Sydämellisesti sydänkuntoutusta iäkkäille ihmisille

Iäkkäiden toimintakyky ja sydänsairaudet

Sydän vanhenee siinä missä koko keho. Normaalin ikääntymisen tuomat muutokset näyttäytyvät erityisesti sydämen kyvyssä vastata kehon vaatimuksiin suurissa ponnisteluissa tai pitkäkestoisissa fyysisissä suorituksissa. Sydämen normaalina vanhenemismuutoksena on esimerkiksi aortan kaaressa tapahtuvat ikääntymismuutokset, joiden seurauksena verenpaine alkaa vähitellen hitaasti nousta.

Ikä ei ole vain kronologisesti lisääntyviä numeroita. Se on myös kykyä toimia ja tehdä, biologinen ikä, se on viisutta ja kokemusta, psykologinen ikä ja se on olemista ja toimimista yhteiskunnan jäsenenä, sosiaalinen ikä.  Kehon vanhenemismuutokset vaikuttavat toimintakykyyn. Erityisesti sydämen kyky vastata raskaiden ponnisteluiden vaatimaan kuormitukseen heikentyy. Vastaavasti sydänsairaudet vaikuttavat yksilön kykyyn pärjätä työssään ja arjessaan.

Iäkkäiden ihmisten tyypillisimmät sydänsairaudet ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. Esimerkiksi Suomessa yli 65-vuotiaista miehistä 18 % ja naisista 12 % sairastaa sepelvaltimotautia. Eri ikäryhmiä tarkasteltaessa vanhimpien ikäryhmien sairastavuus luvut ovat korkeimmat (yli 80-ikävuotta miehet 28 % ja naiset 26 %). (Vartiainen ym. 2018.)  Sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys Suomessa on 1-2 %, mutta sen ilmaantuvuus kasvaa jyrkästi vanhempiin ikäryhmiin mentäessä. Esimerkiksi yli 70-vuotiaista noin 10 % sairastaa sydämen vajaatoimintaa. (Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito –suositus 2017.)

Suomalaiset kuolevat verenkiertoelinsairauksiin, vaikkakin niiden merkitys keskeisenä kuolinsyynä on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yleisin kuolinsyy Suomessa on edelleen sepelvaltimotauti, johon kuoli vuonna 2018 lähes 9500 ihmistä. Kuolleiden mediaani-ikä oli 80-vuotta tai enemmän niin miehillä kuin naisilla. (Sepelvaltimotautiin kuolleet 2019.)

Sydänkuntoutus

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sairastavien lääketieteellinen hoito on Suomessa erinomaisella tasolla, mutta kuntoutus kaipaa vahvistusta. Erityisesti iäkkäiden sydänpotilaiden kuntoutus ja sen vakiinnuttaminen osaksi hoitopolkua kaipaa edelleen vahvaa kehittämistyötä.  Usein hoitohenkilökunta ei tarjoa eikä pohdi kuntoutuksen mahdollisuuksia iäkkään sydänpotilaan kohdalla vaan kuntoutus kohdentuu nuoriin hyväkuntoisiin sydänpotilaisiin. Systemaattisesti etenevän ja jatkuvan kuntoutuksen ulkopuolelle usein jäävät iäkkäät sydänpotilaat, jotka jo nyt muodostavat enemmistön potilaista ja joille juuri kohdennettu ja räätälöity kuntoutus olisi äärimmäisen tärkeää itsenäisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Sydänkuntoutuksen on osoitettu olevan vaikuttavaa ja turvallista myös ikääntyneillä, joilla on joko stabiili sepelvaltimotauti tai joille on tehty revaskularisaatiotoimenpide (pallolaajennus tai ohitusleikkaus) tai joilla on sydämen vajaatoiminta. Sydänkuntoutusohjelmat on suunniteltu parantamaan toipumista akuutista sydäntapahtumasta, parantamaan elämänlaatua ja vaikuttamaan vaaratekijöihin kuteen fyysiseen aktiivisuuteen, ruokavalioon ja lääkehoidon optimointiin. Tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että ikääntyneet saavat kuntoutuksesta samanlaisia hyötyjä kuin nuoremmatkin, mutta ikääntyneillä harjoittelu ei perustu niinkään diagnoosiin vaan toimintakykyyn ja se tulee suunnitella yksilöllisesti. (Cacciatore ym. 2016.)

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa ja saavuttaa tuloksia. On hyvä pohtia, millaisia tuloksia saavutettaisiin, jos esimerkiksi sairaalaan toimenpiteisiin tuleville iäkkäille ihmisille tarjottaisiin preoperatiivista kuntoutusta terveydentilan mukaisesti. Lisäksi tulisi pohtia, että millaista rahallista säästöä toiminta toisi, kun potilaan kotikuntoisuus säilyisi paremmalla tasolla tehokkaalla pre- ja postoperatiivisella kuntoutuksella ja kuntoutuksen jatkuessa kotiutuksen yli kotiin tukemaan hyvää kotikuntoisuutta. Erityisesti on vahvaa näyttöä siitä, miten iäkkäiden ihmisten toimintakyky laskee sairaalahoidon aikana. Vastaiskuna tähän on suositus toimintakyvyn arvioimiseksi sairaalahoidon aikana ja miten kuntoutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota (Kerminen ym. 2019). Vaikka iäkkäillä on paljon liitännäissairauksia, toimintakyvyn alentuminen esimerkiksi sydäntoimenpiteiden tai akuutin sydäntapahtuman jälkeen on monesti väliaikaista, jos kuntoutustoimenpiteistä huolehditaan. Pahimmillaan toimintakyvyn väliaikaisesta laskusta tulee kuitenkin pysyvä, jos toipilas ei saa tarvitsemaansa tukea kuntoutumiseen ja näin kalliin hoidon hyöty jää vajavaiseksi.

Kliinisten toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa henkilön kuntoa ja toimintakykyä. Itse toimenpide parantaa esimerkiksi sepelvaltimoiden virtausta pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen jälkeen, mutta onko se itsenäisenä toimenpiteenä riittävä ilman kuntoutusta? Toimenpiteestä ja potilaan kunnosta riippumatta, tulee aina aloittaa kuntoutus, erityisesti iäkkäiden potilaiden kohdalla. Esimerkiksi Ikääntyneiden kestävyysharjoittelulla on saatu hyviä tuloksia niin maksimaalisen hapenottokyvyn, toimintakyvyn kuin elämänlaadunkin parantumisena. Esimerkiksi vielä yli 75-vuotilailla iäkkäillä henkilöillä maksimaalinen hapenottokyky parani akuutin sydäntapahtuman tai sydäntoimenpiteen jälkeisellä kolmen viikon harjoittelujaksolla 10,9% ja 6 minuutin kävelytestitulos 11%. Tulos oli sitä parempi, mitä heikompi kuntoutujan lähtötaso oli. (Baldasseroni ym. 2016.)

Kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi sydänkuntoutuksen lähtökohtana

Kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi on iäkkään sydänkuntoutujan kuntoutuksen lähtökohta. On arvioitava fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotta harjoittelu vastaa kuntoutujan tarpeita. Parhaimmillaan arvio tehdään jo sairaalassa ennen kotiutumista, kuten Iäkkään henkilön lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä suositus suosittaa (Kerminen ym. 2019). Kokonaisvaltainen arviointi pitää sisällään toimintakyvyn kartoituksen lisäksi kliinisen tilanteen, kuntoutussuunnitelman sekä mahdolliset apuväline-, kotiapu- ja kuljetustarpeen selvityksen. Iäkkäiden sydänkuntoutuksessa kansainvälisesti laajasti toimintakyvyn arvioimiseen käytettäviä mittareita on esitetty kuviossa 1.

Kuvio 1. Sydänkuntoutuksessa kansainvälisesti laajasti käytössä olevia toimintakykymittareita mukaillen Cacciatorea ja kumppaneiden (2016) artikkelia.

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus- suosituksen (2016) mukaan ensisijaiset fyysisen suorituskyvyn testit ovat kliininen rasituskoe ja 6 minuutin kävelytesti. Yksilöllisen tarpeen mukaan kartoitetaan lihasvoimaa, fyysistä aktiivisuutta, motorista kuntoa ja hengitysfunktioita.  (Hautala ym. 2016.)

Nykyisin kuntoutus hyödyntää verkko- ja digitaalisia mahdollisuuksia entistä enemmän. Nämä sopivat osalle sydänkuntoutujista, mutta ei kaikille. Esimerkiksi nivelrikko sormissa, huono näkökyky ja kuulo asettavat haasteita teknologian käytölle. Järjestelmiin kirjautuminen voidaan kokea hankalaksi ja osa iäkkäistä ihmisistä ei halua käyttää teknologiaa. On äärimmäisen tärkeää löytää oikea ja yksilöllinen kuntoutusratkaisu iäkkäälle ihmisille. Taulukossa 1.  on esimerkki kuntoutusohjelman soveltamisesta toimintakyvyn mukaan.

Taulukko 1. Kuntoutusohjelman soveltaminen toimintakyvyn mukaan, mukaillen Cacciatore ym. (2016) artikkelia.

Ikä sinänsä ei ole este kovatehoisellekaan harjoittelulle. Kuitenkin eri sydändiagnooseissa on huomioitava kuormituksen vaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön. Harjoittelussa tulee pyrkiä löytämään optimaalinen teho niin, että kuormitukseen liittyvät riskit ovat mahdollisimman vähäisiä. Taulukossa 2 on karkeasti kuvattu sopivaa kuormitustasoa erilaisissa sydäntilanteissa mukaillen Cacciatore ym. (2016) artikkelia.

Taulukko 2. Harjoittelun intensiteetti eri sydäntilanteissa mukaillen Cacciatore ym. (2016) artikkelia.

Sydänkuntoutus on laaja, moniammatillinen ja vahvaan tutkimusnäyttöön perustuva kokonaisuus. Moniammatillisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jonkun muun pitäisi ottaa vastuu kuntoutuksen järjestämisestä. Jokainen sydänpotilaiden kanssa toimiva on vastuussa omasta erikoisalueestaan. Fysioterapeutit ovat keskeisessä roolissa sydänkuntoutuksessa niin yksittäisen potilaan harjoittelun suunnittelussa ja ohjaamisessa kuin sydänkuntoutuskäytäntöjen alueellisten ja valtakunnallisten käytäntöjen organisoinnissa.

Taataan ammattilaisina sydämellinen kuntoutus kaikille iäkkäille ihmisille! 

Leena Meinilä, ft, Kuopion yliopistollinen sairaala

Marja Äijö, TtT gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkeli pohjautuu seuraaviin lähteisiin:

Baldasseroni S, Pratesi A, Francisini S, Pallante R, Barucci  R & Orso F. 2016. Cardiac Rehabilitation in Very Old Adults: Effect of Baseline Functional Capcity on Treatment Effectiveness. Journal of the American Geriatrics Society 64:1640-1645.

Cacciatore F, Ferrara N, Mezzani A, Maiello C, Amarelli C, Curcio F, Liguori I, Abete P. 2016. Cardiac Rehabilitation in the Elderly Patients. Sports Medicine and Rehabilitation Journal 1(2): 1006.

Kerminen H, Jäppinen A-M, Kiviniemi K, Tikkanen P & Havulinna s. 2019. Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä. Toimia-suositus. [viitattu 28.9.2020]. Saatavilla internetissä: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100230834

Sepelvaltimotautuin kuolleet 2019. Findikaattori. [päivitetty 16.12.2019].[viitattu 28.9.2020]. Saatavilla internetissä: https://findikaattori.fi/fi/83

Hautala A, Alapappila A, Häkkinen H, Kettunen J, Laukkanen J, Meinilä L & Savonen K. 2016. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Hyvä fysioterapiakäytäntö.  Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry. [viitattu 28.9.2020]. Saatavilla internetissä: https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00002

Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 [viitattu 28.9.2020]. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Vartiainen E, Jula A, Laatikainen T & Niiranen T. 2018. Verenkiertoelinten sairaudet. Teoksessa. Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K & Koskinen S.  Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017 –tutkimus. Raportti 4/2018. Helsinki: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. [viitattu 28.9.2020]. Saatavilla internetissä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8

Aivoterveyttä edistämässä -uudenlaista osaamista rakentamassa korkeakoulujen yhteistyönä

Aivoterveyden ihmeellinen maailma

Aivoterveys on noussut eri medioissa yhdeksi tärkeimmäksi hyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sen perusta asuvat aivoissa. Nykyinen elämäntyyli, kiire ja stressi, kuormittavat aivojamme monin eri tavoin ja haastavat näin aivoterveyden. Mitä aivoterveys sitten on? Aivoterveydelle ei ole olemassa yhtä vakiintunutta määritelmää. Se on kokonaisvaltaista hyvinvointia, se on myös sairauksien puuttumista, se on jaksamista omassa arjessa. Yhdysvaltain kansallinen terveysinstituutti (NIH) kiteyttää aivoterveyden mahdollisuudeksi käyttää aivojaan parhaalla tavalla ja kyvyksi pienentää iän myötä lisääntyviä riskejä. Tämä aivojen toiminnan optimointi on haastavaa, mutta voi myös omalta osaltaan kuormittaa ihmistä. (Duodecim & Suomen Akatemia 2020.) Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kolmannes hyvinvointivaltioiden sairauksista johtuu aivosairauksista. Vaikka monet viitteet osoittavat, että kansansairauksissa olemme menossa parempaan suuntaan, niin aivoterveydessä meillä on kuitenkin vielä haasteita. (Lindsberg & Korkeila, 2017).  

Nykyihminen tarvitsee erilaisia aivotaitoja pystyäkseen turvaamaan aivojensa terveyden. Aivojen hyvinvointi ja tehokas käyttö ovat avaimia hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tärkeitä aivotaitoja ovatkin aivojen huoltotoimenpiteet (laadukas ravinto, riittävä liikunta, uni ja lepo) sekä aivojen erilainen aktivointi (musiikki, taide, pulmatehtävät). Riittävä ’joutenolo’ on myös tärkeä taito, jota pitää opetella hektisessä arjessa. (Isomäki & Uusitalo 2017.)  Kulttuuritekijät osana aivoterveyden edistämistä ovat myös nousseet vahvasti esille WHO:n julkaiseman katsauksen myötä. Kulttuurin ja taiteen merkitystä ja hyötyjä ihmisen hyvinvoinnille ei voi väheksyä. Ihmisen hyvinvointia tarkastellessa kulttuuristen tekijöiden tulee olla osa kokonaisuuden arviointia. (Fancourt & Finn 2019) Aivoterveys on siis taito, jota tulee opetella ja harjoitella löytämänä omat keinot tukea ’sitä kalleinta pääomaa’ eli aivojamme. 

Aivoterveyden osaamista rakentamassa korkeakouluyhteistyönä

Savonia-ammattikorkeakoulu lähti kehittämään kuuden muun ammattikorkeakoulun (HAMK, TAMK, LAB, Turun AMK, SAMK, Lapin amk) kanssa aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutusta opetusministeriön rahoituksella. Koulutus aloitettiin tammikuussa 2020 ja mukaan valittiin 126 opiskelijaa ympäri Suomen. Koulutus kestää yhden vuoden ajan ja on laajuudeltaan 30 op. Se on luonteva jatko osaamisen kehittämiseen terveydenhuollon, liikunta- ja kulttuurialan ammattihenkilön peruskoulutuksen jälkeen. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa osaamista eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien aivoterveyttä ja löytää ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutumiseen uusia innovatiivisia keinoja ja ratkaisuja.

Koulutus koostuu neljästä eri teemasta (KUVA 1.). Ensimmäisessä teemassa perehdytään aivoterveyden lähtökohtiin elämäkulun näkökulmasta. Teema ”aivoterveys hyvinvoinnin perustana lapsuudesta vanhuuteen” käsittelee eri ikäkausina aivoterveydelle merkityksellisiä tekijöitä ja uhkia. Toisessa teemassa syvennytään aivoterveyden monialaiseen arviointiin ja aivoterveyden edistämiseen eri toimintaympäristöissä. Kolmannessa teemassa keskitytään hyvinvoinnin, toimintakyvyn, kuntoutumisen ja elämänlaadun tukemiseen monialaisesta näkökulmasta. Ja viimeisessä teemassa kehitetään aivoterveyttä edistävää palveluosaamista. Kaikkia teemoja läpileikkaavina tekijöinä ovat monialaisuus sekä kulttuuriset tekijät.

KUVA 1. Aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksen teemat

Kokemuksia koulutuksesta

Koulutus on nyt edennyt yli puolen välin. Opettajana riemastuttavaa on ollut huomata sosiaali- ja terveys- sekä kulttuurialan ’ristipölytyksen’. Kokemusten, tietojen ja taitojen jakaminen eli aito monialainen yhteistyö on ollut ilahduttavaa. Opiskelijoiden keskusteluissa ja oppimispäiväkirjoissa tämä yhteistyö on noussut yhdeksi merkittävimmäksi oppimistulokseksi ja sitä toivotaankin lisää työelämän pelikentille. Kulttuurilla on paljon annettavaa sosiaali- ja terveysalalle ja toisinpäin! Se voimaannuttaa niin kuntoutujia, potilaita kuin ammattilaisiakin. Aivoterveyden laaja-alaisuus on myös auennut uudella tavalla osallistujille (KUVA 2.). Opiskelijat ovat työstäneet monialaisissa ryhmissä esimerkiksi aivoterveyden arviointiin työkaluja. Tämä laaja-alaisuus haastaa meitä ammattilaisia työskentelemään entistä tarmokkaammin yhdyspinnoilla asiakkaiden sekä ammattilaistaen aivoterveyden edistämiseksi. Aivoterveystietoa tulee jakaa uutterasti, sen monimuotoisuus tuleekin avata kansalaisille ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.

KUVA 2. Aivoterveyden arvioinnin kulmakivet

Oman ja toisten aivoterveyden eteen on siis tehtävä töitä hartiavoimin yhdessä-  aivoterveys on meidän kaikkien yhteinen missio!

Anu Kinnunen, fysioterapian lehtori, TtM, EO, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Duodecim, Suomen Akatemia. 2020. Aivot ja mieli. Konsensuslausuma 2020. Duodecim.

Faincourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health Evidence Network synthesis report 67. World health Organization: Denmark.

Isomäki, H. & Uusitalo, N. 2017. Aivotaidot. Käytä päätäsi paremmin. Gummerus: Helsinki.

Lindsberg, P. & Korkeila, J. 2017. Suunta kohti aivosairauksien terveysohjelmaa. Tavoitteena elämänmittainen aivoterveys. Duodecim 2017;133: 191–3

Vuokatti-Ruka urheiluakatemian tunnettuus ja fysioterapia urheiluakatemian toiminnassa

Artikkelissa käsitellään Vuokatti-Ruka urheiluakatemian tunnettuuteen vaikuttavia tekijöitä kajaanilaisten ja sotkamolaisten yritysten keskuudessa sekä tuodaan esille fysioterapian merkitystä ja hyödyntämismahdollisuuksia urheiluakatemian toiminnassa. Tutkimuksessa selvitettiin kyselyn avulla yritysten mielipiteitä Vuokatti-Ruka urheiluakatemian toimintaan kuuluvista tehtävistä, palveluista ja lajeista. Lisäksi selvitettiin yrityksien ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemian välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Tutkimuksen mukaan Vuokatti-Ruka urheiluakatemia tunnetaan kilpaurheilijoista, kattavasta lajitarjonnasta, monipuolisista palveluista sekä ammattimaisesta harjoittelun ja koulutuksen yhdistämisestä. Ammattimaiseen harjoitteluun ja palveluihin urheiluakatemian toiminnassa kuuluu fysioterapia, jonka hyödyntämismahdollisuuksia tuodaan artikkelissa esille alkulämmittelyn, dynaamisen venyttelyn ja psykofyysisen fysioterapian muodossa.

Vuokatti-Ruka urheiluakatemia urheilijapolun perustana

Vuokatti-Ruka urheiluakatemia on tuottanut ja tuottaa arvokisamenestyjiä. Kuuluisimpia urheilijoita ovat Enni Rukajärvi, Iivo Niskanen, Kaisa Mäkäräinen ja Roope Korhonen. Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa on mahdollista yhdistää opiskelu sekä urheilu. Urheiluakatemiassa työskentelee useita eri ammattilaisia yhdessä. Akatemian toimintaan kuuluu mm. eri oppilaitoksia, urheiluseuroja sekä lajiliittoja. Urheiluakatemia on koordinaatioelin, joka hankkii eri alojen osaajia samaan tukiverkostoon. Suurimmassa osassa urheiluakatemioissa oppilaitokset vastaavat urheilijoiden opintojen ohjauksesta ja opiskeluista. Lajiliitot ja seurat vastaavat valmennuksesta, ja eri alojen asiantuntijat tukipalvelujen tarjoamisesta. Urheiluakatemian tehtävänä on tuoda huippu-urheiluun vaadittuja palveluja urheilijan lähelle. Urheiluakatemian tarjoaa huipputason tietotaitoa valmennuksen, harjoittelupaikkojen, opiskelun ja tutkimuksen kautta (1–2).

Tutkimus ja aineistonhankinta

Tämän artikkelin aineisto hankittiin kyselyn avulla, jossa selvitettiin eri alojen ja eri kokoisten yrityksien mielikuvia Vuokatti-Ruka urheiluakatemiasta ja sen toiminnasta, mielenkiintoa yhteistyöhalukkuudesta sekä tapoja, joiden kautta yritys on kuullut Vuokatti-Ruka urheiluakatemiasta. Tutkimuksessa käytetty kysely kohdennettiin kajaanilaisiin ja sotkamolaisiin yrityksiin. Kyselyyn vastasi 15 yritystä, joista seitsemän oli kokoluokaltaan pieniä. PK-yrityksiä oli neljä, mikroyrityksiä kolme ja suuria yrityksiä yksi (3).  

Kyselyn vastausprosentin jäädessä matalaksi, tutkimusta laajennettiin tekemällä syventävä puhelinhaastattelukierros pienelle ja tarkoin rajatulle kohderyhmälle. Haastattelun tavoitteena oli hankkia tarvittavaa tietoa tutkimuksen luotettavuuden parantamiseksi. Haastattelun teemat nousivat kyselyn tuloksista.Haastattelun etuna oli, että se mahdollisti vastaajan oman näkemyksen esille tulon (4–5).

Vuokatti-Ruka urheiluakatemia tunnetaan kilpaurheilusta ja koulutuksesta

Vuokatti-Ruka urheiluakatemian urheilulajeista tunnetuimpia olivat hiihtolajit, pesäpallo ja lumilautailu. Laaja lajivalikoima koettiin tunnettuuden kannalta merkittävänä asiana. Vuokatti-Ruka urheiluakatemian urheilijoiden iäksi määritettiin parhaiten alle 20-vuotiaat urheilijat. Kyselyn mukaan Vuokatti-Ruka urheiluakatemian toimipaikoista Sotkamo ja Kuusamo tiedettiin Kajaania paremmin. Tunnetuimpia Vuokatti-Ruka urheiluakatemian urheilijoita olivat maasto- ja ampumahiihtäjät, Enni Rukajärvi, Jenna Laukkanen ja pesäpalloilijat. Urheilijoiden vaikutus Vuokatti-Ruka urheiluakatemian tunnettuuden kannalta koettiin tärkeänä asiana.  Menestyneiden urheilijoiden avulla urheiluakatemian tunnettuutta voidaan vahvistaa hyvin, urheilijoiden näkyvyyden avulla (3).

Vuokatti-Ruka urheiluakatemiasta vastaajat nostivat esille erityisesti nuorten valmennuksen ja koulutukseen sekä kilpaurheiluun liittyviä asioita. Paikallisilla urheilijoilla on tärkeä merkitys, koska tunnettuuden kannalta on tärkeää, että urheiluakatemiassa toimii paikallisia urheilijoita. Urheiluakatemian tehtäväksi koettiin ammattimaisen valmentautumisen ja opiskelun ohella nuorten huippu-urheiluvalmennus. Vuokatti-Ruka urheiluakatemiasta oli kuultu sitä todennäköisemmin, mitä isompi kyselyyn vastannut yritys oli. Tietoa Vuokatti-Ruka urheiluakatemiasta oli saatu suoramainonnan, Vuokatin urheiluopiston sekä Kainuun prikaatin kautta. Vuokatti-Ruka urheiluakatemian urheilijoille tarkoitetuista palveluista tiedettiin valmennus, testaaminen, kilpailutoiminta, asumismahdollisuus sekä lääkäripalvelu. Urheilijoiden menestyminen koettiin tärkeimpänä tunnettuuden lisääjänä. Haettaessa urheiluakatemiaan menestys koettiin olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä. Urheilijoiden saavutukset eivät ole yksistään tarpeeksi tunnettuutta lisäävä asia, sillä menestyviä urheilijoita tulee mainostaa suuren yleisön saavutettavaksi (3).

Dynaamisen venyttelyn ja psykofyysisen fysioterapian merkitys urheilussa

Vuokatti-Ruka urheiluakatemia tunnetaan sen vahvasta ammattimaisesta harjoittelusta ja monipuolisista palveluista. Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa harjoitetaan monia erilaisia lajeja ja tämän takia ammattimainen valmentautuminen on monien eri ammattilaisten käsissä. Valmennuksessa nousee esille usein harjoittelu ja harjoittelun laatu. Fysioterapeutin ja valmennuksen tulisi tiedostaa ja ottaa huomioon urheilijoiden kanssa toimiessaan urheilijan kokonaisvaltainen kuormitus ja palautuminen yhtenä osana eri vammojen ennaltaehkäisyä sekä kuntoutusta. Huippu-urheilijaksi kasvaminen ja huipulla pysyminen vaatii monien tahojen yhteistyötä huippuolosuhteissa ja fysioterapian rooli on yksi tärkeä osa sitä.

Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa urheilevilla urheilijoilta vaaditaan monia eri ominaisuuksia ja tämän takia monissa eri lajeissa tehdään erilaisia lajin vaatimia harjoitteita. Ammattimaisessa harjoittelussa jokaisessa lajissa alkulämmittelyllä on tärkeä roolinsa harjoittelun tehon ja vammojen ennaltaehkäisyn kannalta. Alkulämmittelyn avulla saadaan harjoitettua kehon hallintaa sekä hermostoa. Alkulämmittely lisää hapen erkanemista hemoglobiinista solujen käyttöön urheilusuorituksen aikana sekä parantaa lihasten energian saantia lisäämällä glukoosin käyttöä energiana. Onnistuneen alkuverryttelyn jälkeen lihashermojärjestelmän hermoimpulssien kulkunopeus on lisääntynyt ja solut ovat valmistautuneet tuottamaan energiaa lihaksille tulevaan harjoitteluun (6–8).

Alkulämmittelyssä tulisi aktivoida hermostollisia liikemalleja urheilijan lajisuorituksen parantamiseksi sekä erilaisten vammojen ennaltaehkäisemiseksi. Alkulämmittelyssä suoritetut voimakkaat ja nopeat liikkeet saavat aikaan hermolihasjärjestelmässä väsymistä ja voimantuoton tehostumista. Eri nopeuslajeissa voimantuoton tehostumisen suhde hermolihasjärjestelmän väsymykseen on korkeimmillaan, kun viimeinen tehokas lämmittelysuoritus tehdään 8–12 minuuttia ennen urheilusuoritusta (8–10).

Dynaamisella venyttelyllä on nivelten liikelaajuutta lisäävä vaikutus, heikentämättä tulevan suorituksen laatua. Dynaamisessa venyttelyssä venyttely tulisi kohdistaa lihaksiin, joita urheilijan laji ja liikeradat vaativat. Venytyksen kohteena oleva lihas viedään rauhallisesti jatkuvana liikkeenä venytykseen, jonka jälkeen se tuodaan rauhallisesti aloitusasentoon. Dynaamisen venytyksen pääroolissa on agonisti, joka luo lihassupistuksen. Antagonistin rooli venytyksessä on tukea niveltä. Dynaamiset venyttelyt ovat tehokkaampia tasapainon, kehonhallinnan, ketteryyden ja reaktioajan kannalta verrattuna staattisiin venytyksiin. (11–13).

Fyysisen harjoittelun ohella olisi tärkeää keskittyä mieleen ja kehonhallintaan. Kehossa syntyy erilaisia reaktioita sekä tuntemuksia, ja ne vaikuttavat psyykeeseen ja samalla koko urheilusuoritukseen. Myös kokemamme tunteet ja erilaiset ajatukset ovat yhteydessä kehon olemukseen, liikkumiseen sekä kokemukseemme omasta kehostamme. Yhtenä menetelmänä käytetään psykofyysistä fysioterapiaa, jonka avulla pyritään henkilön voimavarojen ja toimintakyvyn vahvistamiseen, tukemiseen sekä edistämiseen. Ydinasiana on henkilön ymmärtäminen hänen kehonsa ja mielen yhdistävästä kokonaisuudesta (14).

Psykofyysisen fysioterapian tavoitteiksi voi muodostua esimerkiksi rentoutuminen, kehonhallinnan ja itsetuntemuksen vahvistaminen. Tavoitteet ovat aina yksilökohtaisia ja ne muokkautuvat henkilön lähtötilanteen, valmiuksien, voimavarojen sekä elämäntilanteen mukaan. Tärkeää on, että terapian jatkuessa henkilö kehittyy tiedostamaan ja tunnistamaan hänen elämänsä aikana tapahtuneiden asioiden vaikutukset hänen kehossaan. Psykofyysisestä lähestymistavasta on todettu olevan hyötyä varsinkin ihmisillä, joilla on mm. mielenterveyden ongelmia, neurologisten tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamia toimintakykyhäiriöitä. Psykofyysisen fysioterapian menetelminä käytetään esimerkiksi erilaisia liikeharjoitteita tai hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia. Psykofyysinen fysioterapia aloitetaan yleisesti passiivisilla terapiamenetelmillä ja terapian jatkuessa siirrytään kohti aktiivisia menetelmiä (14–15).

Lopuksi

Vuokatti-Ruka urheiluakatemia tunnetaan parhaiten kilpaurheilijoista, kattavasta lajitarjonnasta, monipuolisista palveluista sekä ammattimaisesta harjoittelun ja koulutuksen yhdistämisestä. Tunnetuimpiin lajeihin kuuluvat lumilautailu, maastohiihto sekä opiskelun ja valmennuksen yhdistäminen. Urheiluakatemian tärkeimpinä tehtävinä koetaan urheilijoiden ammattimaisen harjoittelun ja opiskelun ohella nuorten huippu-urheiluvalmennus, jota omalta osaltaan tukee fysioterapian osaaminen. Urheiluakatemian urheilijoista parhaiten tunnetaan lumilautailija Enni Rukajärvi ja uimari Jenna Laukkanen. Menestyneiden urheiluakatemian urheilijoiden hyödyntäminen markkinoinnissa nähdään tehokkaimpana keinona lisätä urheiluakatemian tunnettuutta.

Lassila Joni, Liikunnanohjaaja (AMK), fysioterapiaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Hoffrén Minna, FT, pt. tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

  • Vuokatti-Ruka urheiluakatemia. 2020 (viitattu 20.7.2020) https://www.vrua.fi/
  • Urheiluakatemiaohjelma. Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelma. 2015. (viitattu 20.7.2020) http://www.sport.fi/huippu-urheilu/urheiluakatemiat/urheiluakatemiaohjelma
  • Lassila J, Ovaskainen V Vuokatti-Ruka urheiluakatemian tunnettuus kajaanilaisten ja sotkamolaisten yritysten keskuudessa 2015; 26, 39, 51-53.
  • Anttila P Tutkimisen taito ja tiedonhankinta. Jyväskylä 1998; 237.
  • Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P Tutki ja Kirjoita. Tammi. Helsinki 2007; 335–352.
  • Mcardle W, Katch F, ja Katch V Exercises physiology. Energy, nutrition and human performance. Lippincott Williams and Wilkins. 2001.
  • Karvonen J Importance of warm up and cool down on exercise performance. Medicine and sports training and coaching. Karger. Basel 1992; 190-213.
  •  Edwards R, Harris R ja Hultman E Effect of temperature on muscle energy metabolism and endurance during successive isometric contractions, susteined to fatigue, of the quadriceps muscle in man. J Physiol 1972; 220:
  • Derenne C Effects of Postactivation Potentiation Warm-up in Male and Female Sport Performances: A Brief Review. Strength & Conditioning Journal 2010; 32 (6): 58–64.
  •  Kallerud H ja Gleeson N Effects of Stretching on Performances Involving Stretch-Shortening Cycles. Sports Medicine 2013; 43 (8): 733–75
  • Turki O, Chaquachi A, Drinkwater, E.J., Chatara M, et all.: Ten minutes of dynamic stretching is sufficient to potentiate vertical jump performance characteristics. Journal of Strength and Conditioning Research 2011; 25: 2453–2463.
  • Ylinen J Venytystekniikat. Medirehabook kustannus Oy 2010. Muurame 2002; 11: 87–88.
  • Chatzopoulos D, Galazoulas C, Patikas D ja Kotzamanidis C Acute Effects of Static and Dynamic Stretching on Balance, Agility, Reaction Time and Movement Time. Journal of Sports Science & Medicine 2014; 13.
  • Suomen Psykofyysisen Fysioterapian Yhdistys. Mitä on psykofyysinen fysioterapia. 2018. (viitattu 20.7.2020). https://psyfy.net/psykofyysinenfysioterapia/esittely
  • Feldenkrais M Tietoisuutta liikkeen avulla. Edita Prima Oy. Helsinki 2015.

Kaatumisten ehkäisytyötä EIP on AHA:n kautta

Aktiivisen ikääntymisen tukeminen EIP on AHA yhteistyönä

Suomen väestön vanhetessa yhä useampi saavuttaa ns. korkean iän. Vanheneminen tuo mukanaan haasteen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja mahdollisimman hyvästä terveydestä. Tämä on myös iäkkäiden ihmisten oma toive, vanheta mahdollisimman terveenä ja toimintakykyisenä. Toimintakyky yleensä tarkoittaa ihmisille sitä, että he pystyvät tekemään sellaisia asioita itsenäisesti arjessaan, jotka ovat heille tärkeitä ja merkityksellisiä esimerkiksi jatkaa harrastuksia tai matkustella. Hyvä terveydentila ja kroonisten pitkäaikaisten sairauksien hyvä hoitotasapaino mahdollistavat toimintakykyisen arjen.

 

European Innovation Partnership on Active and Healthy Aging (EIP on AHA) on Euroopan Union alueen toimijoille yhteinen toiminta-alusta, joka mahdollistaa eri toimijoiden kohtaamisen, uusien innovaatioiden jakamisen ja uusien kumppanuuksien hakemisen projekteihin, joiden tarkoituksena on tukea terveellistä ja aktiivista ikääntymistä. EIP on AHA mahdollistaa niin tutkijoiden, kouluttajien kuin kehittäjienkin yhteistoiminnan (Action groups), mutta se kytkee mukaan myös kansallisella ja alueellisella tasolla toimijoita kuten kuntien toimijoita ja alueen asukkaat (reference sites). Yhteisellä toiminnalla tavoitellaan eurooppalaisten iäkkäiden ihmisten terveyden ja elämänlaadun kohentumista, terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmien kestävyyden ja tehokkuuden tukemista pitkällä aikavälillä ja teollisuuden kilpailukyvyn parantamista ja laajentumista uusille markkinoille Euroopan alueella.

 

Kaatumisten ehkäisyä

Olennainen osa EIP on AHA verkostoa on yhteistyö ”action” ryhmissä. Yksi yhteistyöryhmä on kaatumisten ehkäisy. Kaatumisten ehkäisyssä keskeistä on edistää validoitujen kaatumisten ehkäisymenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa varhaisessa kaatumisriskin tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Ryhmän toimijat edustavat laajasti eri organisaatioita, korkeakouluja ja yliopistoja Euroopasta. Toiminta on edennyt alueellisten kaatumisehkäisytoimien edistäminen kuten esimerkiksi AFFINITY Irlanti, Up-and-About Skotlannissa ja AKE – alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto ja Savonia-ammattikorkeakoulun koulutuksen kehittäminen kaatumisten ehkäisyteemassa Suomessa.

 

Erityisesti koulutuksen näkökulmasta on tärkeää pyrkiä takaamaan sosiaali- ja terveysaloilla työskentelevien ammattilaisten osaaminen kaatumisten ehkäisyssä. Tämä edellyttää koulutuksen kehittämistä ja toteuttamista niin koulutuksessa olevien tulevien ammattilaisten osalta, mutta myös työelämässä olevien ammattilaisten erilaista täydennyskoulutusta.   Tutkintoon liittyvän tai täydennyskoulutuksen sisältöjen kattavuus on olennaista. Ammattilaisten on keskeistä osata varhainen riskien tunnistaminen ja niihin oikeilla menetelmillä puuttuminen. Tällainen ammattilaisten osaaminen turvaa asiakkaille tasavertaisen palvelun esimerkiksi Suomessa.

 

Osaamisen integraatio

Iäkkään ihmisten elämäntilanteissa esille nousevat haasteet ovat usein moniulotteisia ja haasteita synnyttäviä tekijöitä on yhtäaikaisesti useita. Tämä myös ohjaa EIP on AHA yhteistyössä eri toimintaryhmiä tekemään entistä enemmän yhdessä kehityksellistä yhteistyötä ja löytämään niitä keskeisiä tekijöitä, jotka yhdistävät ryhmien toimintaa. Koulutus on yksi näistä tekijöistä. Se on tekijä, jota tarvitaan uusien käytänteiden juurruttamiseen työelämän käytänteisiin joustaviksi toiminnoiksi. Esimerkiksi gerastenia (englanniksi frailty) on monitekijäinen geriatrinen oireyhtymä, jossa iäkkäällä ihmisellä on suurempi riski terveyden ja toimintakyvyn heikentymiseen. Gerastenia lisää henkilön riskiä kaatua ja kaatumistilanteen synnyttämät vammat voivat olla hankalampi hoitaa ja kuntouttaa. Lisäksi kaatumisvammasta kuntoutuminen voi viedä enemmän aikaa tai kuntoutuminen voi jääden toimintakykyä arvioitaessa matalammalle tasolle kuin mitä tilanne oli ennen kaatumista. Koulutuksellisesti on järkevää tarkastella kaatumisia ja gerasteniaa yhtä aikaa vaikuttavina tekijöinä, koska saman tyyppisiä preventiivisiä toimenpiteitä voidaan hyödyntää molempien ilmiöiden koulutuksessa.

 

Koulutusta tarvitaan kaatumisten ehkäisyn edistämiseen!

 

Marja Äijö TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Patrik Eklund, tietotekniikan professori, Uumajan yliopisto

 

https://ec.europa.eu/eip/ageing/actiongroup/index/a2_en

 

Monialaista kirjaamista kehittämässä

Kuntoutuksessa monialainen työskentely on arkipäivää. Jotta moniongelmainen ja useimmiten monisairas potilas kuntoutuu oman arkensa toteuttajaksi, tarvitaan monien ammattilaisten yhteistyötä ja kuntoutujan motivointia. Monesti joutuu käymään neuvonpitoa kuntoutuksen toteutuksessa, mikä alue painottuu missäkin kuntoutumisen vaiheessa. Nämä asiat eivät näy potilaskirjaamisessa. Jokainen ammattilainen kirjaa omat tietonsa ja oman ammattialansa kirjaamiskäytäntöjen mukaan.

Monialaista kirjaamistapaakoulutusta alettiin kehittää Itä-Suomen yliopiston, Savonian ja Karelian ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Kuopion yliopiston edustus tuli sosiaalialalta, hoitotyöstä ja lääketieteen puolelta sekä Savoniasta ja Kareliasta vastaavasti edustus hoidon, kuntoutuksen ja sosiaalialan puolelta.

 

Yhteistyön tavoitteena on tuottaa 5 op MOOC eli  (Massive Open Online Course), jossa  opiskelu tapahtuu Moodle-pohjaisessa verkkoympäristössä, jossa opiskelijat opiskelevat ja harjoittelevat  oman alansa kirjaamistapaa sekä tuottavat monialaista kirjaamista monialaisissa ryhmissä.

 

 

Monialaisen kirjaamisen opintojakson sisältö

 

Itä-Suomen yliopisto on tuottanut tähän mennessä opintojakson  Monialaiseen kirjaamiseen liittyvä lainsäädäntö 1 op . Tässä opintojaksossa halutaan, että opiskelija

  • ymmärtää monialaisen kirjaamisen merkityksestä hoidossa, kuntoutuksessa ja palveluissa
  • ymmärtää tiedon tuottamiseen, käyttämiseen, hyödyntämiseen ja säilyttämiseen lainsäädännön ja rekisterien merkitystä
  • ymmärtää tieto-ja tietosuojan merkityksen sosiaali -ja terveysalan työssä

Savonian osuutena oli tuottaa Potilaan/ asiakkaan tietojen tuottaminen ja käyttö monialaisessa toiminnassa 2 op. Tavoitteiksi oli aluksi asetettu opiskelijalle:

  • osaa tuottaa oman alan kirjaamista sovittujen periaatteiden mukaisesti
  • osaa tulkita monialaista potilas/asiakastietoa sosiaali-ja terveysalan työssä
  • osaa tuottaa monialaista potilas/asiakastietoa
  • ymmärtää monialaisen potilas/asiakastietojen rajapintoihin liittyvää käytännöt ja haasteet.

​Karelian osuuden Kirjatun tiedon hyödyntäminen – tiedolla johtaminen 2 op tavoitteiksi on asetettu:

  • osaa tuottaa tietoa monialaiseen asiakassuunnitelmaan
  • osaa arvioida muiden tuottamaa tietoa

Tämä valmistuu kevään 2020 aikana

Savonian opintojakson kehittämisen tulokset

Kaikki osallistuvat opiskelijaryhmät (hoi- ft – sos) tuottavat ensin 1. oman alan kirjaamiskäytännön mukaisen suunnitelman katsottuaan opettajien tekemät kaksi videota monialaisesti toteutetusta asiakastilanteesta. 2. Seuraavaksi opiskelijat vertaisarvioivat saman ryhmän opiskelijan suunnitelman annettujen vertaisarviointikriteerien pohjalta. 3. Tämän jälkeen opiskelijat saivat verrata tuotostaan alan opettajan laatimiin mallivastauksiin. Seuraavaksi hopiskelijat muodostivat 4.monialaisen ryhmän ja aloittivat laatimaan monialaisen suunnitelman. 5. Lopuksi opiskelijat saavat verrata tuottamaansa suunnitelmaa opettajien yhteisesti laatimaan monialaiseen suunnitelmaan.

 

Hajatelmia työskentelystä

Tuotetut videot asiakastilanteista olivat haastavia, mutta konkretisoivat opiskelijoille asioiden moninaisuutta.  Ne tuovat esille myöskin eri ammattilaisten erilaisen asiantuntijuuden. Näiden tilanteiden sekä linkitetyn oppimateriaalin avulla opiskelijat pääsivät työstämään sekä oman ammattialansa kirjaamista että myöskin yhteistä monialaista kirjaamista.

Karelian opiskelijat ottivat tämän opintojakson käyttöönsä uusien opetussuunnitelmiensa myötä jo heti lukukauden alusta, saimme kokemuksia siitä, että kaikki ei menekään niin helposti digimaailmassa. Kysymyksiä ja korjattavaa löytyi pitkin matkaa. Vaikka MOOC:n perusideana on, että työstämistä voi tehdä itsenäisesti ilman opettajan ohjausta, totesimme, että MOOC:issa tarvitaan opettajille resurssia. Kaikenlaisia hankaluuksia ilmeni juuri monialaisten ryhmien muodostamisessa ja ne eivät hoidut itsestään. Koska kyseessä on MOOC-kurssi, opiskelijat työstävät itsenäisesti materiaalin ja ohjeiden pohjalta sekä vertaisarvioivat toistensa tuotoksia.

Omasta mielestäni mielenkiintoisinta oli käydyt keskustelut ja yhteinen opintojakson työstäminen kollegoiden kanssa Iäkkäiden palvelujen monialaiseen suunnitelmaan. Opettajina julkaisimme myös mallivastauksia sekä oman alan kirjaamiseen, että tähän yhteiseen tuotokseen. Näin haastoimme myös opettajina itseämme tässä työskentelyssä käyttämään kokoamaamme tietoa.

Työskentelyä hankaloitti työskentelyaikojen yhteensopimattomuus – Jokainen Savonian osallistuja teki päivätyötään ja oli hankalaa sovittaa yhteisiä aikoja omaan työskentelyynsä. Aluksi työskentely olikin epäyhteneväistä ja erittäin hajanaista. Jokainen työsti viimeisimmän ja ajankohtaisen tiedon pohjalta oman osuutensa.  Tässä työssä auttoi paljon, että itse työskentelen opiskelijoiden kanssa ja olen lukemassa heidän työstämiään kirjauksia kuntoutujista harjoittelujaksoilta.

Haasteena oli myös, että monialaisesta kirjaamisesta ei ole tutkittua tietoa. Moniammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuudesta on toki tietoa, mutta kirjaamisesta ei niinkään. Nyt uuden alueen valtaaminen myös kirjaamisen osalta on käynnissä. Itseäni kiinnostaa myös toimintakykytiedon näkyminen kirjaamisessa ja tätä THL on lanseerannut tänä keväänä. Tällä hetkellä THL suosittelee potilaan/asiakkaan toimintakyvyn tiedon kirjaamisen kuvaamista arjen selviytymisenä.

Kaikki, jotka ovat kiinnostuneet opintojaksosta löytävät sen Digicampuksesta: Potilaan/ asiakkaan tietojen tuottaminen monialaisessa toiminnassa 2 op. Kirjautumaan pääsee Haka-tunnuksilla.

Kiitokset hoitotyön lehtori Sari Hussolle ja sosiaalialan lehtori Minna Kaija-Kortelaiselle rakentavasta yhteistyöstä!

Toinen toistaan arvostava työskentely on tärkeä arvo monialaiseen yhteistyöhön.

 

Marita Huovinen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

’Viretori goes web’ – ajassa muuntautuvat viretoripalvelut

Keväällä 2020 maailmalle vyöryi terveyttä uhkaava pandemia covid-19 (tuttavallisemmin tunnettu korona). Suomen hallitus teki 9.4.2020 varotoimenpiteenä päätöksen, jolla rajoitettiin ihmisten kokoontumisia koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi. Tämä vaikutus näkyi mm. siirtymisinä etätöihin ja kouluorganisaatioiden väliaikaisena sulkeutumisena. Näin Savonia-ammattikorkeakoulun Viretori -oppimisympäristön hoitoyön ja fysioterapiaopiskelijoiden harjoitteluna tuottamat palvelut uhkasivat loppua. Samaan aikaan yhteiskunnassa on noussut tarve parantaa hoidon ja palveluiden saatavuutta. Palvelujen digitalisoimisen tavoitteena on ollut luoda käyttäjälähtöisiä, tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviä palveluita. Tekniikan kehittymisen myötä näiden etäpalveluiden kehittäminen on tullut erittäin tarpeelliseksi. Viretorillakin otettiin ripeästi etäpalvelut käyttöön eri asiakasryhmille jo pandemian alkuvaiheessa.

Viretorin etäpalvelut käynnistyivät vauhdilla

Viretori tuottaa etäpalveluina useille eri organisaatioille ja yhteistyökumppaneille. Viretorilla on tarjolla etäohjausta, -neuvontaa ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää suoratoisto- sekä videomateriaalia. Viretorilla aloitettiin etäpalveluiden tuottaminen Savonia-ammattikorkeakoulun henkilökunnalle ja opiskelijoille tuotetuilla taukojumppavideoilla Youtuben kautta.

Kartoitettuaan yhteistyökumppaneiden kiinnostuksen etäyhteistyöhön, Viretorin toiminta laajeni nopeasti. Viretori on tuottanut kevään aikana mm. Kuopion kaupungille sähköisiä materiaaleja perhevalmennukseen. Asiakkaiden kotikäyntien peruuntuessa opiskelijat ovat soittaneet kaikki asiakkaat läpi henkilökohtaisesti tarjoten tukea ja apua ikääntyneiden arkeen sekä mahdollisuutta etäohjaukselle. Lisäksi fysioterapia- ja hoitotyön opiskelijat ovat tehneet yhteistyössä Kuopion kanssa mielenterveys- ja päihdekuntoutusasiakkaille kohdennettuja etävastaanottoaikoja.

Opiskelijat ovat myös tuottaneet Kuopion ja Siilinjärven perheentalolle runsaasti asiakkaille jaettavaa etämateriaalia. Peruskouluille on tuotettu erilaisia opetuksen tukimateriaaleja ja taukoliikuntamateriaaleja sekä terveyden edistämiseen liittyvää ohjausmateriaalia. Siilinjärven kunnan lukiolle on tarjottu etävastaanottoa oppilaille. Urheiluseuroille (kuten esimerkiksi Kalpalle) sekä urheiluakatemialle on tarjottu videoluentoja sekä etävastaanottoja.

Viretorin nettisivujen kautta kuka tahansa voi varata etäohjausta- ja neuvontaa maksuttomaksi toukokuun loppuun saakka. Opiskelijat ovat mainostaneet Viretorin etäpalveluita aktiivisesti sosiaalisessa mediassa tuottaen mainoksia ja julkaistavaa some-materiaalia. Viretori-harjoittelussa olevat opiskelijat voivat ylpeästi kertoa rakentaneensa Viretorin etäpalvelut kevään 2020 aikana!

 

Etävastaanottotoiminta lisää opiskelijan osaamista

Opetuksen ja ohjauksen näkökulmasta nämä etäpalvelut tuottavat opiskelijoillemme arvokasta osaamista. Etäkuntoutus on yksi tapa digitalisoida palveluja sekä tarjota asiakkaille palvelua entistä matalammalla kynnyksellä riippumatta asuinpaikasta tai liikkumiskyvystä. Tulevaisuudessa etäkuntoutus tulee turvaamaan kuntoutuspalvelujen saatavuuden sijainnista riippumatta ja kuntoutuksen jalkautumisen osaksi arkea asiakkaiden kotioloissa. Tämä osaaminen konkretisoituu arvokkaana taitona tuottaa etäpalveluita ja etäohjausmateriaaleja työelämään siirryttäessä.

Etävastaanottopalveluiden käynnistäminen on vaatinut tiivistä yhteistyötä Savonian tietohallinnon kanssa, ja he ovat mahdollistaneet Viretorin ketterän mukautumisen vallitsevaan tilanteeseen. Viretori-harjoittelussa tapahtuva kommunikointi ja ohjaus on tapahtunut kokonaan etätyökalujen kautta, mikä on vaatinut kohtalaista välineiden päivittämistä ja toimintaprotokollien rakentamista. Harjoittelussa olevat opiskelijat ovat työskennelleet koko harjoittelun ajan kotoaan, mikä on vaatinut kaikilta etätyövälineiden sujuvan käytön opettelemista. Koordinaattorina ja opettajana yhteys opiskelijoihin on tapahtunut moodlen, zoomin, teamsin, sähköpostin, whatsapp-viestien ja puheluiden välityksellä. Opiskelijoista onkin tullut taitavia videokuvaamisen ja -editoinnin ammattilaisia harjoittelujakson aikana.

Viretori jatkaa etäpalveluiden kehittämistyötä tulevaisuudessakin. Etävastaanotto otetaan osaksi Viretorin palvelukokonaisuutta ja yhdistetään osaksi lähivastaanotto sekä kotikäyntipalveluita. Etävastaanottotyökalujen avulla voimme tarjota tavallista enemmän asiakastapaamisia. Viretorin etävastaanottopalveluiden rakennetta aloitetaan rakentamaan opinnäytetöiden sekä kehittämistehtävien avulla.

Etätyöskentely haastaa opiskelijat soveltamaan opittua tietoa

Opiskelijoiden kokemukset etätyöskentelystä ja etäpalvelujen tuottamisesta ovat olleet pääsääntöisesti positiivia. Kuitenkin jatkuva tietokoneella istuminen ja uusien digitaitojen jatkuva omaksuminen haastaa opiskelijoiden jaksamista. Opiskelijoilla on selkeästi ikävä asiakaskontakteja, mutta etäharjoittelun tarjoama vapaus ja vastuu koettiin innostavana. Viretori on tarjonnut opiskelijoille 30 minuutin mittaisen päivittäisen hyvinvointipuolituntisen, jonka aktivoiva vaikutus on saanut hyvää palautetta. Opiskelijat pohtivat harjoittelua seuraavalla tavalla:

 

”Pääpaino etänä toteutuvassa harjoittelussamme on ollut taukoliikuntamateriaalien tuottaminen kouluille. Harjoittelupäivät ovat koostuneet suurimmaksi osaksi tietokoneella istumisesta: kuvien ja videoiden suunnittelu, äänittäminen ja editointi ovat vieneet paljon aikaa. Välillä tietokoneen ääreltä on saanut nousta kuvaamaan videoita ja muita materiaaleja kouluille. Videoilla esiintyminen on meille kaikille uutta ja se onkin antanut itsevarmuutta omaan tekemiseen. Tuotettavan sisällön suhteen olemme saaneet aika vapaat kädet ja päässeet ideoimaan materiaaleja ja ohjausta myös oman mielenkiintomme pohjalta, esimerkiksi ravitsemukseen ja uneen liittyen. Toisaalta vapaus on tuonut myös vastuuta. Opettajilta/ohjaajilta ja opiskelijatovereilta on kuitenkin saanut tukea ja vastauksia kysymyksiin nopeasti. Harjoittelun aikana olemme lisäksi päässeet verkostoitumaan koulujen kanssa ja luomaan uusia etämahdollisuuksia – toivomme, että pääsemme vielä jatkossa toteuttamaan live-ohjausta etänä. Uskomme, että harjoittelusta on etua ja hyötyä tulevaisuutta ajatellen, vaikka se aikaisemmista harjoitteluista aika lailla poikkeaakin. ”

 

”Mielestämme etäpalveluiden suunnittelu on mielenkiintoista, sillä se tuo uutta näkökulmaa tekemäämme työhön, miten tuoda asioita esille silloin, kun et voi fyysisesti oilla tekemisissä asiakkaan kanssa. Samalla se tuo myös uusia haasteita, esimerkiksi videoita tehdessä täytyy tarkkaan miettiä, mitä siellä näkyy ja kuuluu. Ja se, että saako asiakas tästä sisällöstä sen viestin perille, minkä itse haluaa välittää. Etätyöskentely on hyvä tapa tavoittaa suurempaa joukkoa ihmisiä, minkä vuoksi se onkin työskentelytapana hyvä hallita, ja sen tarve tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa.

 

Kokonaisvaltaisen kuntoutusajattelun kehittyminen saattaa hyötyä fyysisestä etäisyydestä

”Fyysisesti kaukana, henkisesti lähellä” ohjasi presidentti Sauli Niinistön viisaat sanat suomalaisia pandemian alkuvaiheessa. Fyysinen etäisyys on haastanut kuntoutuksen kenttää uudella tavalla.  Toisaalta kriisi on pakottanut meidät keksimään uusia innovatiivisia tapoja kohdata asiakas ja perehtyä hänen tilanteeseensa. Etäkuntoutuksen toimivaa rakennetta suunnitellessa monialaisella yhteistyöllä voidaan nähdä suuria mahdollisuuksia. Etätyöskentelyssä asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen huomioonotto ja erilaisten motivointikeinojen taidokas käyttö korostuu. Kuntoutumisen tulokset ovat kuitenkin perinteisestikin sidottu pitkälti siihen saako asiakkaan innostettua pitämään itsestään huolta pitkäjänteisesti omaan elämään soveltuvilla keinolla. Etävastaanotot ja –kuntoutus ovat tulleet jäädäkseen ja hyvä niin!

 

Anu Kinnunen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Salla Lommi, Viretorin koordinaattori, Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

 

 

 

 

Digitalisaatio tuo haasteita ja mahdollisuuksia opetukseen!

Soten digitalisaatio muuttaa toimintaa ja ammattilaiset tarvitsevat tulevaisuudessa uudenlaista monialaista osaamista. Tulevaisuuden osaamisen muutokset ja digitalisaatio tuovat haasteita ja mahdollisuuksia koulutuksen järjestäjille. Miten rakentaa toimiva opintokokonaisuus digitaaliseen muotoon niin, että se motivoi ja kiinnostaa opiskelijoita ja mahdollistaa opiskelun 24/7?

 

Valtakunnallisessa Sotepeda 24/7 hankkeessa on tarkoitus vahvistaa opettajien, opiskelijoiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista vastaamaan tulevaisuuden soten osaamistarpeita. Tavoitteena hankkeessa on määritellä sotedigi – osaaminen nyt ja tulevaisuudessa ja siirtää näitä myös osaksi ammattikorkeakoulujen eri alojen opetussuunnitelmiin. Hankkeessa määriteltyjä tulevaisuuden osaamisia ovat: perustieto- ja viestintätekninen osaaminen, verkkovuorovaikutusosaaminen, ohjausosaaminen, terveyden ja hyvinvoinnin seurantaosaaminen, sähköinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluosaaminen, sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan osaaminen, monitoimijuusosaaminen, eettinen osaaminen, palvelumuotoiluosaaminen, tiedolla johtamisosaaminen, tutkiva kehittävä työote ja yhteiskunnallinen osaaminen. Osaamisen määrittelyt ovat olleet hankkeessa kehitettyjen oppimateriaalien taustalla.

Hankkeessa pedagogisena lähestymistapana on trialoginen oppiminen, jolla tarkoitetaan yhteisöllisen oppimisen muotoa missä eri alan toimijat työskentelevät yhdessä jonkin asia/kohteen ympärillä. Koska opintoja viedään entistä enemmän verkko-oppimisympäristöihin, tulisi niiden myös mahdollistaa monialainen opiskelu niin, että ne tukevat monialaista ongelmanratkaisua ja yhdessä kehittämistä. Näin opiskelijat oppisivat jo opiskelujen aikana monialaiseen tiimityöskentelyyn ja ammattiin valmistuisi monialaista näkökulmaa omaavia työntekijöitä. Monialainen työskentely vaatii avoimuutta ja luottamusta toisten osaamiseen.

Kun asiat siirtyvät enemmän ja enemmän verkkoon tulee meidän jatkuvasti arvioida, mikä on oikeaa ja mikä on väärää tietoa tai toimintaa. Ammattietiikka ja eettinen osaaminen ovat tärkeässä roolissa, kun sote-alalla teknologia kehittyy esimerkiksi robotiikan ja tekoälyn yleistymisen myötä.

 

Maailmanlaajuisesti simulaatioiden, pellillisyyden ja virtuaalitodellisuuden (VR) käyttö opetuksessa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Sote-alan koulutuksissa näitä uusia menetelmiä on käytetty mm. ammatillisen osaamisen kehittymisessä ja vahvistamisessa. Myös Sotepeda 24/7 hankkeessa on huomioitu opetuksessa erilaisia digitaalisia opetusmenetelmiä. Yhtenä menetelmänä on kehitetty digitaalista living-lab menetelmää, missä digitaalisesti toteutetaan käyttäjälähtöistä yhteiskehittämistä. Lisäksi myös simulaatiopedagogiikkaa on siirretty virtuaalisimulaatioiksi ja virtuaalitodellisuus (VR) on muotoutunut hankkeessa Pulmahuoneeksi, jossa opiskelija pääsevät ratkaisemaan sote-alan haasteita.

 

Lisäksi yhteiskehittämisen ja monialaisuuden näkökulmasta hankkeessa on kehitetty palvelumuotoilun osaamiskokonaisuus. Palvelumuotoilu on kokonaisvaltaista, osallistavaa, asiakaslähtöistä ja innovatiivista palveluiden suunnittelua. Palvelumuotoilun avulla palveluista tulee esimerkiksi sujuvampia, tehokkaampia ja kilpailijoista erottuvampia. Tätä osaamista on jalkautettu ammattikorkeakoulujen opettajille, jotka ovat integroineet palvelumuotoilun lähestymistapaa omiin opintojaksoihin ja näin niin opettajat kuin opiskelijat ovat oppineet tunnistamaan sote- palvelujärjestelmän kehittämistarpeita.

Monialaisuus, yhteiskehittäminen ja digitalisaatio ovat tulevaisuuden painopisteitä myös koulutuksessa.

Anna-Leena Ruotsalainen THM, fysioterapian lehtori, OPO, Sotepeda 24/7-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu

Koordinaattorin kuulumiset etäViretorilta

Viretori osana Kuopion palvelurakennetta

Viretori on Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yrittäjämäinen oppimisympäristö. Viretorilla tuotetaan hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita yhteistyössä Kuopion kaupungin, järjestöjen, seurojen ja koulujen kanssa. Harjoittelujakson ajan terveys- ja sosiaalialan opiskelijamme ovat päävastuussa tuotettavista palveluista koordinaattorin ja ohjaavien opettajien avulla. Viretorin toiminnan mahdollistamisen taustalla toimii kuitenkin yhteistyössä koko Savonia!

Viretorilla vastaamme ketterästi kuopiolaisten ja yhteistyökumppaneidemme tarpeisiin sekä kokeilemme rohkeasti uusi keinoja ja menetelmiä terveyden edistämisen saralla. Toimintamme integroituu vahvasti Savonian toimintaan opintojaksojen, hankkeiden ja opinnäytetöiden sekä kehittämistehtävien kautta. Viretori kokee mielekästä vastuuta tarjota matalan kynnyksen palveluita asiakkaille, joilla ei hyvinvointia ja terveyttä tukeviin palveluihin olisi muuten mahdollisuutta. Esimerkiksi ikääntyneet kotikäynti- ja nuoremmat vastaanottoasiakkaamme, kuten nuoret urheilijat, saavat Viretorin kautta neuvontaa ja ohjausta, johon heillä ei muuten olisi rahallisesti mahdollisuutta.

Viretorilla uskomme kaikkien oikeuteen edistää terveyttä ja hyvinvointia!

 

Kolmannen vuoden opiskelijoiden harjoittelu mahdollistaa Viretorin toiminnan

Viretorilla harjoittelussa olevia opiskelijoita on vuodessa noin 70 ja toteutamme keskimäärin kuudesta seitsemään harjoittelua lukuvuodessa. Viretorilla opiskelijat toimivat moniammatillisessa ja –kansallisessa yhteistyössä. Opiskelijavoimin tuotetut palvelut ovat kuopiolaisten käytössä loppusyksystä alkukesään asti.

Koordinaattori suunnittelee ja sopii harjoittelun aikana toteutettavat tehtävät ja palvelut sisältöineen, jonka jälkeen perehdyttää opiskelijat jakson toimiin ensimmäisen harjoitteluviikon aikana. Koordinaattori kokoontuu opiskelijoiden kanssa viikkopalavereihin ja ohjaa opiskelijoita arjessa toimimisessa kaikissa Viretorin palveluihin liittyvissä asioissa yhdessä harjoittelua ohjaavan opettajan tuella. Harjoittelujakson lopussa on harjoittelun loppukeskustelu ja Viretorin valmistelu seuraavia opiskelijoita varten tiedonsiirron ja laskutuksen osalta.

Viretori toimii myös kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden harjoittelupakkana ja täten myös tärkeänä kotikansainvälistymisen oppimisympäristönä. Vaihto-opiskelijat rikastuttavat Viretorin opiskelijoiden ja asiakkaiden arkea uusilla näkökulmillaan ja ennakkoluulottomuudella. Esimerkiksi Minna Canthin koulun kanssa yhteistyössä toteutetut englanninkieliset hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät luennot ovat keränneet ylistystä oppilailta.

Osana harjoittelua Viretorilla opiskelijat pääsevät pilotoimaan tulevaisuuden palveluita, työskentelemään hankkeissa kehittäjän roolissa sekä kehittämään itse Viretorin ja yhteistyökumppaneiden toimintaa sekä palveluita.

 

Etäharjoittelu haastaa opiskelijat kehittämään palveluita alusta loppuun

Kevään 2020 viikolla 11 alkanut harjoittelu on vaatinut opiskelijoilta erityisen paljon joustavuutta ja nopeaa sopeutumista uuteen tilanteeseen. Viretorille saapumisen sijaan opiskelijat työskentelevät kotoaan kahden-kolmen hengen tiimeissä. Kaikki yhteydenpito toteutetaan koordinaattoriin, opiskelijakollegoihin, yhteistyökumppaneihin ja asiakakkaisiin etäyhteyksien välityksellä. Viretorin kutsuminen etäViretoriksi harjoittelun aikana ei ole todellakaan liioittelua!

Ennalta sovittujen palvelujen peruuntuessa ja muuttaessa muotoaan opiskelijat saivat suuren vastuun ideoida ja kehittää Viretorin etäpalveluvalikoiman harjoittelun ajaksi koordinaattorin tuella. Opiskelijat ovat haastaneet itseään etätyökalujen sekä etävastaanottoajoilla tapahtuvan asiakasohjauksen, -neuvonnan ja -luennoinnin muodossa. Lisäksi he ovat tuottaneet runsaasti videomateriaalia yhteistyökumppaneille, kuten perheentalolle, urheiluakatemialle ja Pohjois-Savon Kylät ry:lle.
Opiskelijat ovat kehittäneet voimakkaasti Viretorin markkinointia ja näkyvyyttä. Parhaimmillaan sosiaalisen median maksutta tuotettu yksittäinen mainos on tavoittanut opiskelijoiden työn avulla melkein 2000 henkilöä! Olemme saaneet hyvää näkyvyyttä yhteistyökumppaneidemme avulla ja näin etävastaanottotoimintamme on käynnistynyt.

Etäharjoittelu toteuttaa kuitenkin kokonaisuudessaan hienosti Viretori-toiminnan perusperiaatteita: Dynaaminen oppimisympäristö, jossa kehitetään tulevaisuuden terveyttä- ja hyvinvointia edistäviä palveluita asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

 

Viretori on ketterä osa opetusta ja hankkeita

Harjoittelupaikkana toimimisen lisäksi Viretorilla on ketteryyttä toimia osana opintojaksointegraatiota, opinnäytetöitä ja kehittämistehtäviä sekä hanke-yhteistyötä. Koordinaattorina pääsen kehittämistehtävien puitteissa toimimaan kaikkien alojen ja vuosikurssien opiskelijoiden ja opetus- sekä hankehenkilökunnan kanssa. Viretori toimii myös osana Savonian henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistä ja alemman sekä ylemmän ammattikorkeakoulututkintojen tilaajana.

Tällä hetkellä Viretorille on tulossa neljä ylemmän ammattikorkeakoulun ja kaksi ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Lisäksi Viretori on mukana useassa ensimmäisen tai toisen vuosikurssin kehittämistöissä esimerkiksi wellness-liiketoiminta tutkinto-ohjelman opiskelijoiden kanssa olemme tehneet tänä vuonna jo kaksi projektityötä yhdessä. Nivoudumme opintojaksointegraatioden kautta muun muassa terveys- ja hoitotyön opiskelijoiden ensimmäisen vuoden opintoihin tarjoamalla asiakkaita opiskelijoille terveyden edistämiseen liittyvään asiakastyöhön. Ensi vuonna tavoitteena on lisätä yhteistyötä erityisesti sosiaali-, tekniikan- ja kulttuurialan kanssa ja yhteistyöhön liittyvät neuvottelut ovat käynnissä. Hankeyhteistyötä Viretori on tehnyt lukuvuoden 2019-2020 aikana kolmessa hankkeessa Savonian sisäisesti ja kahdessa ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

 

Viretorin koordinaattorin työ on yhteistyötä

 

Minä, Salla Lommi, olen 33-vuotias kuopiolainen fysioterapeutti Yamk Savoniasta. Olen aloittanut koordinaattorin tehtävät Viretorilla 2019 elokuussa Hanna Nevalan opintovapaan sijaisena. Koordinaattorin tehtävät vaihtelevat aina kahvinkeittimen metsästyksestä hankeyhteistyöhön, palvelujen suunnittelemiseen ja kehittämiseen sekä asiantuntijaroolissa toimimiseen. Työni keskiössä ovat opiskelijoiden oppimisen mahdollistaminen, Viretorin asiakkaat ja yhteistyökumppanit sekä Savonia-ammattikorkeakoulun toiveet ja tavoitteet. Työni suuri osa on myös monipuolista verkostoitumista ja Viretorin toimien kehittämistä sekä sen tunnettavuuden kasvattamista. Lisäksi suunnittelen ja kehitän yhteistyössä erilaisia moniammatillisia palvelukokonaisuuksia ja valmennuksia. Mielestäni työtä voisi verrata yrittäjän työhön ja näin ollen Viretorin koordinaattorin tehtävät ovatkin yllättäneet positiivisesti monipuolisuudellaan. Opiskelijoille kuvailen olevani Viretorin toimitusjohtaja heidän ollessa kevytyrittäjiä. Päätehtäväni on mahdollistaa harjoittelussa opiskelijoiden laadukkaita ja tavoitteen mukaisia oppimiskokemuksia, joista he saavat työkaluja tulevaisuuden työelämään.

Koordinaattorina pääsen suunnittelemaan ja kehittämään innovatiivista Viretorin arkea yhdessä opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Olen käynnistänyt Viretorille opinnäytetyön kautta kehittämistyöryhmän ja siihen jatkona kummi-toimintaa. Kummi-toiminnan tarkoituksena on ensisijaisesti lisätä tietoa Viretorin toiminnasta Savonian sisäisesti ja luoda kanava monialaiselle yhteistyölle. Koordinaattorin työ on ennen kaikkea yhteistyötä. Omassa tapauksessani myös iso kasa post-it lappuja.

Korkeakoulumaailman siirtyessä etätyöskentelyyn vauhdilla maaliskuun vaihteen jälkeen, oli Viretorinkin otettava suuri ja nopea harppaus kokonaisvaltaiseen etäpalveluiden ja- työskentelyn maailmaan. Onnekseni edelliset harjoittelut olivat juuri loppumassa, joten työni koordinaattorina oli siirtää kevään tulevat harjoittelut mahdollisimman nopeasti etätyövälineillä toteutettavaksi. Kaikki perinteisesti läsnä tapahtuva yhteydenpito opiskelijoihin, heidän perehdyttäminen palveluihin ja Viretorin toimintaan piti saada mahdollistettua etätyövälineillä toteutettavaksi pikavauhdilla. Myös kaikki suunnitellut ja sovitut palvelut muokattiin sekä ideoitiin uuteen toteutettavissa olevaan muotoon. Koordinaattorina pääsin oppimaan etätyöskentelyn monet muodot nopeasti kuntoutustiimin ja esimiehen sekä tietohallinnon korvaamattomalla tuella. Työpäiväni ovat koostuneet palveluiden nopeasta muotoilusta, päivittäisistä sadoista kontakteista ja erilaisten ohjeistuksien rakentamisesta. Koen, että etäjakso on antanut minulle uskoa omiin taitoihini ja ansaittua luottamusta opiskelijoiden taitoihin.

Käynnistimme siis Viretorilla etävastaanottotoiminnan, aktivoimme olemassa olevien yhteistyökumppanuksiin etäpalvelumahdollisuudet ja sovimme vauhdilla uusia etäpalveluista kiinnostuneita yhteistyökumppanuuksia. Tästä suuri kiitos ketterille yhteistyökumppaneillemme! Viretoriharjoittelu alkoi vain kaksi päivää myöhässä ja jopa suunniteltua suuremmalla opiskelijamäärällä. Tehtävä etäViretorin käynnistys onnistui Moodlen, Zoomin, Teamsin, perinteisten puheluiden, Physiotoolsin, Viivin ja WhatsAppin avulla!

Nyt kuusi viikkoa myöhemmin voin koordinaattorin asemassa myöntää olevani iloinen ja tyytyväinen. Ensimmäinen harjoittelu on saatu suoritettua kunnialla ja opiskelijat tekivät hienoa työtä uudessa tilanteessa työskennellessään koko harjoittelun kotoa käsin uusia etäpalveluita suunnitellen, käynnistäen ja toteuttaen. Koordinaattorina oli mahtava seurata ja tukea opiskelijoiden työtä – tulevaisuuden työntekijät ovat tämän harjoittelun jälkeen astetta valmiimpia etätyöskentelyyn ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Juuri nämä opiskelijat vievät etätyöskentelytaitojaan työpaikoille tulevina vuosina.

Tulevan lukuvuoden palveluiden suunnittelussa etäViretori-jakso näkyy monipuolistuvina palveluina, joiden avulla Viretori voi palvella esimerkiksi paremmin ruutukaavan ulkopuolella asuvia asiakkaita ja yhdistellä ketterämmin lähi- ja etäpalveluita. Uskon, että tämä jakso palvelee myös asiakkaiden rohkeutta käyttää etäpalveluita. Koordinaattorina tiedän, että tulevaisuudessakin Viretorilla selviämme ja kehitymme haasteiden edessä: Tulevaisuuden palvelut tarvitsevat tekijöitä ja niitä  Savoniasta valmistuu!

 

Keväisin etäterveisin,
Salla Lommi ft, Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen YAMK, Viretorin suunnittelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Voimaa uniterveydestä!

Laadukas uni ja unen merkitys ovat olleet runsaasti otsikoissa viimeisen vuoden aikana.

Unta on pohdittu useissa uusissa kirjoissa, artikkeleissa ja projekteissa. Kaikille on tullut selväksi riittävän, laadukkaan unen merkitys terveydellemme. Kuntoutusalan opiskelijoiden koulutuksessa on tärkeää perehtyä myös uneen, jotta he asiakaskontakteissaan osaavat huomioida unen merkityksen kuntoutusprosessin aikana asiakkaansa terveyteen ja hyvinvointiin.

Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Sleep well – work well –hankkeessa (2019 – 2020). Hankkeen tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja, joiden avulla esimiehet ja työntekijät voivat ennaltaehkäistä unihäiriöitä ja parantaa työhyvinvointia. Savonia-ammattikorkeakoulun vastuulla on yhteistyöyritysten työntekijöiden uniterveyden edistäminen. Tässä blogikirjoituksessa pohdin lyhyesti työn muutosta, unen vaiheita ja keinoja hyvään uneen.

 

Työn muutos ja unettomuus

 

Unettomuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Nykyisin joka kolmas työikäisestä väestöstä kärsii unettomuudesta. Samaan aikaan unilääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa.

Tälle muutokselle on useita syitä. Tutkimusten mukaan mm. työelämän nopea muutos, jatkuvat uudet vaatimukset, kiire, vuorotyö ja epäsäännölliset työajat vaikuttavat uneen. On hyvä muistaa, että jatkuvalla univajeella on epäsuotuisat vaikutukset työkykyyn ja terveyteen. Univaje voidaan yhdistää useiden eri toimintojen heikkenemiseen kuten aivotoimintojen, ongelmanratkaisukyvyn ja työtehon heikkenemiseen.  Turvallisuuden näkökulmasta tulee muistaa, että päiväväsymys altistaa tapaturmille työssä ja liikenteessä. Edelleen vaikutuksia ovat masennuksen, muistisairauksien riskin kasvaminen, sairauspoissaolojen ja terveyspalvelujen käytön lisääntyminen. Univaje vaikuttaa myös mm. aineenvaihdunnan epäsuotuisiin muutoksiin, sillä on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin, korkeampaan rintasyövän ilmaantuvuuteen sekä korkeampaan kuolleisuuteen.

 

Unen vaiheet ja keinoja hyvään uneen

 

Unen eri vaiheita tutkitaan seuraamalla aivoaaltojen aktiivisuutta, silmänliikkeiden aktiivisuutta ja lihastoiminnan aktiivisuutta. Uni voidaan jakaa NREM-uneen = syväuni ja REM-uneen=vilkeuni. NREM-unessa uni syvenee kolmessa eri vaiheessa: uni alkaa NREM-vaiheella ja etenee syvempiin NREM-vaiheisiin ennen kuin ensimmäinen REM-unen vaihe alkaa noin 80-100 minuuttia myöhemmin. Tämän jälkeen non-REM-uni ja REM-uni vuorottelevat noin 90 minuutin sykleissä. Aikuisella hyvästä unesta noin 20% on syvää unta ja 20-25% on REM-unta. Unen tarve on yksilöllinen – 7h-9h tai 6h – 9,5h, unen tarpeeseen vaikuttaa myös perimä.

Miksi me tarvitsemme unta? Kehon kuormitus ja palautuminen koostuvat työstä, vapaa-ajasta ja elintavoista. Kun palautuminen ei ole riittävää suhteessa kuormitukseen, ihminen uupuu ja hänen työkuntonsa heikkenee. Unen aikana palaudumme. Unenaikainen palautuminen voidaan jakaa fyysisen puolen palautumisvaiheeseen, joka tapahtuu syvän unen aikana eli NREM –unen aikana ja psyykkisen puolen palautumiseen, joka tapahtuu vilkeunen eli REM-unen aikana.

Jotta palautuminen, niin fyysinen kuin psyykkinen, ehtii yön aikana tapahtua, meidän tulee huolehtia riittävästä ja hyvästä unen laadusta.  Hyvää unta voimme tukea myös elintavoillamme. Sopiva liikunta oikein ajoitettuna, hyvä ravinto ja kyky rentoutua edistävät hyvää unta! Näiden kaikkien hyvää unta edistävä vaikutus perustuu mm. autonomisen hermoston toimintaa. Keskeisenä ajatuksena on edistää parasympaattisen hermoston toimintaa ja pienentää sympaattisen hermoston vaikutuksia elintapaohjauksen keinoin. On myös hyvä oppia tunnistamaan mistä stressaantuu, sillä stressi vaikuttaa uneen kielteisesti. Stressi aktivoi sympaattisen hermoston toimintaa ja stressihormonitasojen ollessa koholla unen laatu heikkenee. Hyvän unen, hyvinvointimme ja terveytemme kannalta olisi tärkeää, että osaisimme päivän mittaan aktivoida parasympaattista hermostoamme useammin. Parasympaattiseen hermostoon pääsemme vaikuttamaan vagushermon kautta. Vagushermoon voimme vaikuttaa mm. rauhallisilla hengitysharjoituksilla, rentoutushetkillä, hieronnalla ja joogalla.

Löydät lisää tieto hankkeestamme ja sen teemoista hankkeen nettisivuilta: http://sleepandwork.karelia.fi/

Terveyttä ja hyvää unta toivottaen,

Eija Partanen-Kivinen
LitM, liikuntatieteellisten aineiden lehtori
Sleep well-work well –hanke
Vireeksi –hanke
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Pohdintani blogitekstissä pohjautuu seuraaviin lähteisiin:
Partinen M. & Huutoniemi A. (2019) Uniterveyskirja. Docendo. Jyväskylä
Selkäkanava.fi. Kysyykö kipu hermoa? Viisi kysymystä ja vastausta kiertäjähermosta. Saatavilla https://selkakanava.fi/kysyyko-kipu-hermoa-viisi-kysymysta-ja-vastausta-kiertajahermosta (luettu 9.4.2020)
Tuomilehti H. & Vornanen J. (2020) Nukkumalla menestykseen. Tammi. Helsinki

Savonia mukana kehittämässä Kansallista neurokeskusta

Kansallinen Neurokeskus ja Kansallinen Neurokeskus- osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueella hankkeet

Savonia on vahvasti mukana kehittämässä neurologiaan liittyvää kehittämistyötä. Kehittämistyö liittyy niin Kansallisen Neurokeskuksen kehittämiseen Suomeen kuin Kansallinen Neurokeskus- osaamiskeskittymän kehittämiseen Pohjois -Savon alueelle. Kansallisen Neurokeskuksen valmisteluvaihe käynnistyi v 2017. Hanke on osa Suomen Terveysalan kasvustrategiaa. Kansallisen neurokeskuksen kehittämistyötä koordinoi Itä-Suomen yliopisto ja hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Menossa on tällä hetkellä keskuksen perustamisvaihe. Kansallisen Neurokeskuksen keskeisenä roolina on edistää yksilöllistettyä lääketiedettä muiden Terveysalan kasvustrategioiden mukaisten keskusten (mm. Genomi-, Syöpäkeskus ja biopankit) tavoin. Keskusten tavoitteena on vahvistaa kansallista tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa. Erilaiset keskukset edistävät terveyttä ja sairauksien hoitoa muun muassa ihmisen perimästä saatavan tiedon perusteella. Keskeistä on myös uuden teknologian ja käytänteiden kehittäminen ja tutkiminen terveydenhuoltoon.

Kansallisen neurokeskuksen missiona on tiivistää alan tutkimustyötä ja edistää neurotieteen innovaatiotoimintaa luomalla parempaa aivoterveyttä sekä sairauksien yksilöllistä ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Visiona on, että neurokeskus on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu toimija sekä haluttu yhteistyökumppani, joka edistää Suomen kilpailukykyä neurotieteiden osaamisen alueella. Kansallinen neurokeskus valmistuu vuonna 2022.

Neurotieteiden osaamiskeskittymät Suomessa ovat Kuopio (Kansallinen Neurokeskus, Itä-Suomen yo, KYS), Helsinki (Helsingin yo, Aalto yo, HUS), Turku (Turun yo, TYKS), Tampere
(Tampereen yo, TAYS), Oulu (Oulun yo, OUS) sekä Jyväskylä yo. Kuopion ja Helsingin osaamiskeskusten hanketoimintaa tuetaan erikseen EU rahoituksella.

Kansallinen Neurokeskus- osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois -Savon alueella – hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Savon – liiton tukema kaksivuotinen hanke (2019-2020). Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi tässä hankkeessa toimii Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala. Tämän hankkeen tavoitteena on Kansallisen neurokeskuksen toimintaa tukevan ja hyödyntävän osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueelle. Hankkeessa pilotoidaan toimintamalleja, jotka voidaan ottaa käyttöön osana Kansallisen neurokeskuksen toimintaa. Pyrkimyksenä on Kansallisen neurokeskuksen vakiinnuttaminen osaksi alueellista terveysalan ekosysteemiä ja keskuksen pysyvän sijoittumisen varmistaminen Kuopioon.

Kansallinen Neurokeskus- osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois -Savon alueella – hankkeessa on Savoniasta mukana viisi työntekijää; innovaatiokoordinaattori, liiketoiminta- ja palvelumuotoiluosaaja sekä kulttuurin ja kuntoutusalan asiantuntijat. Kulttuurin asiantuntija on tanssinopettajakoulutuksen ja taidepedagogiikan opettaja ja kuntoutuksen asiantuntija on neurologiseen fysioterapiaan erikoistunut opettaja.

 

Mitä Savoniassa on tehty ja mietteitä tulevasta

 

Savoniassa on järjestetty vuonna 2019 kaksi Pohjois-Savon alueen Neurokuntoutuksen ja kulttuurin työpajaa, joihin on osallistunut yli 80 neurologian kehittämisestä kiinnostunutta asiantuntijaa. Työpajoissa selviteltiin haasteita ja ratkaisuja neljään teemaan: 1) neurokuntoutujan hoito-/kuntoutuspolut, 2) kulttuurin mahdollisuus kuntoutujan hyvinvoinnin edistämiseen, 3) liiketoiminnan edistäminen neuroinnovaatioissa ja 4) neuroalan eri tason koulutus. Näiden lisäksi Savonian ja Itä- Suomen yliopiston asiantuntijat ovat yhdessä konsultoineet yrityksiä neuroinnovaatioista ja luoneet liiketoimintamalleja.

Erityisesti Savonian asiantuntijat ovat Kuopion yliopiston tutkijatohtorin kanssa kehittäneet palvelumuotoilun keinoin yhdessä opiskelijoiden kanssa neurotanssipilotin. Pilotissa tanssinopettaja- ja fysioterapiaopiskelijat toteuttavat neurotanssia kolmelle kuntoutujaryhmälle, jotka ovat Parkinsonin tautia ja multippeliskleroosia sairastavat sekä aivohalvauksen saaneet asiakkaat. Covid-19 tilanne muutti kokeilun etäpilotiksi ja se toteutetaan huhtikuun aikana. Neurotanssia viedään eteenpäin myös vuoden 2026 Saimaa Ilmiön – kulttuuripääkaupunki hakemuksessa.

Neurokuntoutusta edistetään myös moniammatillisten tapahtumien kautta, jossa yhdistellään tanssia ja fysioterapiaa sekä laulua ja puheterapiaa. Unen merkitystä hyvinvoinnille on tutkittu jo pitkään ja se on keskeinen asia myös aivoterveydelle. Unen merkitys nousee esille myös kehittämistyössä. Molemmissa edellä mainituissa hankkeissa edistetään myös voimallisesti neurotutkijoiden ja liiketoiminnan yhteistyötä uusien innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Kuntoutuksen ja tanssin yhteistyötä on tarkoitus jatkaa yhteisten opetuskokonaisuuksien kehittämiseksi niin teoriaopinnoissa, yhteisissä opinnäytetöissä kuin Savonian Viretori harjoittelussa. Viretori on Savonian opiskelijoiden moniammatillinen harjoittelupaikka, jossa tarjotaan asiakkaille matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja. Opintokokonaisuuksia tarjotaan tulevaisuudessa myös tanssin ja fysioterapian ammattilaisille. Savonian etäohjaus-/koulutus Covid-19 aikana tuo meille kokemusta siitä, että voimme tarjota opetusta etänä ja kehittää etäkuntoutusta. Moniammatillinen ammattikorkeakoulu antaa myös hyvän pohjan tulevaisuuden neurokuntoutuksen ja sen koulutuksen kehittämiseen. Tähän kehitystyöhön tarvitsemme Teitä kaikkia yhteistyökumppaneitamme!

Tuija Sairanen, THM, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu