Esikatsele uudessa välilehdessä

Kuntoutus uudistuu

Kuva: https://pixabay.com/fi/

Suomessa on valtakunnallisesti tehty kuntoutusjärjestelmän uudistamistyötä. Vuonna 2016 aloitti Sosiaali- ja terveysministeriön asettama komitean valmistelemaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta ja se tuotti seuraavana vuonna uudistusehdotukset (STM 2017). Vuonna 2020 Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kuntoutuksen uudistamisen toimenpidesuunnitelman, jossa tavoitteena ovat ”saumattomat hoitojärjestelmät ja ihmisen toimintakyvyn parantaminen ja tukeminen.” Lisäksi toimenpidesuunnitelmassa todetaan muun muassa, että ihmisten työ- ja toimintakyvyn tukemiseen tarvitaan uutta osaamista laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, nopea puuttumista ja mahdollisimman ajoissa aloitettua kuntouttamista vähentämään raskaampien palveluiden tarvetta erityisesti, kun ikääntyvien kotona asuvien henkilöiden määrän kasvaa tulevaisuudessa. (STM 2020, 11,88.) Koulutuksen jatkuvalla uudistamisella pyritään vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

Liikunta olennaisena osana kuntoutuksessa

Kuva: https://unsplash.com/

Käypä hoito suosituksen mukaisesti fyysinen aktiivisuus ja liikunta kuuluvat olennaisena osana pitkäaikaissairauksien hoitoon ja kuntoutukseen (Liikunta: Käypä hoito 2016). Fyysinen aktiivisuus on energiankulutusta lisäävää lihasten tahdonalaista toimintaa (Caspersen ym. 1985). Fyysinen aktiivisuus sisältää kaiken päivän aikana karttuvan liikkumisen päivittäisten perusaskareiden yhteydessä tapahtuvasta liikkumisesta aina suunniteltuun liikuntaa ja liikunnan harrastamiseen asti. Vastaavasti kuntoutuksessa, suunnitelmallisena ja monialaisena toimintana, käytetään fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden esimerkiksi toimintakyvyn, työkyvyn, itsenäisen pärjäämisen, elämänhallinnan ja hyvinvoinnin saavuttamiseen ja kuntoutustulosten ylläpitämiseen (Järvikoski & Härkäpää 2008, Liikunta: Käypä hoito 2016, Saran ym. 2018).

Jotta voidaan entistä enemmän vahvistaa liikunnan keskeistä rooli kuntoutusprosessissa, tulee liikuntaa ja kuntoutusta integroida vahvemmin yhteen. Koulutuksella on tässä keskeinen rooli. Koulutuksen tulee korostaa fyysisen aktiivisuden ja liikunnan merkitystä terveyden ja toimintakyvyn edistäjinä koko elämänkulun aikana. Tämän lisäksi tulee entistä vahvemmin kouluttaa osaamista liikunnasta ja kuntoutuksesta keskeisenä osana sairauksien hoitoa.  Liikunta- ja kuntoutusosaamisen integrointi edellyttää koulutukselta yhteisen osaamisen tunnistamista, uusien koulutusmuotojen innovointia ja hyvää yhteistyötä. 

Verkostototeutuksena liikunnan ja kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Kuva: https://unsplash.com/

Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana Liikunta ja kuntoutus ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) tutkinnon yhteistoteutuksessa, jota koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. Muita mukana olevia ammattikorkeakouluja ovat Jyväskylän, Seinäjoen ja Lapin ammattikorkeakoulut sekä LAB-ammattikorkeakoulu. Yhteistoteutuksessa on tuotettu liikunta ja kuntoutus teemasta 30 opintopisteen verkko-opintokokonaisuus. Campus-Onlinessa tarjolla olevia opintojaksoja voi opiskella yksittäisinä opintojaksoina tai koko kokonaisuuden tutkintoon tähdäten. Yhteistyö opintojen suunnittelussa on aloitettu jo 2018 vuonna.

Liikunta ja kuntoutus opintokokonaisuuden keskeisenä ideana on ollut liikunnan ja kuntoutuksen integraation korostaminen. Tällä teemalla on pyritty vastaamaan olemassa olevaan koulutustarpeeseen ja tarjoamaan laajalle kohderyhmälle sosiaali,- terveys- ja liikunta-aloille soveltuvia opintoja. Opintokokonaisuudesta toteutettiin syksyllä 2020 ensimmäiset viiden opintopisteen laajuiset opintojaksot, joita olivat Digiosaaja kuntoutus- ja liikunta-alalla ja ympäristö fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn tukemisessa. Keväällä 2021 seuraa käyttäjälähtöisten kuntoutus- ja liikuntapalveluiden muotoilu ja liikunta lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena opintojaksojen toteutus. Syksylle 2021 sijoittuvat viimeiset opintojaksot, joita ovat kuntoutus ja liikunta ikääntyessä ja taidon oppiminen ja opettaminen.

Liikunta ja kuntoutus YAMK opintokokonaisuus yhdistää ja integroi. Opetuskokonaisuuden sisällöt on rakennettu näyttöön perustuvaan ajankohtaiseen tutkimustietoon peilaten, mutta työelämän käytänteisiin hyvin soveltuen ja integroituen. Opintojen suunnittelussa olemme olleet aikaamme edellä, koska opetuksen toteutukseen ei ole vaikuttanut nykyinen covid-19 tilanne. Verkko-opinnoissa opiskelijat eri puolelta Suomea ovat voineet edetä opinnoissaan yksilöllisesti, rakentaa vahvempaa osaamistaan ryhmässä opiskellen ja webinaareissa kansallisesti alan asiantuntijoiden luentoja kuunnellen ja keskustellen. Opiskelijoiden palautetta opintokokonaisuudesta seurataan ja analysoidaan. Ensimmäisten opintokokonaisuuksien totutusten jälkeen opiskelijoiden palaute on ollut kannustavaa. Opintokokonaisuutta toteuttava ammattikorkeakouluverkosto analysoi sekä opiskelijapalautetta, opintojen sisältöjä, että pedagogisia ratkaisuja. Yhdessä verkosto tähtää parempaan liikuntaa ja kuntoutusta integroivaan koulutukseen.

Kirjoittajat:

Marja Äijö TtT Yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu 
Heikki Hannola TtL Yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu
Minna Mukka TtM Lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu 
Sanna Sihvonen TtT Yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Niina Katajapuu TtM Lehtori, Turun ammattikorkeakoulu
Maria Kasanen TtM Lehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 

Lähteet:
Caspersen CJ, Powell KE & Christenson GM. (1985). Physical activity, exercise, and physical fitness:  Definitions and distinctions for health­related research. Public Health Reports, 100 (2), 126–131.
Järvikoski A & Härkäpää K. (2008). Kuntoutuskäsityksen muutos ja asiakkuuden muotoutuminen. Teoksessa Rissanen P,  Kallanranta  T,  Suikkanen  A.  (toim). Kuntoutus (s.  51–62).  Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Liikunta. Käypä hoito -suositus.2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 14.1.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Saran T, Pedrycz A, Mucha D & Mucha D. 2018. Follow-­up monitoring of physical ac­tivity after rehabilitation by means of a mobile application: Effectiveness of measurements in different age groups. Advances in Clinical and Experimental Medicine, 27 (8), 1037–1044. doi: 10.17219/acem/69131
STM 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160273/RAP2017_41.pdf?sequence=2&isAllowed=y
STM 2020.  Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020-2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020: 39. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162622/STM_2020_39.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Liikunta ja kuntoutus YAMK verkostototeutuksena

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *