Voimaa uniterveydestä!

Laadukas uni ja unen merkitys ovat olleet runsaasti otsikoissa viimeisen vuoden aikana.

Unta on pohdittu useissa uusissa kirjoissa, artikkeleissa ja projekteissa. Kaikille on tullut selväksi riittävän, laadukkaan unen merkitys terveydellemme. Kuntoutusalan opiskelijoiden koulutuksessa on tärkeää perehtyä myös uneen, jotta he asiakaskontakteissaan osaavat huomioida unen merkityksen kuntoutusprosessin aikana asiakkaansa terveyteen ja hyvinvointiin.

Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Sleep well – work well –hankkeessa (2019 – 2020). Hankkeen tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja, joiden avulla esimiehet ja työntekijät voivat ennaltaehkäistä unihäiriöitä ja parantaa työhyvinvointia. Savonia-ammattikorkeakoulun vastuulla on yhteistyöyritysten työntekijöiden uniterveyden edistäminen. Tässä blogikirjoituksessa pohdin lyhyesti työn muutosta, unen vaiheita ja keinoja hyvään uneen.

 

Työn muutos ja unettomuus

 

Unettomuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Nykyisin joka kolmas työikäisestä väestöstä kärsii unettomuudesta. Samaan aikaan unilääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa.

Tälle muutokselle on useita syitä. Tutkimusten mukaan mm. työelämän nopea muutos, jatkuvat uudet vaatimukset, kiire, vuorotyö ja epäsäännölliset työajat vaikuttavat uneen. On hyvä muistaa, että jatkuvalla univajeella on epäsuotuisat vaikutukset työkykyyn ja terveyteen. Univaje voidaan yhdistää useiden eri toimintojen heikkenemiseen kuten aivotoimintojen, ongelmanratkaisukyvyn ja työtehon heikkenemiseen.  Turvallisuuden näkökulmasta tulee muistaa, että päiväväsymys altistaa tapaturmille työssä ja liikenteessä. Edelleen vaikutuksia ovat masennuksen, muistisairauksien riskin kasvaminen, sairauspoissaolojen ja terveyspalvelujen käytön lisääntyminen. Univaje vaikuttaa myös mm. aineenvaihdunnan epäsuotuisiin muutoksiin, sillä on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin, korkeampaan rintasyövän ilmaantuvuuteen sekä korkeampaan kuolleisuuteen.

 

Unen vaiheet ja keinoja hyvään uneen

 

Unen eri vaiheita tutkitaan seuraamalla aivoaaltojen aktiivisuutta, silmänliikkeiden aktiivisuutta ja lihastoiminnan aktiivisuutta. Uni voidaan jakaa NREM-uneen = syväuni ja REM-uneen=vilkeuni. NREM-unessa uni syvenee kolmessa eri vaiheessa: uni alkaa NREM-vaiheella ja etenee syvempiin NREM-vaiheisiin ennen kuin ensimmäinen REM-unen vaihe alkaa noin 80-100 minuuttia myöhemmin. Tämän jälkeen non-REM-uni ja REM-uni vuorottelevat noin 90 minuutin sykleissä. Aikuisella hyvästä unesta noin 20% on syvää unta ja 20-25% on REM-unta. Unen tarve on yksilöllinen – 7h-9h tai 6h – 9,5h, unen tarpeeseen vaikuttaa myös perimä.

Miksi me tarvitsemme unta? Kehon kuormitus ja palautuminen koostuvat työstä, vapaa-ajasta ja elintavoista. Kun palautuminen ei ole riittävää suhteessa kuormitukseen, ihminen uupuu ja hänen työkuntonsa heikkenee. Unen aikana palaudumme. Unenaikainen palautuminen voidaan jakaa fyysisen puolen palautumisvaiheeseen, joka tapahtuu syvän unen aikana eli NREM –unen aikana ja psyykkisen puolen palautumiseen, joka tapahtuu vilkeunen eli REM-unen aikana.

Jotta palautuminen, niin fyysinen kuin psyykkinen, ehtii yön aikana tapahtua, meidän tulee huolehtia riittävästä ja hyvästä unen laadusta.  Hyvää unta voimme tukea myös elintavoillamme. Sopiva liikunta oikein ajoitettuna, hyvä ravinto ja kyky rentoutua edistävät hyvää unta! Näiden kaikkien hyvää unta edistävä vaikutus perustuu mm. autonomisen hermoston toimintaa. Keskeisenä ajatuksena on edistää parasympaattisen hermoston toimintaa ja pienentää sympaattisen hermoston vaikutuksia elintapaohjauksen keinoin. On myös hyvä oppia tunnistamaan mistä stressaantuu, sillä stressi vaikuttaa uneen kielteisesti. Stressi aktivoi sympaattisen hermoston toimintaa ja stressihormonitasojen ollessa koholla unen laatu heikkenee. Hyvän unen, hyvinvointimme ja terveytemme kannalta olisi tärkeää, että osaisimme päivän mittaan aktivoida parasympaattista hermostoamme useammin. Parasympaattiseen hermostoon pääsemme vaikuttamaan vagushermon kautta. Vagushermoon voimme vaikuttaa mm. rauhallisilla hengitysharjoituksilla, rentoutushetkillä, hieronnalla ja joogalla.

Löydät lisää tieto hankkeestamme ja sen teemoista hankkeen nettisivuilta: http://sleepandwork.karelia.fi/

Terveyttä ja hyvää unta toivottaen,

Eija Partanen-Kivinen
LitM, liikuntatieteellisten aineiden lehtori
Sleep well-work well –hanke
Vireeksi –hanke
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Pohdintani blogitekstissä pohjautuu seuraaviin lähteisiin:
Partinen M. & Huutoniemi A. (2019) Uniterveyskirja. Docendo. Jyväskylä
Selkäkanava.fi. Kysyykö kipu hermoa? Viisi kysymystä ja vastausta kiertäjähermosta. Saatavilla https://selkakanava.fi/kysyyko-kipu-hermoa-viisi-kysymysta-ja-vastausta-kiertajahermosta (luettu 9.4.2020)
Tuomilehti H. & Vornanen J. (2020) Nukkumalla menestykseen. Tammi. Helsinki

Savonia mukana kehittämässä Kansallista neurokeskusta

Kansallinen Neurokeskus ja Kansallinen Neurokeskus- osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueella hankkeet

Savonia on vahvasti mukana kehittämässä neurologiaan liittyvää kehittämistyötä. Kehittämistyö liittyy niin Kansallisen Neurokeskuksen kehittämiseen Suomeen kuin Kansallinen Neurokeskus- osaamiskeskittymän kehittämiseen Pohjois -Savon alueelle. Kansallisen Neurokeskuksen valmisteluvaihe käynnistyi v 2017. Hanke on osa Suomen Terveysalan kasvustrategiaa. Kansallisen neurokeskuksen kehittämistyötä koordinoi Itä-Suomen yliopisto ja hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Menossa on tällä hetkellä keskuksen perustamisvaihe. Kansallisen Neurokeskuksen keskeisenä roolina on edistää yksilöllistettyä lääketiedettä muiden Terveysalan kasvustrategioiden mukaisten keskusten (mm. Genomi-, Syöpäkeskus ja biopankit) tavoin. Keskusten tavoitteena on vahvistaa kansallista tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa. Erilaiset keskukset edistävät terveyttä ja sairauksien hoitoa muun muassa ihmisen perimästä saatavan tiedon perusteella. Keskeistä on myös uuden teknologian ja käytänteiden kehittäminen ja tutkiminen terveydenhuoltoon.

Kansallisen neurokeskuksen missiona on tiivistää alan tutkimustyötä ja edistää neurotieteen innovaatiotoimintaa luomalla parempaa aivoterveyttä sekä sairauksien yksilöllistä ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Visiona on, että neurokeskus on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu toimija sekä haluttu yhteistyökumppani, joka edistää Suomen kilpailukykyä neurotieteiden osaamisen alueella. Kansallinen neurokeskus valmistuu vuonna 2022.

Neurotieteiden osaamiskeskittymät Suomessa ovat Kuopio (Kansallinen Neurokeskus, Itä-Suomen yo, KYS), Helsinki (Helsingin yo, Aalto yo, HUS), Turku (Turun yo, TYKS), Tampere
(Tampereen yo, TAYS), Oulu (Oulun yo, OUS) sekä Jyväskylä yo. Kuopion ja Helsingin osaamiskeskusten hanketoimintaa tuetaan erikseen EU rahoituksella.

Kansallinen Neurokeskus- osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois -Savon alueella – hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Savon – liiton tukema kaksivuotinen hanke (2019-2020). Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi tässä hankkeessa toimii Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala. Tämän hankkeen tavoitteena on Kansallisen neurokeskuksen toimintaa tukevan ja hyödyntävän osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueelle. Hankkeessa pilotoidaan toimintamalleja, jotka voidaan ottaa käyttöön osana Kansallisen neurokeskuksen toimintaa. Pyrkimyksenä on Kansallisen neurokeskuksen vakiinnuttaminen osaksi alueellista terveysalan ekosysteemiä ja keskuksen pysyvän sijoittumisen varmistaminen Kuopioon.

Kansallinen Neurokeskus- osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois -Savon alueella – hankkeessa on Savoniasta mukana viisi työntekijää; innovaatiokoordinaattori, liiketoiminta- ja palvelumuotoiluosaaja sekä kulttuurin ja kuntoutusalan asiantuntijat. Kulttuurin asiantuntija on tanssinopettajakoulutuksen ja taidepedagogiikan opettaja ja kuntoutuksen asiantuntija on neurologiseen fysioterapiaan erikoistunut opettaja.

 

Mitä Savoniassa on tehty ja mietteitä tulevasta

 

Savoniassa on järjestetty vuonna 2019 kaksi Pohjois-Savon alueen Neurokuntoutuksen ja kulttuurin työpajaa, joihin on osallistunut yli 80 neurologian kehittämisestä kiinnostunutta asiantuntijaa. Työpajoissa selviteltiin haasteita ja ratkaisuja neljään teemaan: 1) neurokuntoutujan hoito-/kuntoutuspolut, 2) kulttuurin mahdollisuus kuntoutujan hyvinvoinnin edistämiseen, 3) liiketoiminnan edistäminen neuroinnovaatioissa ja 4) neuroalan eri tason koulutus. Näiden lisäksi Savonian ja Itä- Suomen yliopiston asiantuntijat ovat yhdessä konsultoineet yrityksiä neuroinnovaatioista ja luoneet liiketoimintamalleja.

Erityisesti Savonian asiantuntijat ovat Kuopion yliopiston tutkijatohtorin kanssa kehittäneet palvelumuotoilun keinoin yhdessä opiskelijoiden kanssa neurotanssipilotin. Pilotissa tanssinopettaja- ja fysioterapiaopiskelijat toteuttavat neurotanssia kolmelle kuntoutujaryhmälle, jotka ovat Parkinsonin tautia ja multippeliskleroosia sairastavat sekä aivohalvauksen saaneet asiakkaat. Covid-19 tilanne muutti kokeilun etäpilotiksi ja se toteutetaan huhtikuun aikana. Neurotanssia viedään eteenpäin myös vuoden 2026 Saimaa Ilmiön – kulttuuripääkaupunki hakemuksessa.

Neurokuntoutusta edistetään myös moniammatillisten tapahtumien kautta, jossa yhdistellään tanssia ja fysioterapiaa sekä laulua ja puheterapiaa. Unen merkitystä hyvinvoinnille on tutkittu jo pitkään ja se on keskeinen asia myös aivoterveydelle. Unen merkitys nousee esille myös kehittämistyössä. Molemmissa edellä mainituissa hankkeissa edistetään myös voimallisesti neurotutkijoiden ja liiketoiminnan yhteistyötä uusien innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Kuntoutuksen ja tanssin yhteistyötä on tarkoitus jatkaa yhteisten opetuskokonaisuuksien kehittämiseksi niin teoriaopinnoissa, yhteisissä opinnäytetöissä kuin Savonian Viretori harjoittelussa. Viretori on Savonian opiskelijoiden moniammatillinen harjoittelupaikka, jossa tarjotaan asiakkaille matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja. Opintokokonaisuuksia tarjotaan tulevaisuudessa myös tanssin ja fysioterapian ammattilaisille. Savonian etäohjaus-/koulutus Covid-19 aikana tuo meille kokemusta siitä, että voimme tarjota opetusta etänä ja kehittää etäkuntoutusta. Moniammatillinen ammattikorkeakoulu antaa myös hyvän pohjan tulevaisuuden neurokuntoutuksen ja sen koulutuksen kehittämiseen. Tähän kehitystyöhön tarvitsemme Teitä kaikkia yhteistyökumppaneitamme!

Tuija Sairanen, THM, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Osaamista teknologisoituvaan kotihoitoon ja kuntoutukseen!

Koulutus vastaa teknologian vauhdikkaaseen kehittymiseen. Väestön vanheneminen lisää kotihoidon tarvetta ja tarjoaa oivan mahdollisuuden tarkastella kotihoidon toimintakäytänteitä. Uusia toimintatapoja iäkkään ihmisen toimintakyvyn tukemiseksi ja itsenäisen, hyvän elämän edistämiseksi tarvitaan. Teknologia on kokeilemisen arvoinen mahdollisuus monen haasteen ratkaisemiseen ja siksi myös koulutuksessa entistä enemmän teknologiset ratkaisut ovat läsnä.

Tekijänoikeudet Shutterstock

Kotihoidon teknologian erikoistumiskoulutus antaa valmiuksia kehittää ja uudistaa kotihoidon palveluratkaisuja ja teknologiaa. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden syventää ja laajentaa näyttöön perustuen asiantuntemusta erityisesti kotihoidon digitaalisten palvelujen ja teknologian asiakaslähtöisessä suunnittelussa, käyttöönotossa ja toteutuksessa esimerkiksi etäkuntoutusta. Koulutus tukee valmiuksia edistää työpaikoilla työntekijöiden teknologista osaamista kuin kehittää palveluja.

Tarvitaan syvällistä sisällöllistä ymmärrystä ja osaamista, jotta kotihoidon teknologinen kehittämistyö mahdollistuu. Tutkimus- ja kehittämisosaaminen on pohja asioiden tutkimiseen ja kotihoidon teknologiaa kehittävien projektien hallintaan.  Palvelurakenteen näkökulmasta teknologiaan ja tietojärjestelmiin tulee perehtyä huolella ja siihen miten erityisesti kotihoidon teknologian tuotekehitystä tehdään, millaisia tuotteita on jo olemassa ja millaiset ovat niihin liittyvät hankintaprosessit. Asiakasorientaation näkökulmasta teknologista osaamista on hyvä syventää esimerkiksi asiakkaan ohjaus- ja kehittämisosaamisessa ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyen.

Erikoistumiskoulutus mahdollistaa jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisen ja työelämälähtöisen osaamisen kehittämisen.

Opiskelun henkilökohtainen oppimisympäristö eli PLE (Personal Learning Environment) tekee osaamisen kehittämisestä opiskelun aikana entistä näkyvämpää, mutta myös henkilökohtaisempaa.

PLE:ssä rakennetaan ja hyödynnetään verkkopohjaisia työkaluja ja alustoja, mitkä mahdollistavat helposti verkostoitumisen ja osaamisen jakamisen muiden kanssa. Opiskelija raken­­­taa oppimisympäristönsä henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti ja se toimii samalla opiskelijoiden omien muistiinpanojen, kokemusten, reflektointien ja opiskelun aikana tuotettujen tietojen tallennuspaikkana. Opiskelijan opiskelun tukena ovat opettajat, jotka liittyvät opiskelijan oppimisympäristöön. Opiskelija hallitsee oppimisympäristöään, jota hän voi käyttää ja hyödyntää oman osaamisensa kehittämiseen myöhemminkin erikoistumiskoulutuksesta valmistuttuaan.

On ollut mahtavaa olla mukana suunnittelemassa Savonia-ammattikorkeakouluna kotihoidon teknologian erikoistumiskoulutusta yhdessä Hämeen, Oulun ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa.  Mukana kehittämistyössä on ollut myös kunnallisen ja yksityisen terveys- ja hoitoalan organisaatioiden edustajia. Erikoistumiskoulutus on tuotettu hankeyhteistyönä, jota rahoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitus). Nyt koulutus on valmis!

 

Teknologiaa opiskellen!

Marja Äijö TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Aija Hietanen, THM, hoitotyön lehtori, opetus- ja hyvinvointiteknologian asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Riitta Turjamaa, TtT, lehtori, gerontologisen hoitotyön ja hyvinvointiteknologian asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

 

Neurologista kuntoutusprosessia kehittämässä – Kansainvälisen tutkimus ja kehittämishankkeen suunnittelua Barcelonassa 3-5.3.2020

Uusia innovatiivisia ideoita ja projekteja tarvitaan viemään eteenpäin työelämän käytänteitä. Nykyisin työelämässä entistä tärkeämpää on yhteistyö eri tutkimus- ja kehittämistyötä tekevien organisaatioiden välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Samojen kehittämishaasteiden ympärille on loistavaa kehittää yhteistyötä.

 

Työelämässä eteen tulee haasteita, joihin tulee etsiä uudenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi Suomessa akuuttiin neurologiseen sairauteen sairastuu vuosittain noin 25 000 henkilöä, joista suurin osa sairastuu aivovenrenkiertohäiriöön. EU:n alueella määrä on noin 2.3 miljoonaa. Sairastumisesta seuraa kuntoutujalle vaativa ja pitkä kuntouttamisprosessi, jonka toimintakykyä palauttavia tuloksia on vaikea ennustaa etukäteen. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että aktiivisimmat ja motivoituneimman kuntoutujat kuntoutuvat parhaiten vaativan kuntoutusjakson aikana. Kuntoutuksessa tulee huomioida kuntoutuksen sisältö laadullisesti ja määrällisesti, jolla on keskeinen vaikutus kuntoutujan loppuelämän elämän laatuun. Tällä hetkellä neurologiseen sairauteen sairastuneiden kuntouttamisprosessi vaatii paljon henkilöresursseja ja kuntoutustulosten mittaaminen on haasteellista.

 

Kansainvälisenä yhteistyönä olemme nyt suunnittelemassa tutkimus ja kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kehittää neurologiseen sairauteen sairastuneen henkilön kuntoutusprosessiin uutta teknologiaa. Tarkoituksena on uuden teknologian avulla mahdollistaa kuntoutujan itsenäisesti toteutuva tehokas harjoittelu.  Kehitettävän teknologian ja sovellusten on tarkoitus lisätä motivaatiota harjoitteluun mielekkäiden harjoitteiden kautta ja antaa palautetta harjoittelun edistymisestä.

 

Kehittämishankesuunnitelman mukaisesti tarkoituksena on myös kerätä tietopankki, jota käytetään koneoppimisessa. Vastaavasti koneoppimista voidaan hyödyntää kuntoutujien kuntouksen tulosten parempaan ennustettavuuteen ja entistä paremman kuntoutussuunnitelman laatimiseen.

Hyvän tutkimus- ja kehittämishankeen rakentamiseksi tarvitaan yhteistä keskustelua ja suunnittelua.

Suunnittelussa sekä virtuaaliset kokoukset että ”face to face” tapaamiset ovat tarpeen. Nyt suunniteltavan kansainväliseen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen toimijat tulevat Espanjasta, Italiasta ja Suomesta. Aalto yliopisto koordinoi ja johtaa hankkeen valmistelua ja Suomesta hankkeen suunnittelussa mukana ovat myös Kuopion yliopistollinen sairaala, VetreaNeuron ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Yhteisellä suunnittelulla ja kirjoittamisella kohti erinomaista hankehakemusta.

 

Kuvan tekijänoikeudet Marja Äijö

 

Marja Äijö
TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Fysioterapeuttiopiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelut käyntiin Kuopion peruskouluissa!

Koululaisten hyvinvointi ja terveys on ollut viime aikoina näkyvästi esillä. Tutkimusten valossa tiedetään, että vain kolmasosa peruskoululaisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Valtakunnallisesti on kehitetty erilaisia hankkeita ja projekteja asian korjaamiseksi viime vuosina, mm. Liikkuva koulu –ohjelmassa kehitettiin liikkumista tukevia kouluympäristöjä. Näillä tukitoimilla ei ole kuitenkaan pystytty täysin vastaamaan haasteeseen. Edelleen tarvitaan kohdennettuja, yksilöllisiä tukitoimia erityisesti vähiten liikkuville ja toimintarajoitteisille lapsille ja nuorille. Tarvitaan keinoja ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen.

Tarvitaan siis  ripeitä toimia maamme lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Tähän osaltaan voi vastata koulussa toimiva fysioterapeutti. Kouluilla ja oppilaitoksissa työskentelevän fysioterapeutin tehtävänä on ennaltaehkäisevät toimet koululaisten ja opiskelijoiden fyysisen toimintakyvyn lisäämiseksi, että varhainen puuttuminen mm. tuki- ja liikuntaelinoireisiin olisi mahdollista. Fysioterapeutin tehtävänä on toimia yhtenä tärkeänä jäsenenä moniammatillisessa yhteistyössä. (Suomen fysioterapeutit, 2019).

 

Yhteispohjoismaiset fysioterapeuttiliitot suosittelivat jo vuonna 2016, että jokaisessa koulussa tulisi olla oma fysioterapeutti. Lainsäännön mukaanhan fysioterapeutti voi toimia tiiviinä osana koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. Suomen fysioterapeuttiliiton selvityksen mukaan (2019) koululaisten fysioterapian todettiin toteutuvan pääsääntöisesti terveysasemilla. Liitto julkaisi saman vuoden kesällä (2019) oman suosituksensa koululaisten fysioterapiasta. Suosituksen mukaan fysioterapeutin työn tavoitteena kouluilla on ennaltaehkäistä liikunta- ja toimintakyvyn ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä järjestää hyvinvointia edistävää ohjausta, neuvontaa ja toimintaa koululaisille. Ydinosaamisalueisiin kuuluu erityisesti terveyden, liikkeen, liikkumisen ja toimintakyvyn edistäminen, palauttaminen ja ylläpitäminen. Suosituksen tarkoituksena on kuvata, millaisia mahdollisuuksia fysioterapeutilla on toimia kouluympäristössä. (Suomen Fysioterapeutit ry 2019.)

 

Savonia-ammattikorkeakoulu lähti keväällä 2019 kehittämään peruskouluille fysioterapeuttiopiskelijoiden ohjaus ja neuvontapalvelua yhdessä Kuopion kaupungin perusopetustoimen ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Palvelu päätettiin toteuttaa osana kolmannen vuoden viretoriharjoittelua. Viretori toimii Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden monialaisena oppimisympäristönä, jossa tarjotaan ohjaus- ja neuvontapalveluja kansalaisille. Palveluiden suunnittelussa on hyödynnetty Lappeenrannan ja Riihimäen koulufysioterapian toimintamalleja. Ohjaus- ja neuvontapalvelua lähdettiin toteuttamaan kolmella peruskoululla; Martti Ahtisaaren, Pyörön ja Puijonsarven kouluilla. Palvelu toteutuu viretorin toimintakauden mukaan keväällä viikkojen 2-21 välisenä aikana, yhtenä päivänä viikossa kullekin koululle. Alkuvaiheessa toiminta on koostunut mm. taukoliikunnoista oppilaille ja opettajille, rentoutuspajoista, move-testiosien harjoittelusta, liikuntatunneista, sovelletusta liikunnasta pienryhmille, ergonomiaohjauksista sekä luennoista esimerkiksi ”someniska” luennot.

 

Palveluista keätään palautetta jatkuvana arviointina oppilailta sekö henkilökunnalta. Alkuvaiheen palaute palveluista on ollut hyvin myönteistä ja koettu erittäin tarpeellisena.

”Fysioterapian opiskelijat ovat meillä Martissa esim. pitäneet taukojumppia, olleet tuntien pidossa mukana sekä erityis- että yleisopetuksen luokissa. Nyt suunnittelussa on koulupäivän aikainen pop up- tapahtuma yläaulaan.  Suuren suosion saavutti vanhempainillassa tehtäväpiste, jossa perheet pääsivät kokeilemaan aktiivilaattojen avulla ketteryyttään ja jokainen testaamaan puristusvoimaansa. Ihailemme teidän opiskelijoidenne ihanan aktiivista otetta koululla, eivät jää toimettomiksi, vaikka varauskalenteri näyttäisikin jossain kohtaa vajaalta, vaan työllistävät itsensä meidän iloksemme ja hyödyksemme! Kevään mittaan varmasti arkeen saadaan nivottuja monia mukavia juttuja!”

Rehtori Titta Kaukonen Martti Ahtisaaren koulu

 

Opiskelijat ottivat upeasti tämän palvelujen aloittamisen ja kehittämisen haasteen vastaan. Palvelua lähti toteuttamaan kolme kolmannen vuoden fysioterapeuttiopiskelijaa. He tekevät aiheesta myös opinnäytetyötä. Opiskelijat ovat kokeneet harjoittelun hyvin mielekkäänä, haastavana ja hyvin opettavaisena.

”Meidät on otettu hyvin mukaan osaksi työyhteisöä. On ollut ilo huomata opettajien innostuneisuus ja tarve fysioterapeuttiseen ohjaukseen kouluilla. Kysyntää on ollut etenkin oppituntien tauottamisen ja rentoutusmenetelmien suhteen. Olemme tuoneet omaa ammatillista oppimistamme esille esimerkiksi liikunnan- ja terveystiedon tunneilla. Harjoittelujakson aikana olemme kokeneet ammatillista kasvua lasten ja nuorten motorisen kehityksen ja oppimisen osalta sekä oma havainnointi on harjaantunut.”

Fysioterapeuttiopiskelijat Anni Rissanen, Eliisa Mönkäre ja Ilona Nousiainen

 

Palvelun kehittämisen tukena toimii ohjausryhmä, joka koostuu fysioterapian, fysioterapian lehtoreiden, opetustoimen ja terveydenhuollon asiantuntijoista. Ohjausryhmän tehtävänä on tukea palvelun kehittämistä. Ohjausryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa.

Tästä on hyvä jatkaa palvelujen kehittämistä eteenpäin koululaistemme hyvinvoinnin edistämiseksi!

Anu Kinnunen, ft, TtM, EO
Fysioterapian lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu

Kuvat: Anu Kinnunen

 

Lähteet:

Suomen fysioterapeutit, 2017. Physiotherapy and well-being of children – the role of Physiotherapists in school healthcare. Nordic konsensus statement. https://www.fysioterapeuterna.se/globalassets/fysio-konsensusstatement-2017-print.pdf

Suomen fysioterapeutit. 2019. Suositus koululaisten fysioterapiasta. Suomen Fysioterapeutit ry. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2019/06/Fysioterapeutit-kouluilla.pdf

European Region of the World Confederation for Physical Therapy (WCPT). Promoting physical activity in children, the role of Physiotherapists. Action Number: 1609 – EU Platform for Action on Diet, Physical Activity and Health.

Kuntoutuksen verkkoja kutomassa – Savonian kuntoutuksen koulutukseen liittyvää tutkimusta, kehittämistä ja uuden tiedon jakamista

Tervetuloa lukemaan uutta Savonian kuntoutuksen blogia. Tässä blogissa esittelemme ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistietoa liittyen laaja-alaisesti kuntoutukseen. Kuntoutus tässä blogissa nähdään monialaisena ja moniammatillisena yhteistyönä, jonka keskeinen päämäärä on asiakkaan toimintakyvyn edistäminen. Toimintakyky vastaavasti on ihmisen kyky toimia arjessaan tehden itselleen merkityksellisiä toimintoja liittyen työhönsä, opiskeluunsa ja vapaa-aikaansa.

Kuntoutustyö edellyttää ammattilaiselta osaamista. Osaaminen kasvaa ja kehittyy niin opiskellen kuin kuntoutustyötä tehden. Ammatillisen osaamisen pohja rakennetaan aikaisemmille opinnoille ja omaa kuntoutusalaa opiskellen korkeakouluissa esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutuksen fysioterapeutin ammattiin. Fysioterapian opiskelijat kasvattavat ammatillista osaamistaan teoreettisten opintojensa ja harjoittelun kautta.  Tämän lisäksi teoreettisiin opintoihin liitetyt asiakastilanteet syventävät asiakasymmärrystä ja osaamista.

Jokaisen asiakkaan yksilöllinen tilanne lisää myös ammattilaisen kuntoutusosaamista.

Juuri kuntoutuksen yksilöllisyydessä piilee sen vahva vaikuttavuus. Jokaisen kuntoutuvan asiakkaan tilanne on erilainen edellyttäen erilaisia ratkaisuja kuntoutukselta.

Kuntoutuksen ammattilaiselta tämä edellyttää laajaa ammatillista osaamista, joka käsittää sekä keinot tunnistaa ja arvioida asiakkaan yksilölliset tarpeet että toteuttaa ja uudelleen arvioida kuntoutusta ja sen tuloksellisuutta. Tätä kautta kuntoutusalan ammattilaisen osaaminen kasvaa.

Kuntoutusalan kehittyminen edellyttää kuntoutusalan ammattilaiselta jatkuvaa oman ammatillisen osaamisensa ylläpitämistä ja kehittämistä. ”Työ tekijäänsä kasvattaa” kuten vanha sanonta on todennut mutta tämän lisäksi myös jatkokouluttautuminen.  Jatkokoulutukset, kuten Savonian-ammattikorkeakoulun kuntoutuksen YAMK-tutkinto ja täydennyskoulutukset, tarjoavat tähän hyvät mahdollisuudet. Erityisesti monialaiset koulutukset joihin mukaan tulevien opiskelijoiden taustakoulutukset ovat erilaiset, tarjoavat keskustelu- ja kehittämisrikkaan opiskelu- ja opetusympäristön. Asioiden tarkastelu useasta näkökulmasta laajentaa ymmärrystä opiskeltavan kuntoutusteeman suhteen. Moniammatillinen opiskeluryhmä edistää monialaista ja –ammatillista oppimista, kun kuntoutustyö parhaimmillaan on vastaavan laista yhteistyötä asiakkaan parhaaksi.

Yhteistyössä työelämän ja yritysten kanssa tehtävät kuntoutukseen liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet tuovat lisätietoa ja kehittävät kuntoutusta. Perustutkimuksen lisäksi tarvitaan laajaa tutkimus- ja kehittämistyötä, jotta kuntoutus pystyy vastaamaan asiakkaan kuntoutustarpeisiin ja jotta ala pysyy mukana kansallisessa ja globaalissa kehityksessä. Tulevaisuudessa kuntoutustyössä perinteisen kuntoutustyön lisäksi lisääntyy preventiivinen ennaltaehkäisevä työ, asiakkaan ohjaus, kuntoutujan omien voimavarojen tukeminen ja käyttöönotto mahdollisimman laaja-alaisesti sekä teknologian hyödyntäminen entistä enemmän.

Kuntoutus on kuin verkko, jota asiakas yhdessä kuntoutusalan ammattilaisten kanssa kutoo. Siinä kytkeytyvät yhteen asiakkaan ja ammattilaisen verkot. Yhdessä kutoen verkostosta muodostuu vahva asiakkaan kuntoutumista edistävä verkosto. Ammattilaisen monialainen ja laaja osaamisverkosto hyödyttää parhaiten asiakaan kuntoutumista. Kuntoutuksen verkkoja kutomassa blogi tarjoaa tähän mielenkiintoisia ajankohtaisia kirjoituksia.

Kudotaan kuntoutusta yhdessä!

Hämähäkin seitti, jossa vesipisaroita

Marja Äijö
TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu