Tervetuloa motivoinnin maailmaan – suun terveyden näkökulmasta!
Tällä sivustolla käsitellään parodontiittia sairastavan suun terveydenhuollon asiakkaan motivointia kohti parempaa suun omahoitoa. Parodontiitti on suun bakteerien aiheuttama hampaiden kiinnityskudossairaus. Parodontiitti voi vaikuttaa yleissairauksien hoitotasapainoon, aiheuttaa pahanhajuista hengitystä sekä hampaiden lisääntynyttä liikkuvuutta ja viimeisessä vaiheessa myös hampaiden menetyksiä. Merkittäviä parodontiitille altistavia tekijöitä ovat puutteellinen suun omahoito sekä nikotiinituotteiden käyttö, erityisesti tupakointi.
Sivusto on suunnattu suuhygienistiopiskelijoille, mutta sopii erittäin hyvin myös muiden suun terveydenhuollon ammattilaisten ja alan opiskelijoiden luettavaksi.
Sivusto on helpointa hahmottaa tietokoneen näytöltä. Sivusto kannattaa käydä läpi ensimmäisellä kerralla seuraavassa järjestyksessä: motivoivat toimintatavat, motivoivat toimintatavat parodontologisessa hoitoprosessissa ja lopuksi nikotiinittomuuteen kannustaminen.
Tutustu motivointimenetelmiin:

–
Motivoivan keskustelun pääperiaate on vahvistaa asiakkaan omaa motivaatiota, joka liittyy muutoksen syntymiseen. Ammattilaisen tärkein tehtävä on kuunnella asiakasta, löytää puheista muutosta tukevia lausumia ja vahvistaa niitä. Tarvittaessa voi antaa teoriatietoa päätöksien tueksi.

–
Ratkaisukeskeisyydessä hyödynnetään asiakkaan omia voimavaroja. Esiin nousseesta kehityskohteesta muodostetaan tavoite, jota ratkotaan asiakkaan voimavarojen sekä ammattilaisen kannustavan asenteen ja tarkan kuuntelun avulla.

–
Teach-back-menetelmän avulla ammattilainen voi varmistua, että asiakas on ymmärtänyt saamansa terveysneuvonnan. Klassinen tapa toteuttaa teach-back-menetelmää on pyytää asiakasta kertomaan omin sanoin esimerkiksi, miten hänelle määrättyä lääkettä käytetään. Tarvittaessa tieto oikaistaan lempeästi.
–
Motivoivien menetelmien hyödyntäminen parodontologisen hoitoprosessin eri vaiheissa:
–
Suun terveystarkastuksessa suuhygienisti kartoittaa oman vastuualueensa mukaisesti asiakkaan suun terveydentilaa sekä arvioi hoidon tarvetta. Tarvittaessa suuhygienisti ohjaa asiakkaan hammaslääkärin vastaanotolle suun kokonaistutkimukseen.
–
Parodontologisilla hoitokäynneillä suuhygienisti hoitaa iensairauksia kuten ientulehdusta ja parodontiittia. Pääasialliset tehtävät ovat plakkiretentioiden ja plakin poisto hampaiden pinnalta sekä suun omahoidon ohjaus.
–
–
Hoitotuloksen arviointi tehdään 4-6 viikkoa parodontologisen hoidon jälkeen. Suuhygienisti arvioi parodontologisten hoitokäyntien aikana saavutettua hoitotulosta. Käynnillä tarkistetaan suun omahoidon toimivuus ja tarvittaessa neuvotaan sen toteuttamista. Lopuksi määritellään asiakkaalle yksilöllinen ylläpitohoitoväli.
–
Ylläpitohoidossa päivitetään asiakkaan esitiedot, tutkitaan suun tilanne sekä poistetaan kertynyt hammaskivi ja plakki. Jos suun tilanne on heikentynyt, varataan uusi hoitokäynti tai tarvittaessa ohjataan hammaslääkärin vastaanotolle. Usein kerrataan myös suun omahoitoa. Säännöllinen ylläpitohoito on tärkeä osa parodontiitin hoitoa.
–
–
Tupakointi vaikuttaa haitallisesti parodontiitin etenemiseen sekä lisää taudin esiintyvyyttä. Tupakoinnin lopettamisesta on hyötyä parodontiitin riskien vähentämisessä, ja tupakoinnin aiheuttamat haittavaikutukset lievenevät sitä mukaan, kun aikaa kuluu lopettamisesta.
–
Sivustolla esiintyvät symbolit:

Tästä kuvakkeesta tunnistat vinkin.

Tästä kuvakkeesta tunnistat pohdintatehtävän.
Tämän verkkosivuston taustalla on opinnäytetyö, joka on tuotettu Savonia-ammattikorkeakoulun suuhygienistitutkinto-ohjelmalle. Opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka aiheena on motivoivat toimintatavat parodontologisessa hoitoprosessissa. Sivuston ovat koostaneet suuhygienistiopiskelijat Suvi-Tuulia Karppinen ja Zinaida Terho.
