta sulkea sanastoa tuntemattomat ulkopuolelle. “ 

Savonia on monialainen ammattikorkeakoulu, jossa koulutuksen ammattikielen lisäksi opiskelija tutustuu myös opiskelemansa alan ammattikieleen. Agrologi- ja muotoilijaopiskelijat saavat olla tarkkana siitä, että onko kyseessä sian jalat vai jalansijat.  

Meillä Savoniassa ei vastuu jää kuulijalle. Haluamme toimia vastuullisesti, joten tässä Savonian aakkoset: 

A= Alpa eli aloituspaikka (Aloituspaikkamäärä kertoo sen, kuinka monta opiskelijaa valitaan aloittamaan koulutus.) 

B= Bachelor of (Englanninkieliset tutkintonimikkeet alkavat sanalla Bachelor, esimerkiksi Bachelor of Engineering on suomeksi insinööri AMK.) 

C= Cafe Savotta (Opiskelijakunnan ylläpitämä kahvila Microkadun kampuksella.) 

D= Degree programme (Suomeksi koulutus/tutkinto-ohjelma eli arkikielessä koulutus.) 

E= Ensikertalaiskiintiö (Aloituspaikoista osa suunnataan hakijoille, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa korkeakoulussa eikä myöskään korkeakoulututkintoa suoritettuna.) 

F= Flyer (Koulutusesite) 

G= GPTW (Great Place To Work. Savonia on saanut kahtena vuotena peräkkäin GPTW-sertifioinnin tunnustuksena hyvän työpaikan rakentamisesta.) 

H= Hakukohde (Koulutus, johon voi hakea opiskelemaan.) 

I= Iisalmen kampus (Savoniassa voi opiskella kolmella eri paikkakunnalla: Iisalmessa, Varkaudessa ja Kuopiossa. Kampuksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulun tiloja.) 

J= Jatkuva haku (Jos suoritat Savonian avoimessa ammattikorkeakoulussa ensimmäisen vuoden opinnot, voit hakea joustavasti tutkinto-opiskelijaksi.) 

K= Kampussydän (Microkadun kampuksen keskeinen tila, jossa on tilaa tapahtumille ja sieltä löytyy mm. opiskelijapalvelut ja Cafe Savotta). 

L= Lisäaika (Opinnoille myönnetty jatkoaika.) 

M= Mava (Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille.) 

N= Nuorten koulutus (Vielä muutama vuosi sitten koulutuksia jaoteltiin nuorten koulutuksiin ja aikuiskoulutukseen. Se on taaksejäänyttä. Koulutukset ovat ihan kaikenikäisille. Tällä hetkellä koulutuksia jaotellaan toteutustavan mukaan. Päiväopetuksessa on enemmän lähiopetusta kuin monimuotototeutuksessa. Molemmissa on kaikenikäisiä opiskelijoita.) 

O= OPS (Opetussuunnitelma, jossa määritellään koulutuksen sisältö ja tavoitteet. Opetussuunnitelma koostuu opintojaksoista.) 

P= Portaali (Savonian nettisivut, josta löydät paljon hyödyllistä tietoa koulutuksistamme, palveluistamme ja TKI-toiminnastamme.) 

Q= Q (Kuten James Bondeissa, niin myös Savoniassa on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jota harvemmin kyllä Q-nimellä kutsutaan. Tavallisempi ilmaus on TKI-toiminta.) 

R= Ristiinopiskelu (Opiskelijalla on mahdollisuus opiskeluaikanaan suorittaa opintoja myös muista ammattikorkeakouluista.) 

S= Suoritusmerkintä (Kun opiskelija on opiskellut opintojakson tavoitteiden mukaisesti, se arvioidaan ja siitä laitetaan opintorekisteriin suoritusmerkintä.) 

T= Tutkintosääntö. (Ammattikorkeakoululain ja asetuksen jälkeen seuraavaksi vahvin ohjeistus, jolla säädetään ja ohjataan ammattikorkeakoulun toimintaa.) 

U= Uraohjaus (Opinto- ja uraohjauksella tuetaan opintojen etenemistä ja asiantuntijaksi kehittymistä.) 

V= Vaihtari (Vaihto-opiskelija on tullut yleensä lukukaudeksi- tai vuodeksi opiskelemaan Savoniaan ulkomaisesta korkeakoulusta. Myös Savoniasta voi lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille.) 
 
W= Wilma (Järjestelmä, josta opiskelija näkee oman lukujärjestyksen ja tietonsa opintoihin liittyen. Wilman avulla voi ilmoittautua opintojaksoille ja tehdä mm. opiskelusuunnitelman.) 

X= Xylitol (Savonia yksi Suomen neljästä ammattikorkeakoulusta, jossa voi opiskella suuhygienistiksi.) 

Y= YAMK (Lyhenteellä tarkoitettaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkinto on AMK.) 

Z= Zoom (Videoviestintäpalvelu, jonka avulla hoidetaan mm. etäopetusta.) 

Å= Åland (Savonia tekee tiivistä yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Savonian opintojaksot ovat vuosia olleet suosituimmat ristiinopiskelussa eli muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden keskuudessa. Yksi Suomen ammattikorkeakoluista sijaitsee Ahvenanmaalla.  

Ä= Äimänkäki (Heitä näkee välillä kampuksella ihastelemassa kauniita ja toimivia tiloja. Äimänkäki on henkilö, joka tuntee olevansa hämmentynyt.) 

Ö= Ökysti (Olemme Savoniassa kuulleet tätä nuorten käyttävän halutessaan painottaa jonkin määrää tai tärkeyttä. Savonian vastine tälle on “merkittävästi” ja sitä käytämmekin ökysti.) 

Kirjakieli, yleiskieli, selkokieli, puhekieli, ammattikieli. Taitava kielenkäyttäjä osaa valita sopivan kielen tilanteen mukaan. Yleiskielellä viitataan kirjoitettuun kieleen. Sen rinnalla on käsite yleispuhekieli, jolla viitataan kaikille yhteiseen puhuttuun kieleen. Yleiskieli ja yleispuhekieli ovat sopimuksiin perustuvia; niistä on tehty ohjeet. Niitä opetetaan koulussa ja käytetään julkisissa yhteyksissä.  Selkokielessä on lyhyemmät lauseet ja helpommat lauserakenteet kuin yleiskielessä.  Selkokielessä vaikeat käsitteet selitetään auki tekstin yhteydessä.  
 
Jatkossa siis enemmän selkokieltä vähemmän jargonia! 

Ökysti aurinkoisia kevätpäiviä toivottaa  

Anne Koskela 
opiskelijapalvelujohtaja 

Kuukausi sitten ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene julkaisi Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu – Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman. Ohjelman ovat hyväksyneet kaikki 24 ammattikorkeakoulun rehtoria.

Keskeistä tuossa ohjelmassa on se, miten ammattikorkeakoulut kasvattavat kädenjälkeämme yhteiskunnan kehityksessä ja toisaalta, miten pienennämme toimintamme jalanjälkeä. Vieraammaksi käsitteeksi jäänyt kädenjälki tarkoittaa vaikuttavuutta, jolla ammattikorkeakoulujen koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tuottama osaaminen muuttaa yhteiskuntaa ja työelämää. Tästä esimerkkinä on Savonian strategiassa näkyvä Human Security, inhimillinen turvallisuus –painotus.

Hiilijalanjäljen pienentäminen on tärkeä osa ratkaisua kamppailussa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi. Jalanjälkeämme vähennämme siten, että olemme hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi ovat ammattikorkeakoulut tehneet yhteisen laskentamallin ja sitoutuneet seuraamaan päästövähennystoimenpiteiden vaikutusta.

Savonian hiilijalanjäljen laskenta vuodesta 2019 on juuri valmistunut. Ministeriön ohjauksen mukaan mukana laskentaan otettiin kiinteistöjen ja työmatkustamisen hiilijalanjälki. Vuonna 2019 Savonian yhteisen laskentaperusteen mukainen hiilijalanjälki oli 3 659 403 kgCO2.

Vuosi 2019 laskennan nollavuotena on hyvä, koska koronavuosi 2020 tulee muodostamaan merkittävän poikkeuksen myös hiilikuormaan. Savonian hiilijalanjäljestä 24% syntyi matkustamisesta ja loput kiinteistöistä. Matkustamisessa 

savonialaisten yhteenlaskettu lentokilometrien määrä oli noin 2,2 miljoonaa kilometriä, josta tuli peräti 87 % koko matkustamisen hiilijalanjäljestä. Vuonna 2020 korona on muuttanut tilanteen täysin toisenlaiseksi, vaikka laskentaa ei vielä ole tehtykään.

Kiinteistöjen osalta on myös mielenkiintoista havaita, että yli puolet vuoden 2019 hiilijalanjäljestä tuli Opistotien kiinteistöstä. Myös tästä näkökulmasta luopuminen Opistotien kiinteistöstä vie meidät lähemmäs hiilineutraalia ammattikorkeakoulua.

Kannustan meitä kaikkia tutustumaan Arenen Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu julkuisuun.

Vuodesta 2030 eteenpäin ammattikorkeakoulut ovat ilmastopositiivisia toiminnoissaan. Lähtökohtana on, että päästöjen vähentäminen on ensisijaista ja välttämätöntä. Hiilinieluja, uusiutuvan energian tuotantoa ja muita keinoja on lisättävä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja etenemiseksi ilmastopositiiviseksi.

Seppo Lyyra
Talousjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Korkeakoulujen rahoitusmallien tarkoituksena on vahvistaa oppilaitosten toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Ammattikorkeakoulujen uudistettuun rahoitusmalliin lisättiin vuoden 2021 alusta alkaen uutena indikaattorina laadullinen työllistyminen. Käytännössä tämän mittaaminen toteutetaan viisi vuotta sitten valmistuneille suunnatulla Uraseuranta-kyselyllä. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2013 valmistuneille ja tänä syksynä toteutettiin kyselyn kolmas kierros, jonka seurauksena uraseurantatietoa on nyt kerätty vuosina 2013-2015 valmistuneilta. Kysely toteutetaan valtakunnallisesti keskitetysti, ja vastausprosentiksi muodostui 34%.

Uraseurantakyselyssä selvitetään vastaajan tyytyväisyyttä suoritettuun tutkintoon, työuralla etenemistä ja oman osaamisen ja nykyisen työn vastaavuutta. Kukin alue jakautuu noin 10 väittämään, joihin vastaan asteikolla 1-6 (täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä). Ammattikorkeakoulun on tärkeää saada tietoa vaikuttavuudestaan ja tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään on yksi keskeisiä vaikuttavuuden mittareita.

Tyytyväisyys tutkintoon

Tiedusteltaessa tyytyväisyyttä suoritettuun tutkintoon pyydetään vastaajia arvioimaan mm. miten paljon työnantajat arvostavat tutkintoa, miten tyytyväinen vastaaja kokonaisuudessaan on suorittamaansa tutkintoon tai suosittelisiko vastaaja koulutusta muille. Kysymysryhmän osalta sekä kaikkien ammattikorkeakoulujen että Savonian keskiarvo on 4,1. Erot ammattikorkeakoulujen välillä ovat niin tässä kuin muissakin kysymysryhmissä erittäin pieniä, sen sijaan koulutusalojen ja tutkinto-ohjelmien välillä voidaan havaita merkittäviäkin eroja. Savonian koulutusaloista kaikkein tyytyväisimpiä tutkintoonsa ovat luonnonvara-alalta valmistuneet, joiden vastausten keskiarvo on 4,6. Tämä on samalla koulutusalan korkein arvo koko Suomessa.  

Oman osaamisen ja työn vastaavuus

Tarkasteltaessa sitä, kuinka vastaaja kokee kykenevänsä hyödyntämään ammattikorkeakoulussa hankittua osaamista nykyisessä työssään ja miten työn vaativuustaso vastaa koulutusta, Savoniasta valmistuneiden arviot ovat tarkasti samalla tasolla (4,3) kaikkien ammattikorkeakoulujen keskiarvojen kanssa. Voidaan siis todeta, että keskimäärin ammattikorkeakoulututkinnon tuottama osaaminen vastaa hyvin työelämän tarpeita. Kun kysymyksiä tarkastellaan alakohtaisesti, voidaan kuitenkin havaita merkittäviä eroja. Selvästi keskimääräistä vahvemmin koulutuksen koetaan vastaavan työelämän osaamistarpeisiin musiikin- ja tanssin, luonnonvara-alan sekä sosiaali-ja terveysalan koulutuksissa. Vastaavasti matkailu-ja ravitsemisalan ja muotoilun koulutuksissa kokemustaso on jonkin verran alhaisempi.

Opinnoissa saadut taidot

Uraseurantakyselyn kolmannessa osiossa tarkastellaan tarkemmin sitä, kuinka erilaiset tutkinnon tuottamat valmiudet koetaan riittäviksi suhteessa omaan työhön. Tarkasteltaessa kaikkien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden vastauksia, kiinnittyy huomio siihen, että ylivoimaisesti alin tulos on yrittäjyystaitojen kohdalla ja toiseksi alin kehittämisosaamisessa. Tätä voidaan pitää osin jopa huolestuttavana. Savonia-tasoisessa tarkastelussa koulutusaloittain hyvin mielenkiintoinen huomio on se, että kaikkein matalimman arvion yrittäjyystaitojen vastaavuudesta suhteessa omaan työhön antavat musiikin- ja tanssin (2,2) sekä sosiaali-ja terveysalan (2,4) opiskelijat. Kehittämisosaamisen osalta huomio kiinnittyy erityisesti siihen, että musiikin ja tanssin (2,7) jälkeen toiseksi alin arvio osaamisen riittävyydestä on tekniikan alalta valmistuneilta (3,5). Sekä yrittäjyys- että kehittämisosaamisen osalta parhaiten tutkinnon tuottaman osaamistason kokivat tämän hetken työtehtäviensä tarpeita vastaavaksi agrologin tutkinnon suorittaneet (4,5 ja 4,3).

Uraseurantakyselyn hyödyntäminen

Uraseurantakyselyyn liittyen kriittistä keskustelua on käyty lähinnä kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin siitä, tuottaako kysely sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä ja toiseksi siitä, onko uraseurantakyselyn liittäminen osaksi ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia mielekästä?

Viisi vuotta sitten valmistuneiden osalta kyselyn perusteella voidaan toki arvioida sitä, kuinka hyvin opetussuunnitelmatyö on onnistunut noin kymmenen vuotta sitten. Vastaajan tyytyväisyys tutkintoon indikoi tätä varmasti varsin hyvin.  Ehkä kuitenkin merkittävin informaatio syntyy tarkasteltaessa, miten tutkinnon tuottama osaaminen tukee juuri tämän hetken työtehtäviä. Tässä suhteessa esimerkiksi edellä esitetyt havainnot yrittäjyys- ja kehittämisosaamiseen liittyen mahdollistavat nopeatkin toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa parhaillaan opiskelevien ja lähiaikoina valmistuvien työelämävalmiuksiin.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa uraseurantakyselyn tulokset pisteytetään laadulliseen työllistymisen indikaattoriin. Rahoitusmallissa huomioitavien kysymysten keskiarvon vaihteluväli on ammattikorkeakoulujen välillä erittäin pieni (3,9-4,1). Ammattikorkeakoulujen monialaisuus tasaa tehokkaasti keskiarvoja ja näin käytännössä ainut rahoitukseen vaikuttava tekijä onkin kyselyn vastausprosentti, joka on kolmena ensimmäisenä kyselykertana ollut keskimäärin 34%. Ilmiö on sama kuin opintojen päättövaiheessa tehtävässä AVOP-kyselyssä, jossa viime vuosia vastausprosentti on lähennellyt sataa, tällöin toki rahoitukseen vaikuttaa ainoastaan valmistuneiden määrä.

Uraseurantakyselyn osalta voidaankin perustellusti kysyä, jättäisivätkö ammattikorkeakoulut kyselyyn pohjautuvan palautetiedon hyödyntämisen jossain suhteessa vähemmälle, jos kytkentää rahoitusmalliin ei olisi? Itse en tätä usko, vaan haluan ajatella, että ammattikorkeakouluja motivoi aito halu kehittää opetustaan ja että pystymme tarjoamaan valmistuneille mahdollisimman toimivat työkalut tulevaisuuden työelämään.

Esa Viklund
Kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Elämme uutta arkea. Kampusten kahvihuoneet ovat hiljaisia, kaikkialla on käsidesiä ja siellä täällä kohdataan maskinaamaisia kollegoita. Kohdataanko kuitenkaan riittävästi yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jatkuvan oppimisen varmistamiseksi ja inhimillisen turvallisuuden ylläpitämiseksi?

Monipaikkainen työ haastaa myös meitä johtajia ja esimiehiä löytämään uusia toimintamuotoja niin asioiden kuin erityisesti ihmistenkin johtamiseen. Uuden arjen johtamisessa korostuu digitalisaatio ja kestävä kehitys. Digitaalisen vuorovaikutuksen käytäntöjä on kehitettävä edelleen ja työmatkustamista tulee yhä useammin korvaamaan virtuaalipalaverit. Samalla monipaikkaisen työn johtamisessa kuitenkin mietityttää, että saavutammeko tulostavoitteet, köyhtyykö uuden kehittäminen ja miten tiimit onnistuvat ylläpitämään yhteisöllistä toimintakulttuuria ja –tapoja.

Huoli työnteon yksinäisyydestä ja inhimillisestä turvallisuudesta askarruttaa myös esimiestä.

Väitän, että monipaikkaisen työn johtaminen ei poikkea niistä johtamisen peruspilareista, joilla työyhteisön tuottavuus, hyvinvointi ja uudistuminen mahdollistetaan. Niitä on vain muovattava monipaikkaiseen työhön soveltuviksi. Jos työyhteisön arvot ovat juurtuneet arkeen normaalioloissa, ovat ne läsnä myös monipaikkaisessa toimintakulttuurissa. Luottamuksen merkitys korostuu monipaikkaisessa työssä. Merkitystä on myös sillä, millainen luottamuskulttuuri työyhteisössä on ollut ennen monipaikkaiseen työkulttuuriin siirtymistä. Esimiestyössä keskeistä on avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus. Suurin osa esimiehen työstä on viestintää, muutosjohtamista ja työn kehittämistä. Sen vuoksi on tärkeää sopia tekemiselle yhteiset pelisäännöt luottamusta lisäämään.

Työelämätutkimusten mukaan avainasemassa hyvässä työpaikassa ovat vuorovaikutussuhteet. Yhteistyö ja johtaminen ovat vuorovaikutusta – myös monipaikkaisessa työssä. Tuoreessa väitöskirjassa ”Teknologia ei määritä työyhteisön vuorovaikutusta” Kaisa Laitinen on tutkinut vuorovaikutusta teknologian avulla työskentelevissä tiimeissä ja työyhteisön sosiaalisessa mediassa. Hän toteaa, että teknologiaa saatetaan herkästi syyttää omasta viestintäkäyttäytymisestä tai päinvastoin odotetaan sen parantavan työyhteisön viestintää miltei itsestään. Teknologia asettaa tiettyjä reunaehtoja vuorovaikutukselle, mutta se ei korvaa eikä itsessään luo niitä yhteistyön toimintatapoja, joita kukin työyhteisö tai tiimi kokee itselleen toimiviksi.

On luotava vuoropuhelulle käytännöt digikohtaamisiin.

Esimiestyössä keskeistä on varmistaa, että kaikilla on selkeät työn tavoitteet. Työn tavoitteet saattavat joskus tuntua maratonjuoksulta. Siksi onkin syytä erityisesti hajallaan työtä tehtäessä pilkkoa tavoitteita niin, että ne konkretisoituvat työntekijän työssä ja yhteisillä tapaamisilla varmistaa niiden toteutuminen. Työntekijöitä ei voi jättää yksin suoriutumaan. Aktiivinen vuorovaikutus on tärkeää. Kyse ei ole kyttäämisestä vaan osoitus siitä, että jokaisen työpanos on merkityksellinen ja esimies tukee työn tuloksellista suorittamista myös etänä.

Tällaisessa työn hybridimallissa on äärimmäisen tärkeää sopia tiimien kanssa toimintatavat: miten ja missä kanavissa kommunikoidaan työhön liittyviä asioita ja miten nopeasti viesteihin tulee reagoida. Tavoitteet saavutetaan tiimityössä vain yhteen hiileen puhaltamisella ja huolehtimalla työn iloa ja inhimillisiä voimavaroja tukevasta yhteisöllisyydestä. Monet tiimit ovat aktiivisesti kehittäneet uudenlaisen yhteisöllisyyden muotoja korona-aikana. Esimiehen tehtävänä on kuitenkin huolehtia siitä, että tiimeillä on yhteisiä hetkiä ja luoda paikkoja vapaamuotoiselle kohtaamiselle. Luottamuksen merkitys myös tiimin jäsenten välillä korostuu monipaikkaisessa työssä. Lähtökohtana on, että työkaveriin ammattilaisena luotetaan ja erilaisuus hyväksytään.

Tiimin jäsenten välinen luottamus heijastuu suoraan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun.

Aiemmin väitin, että monipaikkaisen työn johtamiseen pätevät samat perusasiat kuin johtamiseen ja esimiestyöhön yleensä. Hyvä työpäiväkokemus syntyy työn merkityksellisyydestä ja hallinnan tunteesta, mahdollisuudesta osallistua ja ylpeydestä työn tuloksiin. Esimiestyössä on tärkeää huomioida onnistumiset ja pitää säännöllisesti yhteyttä jokaiseen. Läsnäolevaa esimiestyötä ei korvaa mikään. Esimiehen ohjaus ja tuki ovat keskeisiä myös hyvinvoinnin kannalta. Vuorovaikutuksen määrällä ja laadulla on todettu olevan suora yhteys ihmisten hyvinvointiin, yhteistyöhön ja sen myötä myös toiminnan tuloksellisuuteen.

Parhaimmillaan poikkeusolot ovat antaneet meille johtamiseen ja esimiestyöhön uusia eväitä monimuotoiseen yhdessä tekemiseen, kommunikaatiotapoihin ja luottamuksen rakentamiseen. Kahvihuoneista kuuluvaa hersyvää naurua, huolien ja ilojen jakamista työkavereiden kanssa ja kollegatukea työasioiden ratkomisessa ei mikään online-muotoinen sosiaalisuus korvaa.

Päivi Diov
hallinto- ja henkilöstöjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Erilaisten verkkoalustojen ja digitaalisuuden hyödyntäminen koulutuksessa perusasteelta korkea-asteelle on arkipäivää niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Tästä huolimatta aiheesta käytävä keskustelu on usein kovin mustavalkoista ja arvolatautunutta. Verkossa tapahtuva opettaminen ja opiskelu nähdään suhteessa lähiopetukseen keskenään kilpailevina tai toisensa pois sulkevina opetusmenetelminä. Samalla saattaa törmätä keskusteluun koskien sitä, voiko verkossa oppia yhtä hyvin ja syvällisesti kuin perinteisessä lähiopetuksessa.

Asiaa voidaan tarkastella useastakin eri näkökulmasta. Tässä yhteydessä valitsen tarkasteluun tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden, erilaisten oppijoiden tukemisen, sekä koulutuksen personoinnin. Varsin herkullisen pedagogisen keskustelun saisi myös helposti aikaan pohtimalla sitä, miten verkko-oppimisessa on mahdollista saavuttaa oppimisen ja osaamisen korkeampia Bloomin uudistetun taksonomian analysoimisen, arvioimisen tai luomisen tasoja? Tähän kysymykseen palaan tulevissa blogeissa.

Niukkoja resursseja tulisi aina kohdentaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Opetuksen toteutuksessa tämä tarkoittaa sitä, että keskeistä resurssia, aikaa, ohjataan sinne missä sillä saavutetaan oppimisen näkökulmasta suurinta lisäarvoa. Esimerkiksi oppimistapahtumaan, jonka pääasiallinen sisältö on fakta-tyyppisten asioiden esittely, ei kannata uhrata kallisarvoista yhteistä aikaa vaan toteuttaa se esimerkiksi videotallenteena. Laajemminkin verkkoympäristöä tulisi hyödyntää ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskelijoiden ennalta tapahtuvaan opittavaan asiaan tutustumiseen, jolloin lähiopetuksessa, tapahtui tämä sitten verkossa tai kampuksella, olisi enemmän aikaa oppimisen syventämiseen.

Erilaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt tukevat ja haastavat erilaisia oppimistyylejä ja oppijoita eri tavoin.  Siinä missä auditiivinen oppija ei tee suurta eroa lähi- tai verkko-oppimistilanteen välillä, on verkkoympäristö kinesteettiselle oppijalle usein haastava. Verkkoympäristön ehdottomana etuna on mahdollisuus oppisisällön monimuotoiseen esittämiseen. Ääntä, kuvaa ja tekstiä voidaan yhdistää monipuolisesti ja oppimistavoitteita voidaan tukea monimuotoisella materiaalilla kuten vaikkapa VR-harjoitteilla tai simulaatiopeleillä. Parhaimmillaan oppijalle tarjoutuu erilaisia polkuja saavuttaa oppimistavoitteensa.

Yhtä lailla kun on tärkeää havaita mitä verkossa voi oppia, on tärkeää myös tunnistaa sellainen osaaminen, jonka oppimiseen verkkoympäristö ei ole paras vaihtoehto.    

Verkko-oppimisympäristöt tarjoavat oppijalle mahdollisuuden koulutuksen personointiin. Personointina tässä yhteydessä tarkoitetaan ensinnäkin mahdollisuuksia valita vapaammin opiskelun aika, paikka, sekä rytmitys ja toisaalta mahdollisuuksia tehdä valintoja ja muokata tutkintonsa tai opintokokonaisuutensa sisältöä. Opiskelija voisi entistä vapaammin edetä opinnoissaan oman tavoiteaikataulun mukaan ja valita opintoja laajasta kansallisesta ja kansainvälisestä tarjonnasta. Vaikka nämä mahdollisuudet periaatteessa tänä päivänä opiskelijalla jo onkin, rakenteemme (opetussuunnitelmat, opintojen hyväksilukumenettelyt) jarruttavat käytännön toteutumista varsin tehokkaasti.

Pakko on hyvä sparraaja ja koronavuoden myötä olemme oppineet paljon verkon hyödyntämisestä osana koulutuksen toteutusta.

Joko tai asetelman sijaan meidän tulisikin löytää ne tavat, joissa koulutuksen toteutuksessa yhdistetään parhaalla mahdollisella tavalla lähi- ja verkko-opiskelun hyödyt. Tämä on opiskelijalähtöisyyttä ja askel kohti Great Place to Learn –tavoitetta.

Esa Viklund
Kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonian uusi strategiakausi alkaa hyvissä merkeissä vuonna 2021. Savonian hallituksen 9.11.2020 hyväksymässä talousarvossa vuodelle 2021 sekä talous- ja toimintasuunnitelmassa vuosille 2022-23 uskotaan kasvuun.

Pohjan kasvulle antaa aikaisempien vuosien hyvät rahoitusmittaritulokset.

Tästä johtuen valtiolta tuleva perusrahoitus kasvaa merkittävästi. Vuoden 2021 liikevaihdon ennakoidaan olevan lähes 55 miljoonaa euroa. Kasvuvauhti on kova, mutta kasvun tulee olla hallittua, ohjattua ja strategiassa valittuja painotuksia tukevaa.

Savonia ei rakenna kasvua valtion rahoituksen jatkuvan kasvun varaan, vaikka mittaritulosten pohjalta ministeriöltä Savonialle tuleva rahoitus nyt näyttääkin kasvavan.  Erityisesti vahvan TKI-toiminnan kasvun nähdään jatkuvan. Myös Savonian liiketoiminnan uskotaan toipuvan nopeasti koronaleikkauksesta ja vahvoja kasvuodotuksia on myös siellä. Kasvu näkyy myös Savonian tuloskortissa, jossa kuvataan näkyviä suoritteita ja tuloksia, kuten tutkintoja ja TKI-tuotoksia.

Kasvu edellyttää merkittävää henkilöstömäärän kasvua. Ennakoidaan, että vuodessa Savonian henkilöstömäärä kasvaa noin 30 henkilötyövuodella.

Talousarviossa liikkumatilaa saadaan myös siitä, että Opistotien marraskuussa tehtävän kaupan myötä Savonian kiinteistömassa pienenee 22.000 neliöllä. Tästä johtuvien suorien ja välillisten menojen arvioidaan olevan noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Harvassa ovat ne yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot, jotka pystyvät tänä päivänä esittämään uskottavaa kasvua ja uskaltavat rekrytoida merkittävän määrän uusia osaajia. Uskomme, että näiden tekijöiden kautta syntyy aitoa vaikuttavuutta. Vastuullisesti vaikuttavin Savonia uskoo kasvuun.

Kirjoittaja:

Seppo Lyyra
Talousjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Melkoinen kevät. Näin varmaankin moni itsekseen pohtii kesälaitumille siirtymisen lähestyessä. Syksyyn liittyvät suunnittelut ovat korkeakouluissakin jo pitkällä, tulevaisuus on edelleen utuinen mutta ilmassa on myös vahvaa toiveikkuutta tilanteen normalisoitumisesta.

Myrskyn silmässä on vaikeaa nähdä kokonaisuutta ja tässä tapauksessa sitä, mihin kaikkeen koronakevään poikkeusjärjestelyillä on ollut ja tulee olemaan vaikutusta. Päätöksiä vaikkapa kampusten käyttörajoituksista tai kansainvälisen liikkuvuuden rajoittamisesta jouduttiin tekemään nopealla aikataululla sen hetkisen tiedon ja viranomaissuositusten pohjalta.  Nyt kevätlukukauden lopun lähestyessä pystymme jo käytettävissä olevaan tietoon pohjautuen analysoimaan hieman tarkemmin poikkeusjärjestelyiden kokonaisvaikutuksia niin Savonian kuin koko ammattikorkeakoulukentän osalta. Seuraavassa vertaillaan kuluneen kevätlukukauden tilannetta viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon kolmen keskeisen muuttujan kautta. Nämä ovat tutkinto-opiskelijoiden suorittamat opintopisteet, suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, sekä työmarkkinatilanne valmistumishetkellä. Kahden ensimmäisen muuttujan osalta tarkastellaan Savonian ohella kaikkien ammattikorkeakoulujen tilannetta, työmarkkinatilanteesta vertailua pystytään tekemään ainoastaan Savonian tasolla.

Opinnot ovat edenneet pääosin hyvin

Siirryttäessä käytännössä täydellisesti etäopetukseen, kannettiin niin opiskelijoiden kuin opettajienkin osalta huolta opintojen etenemisestä. Osa lähiopetusta vaativista opinnoista oli pakko siirtää tulevaan syksyyn ja myös suuri määrä jo aloitettuja ja tulevia sovittuja harjoitteluita keskeytyi tai peruuntui. Moni opiskelija joutui päivittämään henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa ja etsimään korvaavia opintoja peruuntuneiden tai siirtyneiden opintojen tilalla. Vertailtaessa tutkinto-opiskelijoiden opintopistekertymiä viime vuoden määriin, voidaan todeta, että ainakaan ammattikorkeakoulutasolla muutos ei ole ollut erityisen dramaattinen. Kevätlukukauden tutkinto-opiskelijoiden opintopistekertymä niin Savoniassa kuin koko ammattikorkeakoulukentässä on noin 95% viime vuoden vastaavasta. Opiskelijatasolla tämä vastaa keskimäärin noin kolmea opintopistettä. Näyttäisi siis siltä, että opiskelijat ovat varsin hyvin kyenneet täydentämään opintojaan muuttuneessa tilanteessa. Toki tulee muistaa, että keskiarvot eivät kuvaa yksittäisen opiskelijan tilannetta. Koulutusala- ja tutkinto-ohjelmakohtaiset erot ovat suuria ja myös opiskelijatasolla tilanteet voivat olla hyvin erilaisia.

Valmistuneiden määrissä merkittävä pudotus

Opintojen etenemistä suurempi vaikutus koronakeväällä näyttää olleen tutkinnon suorittaneiden määrään. Ammattikorkeakoulusektorilla tutkintomäärät näyttävät jäävän noin 70%:in viime kevätlukukauden vastaavista. Savoniassa valmistuneita on noin 80% vuoden 2019 kevätlukukauden määrään verrattaessa. Osassa ammattikorkeakouluja näytetään jäävän jopa noin 60% tasolle. Tutkintomäärissä tämä tarkoittaa valtakunnallisesti noin 4000 tutkinnon vähennystä viime vuoden kevääseen verrattuna. Osa pienemmästä tutkintomäärästä selittynee sillä, että vaikka opiskelija olisi halunnut valmistua kevään aikana, on tämä estynyt esimerkiksi tutkintoon kuuluvan pakollisen harjoittelun peruuntumisen myötä. Edellisten tapausten ohella pienempää tutkintomäärää selittänee myös se, että osa opiskelijoista on tietoisesti siirtänyt valmistumistaan tulevaisuuteen heikentyneiden työllistymisnäkymien johdosta.  Tämä saattaa toisaalta tarkoittaa sitä että, syyslukukauden aikana vastaavasti valmistuvien määrä tulee olemaan suhteessa suurempi. Tutkintomäärillä ja tutkintojen valmistumisella niiden laajuutta vastaavassa ajassa on ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa keskeinen rooli. Yksittäisen ammattikorkeakoulun rahoitukseen muutokset heijastuvat kuitenkin vain silloin, kun ammattikorkeakoulukohtainen muutos poikkeaa ammattikorkeakoulujen keskimääräisestä poikkeamasta.

Työllistyminen lähes ennallaan, yrittäjyydessä kasvua

Tarkasteltaessa Savoniasta valmistuneiden työmarkkinatilannetta valmistumishetkellä, voidaan vertailussa viime vuoteen todeta muutosten olevan pääosin yllättävänkin pieniä. Valmistumisvaiheessa työllisten määrä on viime vuoteen verrattuna ainoastaan 5 prosenttiyksikköä pienempi, vastaavasti työttömien määrän kasvu on 3 prosenttiyksikön tasolla. Merkittävä muutos sen sijaan voidaan havaita yrittäjinä aloittavien tai jatkavien määrässä, joka on noussut 3 prosentista 6 prosenttiin.  Työmarkkinatilanteen tarkastelu tukee aiemmin esitettyä arvioita siitä, että osa opiskelijoista on tietoisesti siirtänyt valmistumistaan tulevaisuuteen samalla odotellen työllistymismahdollisuuksien palaavan lähemmäs koronaa edeltävää aikaa.

Koska palaamme normaaliin?

Kokonaisuutena ammattikorkeakoulujen osalta voidaan todeta, että tarkastellaan sitten opintojen etenemistä, tutkintomääriä tai valmistuneiden työmarkkinatilannetta, ei mitään erityisen yllättävää näytä tapahtuneen. On selvää, että kevään poikkeusjärjestelyillä on heijastusvaikutuksia tarkastelun kohteena oleviin muuttujiin mutta vielä suurempi vaikutus on yhteiskunnan yleisellä tilanteella. Epidemiatilanteesta aiheutuneet rajoitukset ovat ajaneet valtavan määrän yrityksiä taloudellisesti haastavaan tilanteeseen ja Suomen työllisyysaste on romahtanut 72% tasolle. Samalla koko kansantalouden tilanne on synkistynyt valtion velkaantumisen ja edessä häämöttävän pitkän taantuman myötä. Tulevaisuus näyttää monelle valmistumista suunnittelevalle nuorelle vähintäänkin sumuiselta.

Nyt jos koskaan tarvitaankin uskoa tulevaisuuteen ja sitä vahvistavia toimia. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää hallituksen lisätalousarviossa päätettyä korkeakoulujen aloituspaikkojen merkittävää lisäystä koskien jo tulevana syksynä opintonsa aloittavia. Ammattikorkeakoulujen osalta tämä tarkoitti yhteensä 2200 lisäpaikkaa Savonian osuuden ollessa 110 lisäpaikkaa. Toinen vaikuttava toimenpide on ollut lähes kaikkien ammattikorkeakoulujen toteuttama jatkuvan oppimisen tarjonnan laajentaminen ja sen määräaikainen tarjoaminen maksuttomasti. Tämä onkin johtanut siihen, että suuri määrä uusia oman osaamisensa päivittämisestä kiinnostuneita on löytänyt avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnan.

Tällä hetkellä uskomme vahvasti olevamme syksyllä tilanteessa, jossa toimintaa estäviä rajoitteita on merkittävästi vähemmän. Jos ja kun näin on, pystytään keväältä siirtyneet opinnot kuromaan kiinni ja varmistamaan jokaisen opiskelijan osalta opintojen mahdollisimman häiriötön eteneminen. Tulevaisuudessa voimme sitten analysoida, kuinka kevät 2020 vaikutti korkeakoulujen tapaan toteuttaa opetustaan. 

Esa Viklund
Kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne muutti Savonian taloustilannetta ja näkyy yleisenä kysynnän heikkenemisenä toimintaympäristössä. Ammattikorkeakoulutoiminta on siirtynyt kevään 2020 ajaksi etätoteutuksiin ja kaikki kansainvälinen toiminta on pysähtynyt. Yrityskoulutukset ovat peruuntuneet tai siirtyneet myöhemmäksi ja uusia rahoituspäätöksiä korona-aikana tehdään aiempaa varovaisemmin.

On jopa yllättävää, että TKI-toiminnassa etenemme vielä lähes hankesuunnitelmien mukaisesti, vaikka ihan kaikkia tapahtumia ja matkoja ei ole mahdollista järjestää suunnitellusti.

On odotettavissa, että kaikkeen talouteen tulee historiallisen syvä koronakuoppa, jota paikataan useiden vuosien ajan. Myös ammattikorkeakoulujen liikevaihdon on arvoitu pienevän noin 5 %. Tästä johtuen kaikki ammattikorkeakoulut sopeuttavat toimintaansa vastaamaan supistuvaa liikevaihtoa.

Koronan jälkeiselle talouden kehitykselle voidaan nähdä neljä skenaariota V, U, W ja L.

V-mallissa talous palaa nopeasti koronaa edeltäneelle taloustasolla. Talouden lyhytaikainen notkahdus näkyy korkeakouluilla vain vuoden 2020 talousluvuissa, mutta sillä ei merkittävää vaikutusta strategiakauden rahoitukseen ja liikevaihtoon. V-mallissa Savonian liikevaihdon voi arvioida kasvavan jopa 20 % strategiakaudella joka nostaisi Savonian liikevaihdon 60 miljoonan euron tasolle.

U-mallissa taloudellinen taantuman jatkuu pitempään, mutta paluu koronaa edeltävään hyvän talouskasvun aikaa on odotettavissa. Taantuman jatkuminen vaikuttaa tulevan strategiakauden alkuun ja ensimmäisiin vuosiin liikevaihtoa vähentävästi. Erityisesti ammattikorkeakoulujen liiketoiminnan ja kansainvälisen toiminnan tulos jää strategiakauden alussa pienemmäksi kuin edellisellä strategiakaudella, mutta koronalla ei ole merkittävää vaikutusta TKI-rahoitukseen eikä toivottavasti myöskään korkeakoulujen valtiolta saamaan perusrahoitukseen.

W-mallissa talous nousee nopeasti ylös, mutta uusi koronalasku vie talouden uudelleen taantumaan. Syksylle tai ensi talvelle osuva toinen koronapiikki ei vie yhtä syvään taloudelliseen sukellukseen, mutta toisesta taantumasta nouseminen tulisi olemaan hitaampaa ja vaikeampaa. Tällöin koko strategikauden ajan näky taloudellinen epävarmuus. Voidaan olettaa, että tässä mallissa Savonian liikevaihto ei kasva vaan jää vuoden 2020 tasolle. 

L-mallissa yleinen taloustilanne jää pysyvästi alhaiselle tasolle. Taantuman pitkittyessä ilman nousuodotusta valtio joutuu sopeuttamaan omaan talouttaan ja uhkana on koreakoulujen perusrahoitukseen kohdistuvat leikkaukset. Tällöin ammattikorkeakoulujen liikevaihdon voidaan arvioida supistuvan mikä vaikeuttaa merkittävästi tutkintotavoitteiden kasvattamista.

Savonian tuloista 83 % tulee valtion perusrahoituksena rahoitusmallin kautta. Rahoitusmallissa korkeakoulujen rahoitus lasketaan takautuvasti kolmen edellisen vuoden keskiarvona. Suurin rahoitukseen vaikuttava tekijä on suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, joita korkeakouluilta odotetaan nyt entistä enemmän. Valtion lisätalousarvion kautta tutkintomäärien kasvua rahoitetaan myös suoraan jo tänä vuonna, joka parantaa korkeakoulujen taloudellista tilannetta.

Valtakunnallisena tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka tutkintomäärien kasvattaminen perustuu ennen kaikkea opiskeluprosessin tehostamiseen, tarvitaan myös lisääntyvää valtionrahoitusta, jotta näitä kunnianhimoisia tavoitteita voidaan saavuttaa.

Seppo Lyyra
Savonia-ammattikorkeakoulun talousjohtaja