Iäkkäät ihmiset tarvitsevat kuntoutusta

Suomessa kuntoutusjärjestelmää uudistetaan kuntoutuskomitean esitysten pohjalta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020). Tavoitteena tulevan kahden vuoden aikana on kehittää saumattomia hoitoketjuja sekä tukea ja parantaa ihmisten toimintakykyä. Nämä tavoitteet koskettavat erityisesti iäkkäitä ihmisiä, kun ikääntymisen myötä toimintakyky heikentyy ja samalla kuntoutustarve kasvaa. Kuntoutusta tarvitaan, kun iäkäs ihminen kokee rajoituksia fyysisessä, psyykkisessä, kognitiivisessa tai sosiaalisessa toimintakyvyssään esimerkiksi, kun ihmisen liikkumiskyky heikentyy. (Stucki ym. 2018.)

Iäkkäiden ihmisten kuntoutuksella voidaan vähentää kustannuksia (Howard-Wilsher ym. 2016). Asiakkaan oikea-aikaisesti kohdennettu ja toteutettu kuntoutus tuottaa parhaan tuloksen. Iäkkäiden ihmisten kohdalla preventiivisellä kuntoutuksella voidaan ennaltaehkäistä laitoshoidon tarvetta ja tukea ihmisen kotona pärjäämistä. Kuntoutus lyhentää sairaanhoitopäivien tarvetta ja lisää hyvän toimintakykytilan saavuttamisen mahdollisuuksia sairauden tai vammautumisen jälkeen. Kuntoutusta ei kuitenkaan ole asetettu etusijalle, kun tarkastellaan hoitoon kohdennettuja resursseja. Kuntoutus nähdään usein varastrategiana, kun todetaan pelkän hoidon tai operatiivisten toimenpiteiden riittämättömyys. Lisäksi usein virheellisesti ajatellaan, että kuntoutus on kliinisesti erikoistunut palvelu, joita tarjotaan rajoitetusti tiettyjen sairauksien hoitoon. (Äijö ym. 2018, Cieza ym. 2020.)

Kuva: Pixabay

Iäkkäiden ihmisten kuntoutustarvetta korostaa Korona-pandemia. Korona- eli Covid-19-pandemia on vaivannut maailmanlaajuisesti kaikkia ikäryhmiä keväästä 2020 alkaen. Etenkin iäkkäät yli 70-vuotiaat ja pitkäaikaissairaat ihmiset ovat olleet ja ovat edelleen suurimmassa riskiryhmässä sairastumaan vakavaan koronavirustautiin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020). Koronan välttely on saanut monet iäkkäät ihmiset pysyttelemään kotioloissa ja karttamaan kontakteja läheistensä kanssa. Etenkin ikäihmisille sosiaalisten kontaktien vähyys, elinpiirin kaventuminen ja päivittäisten kauppa-asiointien puuttuminen voi kiihdyttää toimintakyvyn heikkenemistä.

Kuntoutus ja kuntoutustarpeen arviointiteemaa tulee erityisesti korostaa koulutuksessa tulevaisuudessa, koska se on saumaton osa iäkkään ihmisen asiakas- ja hoitosuunnitelmaan. Savonian-ammattikorkeakoulun fysioterapian opetussuunnitelmassa ja opetuksen toteutuksessa pallo ei päässyt karkaamaan, vaan tästä teemasta on otettu tukevasti koppi.

Fysioterapian opiskelijat opiskelemassa

Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapeutin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaan kuuluu iäkkään ihmisen kuntoutusteema. Fysioterapiakäytännöt III opintojaksolla opiskelijat pääsevät opiskelemaan iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn häiriöitä ja geriatriaa. Lisäksi opiskellaan fysioterapeuttista ohjausta ja neuvontaa. Opintojaksolla opiskelijoiden tehtävänä oli haastatella yhtä yli 65-vuotiasta henkilöä, esimerkiksi omaa isovanhempaa. Tehtävän tavoitteena oli, että opiskelijoille muodostuu kokonaisvaltainen käsitys ikääntyneen ihmisen elämän historiasta, toimintakyvystä, voimavaroista ja osallistumisen rajoitteista.

Haastattelun runkona toimi kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointilomake, jolla selvitetään haastateltavan taustatietoja, elämänkulkua, koettuja vanhenemismuutoksia sekä ajatuksia tulevaisuudesta ja voimavaroista. Haastattelussa käytettiin myös Äijön & Lönnroosin (2016) koostamaa toimintakyvyn arviointilomaketta, jolla oli mahdollista tarkemmin selvittää psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueita ja keskinäistä tasapainoa. Kyselyssä on mukana masennuskysely, selvitys aistitoiminnoista, ravitsemuksesta, terveyskäyttäytymisestä sekä päivittäisten toimintojen sujumisesta. Opiskelijat harjoittelivat haastattelun tulosten kirjaamista kirjalliseen raporttiin rakenteisen kirjaamisen rungon avulla (Jokinen & Virkkunen 2018). Rakenteinen kirjaaminen jäsentää asiakkaan esitietoja ja nykytilaa sekä antaa rungon terveyden edistämisen tai fysioterapian suunnittelulle, toteutukselle sekä arvioinnille ja seurannalle.

Kuva: Pixabay

Opiskelijoiden kokemuksia kokonaisvaltaisesta toimintakyvyn arvioinnista

Tarkasteltaessa luvan antaneiden fysioterapiaopiskelijoiden oppimiskokemuksiaan, käy ilmi, että haastattelutehtävä antoi opiskelijoille kokemusta haastattelun tekemisestä ja keinoja kohdata iäkkäitä ihmisiä paremmin. Kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi auttoi opiskelijoita ymmärtämään ja tuntemaan haastateltavan paremmin. Opiskelijat tarkastelivat analyyttisesti iäkkäiden ihmisten elämänvaiheiden ja elämänkokemusten vaikutuksia toiminta- ja käyttäytymismalleihin.

Kuva: Freeimages.com

Opiskelijat oivalsivat elämänhistorian tuntemisen merkityksen tulevaisuudessa fysioterapeutin työssä ja havahtuivat tehtävää tehdessään tarkastelemaan toimintakyvyn eri osa-alueita laaja-alaisemmin, eivätkä pelkästään rajoittaneet tarkasteluaan fyysisen toimintakyvyn näkökulmaan. Pohdinnoissa nousi esille terveyden edistämisen näkökulma ja sen haasteet, jota eräs opiskelija kuvasi seuraavasti:

“…. rohkeus vaatia heitä tekemään asioita, jotka ovat hyväksi heidän hyvinvoinnilleen. Lisäksi sain huomata, että ikääntyneelle voi olla välillä haastavaa perustella terveyttä edistävien toimien tärkeyttä.

Opiskelijoiden haastattelukokemuksissa nousi esille dialogisuus ja vastavuoroisuus. Opiskelijoiden toteuttaman toimintakyvyn laaja-alainen haastattelu sai iäkkään haastateltavan pohtimaan elämäntilannettaan. Tehtävän myötä opiskelijoiden ymmärrys fysioterapiaprosessista ja sen vaiheista laajentui. Haastatteluun tuli varmuutta, rakenteinen kirjaaminen ja toimintakyvyn arvioiminen tuli tutummaksi ja tarvittaessa ohjattiin iäkäs ihminen moniammatillisten palveluiden piiriin.

Oppimisen ilo välittyi opettajille

Opiskelijoiden tekemissä haastattelutehtävissä välittyi toimintakyvyn kokonaisvaltaisen arvioimisen merkitys osana iäkkään ihmisen fysioterapiaprosessia. Opiskelijat reflektoivat oppimiskokemuksiaan syvällisesti, mikä ilahdutti opettajia suuresti. Omalta osaltaan tähän opintojaksoon liittyvä iäkkään ihmisen haastattelutehtävä on voinut tuoda iloa monelle. Koronapandemian vuoksi moni iäkkään ihmisen haastattelu toteutui puhelin- tai videoyhteyksillä. Sosiaalinen vuorovaikutus toteutui etäyhteyksistä huolimatta, mikä vallitsevassa yhteiskunnan tilanteessa on äärimmäisen tärkeää niin toimintakyvyn ylläpitämisessä kuin yksinäisyyden kokemisen ehkäisyssä. Savoniassa iäkkään ihmisen kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi tulee olemaan jatkossakin osa opetustamme, jota kehitetään edelleen tutkimustiedon ja valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Yhden opiskelijan pohdinnassa kiteytyy opintojaksomme keskeinen sanoma seuraavasti:

”Omassa kotona asuminen ja siellä olevat jokapäiväiset askareet ovat kaikista paras lääke ikääntyvälle henkilölle, jotta hän pysyy mahdollisimman pitkään toimintakykyisenä ja virkeänä mieleltään. Kauan tämä jatkukoon.”

Kuva: Pixabay

Saijamari Hiltunen TtM, ft, fysioterapian tuntiopettaja, Savonia-Ammattikorkeakoulu

Marja Äijö TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-Ammattikorkeakoulu

LÄHTEET

Cieza A, Causey K, Kamenov K, Hanson SW, Chatterji S & Vos T. 2020. Global estimates of the need for rehabilitation based on the Global Burden of Disease study 2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019. Lancet, 19;396(10267):2006-2017. doi: 10.1016/S0140-6736(20)32340-0.

Howard-Wilsher S, Irvine L, Fan H, Shakespeare T, Suhrcke M, Horton S, Poland F, Hooper L & Song F. 2016. Systematic overview of economic evaluations of health-related rehabilitation. Disabil Health J, 9: 11-25.

Jokinen T & Virkkunen H. 2018. (toim.) Potilastiedon rakenteisen kirjaamisen opas. Versio 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Stucki G, Bickenbach J, Gutenbrunner C, Melvin J. 2018. Rehabilitation: The health strategy of the 21st century. J Rehabil Med. 2018 Apr 18;50(4):309-316. doi: 10.2340/16501977-2200. 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160273/RAP2017_41.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.  Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020-2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020: 39. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162622/STM_2020_39.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2020. Ikääntyneet ja muut riskiryhmät – ohjeita koronavirusepidemian aikana. Viitattu 17.12.2020. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat/ikaantyneet-ja-muut-riskiryhmat-ohjeita-koronavirusepidemian-aikana

Äijö M & Lönnroos E. 2016. Toimintakyvyn moniammatillinen arviointi. Lomake opiskelijoiden käyttöön. Savonia-Ammattikorkeakoulu.

Äijö M, Tikkanen P & Lönnroos E. 2018. Iäkkäiden kuntoutus ei toteudu. Suomen Lääkärilehti 34, 73: 1800 – 1801.

Haastattelutehtävästä valmiuksia opiskelijoille toimia ymmärtävänä iäkkäiden ihmisten fysioterapeuttina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *