Henkilöstöjohtaminen
Yrityksen lähtökohtana ovat työntekijät eli ilman työntekijöitä yritys ei voi toimia. Ja koska on työntekijöitä niin tarvitaan henkilöstöjohtamista. Hyvä henkilöstöjohtaminen tarkoittaa liiketoiminnan ja ihmisten toiminnan yhdistämistä niin, että saadaan mahdollisimman hyvä tulos.
Keskeisiä periaatteita henkilöstöjohtamisessa ovat ennakoitavuus, luotettavuus, vastuuullisuus ja avoimuus.
Keskeisiä tavoitteita henkilöstöjohtamisessa on houkutella ja sitouttaa henkilöstöä organisaatioon pitämällä huolta siitä, että henkilöstö voi hyvin ja viihtyy työtehtävässään. Henkilöstöjohtamisessa on tällä hetkellä tärkeää saada työntekijät sitoutumaan työpaikkaan pitkäksi aikaa. Sitoutumisesta hyötyisi kaikki osapuolet.
Ylläpitää ja edistää henkilöstön työkykyä fyysisesti ja henkisesti (esim. liikuntasetelit, työhyvinvointi tapahtumat ja koulutukset). Tämä on tärkeää sillä työhyvinvointi näkyy yrityksen suorituskyvyssä ja tuloksessa. Työpaikkaansa ja työhönsä tyytyväiset ihmiset toimivat tehokkaammin yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Varmistaa lakien, asetusten ja sopimusten toimiminen käytännössä.
Mitä on henkilöstöjohtaminen?
Laajasti määriteltynä se on jaettu kolmeen alueeseen, mutta termit vaihtelevat kuitenkin isojen ja pienten yritysten kesken. Yleisesti henkilöstöjohtamista.
Henkilöstövoimavarojen johtaminen eli ihmisten johtamista. Yksilöiden ja ryhmien valjastamista organisaation tavoitteiden toteuttamiseen.
HRM = Human Resource Management
Työelämän suhteiden hoitaminen (mm.työehtosopimusasiat)
IR = Industrial relations
Johtajuus ja esimiestyö
Leadership
Henkilöstövoimavarojen johtaminen
Lähtökohtana henkilöstösuunnittelu eli hankkia oikea määrä oikeita ihmisiä oikeanlaisiin tehtäviin. Lisäksi motivointi, toimintakyvyn ylläpitäinen, kehittäminen ja palkitseminen. Johdetaan myös suoritusta, pidetään huolta sisäisestä viestinnästä sekä pidetään huolta työhyvinvoinnista ja työsuojelusta.
Isoimmissa yrityksissä on helpompi tehdä sisäisiä ratkaisuja kun on monta yksikköä ja voi tehdä erilaisia päätöksiä henkilöstön hyväksi. Esim. S-ryhmä (mm. kauppoja, ravintoloita ja hotelleja) voi siirtää työntekijän tarvittaessa yksiköstä toiseen. Isommassa yrityksessä on myös yleensä enemmän resursseja kouluttaa henkilöstöä kuin pienemmissä yrityksissä.
Työelämäsuhteiden hoitamisessa keskeisintä on työntekijän ja työnantajan välinen yhteistyö ja vuorovaikutus. Työlainsäädännössä määritellään työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet. Sopimuksia tehdessä esimiehen on tunnettava oman organisaationsa noudattamat erilaiset sopimukset.
Tässä on linkki Sympa.fi tekemään oppaaseen henkilöstöhallinnon tulevista trendeistä. Tuleviksi trendeiksi on listattu HR-analytiikka, uudet teknologiat, uusi työ ja Y-sukupolvi sekä työntekijöiden parempi sitouttaminen.
https://hub.sympa.com/hubfs/CONTENT%20Trend%20overview%202019/Trend-overview-2019-FI.pdf
Henkilöstöjohtamisen tehtävät
Tässä kuvassa on henkilöstöjohtamisen tehtävät kuvattuna neljään eri osioon. Siinä kuvataan prosesseja ja ihmisiä pitkän ja lyhyen tähtäimen ajalla. Yrityksen strategiassa on määriteltävä miten asiat tehdään henkilöstöjohtamisessa. Henkilöstön puolella mietitään miten asiat tehdään käytännössä.
Yhteistyö!
Yleensä sitoutuminen yritykseen nähdään yksipuolisena eli henkilöstö sitoutuu yritykseen ja sen arvoihin, mutta menestyvä yritys sitoutuu myös henkilöstöön ja sen kehittämiseen, palkitsemiseen ja osallistamiseen.
”Menestyvä organisaatio kuuntelee henkilöstöään, suunnittelee, toteuttaa ja arvioi henkilöstön kehittämistä pitkäjänteisesti, organisaation tavoitteita tukien. Työn laatu kasvaa käsi kädessä henkilöstön motivaation ja molemminpuolisen sitoutumisen kanssa.” Lähde: https://moodle.savonia.fi/mod/resource/view.php?id=580065&redirect=1
HR -prosessit
HR- prosessien on tarkoitus tehostaa, yhdenmukaistaa ja selventää periaatteita ja käytäntöjä. Niitä voi jatkuvasti kehittää ja yksilöllistää. HR-prosessia voi laatia miettimällä mitä tapahtuu missäkin vaiheessa työntekijän osalta rekrytoinnista lähtien työsuhteen päättymiseen. HR-prosessit pitäisi kehittää työntekijä edellä, jotta olisi helpompaa hahmottaa mitä häneltä odotetaan ja miten tulisi toimia.
Esimiesosaamisen perustana Tieto, Taito ja Tahto.
Yksikön johtaminen on ihmisten ja erilaisten asioiden johtamista. Olisi tärkeää että esimiehellä olisi jokainen osio näistä hallussa.
Henkilöstötunnusluvut ja mittarit
Henkilöstötunnusluvut antavat tärkeää tietoa siitä, mitkä asiat ovat organisaatiossa kunnossa ja mitkä vaativat vielä kehittämistä. Tunnuslukujen avulla on mahdollista ennalta ehkäistä ongelmia ja näin vähentää työkykyyn ja tuottavuuteen liittyviä riskejä.
Henkilöstötunnusluvuilla voidaan esim. tarkastella henkilöstön määrää ja vaihtuvuutta, työsuhdetyyppejä, henkilöstökuluja ja työtapaturmia. Henkilöstölukujen pohjalta organisaatio voi laatia henkilöstökertomuksen jossa kerrotaan henkilöstöön liittyvistä asioista ja toimenpiteistä.
Tässä linkissä kerrotaan 3 tärkeintä asiaa jotka HR:n tulee tietää henkilöstöanalytiikasta.
https://www.sympa.com/fi/blogi/kolme-tarkeinta-asiaa-jotka-hrn-tulee-tietaa-henkilostoanalytiikasta/
Sekä 7 ohjetta henkilöstöanalytiikan hyödyntämiseen.
https://www.sympa.com/fi/blogi/seitseman-ohjetta-henkilostoanalytiikan-hyodyntamiseen/
Henkilöstö on yrityksen voimavara
Henkilöstöön panostava yritys on menestyvä yritys. Työntekijöiden työnhyvinvointi näkyy niin yrityksen suorituskyvyssä kuin tuloksessa. Hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät tekevät työnsä tehokkaammin ja laadukkaasti. Hyöty on taas molemminpuoleinen.
Lähteet: Vehviläinen 2020. Henkilöstöjohtaminen ja HR-prosessit. https://moodle.savonia.fi/mod/resource/view.php?id=580065&redirect=1