Kuntoutusta ja kuntoutuksen palvelujärjestelmää uudistetaan kovaa vauhtia. Kuntoutuksen uudistamiskomitea teki vuonna 2017 yhteensä 55 ehdotusta kuntoutuksen uudistamiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017). Tämä oli todellinen lähtölaukaus kuntoutuksen uudistamiselle. Nykyisen Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti kuntoutusta lähdetään kehittämään komitean ehdotusten mukaisesti (Valtioneuvosto 2019). Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmaan on koottu keskeiset keinot, joilla kuntoutusta tullaan uudistamaan tulevina vuosina. Yksi keskeinen uudistus on kiinnittää huomiota kuntoutusalan osaamiseen. Kuntoutusalan kannalta on merkityksellistä huomioida hallitusohjelman kohdat, joissa todetaan, että hyvä yhteiskunta on yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tämä tarkoittaa myös kuntoutujien ja heidän läheistensä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteistyön uudistamista niin, että yhteistyötä tehdään laajemmin ja tiiviimmin. (Lintula & Paalasmaa 2020.) Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa todetaan, että tulevaisuuden kuntoutusosaamista laajennetaan ja kehitetään. Tavoitteena on selkeyttää valtakunnallisesti yhtenäisiä käytäntöjä ja kuntoutuksen vastuunjako sekä vahvistaa moniammatillista yhteistyötä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)

Lintulan ja Paalasmaan (2020) tekemässä selvityksessä todettiin, että kuntoutuksen ja kuntoutumisen tueksi tarvitaan kattavasti tietoa kuntoutujan arjesta. Tietoisuus arjesta vaatii tiivistä yhteistyötä kuntoutujan kanssa ja moniammatillisten yhteistyön muotojen kehittämistä. Kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointiin tarvitaan kuntoutujan näkökulmaa tavoitteiden asettamisessa sekä niiden saavuttamisen arvioinnissa. Kuntoutujan osallisuus on tärkeätä myös yksilöllisen kuntoutumisen ja yhteistoiminnan rakentumisessa ja arvioinnissa. Ammatillisen yhteistyön kautta käsitys kuntoutuksesta, kuntoutumisesta ja moniammatillisesta toimintakykyosaamisesta laajenee, jolloin kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmista parhaimmillaan muodostuu ehyt kokonaisuus kuntoutujan arkeen.

Kuva: Pixabay

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu käynnistivät vuoden 2017 alussa yhteisen kuntoutusalan osaamiskeskittymän (OsKu), jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Osaamiskeskittymään kuuluvat kaikki kuntoutusalaa kouluttavat ammattikorkeakoulut. Osaamiskeskittymän tarkoitus onkin ollut tiivistää ammattikorkeakoulujen verkostoa. Neljän vuoden toiminnan tavoitteeksi asetettiin kuntoutuksen koulutuksen uudistaminen, vahvistaminen ja kehittäminen kuntoutujien parhaaksi. Savonia-ammattikorkeakoulu on ollut vahvasti mukana tässä verkostossa alusta lähtien. Osaamiskeskittymän jatkuvan oppimisen ryhmässä asetettiin tavoitteeksi selvittää työelämän näkemyksiä kuntoutusalan tulevaisuudesta sekä osaamistarpeista. Näkemyksien selvittäminen toteutettiin tulevaisuuden muistelu työpajojen kautta.  Työpajojen tarkoituksena oli kuvata kuntoutusalan toimijoiden kokemuksia ja käsityksiä kuntoutuksen kentällä tapahtuvista muutoksista tulevaisuudessa ja osaamisen muutostarpeista. (Holvikivi, Huovinen, Katajapuu, Kinnunen, Kiviaho-Tiippana, Kuisma, R. ym. 2020.)

Työpajoihin kutsuttiin eri ammattikorkeakoulujen (10) kautta työelämän toimijoita kuntoutuksen eri alueilta eri puolilta maata. Tulevaisuuden työpajoja toteutettiin yhteensä 15 eri puolilla Suomea, ja niihin osallistui yhteensä 63 työelämän asiantuntijaa, opettajaa ja opiskelijaa. Työpajoissa oli kolme kysymystä, joita käsiteltiin. Niitä olivat: Miten kuntoutus ja kuntoutuminen toteutuvat vuonna 2030?  Millaista osaamista tarvitaan vuonna 2030? Millaisia asioita on tapahtunut, kuntoutuksessa, kuntoutumisessa ja kuntoutuksen osaamisessa, jotta on päästy vuoden 2030 tilanteeseen?(Holvikivi, Huovinen, Katajapuu, Kinnunen, Kiviaho-Tiippana, Kuisma, R. ym. 2020.)

Työpajojen tuotoksena syntyi ensimmäiseen kysymykseen neljä teemaa. Näitä teemoja olivat teknologia, kuntoutuksen monialaisuus ja moniammatillisuus, kuntoutuksen tarve- ja asiakaslähtöisyys sekä asiakkaan aktiivinen rooli. Teknologian hyödyntäminen lisääntyy tulevaisuudessa. Digikuntoutus nähtiin olevan vahvasti arjessa läsnä tulevaisuudessa. Erilaiset digitaaliset ratkaisut, kuten tekoäly, 3D-tulostus ja robotisaatio ovat tuoneet uusia ulottuvuuksia kuntoutukseen. Kuntoutus nähtiin myös nykyisyyttä monialaisempana ja moniammatillisempana. Monialaista yhteistyötä tehdään vuonna 2030 tiiviisti yli sektorirajojen ja tiedetään, miten yhteistä tietoa voidaan jakaa. Palveluverkosto on läpinäkyvä, jolloin palveluntuottajilla on helposti tietoa saatavilla. Kuntoutuksen painopiste on siirtynyt asiakkaan arkeen ja se lähtee yksilön elämäntilanteen ja kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ymmärtämisestä. Kuntoutussuunnitelma rakennetaan aidosti yhdessä kuntoutujan kanssa. Kuntoutuksen toimijat ovat tienviittoja, erilaisiin tukitoimiin ohjaavia ja asiakkaita valmentavia ammattilaisia. Asiakkailla on näin aktiivinen ja vastuullinen ote omaan kuntoutumiseensa. (Holvikivi, Huovinen, Katajapuu, Kinnunen, Kiviaho-Tiippana, Kuisma, R. ym. 2020.)

Kuntoutuksen keskeisinä osaamistarpeina näyttäytyi työpajoissa vuorovaikutusosaaminen ja arviointiosaaminen liittyen laajaan toimintakykyosaamiseen. Näillä nähtiin olevan keskeinen merkitys tulevaisuuden osaamisessa. Teknologiaosaaminen näyttäytyi vahvana osaamisen muotona. Etäkuntoutus on arkipäivää. Lisäksi verkosto-osaaminen nähtiin tärkeänä, johon liittyivät moniammatillisuus, sekä vaikuttavuusosaaminen. Vaikuttavuusosaamiseen liittyy tutkimusosaaminen, joka vahvistuu entisestään tulevaisuudessa. Lisäksi tarvitaan vahvasti oman ammattialan substanssin osaamista. Kaiken kaikkiaan työntekijöiltä tarvitaan yhä laajempaa ja tasoltaan korkeampaa osaamista tulevaisuudessa. (Holvikivi, Huovinen, Katajapuu, Kinnunen, Kiviaho-Tiippana, Kuisma, R. ym. 2020.)

Keskeisinä muutostekijöinä kuntoutuksen osaamisessa tunnistettiin yhteiskunnallisten ja rakenteellisten muutosten toteutuminen. Kuntoutusprosessi selkeytyy palvelujärjestelmän myötä. Esimerkiksi kuntoutusta ohjaava lainsäädäntö on selkeytynyt tulevaisuudessa.  Kuntoutuksen tutkimuksen ja kuntoutuksen vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimuksen määrä on kasvanut, ja se on korkeatasoista sekä monitieteistä. Tutkimustuloksia hyödynnetään päätöksenteossa, kuntoutuksen yhteiskunnallisessa tunnettavuudessa sekä palveluiden laadun arvioinnissa sekä kilpailutuksessa. Korkeatasoisen vaikuttavuustutkimuksen laatu edellyttää kuntoutuksen koulutuksen laaja-alaisuutta ja tasoa, jossa on huomioitu myös tulevaisuuden kuntoutusasiakkaanvoimaantuminen ja vastuullisuus osana kuntoutuksen monialaista verkostoa. (Holvikivi, Huovinen, Katajapuu, Kinnunen, Kiviaho-Tiippana, Kuisma, R. ym. 2020.)

Kuva:pixabay

Tulevaisuudessa kuntoutuksen osaamisen uudistuminen tuo haasteita kouluttajille -miten pystymme takaamaan tulevaisuuden ammattilaisille riittävän laajaa, mutta asiakasta lähellä olevaa osaamista. Verkostoyhteistyö lienee tässäkin avainasemassa – yhdessä verkostomaisella yhteistoiminnalla -niin opiskelijoiden kuin opettajienkin – löydetään avaimet vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Kirjoittaja:

Anu Kinnunen

fysioterapian lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Holvikivi, J., Huovinen, J., Katajapuu, N., Kinnunen, A., Kiviaho-Tiippana, A., Kuisma, R., Kärkkäinen, R., Leskelä, J., Lähteenmäki, M-L. & Lällä, K. 2020. Kuntoutuksen osaamisen uudistumisen tulevaisuuden näkymiä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 71. Helsinki: Metropolia. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/353423/2020%20TAITO%2071%20Kuntoutuksen%20osaamisen%20uudistumisen%20tulevaisuuden%20na%CC%88kymia%CC%88.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Lintula, L. & Paalasmaa, P. 2020. Osaamista kuntoutukseen kuntoutujan parhaaksi. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisuja. Helsinki: Metropolia.   

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Helsinki: Valtioneuvosto.

Näkemyksiä kuntoutuksen tulevaisuuden osaamiseen – Mitä uutta kuntoutukseen ja millaista osaamista tarvitaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *