Laadukas uni ja unen merkitys ovat olleet runsaasti otsikoissa viimeisen vuoden aikana.

Unta on pohdittu useissa uusissa kirjoissa, artikkeleissa ja projekteissa. Kaikille on tullut selväksi riittävän, laadukkaan unen merkitys terveydellemme. Kuntoutusalan opiskelijoiden koulutuksessa on tärkeää perehtyä myös uneen, jotta he asiakaskontakteissaan osaavat huomioida unen merkityksen kuntoutusprosessin aikana asiakkaansa terveyteen ja hyvinvointiin.

Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Sleep well – work well –hankkeessa (2019 – 2020). Hankkeen tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja, joiden avulla esimiehet ja työntekijät voivat ennaltaehkäistä unihäiriöitä ja parantaa työhyvinvointia. Savonia-ammattikorkeakoulun vastuulla on yhteistyöyritysten työntekijöiden uniterveyden edistäminen. Tässä blogikirjoituksessa pohdin lyhyesti työn muutosta, unen vaiheita ja keinoja hyvään uneen.

 

Työn muutos ja unettomuus

 

Unettomuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Nykyisin joka kolmas työikäisestä väestöstä kärsii unettomuudesta. Samaan aikaan unilääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa.

Tälle muutokselle on useita syitä. Tutkimusten mukaan mm. työelämän nopea muutos, jatkuvat uudet vaatimukset, kiire, vuorotyö ja epäsäännölliset työajat vaikuttavat uneen. On hyvä muistaa, että jatkuvalla univajeella on epäsuotuisat vaikutukset työkykyyn ja terveyteen. Univaje voidaan yhdistää useiden eri toimintojen heikkenemiseen kuten aivotoimintojen, ongelmanratkaisukyvyn ja työtehon heikkenemiseen.  Turvallisuuden näkökulmasta tulee muistaa, että päiväväsymys altistaa tapaturmille työssä ja liikenteessä. Edelleen vaikutuksia ovat masennuksen, muistisairauksien riskin kasvaminen, sairauspoissaolojen ja terveyspalvelujen käytön lisääntyminen. Univaje vaikuttaa myös mm. aineenvaihdunnan epäsuotuisiin muutoksiin, sillä on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin, korkeampaan rintasyövän ilmaantuvuuteen sekä korkeampaan kuolleisuuteen.

 

Unen vaiheet ja keinoja hyvään uneen

 

Unen eri vaiheita tutkitaan seuraamalla aivoaaltojen aktiivisuutta, silmänliikkeiden aktiivisuutta ja lihastoiminnan aktiivisuutta. Uni voidaan jakaa NREM-uneen = syväuni ja REM-uneen=vilkeuni. NREM-unessa uni syvenee kolmessa eri vaiheessa: uni alkaa NREM-vaiheella ja etenee syvempiin NREM-vaiheisiin ennen kuin ensimmäinen REM-unen vaihe alkaa noin 80-100 minuuttia myöhemmin. Tämän jälkeen non-REM-uni ja REM-uni vuorottelevat noin 90 minuutin sykleissä. Aikuisella hyvästä unesta noin 20% on syvää unta ja 20-25% on REM-unta. Unen tarve on yksilöllinen – 7h-9h tai 6h – 9,5h, unen tarpeeseen vaikuttaa myös perimä.

Miksi me tarvitsemme unta? Kehon kuormitus ja palautuminen koostuvat työstä, vapaa-ajasta ja elintavoista. Kun palautuminen ei ole riittävää suhteessa kuormitukseen, ihminen uupuu ja hänen työkuntonsa heikkenee. Unen aikana palaudumme. Unenaikainen palautuminen voidaan jakaa fyysisen puolen palautumisvaiheeseen, joka tapahtuu syvän unen aikana eli NREM –unen aikana ja psyykkisen puolen palautumiseen, joka tapahtuu vilkeunen eli REM-unen aikana.

Jotta palautuminen, niin fyysinen kuin psyykkinen, ehtii yön aikana tapahtua, meidän tulee huolehtia riittävästä ja hyvästä unen laadusta.  Hyvää unta voimme tukea myös elintavoillamme. Sopiva liikunta oikein ajoitettuna, hyvä ravinto ja kyky rentoutua edistävät hyvää unta! Näiden kaikkien hyvää unta edistävä vaikutus perustuu mm. autonomisen hermoston toimintaa. Keskeisenä ajatuksena on edistää parasympaattisen hermoston toimintaa ja pienentää sympaattisen hermoston vaikutuksia elintapaohjauksen keinoin. On myös hyvä oppia tunnistamaan mistä stressaantuu, sillä stressi vaikuttaa uneen kielteisesti. Stressi aktivoi sympaattisen hermoston toimintaa ja stressihormonitasojen ollessa koholla unen laatu heikkenee. Hyvän unen, hyvinvointimme ja terveytemme kannalta olisi tärkeää, että osaisimme päivän mittaan aktivoida parasympaattista hermostoamme useammin. Parasympaattiseen hermostoon pääsemme vaikuttamaan vagushermon kautta. Vagushermoon voimme vaikuttaa mm. rauhallisilla hengitysharjoituksilla, rentoutushetkillä, hieronnalla ja joogalla.

Löydät lisää tieto hankkeestamme ja sen teemoista hankkeen nettisivuilta: http://sleepandwork.karelia.fi/

Terveyttä ja hyvää unta toivottaen,

Eija Partanen-Kivinen
LitM, liikuntatieteellisten aineiden lehtori
Sleep well-work well –hanke
Vireeksi –hanke
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Pohdintani blogitekstissä pohjautuu seuraaviin lähteisiin:
Partinen M. & Huutoniemi A. (2019) Uniterveyskirja. Docendo. Jyväskylä
Selkäkanava.fi. Kysyykö kipu hermoa? Viisi kysymystä ja vastausta kiertäjähermosta. Saatavilla https://selkakanava.fi/kysyyko-kipu-hermoa-viisi-kysymysta-ja-vastausta-kiertajahermosta (luettu 9.4.2020)
Tuomilehti H. & Vornanen J. (2020) Nukkumalla menestykseen. Tammi. Helsinki

Voimaa uniterveydestä!

Hakutulokset “Voimaa uniterveydestä!

  • 25.6.2020 08:08:sta
    Permalink

    Hyvä kirjoitus Eija Partanen-Kiviseltä. Uni on tällä hetkellä yksi lääketieteen kuumimmista aiheista. Se johtuu siitä, että unesta on viime vuosina saatu tiukkaa tieteellistä dataa, mitä uni merkitsee ihmisen hyvinvoinnille.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *