Fysioterapeutin ammatilliseen ydinosaamisen kuuluu laaja repertuaari erilaisia ohjaus-, neuvonta- ja terapiataitoja (Suomen fysioterapeutit 2016). Terapiaosaamisen taitoja aletaan harjoitella meillä Savonia-ammattikorkeakoulussa fysioterapiaopinnoissa heti opintojen alkuvaiheessa ensimmäisenä syksynä. Taitojen kartuttaminen alkaa manuaalisen terapian taidoilla eli palpaatio- ja pehmytkudoskäsittelyiden harjoittelulla. Harjoitustunneilla käydään anatomiaa käytännössä läpi tutkien luisia maamerkkejä, merkkilihaksia ja niiden toimintaa sekä harjoitellaan erilaisia pehmytkudoskäsittelytekniikoita eli perinteisesti ymmärrettynä hierontaa. Palpaatiossa ja pehmytkudoskäsittelyssä tutkitaan ja käsitellään useita pinnallisia ja syviä kudoksia. Useimmiten tavoitteena on rentouttaa lihaksia, mutta samalla käsitellään myös ihoa ja sidekudoskalvoja eli faskioita, jotka ympäröivät muun muassa lihaksia. Käytännön työelämässä fysioterapeuttikollegat ovat kouluttautuneet viime vuosina aktiivisesti käsittelemään faskiarakenteita muun muassa Savonian järjestämän täydennyskoulutuksen kautta. 

Kuva: pixabay

Palpaatio tarkoittaa lihasten, nivelten, luiden, jänteiden ja nivelsiteiden tunnustelua, tutkimista ja paikallistamista käsin ja etenkin sormenpäillä. (Muscolino 2019). Ihon mekanoreseptorit ovat vapaita hermopäätteitä, jotka aistivat iholla paineen, tärinän sekä ihon venytyksen ja muodon muutokset. Samaiset hermopäätteet aistivat myös kipua, jos esimerkiksi paine iholla on liian kova. (Johnson 2001.)  Näiden mekanoreseptoreiden avulla fysioterapeutin sormet saavat tietoa asiakkaan kehosta samalla, kun asiakas aistii terapeutin tutkivat sormet.

Palpaatiotaitojen systemaattisella kehittämisellä ja harjoittamisella voidaan lisätä tutkivien sormien herkkyyttä. Taitoa voi kehittää esimerkiksi asettamalla kolikon erikokoisten paperipinkkojen alle, ja harjoitella erottamaan, kuinka suuren paperimäärän alta tunnistaa kolikon muodot (Kamp, Möltner & Harendza 2019). Toinen tapa harjoitella palpaatiota on asettaa hius kirjan sivujen alle, ja testata, kuinka monen sivun alta tunnistaa hiuksen muodot (Muscolino 2019). Kamp tovereineen (2019) tutkivat kolikon erotuskykyä 200 ja 300 kappaleen paperiarkin alta ja huomasivat, että palpaatioharjoittelulla ja kokemuksella voidaan lisätä palpaation tarkkuutta ja mitata kolikon tunnistamista luotettavasti. Paperi ei tietenkään vastaa ihmiskudosta, joten palpaatiota on harjoiteltava myös oikeilla asiakkailla. Edellä kuvatut keinot havainnollistavat hyvin sormien tuntoaistin kehittymistä ja niitä onkin käytetty herättelevänä harjoituksena käytännön opetuksen alussa. Savoniassa sormien herkkyyttä harjoitellaan tutkimalla oekeita immeisiä ja vertaamalla havaintoja luisista maamerkeistä muun muassa luiseen rankamalliin. Lihaksia harjoitellaan tunnistamaan Muscolinin (2019) teoriaoppien mukaan ja lihaskudoksesta harjoitellaan löytämään ja tunnistamaan jännittyneet ja arat lihakset. Pehmytkudoskäsittelytekniikat kohdistetaan juuri näihin ongelmakohtiin.

Kuva:pixabay

Näyttö hieronnan vaikuttavuudesta akuutin ja kroonisen alaselän kivun hoidossa on vähäistä. Furlan ja kumppanit (2015) havaitsivat systemaattisessa katsauksessaan, että hieronta helpottaa lyhytaikaisesti akuuttia ja kroonista selkäkipua. Hieronta on katsauksen mukaan parempi vaihtoehto kuin jäädä inaktiivisesti odottamaan kivun spontaania lievittymistä. Hieronnan havaittiin parantavan kroonisesta selkäkivusta kärsivien toimintakykyä lyhytaikaisesti, mutta pitkäaikaisia vaikutuksia hieronnalla ei ollut. (Furlan ym. 2015.) Urheiluhieronnan vaikutuksista tehdyssä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä (Davis, Alabed & Chico 2020) selvisi, että urheiluhieronta ei vaikuta lihasvoimaan, hyppäämiseen, pyrähdyksiin, kestävyyteen tai uupumiseen. Sen sijaan hieronnan havaittiin lisäävän tilastollisesti merkitsevästi liikkuvuusominaisuuksia (joustavuus, notkeus) ja vähentävän koettua harjoituksen jälkeistä viivästynyttä lihaskipua (DOMS, delayed onset of muscle soreness).

Faskia- eli lihaskalvokäsittelyiden vaikutuksista on viime vuosina tehty paljon tutkimusta. Faskiat sisältävät myös paljon aiemmin mainittuja mekanoreseptoreita, jotka aistivat venytyksen, paineen ja kivun lisäksi myös kudoksen happamuuden muutoksia (Mense 2019). Kudoksen happamuutta lisäävät esimerkiksi harjoittelun jälkeinen maitohappo tai paikallinen tulehdustila, joita varmasti jokainen on joskus kokenut. Faskiamanipulaatio on italialaisen Luigi Steccon kehittämä manuaalinen eli käsin tehtävä menetelmä lihaskalvokäsittelyihin. Tuoreessa katsauksessa faskiamanipulaation vaikuttavuudesta todetaan, että menetelmä on tehokas erityisesti alaselkäkivun ja rannekanavaoireyhtymän hoidossa ja sitä voidaan suositella kipuoireyhtymien, ortopedisten toimintahäiriöiden ja asentoperäisten ongelmien hoitoon. Hoidon vaikutukset ovat tosin lyhytkestoisia. (Podstawka ym. 2020.) Lihaskalvoja voidaan käsitellä itsenäisesti myös erilaisin välinein, kuten pilatesrullilla tai tennispalloilla, ja näiden tekniikoiden on todettu lisäävän muun muassa alaraajojen ja alaselän liikkuvuutta (Do, Kim & Yim 2018).

Manuaalisen terapian opetuksessa yhdistyy tiede ja käsillä tekemisen taide. Uusin tutkimustieto alkaa elää sormenpäiden mekanoreseptorien etsiessä jännittyneitä kipupisteitä ja tutkimusten viitoittamalla tiellä otamme käyttöön niitä menetelmiä, jotka ovat vaikuttavia ja oireita helpottavia. Pehmytkudoskäsittely on oiva keino muiden joukossa helpottamaan esimerkiksi akuuttia kipua. Savonian opiskelijoiden taitoja palpaatiossa ja pehmytkudoskäsittelyissä testataan käytännön kokeella, jossa opiskelijat ovat menestyneet hienosti. Fysioterapia on käytännön ammatti, manuaalisen terapian opetus on ollut erittäin tykättyä ja varsinkin nyt korona-aikana – käsin tehdyllä työllä on paikkansa, tätä ei voi (vielä) tehdä etänä!

Saijamari Hiltunen, ft, TtM, AmO-opiskelija

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Davis HL, Alabed S & Chico T. 2020. Effect of sports massage on performance and recovery: a systematic review and meta-analysis. BMJ Open Sport & Exercise Medicine. Saatavilla: https://bmjopensem.bmj.com/content/bmjosem/6/1/e000614.full.pdf

Do K, Kim J & Yim J. 2018. Acute effect of self-myofascial release using a foam roller on the plantar fascia on hamstring and lumbar spine superficial back line flexibility. Physical Therapy Rehabilitation Science. 7(1), 35-40.

Furlan A, Giraldo M, Baskwill A, Irvin E & Imamura M. 2015. Massage for Low-Back Pain (Review). Cochrane Database of Systematic Reviews. 2015. Saatavilla: https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD001929.pub3/full?highlightAbstract=pain%7Clow%7Cfour%7Cmassag%7Cfor%7Cback%7Cmassage

Johnson K. 2001. The roles and functions of cutaneous mechanoreceptors. Current Opinion in Neurobiology. 2001 (11):4, 455-461. Saatavilla: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959438800002348

Kamp R. & Möltner A. & Harendza S. 2019. “Princess and the pea” – an assessment tool for palpation skills in postgraduate education. BMC Medical Education 19:177. Saatavilla: https://bmcmededuc.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12909-019-1619-6

Mense S. 2019. Innervation of the thoracolumbar fascia. European Journal of Translational Myology. 29(3). Saatavilla: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6767935/

Muscolino JE. 2019. Anatomia & Palpaatio. Marko Grönholm (suom.).  VK-kustannus.

Suomen fysioterapeutit. 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf

Podstawka Z, Pińkowska O, Byś A & Gawda P. 2020. Effectiveness of Fascial Manipulation Method (FM®). Journal of Education, Health and Sport. 2020;10(9):506-513. Saatavilla: https://apcz.umk.pl/czasopisma/index.php/JEHS/article/view/JEHS.2020.10.09.061/26604

SAVO(NIA)LAISTA HIERONNAN TIEDETTÄ JA TAIDETTA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *