Oppimisen taidot
Tämän harjoittelun aikana on ollut tärkeää olla oma-aloitteinen, sillä usein on ollut päiviä, kun oma ohjaaja ei ole paikalla ohjaamassa. Oppiminen lähtee minusta itsestäni, ja olen pitänyt huolen, että uudet asiakokonaisuudet ja toimet tulevat tutuksi ja niistä opin jotain uutta. Tilanteita on ollut paljon, missä olen seurannut jotakin uutta asiaa, ja näistä oppinut hirmu paljon. Aina ei ole mahdollista itse toteuttaa kaikkea, varsinkaan asioita, mitkä eivät edes osastolla sairaanhoitajan työnkuvaan kuulu, mutta eri kokonaisuuksien hahmottaminen on auttanut minua ymmärtämään paremmin käytännönläheisiä hommia. Olen kuitenkin persoonaltani melko ujo, ja varon herkästi pelottavalta tuntuvia tilanteita. Varsinkin kun osastolla on jatkuvasti uusia kasvoja, minun on ollut hankala vain ”tunkea” heidän mukaansa. Välillä on olo, että olen tiellä, joka vaikuttaa siihen, miten paljon uskallan vain mennä, tehdä ja seurata. Ymmärrän, että aina ei ole omaa ohjaajaa paikalla, mutta on todella harmillista, että olen näin paljon ollut ”oman onneni nojassa”. Osastolla kuitenkin suurin osa ottanut lämpimästi mukaan vuoroon, vaikka ei olekaan kyseessä oma ohjaaja. Silti ohjaus on erilaista, ja siitä ei mihinkään pääse. Hurjasti olen silti oppinut, mutta varmasti olisin saanut irti harjoittelusta enemmän, jos sekä ohjaus olisi jatkuvaa ja päivittäistä, että olisin rohkeampi. Jatkossa pidän huolta itse paremmin siitä, että en liikaa tuudittaudu ohjaajaan.
Eettinen osaaminen ja ammatillisuus
Eettisyyden tärkeys hoitotyössä ei ole minulle epäselvää, ja tunnistan tilanteet, milloin vaaditaan eettistä tarkastelua. Harjoittelun aikana ei sinänsä ole tullut tilanteita, mitkä vaatisivat erityisesti mitään eettistä pohdintaa. Yksi tilanne tulee kuitenkin mieleen, kun potilas oli kaatunut suihkussa, eikä kukaan hoitajista mennyt tilanteeseen sillä vakavuudella ja kiireellisyydellä, mitä olisi täytynyt. Tilanteesta keskusteltiin koko osaston voimin, ja pohdittiin yhdessä tapahtunutta. Olin itse yksi näistä, jotka menivät potilasta auttamaan. En tiedä olenko opiskelijana oikea henkilö siihen, että jos jotain vakavaa olisi sattunut, niin olisin ensimmäisten joukossa tarkastamassa, onko kaikki hyvin. Tilanne hämmästytti, mutta itsekin olen sitä mieltä, että tärkeintä on näistä asioista keskustella, eikä ketään syyttää, ja että tilanne ei toistuisi uudelleen. Niin kollega, kuin potilas tulee ottaa omana itsenään vastaan, ja muistaa, että kukaan ei ole täydellinen. Eräs toinen asia mihin kiinnitin huomiota oli se, miten omainen tulee kohdata. Tämä on minulle vierasta, mutta jonkin verran olen omaisiakin jututtanut. Se tuntuu hankalalta, etenkin jos potilaan tilanne on vakava. Näihin täytyy jatkossa pureutua enemmän, ja uskaltautua mukaan keskusteluun.
Työyhteisöosaaminen
Tiimityöskentely on ollut paljon läsnä harjoittelujakson aikana. Aina on saanut apua, kun sitä on tarvinnut, ja päinvastoin, jos joku tarvitsee apua, menen auttamaan. Hierarkiaa ei näy hoitajien välillä, ja kaikki ovat tasapuolisia keskenään. Avun pyytäminen on ollut helppoa, ja potilas on saanut aina hyvää hoitoa moniammatillisesti koko hoitojakson aikana. Erityisesti neurologinen tarkkailu vaatii paljon tarkastelua eri näkökulmista. Teen mielelläni yhteistyötä muiden kanssa, ja pyrin mahdollisimman paljon oppia näistä tilanteista, jolloin moniammatillisuutta vaaditaan. Harjoittelussa yhteisten sääntöjen noudattaminen helpottaa niin minun oppimista, kuin muiden työskentelyä. Asioista keskustellaan osastolla avoimesti, ja pysytään ajan tasalla siltäkin kantilta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö
Tiedän leikkauspotilaan hoitovaiheet, ymmärrän eron elektiivisen ja päivystyspotilaan välillä, tiedän milloin on kyseessä vuodeosastopotilas, HERKO potilas, LEIKO potilas ja PÄIKI potilas. Näitä asioita on tullut paljon osastolla, ja tunnistan sairaanhoitajan roolin kussakin tilanteessa. Itse en silti mitenkään hirmu paljon ole näihin vaiheisiin osallistunut, mutta jonkin verran. Jatkossa varmasti tulee enemmän selkeäksi, mitä suoritetaan missäkin järjestyksessä, mikä on kaikista olennaisinta ja minkä voi hoitaa vasta seuraavaksi.
Kliininen osaaminen: Preoperatiivinen hoitotyö
Olen suorittanut preoperatiivisia valmisteluja, ohjannut potilasta valmistautumaan leikkaukseen ja suunnitellut omaa toimintaani sen mukaan, että potilas on ajallaan valmis leikkaukseen, ja kaikki tarvittavat toimenpiteet on valmiina. Hieman hämäränpeitossa on, milloin tulisi mitäkin tutkimuksia suorittaa, etenkin jos on kyseessä jokin erityistilanne. Pääasiassa ymmärrän esimerkiksi lääkityksen merkityksen leikkauskelpoisuuteen, ravinnotta olon merkityksen, ja potilaan yleiskunnon merkityksen leikkauskelpoisuuteen. Suurimmaksi osaksi kuitenkin potilas valmistautuu leikkaukseen kotona, tai ei muuten vaadi ihmeempiä toimia, joten rutiininomaista pre operatiivinen hoitotyö ei ollut.
Kliininen osaaminen: Intraoperatiivinen hoitotyö
Periaatteessa toimenpiteen aikaiset vaiheet ja toiminnot, oleelliset asiat kuten aseptisuus, steriili pukeutuminen, steriilit instrumentit ja potilaan tarkkailu, sekä anestesian vaiheet yms. ymmärrän ja tiedän, mutta tietenkin kuin vain kerran olen toimenpidettä päässyt seuraamaan, ei siitä ihan hirmuisesti mitään kädentaitoja tartu mukaan. Kokonaisuuden kuitenkin hahmotan melko hyvin.
Kliininen osaaminen: Postoperatiivinen hoitotyö
Osastolla olen paljon tehnyt post operatiivista tarkkailua. On tullut selkeä oma toimintamalli, mitä seuraan potilaasta milloinkin, ja mitkä ovat oleelliset asiat potilaan tarkkailussa, kun hän tulee toimenpiteestä. Hoksaan hälytysmerkit ja huomaan, milloin potilaan tilasta täytyy huolestua. Myöskin sitä olen päässyt toteuttamaan, että kun potilaasta huolestun, mitä teen seuraavaksi, mitä kysyn potilaalta, ketä tulisi konsultoida ja mitä voin sillä hetkellä tehdä potilaan hyväksi. Ja jos kaikki on mennyt hyvin, tiedän mitä seuraavaksi tapahtuu, kuka astuu kuvioon kotiuttamisen suhteen ja miten potilasta ohjataan kotiutumisen yhteydessä. Kivusta huolehtiminen on myös ollut päivittäistä, potilaan kuntoutumisen kannalta oleellisen asiat tulleet tutuksi, sekä jatkohoidon tarpeen arviointi. Haavahoitoa olen silti melko vähän tehnyt, joten sitä olisin toivonut enemmän.
Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko
Erityisesti lääkehoidon kanssa on ollut tärkeää pohtia sen vaikutuksia ja hyötyjä, ja perustella potilaalle lääkehoidon merkitystä ja vaikutusta. Myös erilaisten tutkimusten ja toimenpiteiden perustelua olen tehnyt, jos potilaan kanssa on keskusteltu mitä tehdään milloinkin ja miksi. Usein silti vain tekee, ilman että miettii miksi. Enemmän pitäisi itse pohtia, miksi teen tämän juuri näin. Toki aina kysyy, jos on epäselvää, mutta silti harvemmin omaa toimintaa kyseenalaistaa ja pohtii tältä kantilta.
Ohjaus- ja opetusosaaminen
Potilaan ohjausta on tullut jonkin verran, mutta paljon olen ollut näissä tilanteissa mukana, jos en ole itse ohjannut. Olen kotiuttanut potilaita, ja on tullut tutuksi, mitä asioita pitää ottaa huomioon. Potilaan ohjaus post operatiivisesti on päivittäistä, kun potilasta kuntoutetaan ja kun huolehditaan ravinnonsaannista, hygieniasta ja kivunhoidosta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus
Teen päivittäin niitä hoitotoimia, mitä osastolla tavallisesti tehdään. Osaan toimia omatoimisestikin, ja se tuntuu luontevalta ja rutiininomaiselta. Nestehoidon toteuttaminen on myös päivittäistä, ja perus elintoiminnoista huolehtiminen on myös päivittäistä. Osastolla on suullinen raportti aina vuoronvaihdon yhteydessä, ja tässäkin olen ollut mukana myös ilman ohjaajaa. Tunnistan tärkeät asiat, ja olennaisimmat seikat mitä raportoida seuraavalle. News- pisteet ovat myös tärkeä työkalu osastolla, sekä GCS. Neurologisen statuksen tarkastelu on myös tullut hyvin tutuksi, ja tunnistankin huolenaiheet ja tilanteet, mitkä vaativat jatkotoimia. Lääkehoito on myös tullut hyvin tutuksi, ja osaston yleisimmät lääkkeet on jo melko hyvin painuneet mieleen. Kirjaamista olen myös toteuttanut päivittäin. Kokonaiskuva hahmottuu koko ajan enemmän, mutta tietysti vaatii toistoja ja rutiineja päivään, että tarkastelu laajenee ja ammattitaito kehittyy.

Julia on joutunut harjoittelun aikana olemaan oma-aloitteinen oppimistilanteiden suhteen, koska omia ohjaajia ei lomien ja poissaolojen vuoksi ole ollut paikalla koko aikaa. Ottanut vastuuta omasta oppimisestaan ja hahmottanut kirurgisen potilaan hoitokokonaisuuden hyvin.
Potilaiden kohtaaminen on luontevaa ja potilaita kunnioittavaa. Julia on sopeutunut työyhteisöön hyvin osaksi moniammatillista tiimiä. Osoittanut rohkeutta työskennellä mm. lääkäreiden kanssa / lääkärinkierrolla ja kertonut mm. omien potilaiden voinnista. Seuraavissa harjoitteluissa kannattaa olla tutustumassa farmaseutin kanssa osaston lääkehoitoon.
Kanyloinnit, katetroinnit, lääkärin avustaminen dreenin poistossa ovat sujuneet ja aseptisesti. Kirjaaminen on kehittynyt harjoittelun aikana, osaa ja tietää mitä kirjata potilaan post operatiivisestä voinnista. Julia on päässyt paljon harjoittelemaan neurologisen statuksen tekemistä ja se sujuu jo hyvin. NEWS- pisteitä päässyt laskemaan.
Potilaan ohjausta ennen toimenpidettä ja toimenpiteen jälkeen sekä kotiuttamista päässyt harjoittelemaan. Ohjattuna nämä onnistuvat hyvin.
Omatoimisuus harjoittelun aikana kehittynyt. Rohkeutta tullut harjoittelun aikana lisää mm. potilaan kohtaamiseen, uskallusta tehdä ja toimia opiskelijan roolissa.
Harjoittelu on HYVÄKSYTTY.
Hei Julia,
Sinulla on ollut antoisa ja monipuolinen perioperatiivisen hoitotyön harjoittelujakso ja olet suoriutunut siitä hienosti.
Olet ollut harjoittelun aikana aktiivinen oppija ja hakeutunut uusiin oppimistilanteisiin, mikä on todella tärkeää varsinkin, kun omat ohjaajasi olivat paljon poissa harjoittelusi aikana. Haluat tehdä asioita itse, toimit vastuullisesti, kyselet asioista ja otat hyvin vastaan ohjausta. Osaat soveltaa teoriatietoa myös käytäntöön ja perustella toimintaasi, lisäksi haet aktiivisesti uutta tietoa. Tulet hyvin toimeen muiden kanssa työyhteisöissä ja potilaat kohtaat luontevasti sekä yksilöllisesti. Olet myös ottanut kaiken oppimasi vastaan ja kiinnostunut asioista, hienoa.
Olet reflektoinut oppimistasi harjoittelun aikana; olet viikoittain kuvannut itsellesi merkityksellisiä tapahtumia ja pohtinut niitä. Kirjoittamasi, käymämme välikeskustelun ja ohjaajien kommenttien perusteella voin päätellä, että olet motivoitunut oppimaan uutta ja harjoittelussa olet mennyt rohkeasti mukaan erilaisiin tilanteisiin sekä kehitit perioperatiivisen hoitotyön osaamistasi harjoittelussa aktiivisesti, hienoa. Loppuyhteenvedossasi olet hyvin kuvannut osaamistasi ja sen kehittymistä.
Sait harjoittelun aikana paljon monipuolisia oppimiskokemuksia perioperatiivisesta hoitotyöstä ja teit varmasti monia tärkeitä oivalluksia siihen liittyen. Tästä sinun on hyvä jatkaa matkaasi kätilöksi.
Kaikkea hyvää sinulle jatkossa ja ihanaa kesää!
Yst.terv. Jenni Nyrkkö, ohjaava opettajasi
Harmillisesti työvuoromme eivät osuneet yksiin vaikka olin toinen ohjaajasi, nyt lopulta saimme useamman vuoron tehdä yhdessä.
Hyvin olet päässyt toteuttamaan neste- ja lääkehoitoa, siinä huomaa kehittymisen pienelläkin ajalla kun toistoja tulee useita lähekkäin. Sorminäppäryyttä ei opi kuin tekemällä, sujuvuus myös kehittyy tekemällä kuten huomasitkin näinä päivinä. Lääkelaskut oli hallinnassa, pääsit niitä myös harjoittelemaan.
Kontaktia otit hoidettavaan lapseen hyvin ja saavutit nopeasti hänen suosionsa. Sinulla oli aikaa ja käytit aikaa hänen hyvänolonsa toteuttamiseen kun yhdessä teitte leikkitehtävääsi. Vanhemman myös hyivn huomioit siinä sivussa.
Puhuimmekin että kyselemällä ja ääneen ajattelemalla saa sellaista tietoa jota ei oppikirjoista löydä, kuten olet huomannut että paljon yhdessä pohdimme asioita ja tilanteita jolloin opimme koko ajan toisiltamme.
Siis HYVÄKSYTTY