{"id":288,"date":"2023-09-16T15:22:46","date_gmt":"2023-09-16T12:22:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/?page_id=288"},"modified":"2023-10-05T10:32:41","modified_gmt":"2023-10-05T07:32:41","slug":"2-reflektointi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/esimerkkisivu\/hoitotyon-osaamisen-taydentaminen\/2-reflektointi\/","title":{"rendered":"Oppimisen reflektointi"},"content":{"rendered":"\n<p>1. Viikko<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4isen viikon aikana olen l\u00e4hinn\u00e4 seurannut ja pikkuhiljaa ottanut omia potilaita. Seuraamiseen liittyen uusia ja mielenkiintoisia juttuja ovat olleet elvytyshuoneeseen tulleet esi1- potilaat, eli kiireellisimm\u00e4n luokan potilaiden hoidon aloituksen seuranta. Potilas-caseja ovat olleet epileptinen kouristaminen ja ei her\u00e4telt\u00e4viss\u00e4 oleva potilas. Hoidon aloituksessa seurasin elvytystiimin ty\u00f6njakoa, ja ett\u00e4 ket\u00e4 paikalle oikeastaan edes tulee ja mik\u00e4 on heid\u00e4n roolinsa. Toinen potilas-case oli traumah\u00e4lytys, joka tuli potilaan ajaessa py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 jalankulkijan p\u00e4\u00e4lle, ja t\u00e4st\u00e4 kaatui murtaen kylkiluita ym. ja potilaalla oli ilmarinta. T\u00e4ss\u00e4 seurasin l\u00e4hinn\u00e4 kommunikaatiota, ja ett\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00f6 &#8221;ilmaan&#8221; kysymyksi\u00e4, joihin kukaan ei vastaa. Kolmas case oli sepsis-ep\u00e4ily. T\u00e4ss\u00e4 seurasin potilaan vitaaleja, ja ett\u00e4 osaisinko itse n\u00e4iden perusteella ep\u00e4ill\u00e4 sepsist\u00e4 tai her\u00e4isik\u00f6 minulla huoli mist\u00e4 vitaalista erityisesti. <\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4 totesin itsekseni, ett\u00e4 eip\u00e4 tuossa tilanteessa osaisi paljoakaan tehd\u00e4. Pit\u00e4isin mieless\u00e4, ett\u00e4 etenisin ABCDE:n mukaisesti, ja korjaisin ongelman kerrallaan aloittaen kohdasta A. <\/p>\n\n\n\n<p>Paljon olen itsekseni miettinyt, ett\u00e4 aika hyvin potilailla on asiat, eik\u00e4 kuin satunnaisista asioista t\u00e4\u00e4ll\u00e4 her\u00e4\u00e4 v\u00e4lit\u00f6n huoli. N\u00e4ihin pyrkinyt keskittym\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 milloin se huoli her\u00e4\u00e4, ja milloin ei ole hengenh\u00e4t\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>2. Viikko<\/p>\n\n\n\n<p>Olen ottanut jo enemm\u00e4n omia potilaita ja se on selkeytt\u00e4nyt omaa oppimista. On kuitenkin hyvin vaikea keskitty\u00e4 useampaan, joten olen yhdell\u00e4 potilaalla l\u00e4htenyt liikenteeseen. Tied\u00e4n periaatteessa, miten potilas hoidetaan ja mit\u00e4 hoitoon kuuluu, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttaminen on joskus hankalaa. Koen kuitenkin, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tarvitse kaikkea tiet\u00e4\u00e4 tai osata. <\/p>\n\n\n\n<p>Esimerkiksi labroja tilatessa, t\u00e4ytyy mietti\u00e4 ja kysy\u00e4 l\u00e4hes aina, ett\u00e4 mitk\u00e4 ovat oleellisia. Joskus my\u00f6s esimerkiksi EKG:n oleellisuus mietitytt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Viikon aikana n\u00e4in ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ikin\u00e4, kuinka potilas kuolee silmieni edess\u00e4. Tilanteeseen mentiin niin, etten oikein tiennyt mit\u00e4 tapahtuu, pyydettiin vaan auttamaan. Huomasin heti melko vakavia tunnusmerkkej\u00e4 potilaasta, ja tajusin aika \u00e4kki\u00e4, mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4. Oli hurjaa seurata tilannetta, ja t\u00e4st\u00e4 j\u00e4i k\u00e4teen paljon. Esimerkiksi kuinka tavoite hoidon parantamisesta vaikutuksesta vaihtuu potilaan kivuttomuuteen. Potilas oli kivulias, ja selke\u00e4t kuoleman tunnusmerkit olivat ilmassa, sill\u00e4 potilaasta ei saatu verenpainetta mitattua, EKG oli aivan hirvitt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen ja potilaan iho oli lakananvalkoinen ja &#8221;marmorikuvioinen&#8221;. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti raskaita tunteita, ja keskusteltiinkin ohjaajan kanssa asiasta. <\/p>\n\n\n\n<p>3. Viikko<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hoitoty\u00f6n eettisyys ja ammatillisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Osaan toimia tilanteissa, mitk\u00e4 vaativat ammatillisuutta ja sairaanhoitajan roolin otetta. Vaikka asia voi olla vaikea, silti yrit\u00e4n ja pohdin, mit\u00e4 voisin tilanteessa tehd\u00e4. Tarvittaessa my\u00f6s pyyd\u00e4n apua, tai jopa nostan k\u00e4teni, ja sanon ettei nyt ole minulle sopiva tilanne olla. T\u00e4ll\u00e4isiss\u00e4 tilanteissa tunnistan voimavarani ja osaamiseni olevan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, ja pyyd\u00e4n apua. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys ja kliininen osaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kliininen osaaminen on kehittynyt kanyloinnin, verin\u00e4ytteidenoton, EKG ja ABCDE:n osalta eniten. Osaan tutkia tarvittavat asiat potilaasta, ja jos olen ep\u00e4varma l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4, kysyn. L\u00e4\u00e4kehoidossa osaan tulkita, milloin l\u00e4\u00e4kett\u00e4 tarvitaan ja mihin tarkoitukseen. Nestehoitoa olen paljon suorittanut, sek\u00e4 kivunhoitoa. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kirjaaminen on suhteellisen hallussa, joissakin asioissa viel\u00e4 kuitenkin varmistelen. Tietty hoitoprotokolla p\u00e4ivystyksess\u00e4 on tullut tutuksi, ja osaan p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in t\u00e4m\u00e4n mukaan toimia. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja turvallisuus <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Potilasturvallisuus on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 p\u00e4ivystyksess\u00e4, ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olen oppinut, milloin priorisoida vakavan riskin potilaita ja niit\u00e4, joilla ei siin\u00e4 hetkess\u00e4 ole h\u00e4t\u00e4\u00e4. Havainnoista kirjataan kaikki oleellisimmat hoitoon liittyv\u00e4t asiat, jotta mit\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ei j\u00e4\u00e4 huomaamatta.<\/p>\n\n\n\n<p>4. Viikko<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4\u00e4sin avustamaan kirurgia suturoinnissa, kun potilas oli pudottanut r\u00e4ll\u00e4k\u00e4n kyyn\u00e4rtaipeeseensa t\u00f6iss\u00e4. P\u00e4ivystyksellisesti mentiin toimenpidehuoneeseen, ja kirurgi ker\u00e4si itselleen tarvittavat tavarat. Kirurgin ohjeistuksella puhdistin haavan ymp\u00e4ryksen ja poistin painesidoksen ja haavalaput. Potilas oli todella kivulias sill\u00e4 r\u00e4ll\u00e4kk\u00e4 oli saanut aikaan lihakseen ulottuvan vamman. Hyv\u00e4\u00e4 siedotushoitoa my\u00f6s, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli kyll\u00e4 yksi graaveimmista haavoista, mit\u00e4 olen n\u00e4hnyt ellei graavein. Ompelun aikana my\u00f6s l\u00e4\u00e4kisopiskelijat olivat katselemassa, ja kirurgi meille sai my\u00f6s n\u00e4ytetty\u00e4 anatomisia asioita, sill\u00e4 r\u00e4ll\u00e4kk\u00e4 oli katkaissut lihaksen. Haavasta n\u00e4kyi hyvin ihon kerrokset luuhun asti, ja jyskytt\u00e4v\u00e4 arteria oli n\u00e4kyvill\u00e4. T\u00e4m\u00e4n suhteen oli potilaalla tuuria matkassa, sill\u00e4 osuma oli 0,5 cm p\u00e4\u00e4ss\u00e4 valtimosta. Operaation j\u00e4lkeen huolehdin kivunlievityksest\u00e4 ja varmistin, ett\u00e4 jatkohoitoasiat on ok.<\/p>\n\n\n\n<p>5. Viikko<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hoitoty\u00f6n eettisyys ja ammatillisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys ja kliininen osaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja turvallisuus <\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1. Viikko Ensimm\u00e4isen viikon aikana olen l\u00e4hinn\u00e4 seurannut ja pikkuhiljaa ottanut omia potilaita. Seuraamiseen liittyen uusia ja mielenkiintoisia juttuja ovat olleet elvytyshuoneeseen tulleet esi1- potilaat, eli kiireellisimm\u00e4n luokan potilaiden hoidon aloituksen seuranta. Potilas-caseja ovat olleet epileptinen kouristaminen ja ei her\u00e4telt\u00e4viss\u00e4 oleva potilas. Hoidon aloituksessa seurasin elvytystiimin ty\u00f6njakoa, ja ett\u00e4 ket\u00e4 &#8230; <a class=\"continue-reading-link\" href=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/esimerkkisivu\/hoitotyon-osaamisen-taydentaminen\/2-reflektointi\/\"> Continue reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":7982,"featured_media":0,"parent":271,"menu_order":2,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-288","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/288","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7982"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=288"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/288\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":307,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/288\/revisions\/307"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/271"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/juliaporko\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=288"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}