Aivoterveyden ihmeellinen maailma

Aivoterveys on noussut eri medioissa yhdeksi tärkeimmäksi hyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sen perusta asuvat aivoissa. Nykyinen elämäntyyli, kiire ja stressi, kuormittavat aivojamme monin eri tavoin ja haastavat näin aivoterveyden. Mitä aivoterveys sitten on? Aivoterveydelle ei ole olemassa yhtä vakiintunutta määritelmää. Se on kokonaisvaltaista hyvinvointia, se on myös sairauksien puuttumista, se on jaksamista omassa arjessa. Yhdysvaltain kansallinen terveysinstituutti (NIH) kiteyttää aivoterveyden mahdollisuudeksi käyttää aivojaan parhaalla tavalla ja kyvyksi pienentää iän myötä lisääntyviä riskejä. Tämä aivojen toiminnan optimointi on haastavaa, mutta voi myös omalta osaltaan kuormittaa ihmistä. (Duodecim & Suomen Akatemia 2020.) Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kolmannes hyvinvointivaltioiden sairauksista johtuu aivosairauksista. Vaikka monet viitteet osoittavat, että kansansairauksissa olemme menossa parempaan suuntaan, niin aivoterveydessä meillä on kuitenkin vielä haasteita. (Lindsberg & Korkeila, 2017).  

Nykyihminen tarvitsee erilaisia aivotaitoja pystyäkseen turvaamaan aivojensa terveyden. Aivojen hyvinvointi ja tehokas käyttö ovat avaimia hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tärkeitä aivotaitoja ovatkin aivojen huoltotoimenpiteet (laadukas ravinto, riittävä liikunta, uni ja lepo) sekä aivojen erilainen aktivointi (musiikki, taide, pulmatehtävät). Riittävä ’joutenolo’ on myös tärkeä taito, jota pitää opetella hektisessä arjessa. (Isomäki & Uusitalo 2017.)  Kulttuuritekijät osana aivoterveyden edistämistä ovat myös nousseet vahvasti esille WHO:n julkaiseman katsauksen myötä. Kulttuurin ja taiteen merkitystä ja hyötyjä ihmisen hyvinvoinnille ei voi väheksyä. Ihmisen hyvinvointia tarkastellessa kulttuuristen tekijöiden tulee olla osa kokonaisuuden arviointia. (Fancourt & Finn 2019) Aivoterveys on siis taito, jota tulee opetella ja harjoitella löytämänä omat keinot tukea ’sitä kalleinta pääomaa’ eli aivojamme. 

Aivoterveyden osaamista rakentamassa korkeakouluyhteistyönä

Savonia-ammattikorkeakoulu lähti kehittämään kuuden muun ammattikorkeakoulun (HAMK, TAMK, LAB, Turun AMK, SAMK, Lapin amk) kanssa aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutusta opetusministeriön rahoituksella. Koulutus aloitettiin tammikuussa 2020 ja mukaan valittiin 126 opiskelijaa ympäri Suomen. Koulutus kestää yhden vuoden ajan ja on laajuudeltaan 30 op. Se on luonteva jatko osaamisen kehittämiseen terveydenhuollon, liikunta- ja kulttuurialan ammattihenkilön peruskoulutuksen jälkeen. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa osaamista eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien aivoterveyttä ja löytää ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutumiseen uusia innovatiivisia keinoja ja ratkaisuja.

Koulutus koostuu neljästä eri teemasta (KUVA 1.). Ensimmäisessä teemassa perehdytään aivoterveyden lähtökohtiin elämäkulun näkökulmasta. Teema ”aivoterveys hyvinvoinnin perustana lapsuudesta vanhuuteen” käsittelee eri ikäkausina aivoterveydelle merkityksellisiä tekijöitä ja uhkia. Toisessa teemassa syvennytään aivoterveyden monialaiseen arviointiin ja aivoterveyden edistämiseen eri toimintaympäristöissä. Kolmannessa teemassa keskitytään hyvinvoinnin, toimintakyvyn, kuntoutumisen ja elämänlaadun tukemiseen monialaisesta näkökulmasta. Ja viimeisessä teemassa kehitetään aivoterveyttä edistävää palveluosaamista. Kaikkia teemoja läpileikkaavina tekijöinä ovat monialaisuus sekä kulttuuriset tekijät.

KUVA 1. Aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksen teemat

Kokemuksia koulutuksesta

Koulutus on nyt edennyt yli puolen välin. Opettajana riemastuttavaa on ollut huomata sosiaali- ja terveys- sekä kulttuurialan ’ristipölytyksen’. Kokemusten, tietojen ja taitojen jakaminen eli aito monialainen yhteistyö on ollut ilahduttavaa. Opiskelijoiden keskusteluissa ja oppimispäiväkirjoissa tämä yhteistyö on noussut yhdeksi merkittävimmäksi oppimistulokseksi ja sitä toivotaankin lisää työelämän pelikentille. Kulttuurilla on paljon annettavaa sosiaali- ja terveysalalle ja toisinpäin! Se voimaannuttaa niin kuntoutujia, potilaita kuin ammattilaisiakin. Aivoterveyden laaja-alaisuus on myös auennut uudella tavalla osallistujille (KUVA 2.). Opiskelijat ovat työstäneet monialaisissa ryhmissä esimerkiksi aivoterveyden arviointiin työkaluja. Tämä laaja-alaisuus haastaa meitä ammattilaisia työskentelemään entistä tarmokkaammin yhdyspinnoilla asiakkaiden sekä ammattilaistaen aivoterveyden edistämiseksi. Aivoterveystietoa tulee jakaa uutterasti, sen monimuotoisuus tuleekin avata kansalaisille ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.

KUVA 2. Aivoterveyden arvioinnin kulmakivet

Oman ja toisten aivoterveyden eteen on siis tehtävä töitä hartiavoimin yhdessä-  aivoterveys on meidän kaikkien yhteinen missio!

Anu Kinnunen, fysioterapian lehtori, TtM, EO, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Duodecim, Suomen Akatemia. 2020. Aivot ja mieli. Konsensuslausuma 2020. Duodecim.

Faincourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health Evidence Network synthesis report 67. World health Organization: Denmark.

Isomäki, H. & Uusitalo, N. 2017. Aivotaidot. Käytä päätäsi paremmin. Gummerus: Helsinki.

Lindsberg, P. & Korkeila, J. 2017. Suunta kohti aivosairauksien terveysohjelmaa. Tavoitteena elämänmittainen aivoterveys. Duodecim 2017;133: 191–3

Aivoterveyttä edistämässä -uudenlaista osaamista rakentamassa korkeakoulujen yhteistyönä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *