Neurologista kuntoutusprosessia kehittämässä – Kansainvälisen tutkimus ja kehittämishankkeen suunnittelua Barcelonassa 3-5.3.2020

Uusia innovatiivisia ideoita ja projekteja tarvitaan viemään eteenpäin työelämän käytänteitä. Nykyisin työelämässä entistä tärkeämpää on yhteistyö eri tutkimus- ja kehittämistyötä tekevien organisaatioiden välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Samojen kehittämishaasteiden ympärille on loistavaa kehittää yhteistyötä.

 

Työelämässä eteen tulee haasteita, joihin tulee etsiä uudenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi Suomessa akuuttiin neurologiseen sairauteen sairastuu vuosittain noin 25 000 henkilöä, joista suurin osa sairastuu aivovenrenkiertohäiriöön. EU:n alueella määrä on noin 2.3 miljoonaa. Sairastumisesta seuraa kuntoutujalle vaativa ja pitkä kuntouttamisprosessi, jonka toimintakykyä palauttavia tuloksia on vaikea ennustaa etukäteen. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että aktiivisimmat ja motivoituneimman kuntoutujat kuntoutuvat parhaiten vaativan kuntoutusjakson aikana. Kuntoutuksessa tulee huomioida kuntoutuksen sisältö laadullisesti ja määrällisesti, jolla on keskeinen vaikutus kuntoutujan loppuelämän elämän laatuun. Tällä hetkellä neurologiseen sairauteen sairastuneiden kuntouttamisprosessi vaatii paljon henkilöresursseja ja kuntoutustulosten mittaaminen on haasteellista.

 

Kansainvälisenä yhteistyönä olemme nyt suunnittelemassa tutkimus ja kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kehittää neurologiseen sairauteen sairastuneen henkilön kuntoutusprosessiin uutta teknologiaa. Tarkoituksena on uuden teknologian avulla mahdollistaa kuntoutujan itsenäisesti toteutuva tehokas harjoittelu.  Kehitettävän teknologian ja sovellusten on tarkoitus lisätä motivaatiota harjoitteluun mielekkäiden harjoitteiden kautta ja antaa palautetta harjoittelun edistymisestä.

 

Kehittämishankesuunnitelman mukaisesti tarkoituksena on myös kerätä tietopankki, jota käytetään koneoppimisessa. Vastaavasti koneoppimista voidaan hyödyntää kuntoutujien kuntouksen tulosten parempaan ennustettavuuteen ja entistä paremman kuntoutussuunnitelman laatimiseen.

Hyvän tutkimus- ja kehittämishankeen rakentamiseksi tarvitaan yhteistä keskustelua ja suunnittelua.

Suunnittelussa sekä virtuaaliset kokoukset että ”face to face” tapaamiset ovat tarpeen. Nyt suunniteltavan kansainväliseen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen toimijat tulevat Espanjasta, Italiasta ja Suomesta. Aalto yliopisto koordinoi ja johtaa hankkeen valmistelua ja Suomesta hankkeen suunnittelussa mukana ovat myös Kuopion yliopistollinen sairaala, VetreaNeuron ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Yhteisellä suunnittelulla ja kirjoittamisella kohti erinomaista hankehakemusta.

 

Kuvan tekijänoikeudet Marja Äijö

 

Marja Äijö
TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Fysioterapeuttiopiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelut käyntiin Kuopion peruskouluissa!

Koululaisten hyvinvointi ja terveys on ollut viime aikoina näkyvästi esillä. Tutkimusten valossa tiedetään, että vain kolmasosa peruskoululaisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Valtakunnallisesti on kehitetty erilaisia hankkeita ja projekteja asian korjaamiseksi viime vuosina, mm. Liikkuva koulu –ohjelmassa kehitettiin liikkumista tukevia kouluympäristöjä. Näillä tukitoimilla ei ole kuitenkaan pystytty täysin vastaamaan haasteeseen. Edelleen tarvitaan kohdennettuja, yksilöllisiä tukitoimia erityisesti vähiten liikkuville ja toimintarajoitteisille lapsille ja nuorille. Tarvitaan keinoja ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen.

Tarvitaan siis  ripeitä toimia maamme lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Tähän osaltaan voi vastata koulussa toimiva fysioterapeutti. Kouluilla ja oppilaitoksissa työskentelevän fysioterapeutin tehtävänä on ennaltaehkäisevät toimet koululaisten ja opiskelijoiden fyysisen toimintakyvyn lisäämiseksi, että varhainen puuttuminen mm. tuki- ja liikuntaelinoireisiin olisi mahdollista. Fysioterapeutin tehtävänä on toimia yhtenä tärkeänä jäsenenä moniammatillisessa yhteistyössä. (Suomen fysioterapeutit, 2019).

 

Yhteispohjoismaiset fysioterapeuttiliitot suosittelivat jo vuonna 2016, että jokaisessa koulussa tulisi olla oma fysioterapeutti. Lainsäännön mukaanhan fysioterapeutti voi toimia tiiviinä osana koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. Suomen fysioterapeuttiliiton selvityksen mukaan (2019) koululaisten fysioterapian todettiin toteutuvan pääsääntöisesti terveysasemilla. Liitto julkaisi saman vuoden kesällä (2019) oman suosituksensa koululaisten fysioterapiasta. Suosituksen mukaan fysioterapeutin työn tavoitteena kouluilla on ennaltaehkäistä liikunta- ja toimintakyvyn ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä järjestää hyvinvointia edistävää ohjausta, neuvontaa ja toimintaa koululaisille. Ydinosaamisalueisiin kuuluu erityisesti terveyden, liikkeen, liikkumisen ja toimintakyvyn edistäminen, palauttaminen ja ylläpitäminen. Suosituksen tarkoituksena on kuvata, millaisia mahdollisuuksia fysioterapeutilla on toimia kouluympäristössä. (Suomen Fysioterapeutit ry 2019.)

 

Savonia-ammattikorkeakoulu lähti keväällä 2019 kehittämään peruskouluille fysioterapeuttiopiskelijoiden ohjaus ja neuvontapalvelua yhdessä Kuopion kaupungin perusopetustoimen ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Palvelu päätettiin toteuttaa osana kolmannen vuoden viretoriharjoittelua. Viretori toimii Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden monialaisena oppimisympäristönä, jossa tarjotaan ohjaus- ja neuvontapalveluja kansalaisille. Palveluiden suunnittelussa on hyödynnetty Lappeenrannan ja Riihimäen koulufysioterapian toimintamalleja. Ohjaus- ja neuvontapalvelua lähdettiin toteuttamaan kolmella peruskoululla; Martti Ahtisaaren, Pyörön ja Puijonsarven kouluilla. Palvelu toteutuu viretorin toimintakauden mukaan keväällä viikkojen 2-21 välisenä aikana, yhtenä päivänä viikossa kullekin koululle. Alkuvaiheessa toiminta on koostunut mm. taukoliikunnoista oppilaille ja opettajille, rentoutuspajoista, move-testiosien harjoittelusta, liikuntatunneista, sovelletusta liikunnasta pienryhmille, ergonomiaohjauksista sekä luennoista esimerkiksi ”someniska” luennot.

 

Palveluista keätään palautetta jatkuvana arviointina oppilailta sekö henkilökunnalta. Alkuvaiheen palaute palveluista on ollut hyvin myönteistä ja koettu erittäin tarpeellisena.

”Fysioterapian opiskelijat ovat meillä Martissa esim. pitäneet taukojumppia, olleet tuntien pidossa mukana sekä erityis- että yleisopetuksen luokissa. Nyt suunnittelussa on koulupäivän aikainen pop up- tapahtuma yläaulaan.  Suuren suosion saavutti vanhempainillassa tehtäväpiste, jossa perheet pääsivät kokeilemaan aktiivilaattojen avulla ketteryyttään ja jokainen testaamaan puristusvoimaansa. Ihailemme teidän opiskelijoidenne ihanan aktiivista otetta koululla, eivät jää toimettomiksi, vaikka varauskalenteri näyttäisikin jossain kohtaa vajaalta, vaan työllistävät itsensä meidän iloksemme ja hyödyksemme! Kevään mittaan varmasti arkeen saadaan nivottuja monia mukavia juttuja!”

Rehtori Titta Kaukonen Martti Ahtisaaren koulu

 

Opiskelijat ottivat upeasti tämän palvelujen aloittamisen ja kehittämisen haasteen vastaan. Palvelua lähti toteuttamaan kolme kolmannen vuoden fysioterapeuttiopiskelijaa. He tekevät aiheesta myös opinnäytetyötä. Opiskelijat ovat kokeneet harjoittelun hyvin mielekkäänä, haastavana ja hyvin opettavaisena.

”Meidät on otettu hyvin mukaan osaksi työyhteisöä. On ollut ilo huomata opettajien innostuneisuus ja tarve fysioterapeuttiseen ohjaukseen kouluilla. Kysyntää on ollut etenkin oppituntien tauottamisen ja rentoutusmenetelmien suhteen. Olemme tuoneet omaa ammatillista oppimistamme esille esimerkiksi liikunnan- ja terveystiedon tunneilla. Harjoittelujakson aikana olemme kokeneet ammatillista kasvua lasten ja nuorten motorisen kehityksen ja oppimisen osalta sekä oma havainnointi on harjaantunut.”

Fysioterapeuttiopiskelijat Anni Rissanen, Eliisa Mönkäre ja Ilona Nousiainen

 

Palvelun kehittämisen tukena toimii ohjausryhmä, joka koostuu fysioterapian, fysioterapian lehtoreiden, opetustoimen ja terveydenhuollon asiantuntijoista. Ohjausryhmän tehtävänä on tukea palvelun kehittämistä. Ohjausryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa.

Tästä on hyvä jatkaa palvelujen kehittämistä eteenpäin koululaistemme hyvinvoinnin edistämiseksi!

Anu Kinnunen, ft, TtM, EO
Fysioterapian lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu

Kuvat: Anu Kinnunen

 

Lähteet:

Suomen fysioterapeutit, 2017. Physiotherapy and well-being of children – the role of Physiotherapists in school healthcare. Nordic konsensus statement. https://www.fysioterapeuterna.se/globalassets/fysio-konsensusstatement-2017-print.pdf

Suomen fysioterapeutit. 2019. Suositus koululaisten fysioterapiasta. Suomen Fysioterapeutit ry. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2019/06/Fysioterapeutit-kouluilla.pdf

European Region of the World Confederation for Physical Therapy (WCPT). Promoting physical activity in children, the role of Physiotherapists. Action Number: 1609 – EU Platform for Action on Diet, Physical Activity and Health.

Kuntoutuksen verkkoja kutomassa – Savonian kuntoutukseen koulutukseen liittyvää tutkimusta kehittämistä ja uuden tiedon jakamista

Tervetuloa lukemaan uutta Savonian kuntoutuksen blogia. Tässä blogissa esittelemme ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistietoa liittyen laaja-alaisesti kuntoutukseen. Kuntoutus tässä blogissa nähdään monialaisena ja moniammatillisena yhteistyönä, jonka keskeinen päämäärä on asiakkaan toimintakyvyn edistäminen. Toimintakyky vastaavasti on ihmisen kyky toimia arjessaan tehden itselleen merkityksellisiä toimintoja liittyen työhönsä, opiskeluunsa ja vapaa-aikaansa.

Kuntoutustyö edellyttää ammattilaiselta osaamista. Osaaminen kasvaa ja kehittyy niin opiskellen kuin kuntoutustyötä tehden. Ammatillisen osaamisen pohja rakennetaan aikaisemmille opinnoille ja omaa kuntoutusalaa opiskellen korkeakouluissa esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutuksen fysioterapeutin ammattiin. Fysioterapian opiskelijat kasvattavat ammatillista osaamistaan teoreettisten opintojensa ja harjoittelun kautta.  Tämän lisäksi teoreettisiin opintoihin liitetyt asiakastilanteet syventävät asiakasymmärrystä ja osaamista.

Jokaisen asiakkaan yksilöllinen tilanne lisää myös ammattilaisen kuntoutusosaamista.

Juuri kuntoutuksen yksilöllisyydessä piilee sen vahva vaikuttavuus. Jokaisen kuntoutuvan asiakkaan tilanne on erilainen edellyttäen erilaisia ratkaisuja kuntoutukselta.

Kuntoutuksen ammattilaiselta tämä edellyttää laajaa ammatillista osaamista, joka käsittää sekä keinot tunnistaa ja arvioida asiakkaan yksilölliset tarpeet että toteuttaa ja uudelleen arvioida kuntoutusta ja sen tuloksellisuutta. Tätä kautta kuntoutusalan ammattilaisen osaaminen kasvaa.

Kuntoutusalan kehittyminen edellyttää kuntoutusalan ammattilaiselta jatkuvaa oman ammatillisen osaamisensa ylläpitämistä ja kehittämistä. ”Työ tekijäänsä kasvattaa” kuten vanha sanonta on todennut mutta tämän lisäksi myös jatkokouluttautuminen.  Jatkokoulutukset, kuten Savonian-ammattikorkeakoulun kuntoutuksen YAMK-tutkinto ja täydennyskoulutukset, tarjoavat tähän hyvät mahdollisuudet. Erityisesti monialaiset koulutukset joihin mukaan tulevien opiskelijoiden taustakoulutukset ovat erilaiset, tarjoavat keskustelu- ja kehittämisrikkaan opiskelu- ja opetusympäristön. Asioiden tarkastelu useasta näkökulmasta laajentaa ymmärrystä opiskeltavan kuntoutusteeman suhteen. Moniammatillinen opiskeluryhmä edistää monialaista ja –ammatillista oppimista, kun kuntoutustyö parhaimmillaan on vastaavan laista yhteistyötä asiakkaan parhaaksi.

Yhteistyössä työelämän ja yritysten kanssa tehtävät kuntoutukseen liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet tuovat lisätietoa ja kehittävät kuntoutusta. Perustutkimuksen lisäksi tarvitaan laajaa tutkimus- ja kehittämistyötä, jotta kuntoutus pystyy vastaamaan asiakkaan kuntoutustarpeisiin ja jotta ala pysyy mukana kansallisessa ja globaalissa kehityksessä. Tulevaisuudessa kuntoutustyössä perinteisen kuntoutustyön lisäksi lisääntyy preventiivinen ennaltaehkäisevä työ, asiakkaan ohjaus, kuntoutujan omien voimavarojen tukeminen ja käyttöönotto mahdollisimman laaja-alaisesti sekä teknologian hyödyntäminen entistä enemmän.

Kuntoutus on kuin verkko, jota asiakas yhdessä kuntoutusalan ammattilaisten kanssa kutoo. Siinä kytkeytyvät yhteen asiakkaan ja ammattilaisen verkot. Yhdessä kutoen verkostosta muodostuu vahva asiakkaan kuntoutumista edistävä verkosto. Ammattilaisen monialainen ja laaja osaamisverkosto hyödyttää parhaiten asiakaan kuntoutumista. Kuntoutuksen verkkoja kutomassa blogi tarjoaa tähän mielenkiintoisia ajankohtaisia kirjoituksia.

Kudotaan kuntoutusta yhdessä!

Hämähäkin seitti, jossa vesipisaroita

Marja Äijö
TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu