Esimiesosaaminen on ihmisten ja asioiden johtamista. Siinä tarvitaan paljon erilaista osaamista erilaisissa tilanteissa. Esimiestyössä korostuu itsensä johtamisen lisäksi myös työntekijöiden itsensä johtamisen kehittäminen. Nykypäivänä esimiestyössä tärkeää on valmentava johtajuus ja itseohjautuvuus. Lisäksi muutosjohtamisen taidot ovat erittäin tärkeässä roolissa sillä työelämä muuttuu jatkuvasti.
Esimiestyön muutostilanteita
Työelämässä tulee vastaan monia muutoksia ja uusia asioita, mihin ei välttämättä pysty itse vaikuttamaan. Etenkin esimiestyössä muutoksiin reagoiminen ajoissa ja oikealla tavalla on tärkeä taito. Vaikka muutokset voivat viedä paljon aikaa sopeutua, pitää silti pyrkiä löytämään niihin ratkaisut sekä helpottamaan tilannetta. Muutostilanteet on jaettu sisäisten tekijöiden aiheuttamiin ja ulkoisten tekijöiden aiheuttamiin. Ulkoiset tekijät voivat olla osasyy sisäisille tekijöille.
Sisäisten tekijöiden aiheuttamat muutokset:
- Henkilövaihdokset
- Uudelleenorganisoinnit
- Kustannussäästöt ja henkilöstöleikkaukset
- Vanhentunut osaaminen
- Uusi strategia, järjestelmä, prosessi, tuote jne.
- Ulkoistukset
Ulkoisten tekijöiden aiheuttamat muutokset:
- Markkinoiden, asiakaskunnan tai toimintaympäristön muuttuminen
- Yritysjärjestelyt tai muutokset omistajuudessa
- Yritysostot, fuusiot
- Globaalit pandemiat
Itsensä johtaminen
Itsensä johtaminen voi tapahtua niin yksityiselämässä kuin työelämässäkin. Työelämässä itsensä johtaminen on yksi tärkeimmistä taidoista ja sen täytyy lähteä henkilöstä itsestään. Keskeisiä itsensä johtamisen osa-alueita esimiestyössä ovat ajanhallinta ja priorisointi.
Mitä itsensä johtaminen on?
Se on itsetuntemusta = tuntee omat arvot ja motiivit sekä ymmärtää, miten ne vaikuttaa omassa elämässä
Se on itseluottamusta = tuntee omat vahvuudet ja kyvyt sekä kehittää niitä
Se on minäpystyvyyttä = Uskoo siihen, että selviää eri tilanteista
Löysin artikkelin (Verona 2021), jossa kerrotaan, että itsensä johtamisen kyky koostuu opittavista olevista taidoista. Itsensä johtamista pystyy siis kehittämään ja oppimaan siinä paremmaksi. Verenan artikkelissa luetellaan näitä opittavissa olevia kykyjä. Listassa on mm. kyky löytää oma sisäinen motivaatio työhön ja keskittymiseen sekä yllä mainittu priorisoinnin ja työnsuunnittelun kyky. Lisäksi listauksessa on mielestäni yksi tärkeimpiä itsensä johtamisen taitoja, lepääminen ja palautuminen töistä sekä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Itsensä johtaminen vaatii siis jonkin verran itsekuria ja määrätietoisuutta.
Toinen lukemani artikkeli itsensä johtamisesta oli erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Aloin pohtimaan asiaa omalta kannaltani ja vertasin tekstin esimerkkejä omiin kokemuksiini. Artikkelissa (Omapaja 2019.) kerrotaan että monet ihmiset yleensä tekevät asioita, jotka eivät vaadi paljon ponnisteluja ja vaivannäköä, mutta itsensä johtamisen vuoksi on kuitenkin tehtävä asioita, jotka ovat oman mukavuusalueen ulkopuolella. Tämä on kyllä totta, sillä esimerkiksi, jos minulle tarjottaisiin uudenlaista työtehtävää, joka ei oikein kiinnostaisi mutta silti suostuisin siihen, sen myötä saattaisin menestyä työurallani. Jos kieltäytyisin menettäisin monia mahdollisuuksia ja seuraavalla kerralla myönteinen vastaus voisi olla vieläkin vaikeampaa. Tekstin mukaan alitajunta voi olla muistuttamassa jatkuvasti torjutuksi tulemisen ja epäonnistumisen tuskasta, minkä vuoksi voi olla helppo vain siirtää päätöstentekoa ja jäädä paikoilleen, vain koska se tuntuu tutulta ja turvalliselta. Mieli alkaa keksimään tekosyitä siihen, miksi jotakin asiaa ei tarvitse tehdä. Tähän voi moni varmasti samaistua, enkä väitä ettenkö itsekkin tekisi samoin.
Vaikuttamisen ympyrä
Vaikuttamisen ympyrä on osa itsensä johtamista. Sitä voi käyttää apuna, kun pohtii itseään ja asioita. Ympyrän ulkokehällä on asioita, joihin voimme itse vaikuttaa ja voimme päättää. Se voi olla esimerkiksi oma käytös tai ajatukset. Keskimmäisenä on asioita, joihin voimme itse vaikuttaa, mutta emme päättää. Tälläinen asia voi olla esimerkiksi kouluruokailu. Voimme ehdottaa ja olla vaikuttamassa siihen, mitä kouluruokailussa haluaisimme syödä, mutta päätösvaltaa meillä ei ole. Ja sisimmällä kehällä on asioita, joihin emme voi itse vaikuttaa emmekä päättää kuten esimerkiksi sää tai maailmantilanne. Emme voi vaikuttaa siihen, paistaako ulkona aurinko vai sataako vettä koko päivän. Emmekä voi oikeastaan maailmantilanteelle mitään tavallisina kansalaisina.
Vaikuttamisen ympyrän avulla voi löytää niitä asioita, joihin on hyvä keskittyä ja toisaalta huomata ne asiat, jotka voisi jättää vähemmälle huomiolle, sillä niihin ei välttämättä voi sillä hetkellä, jos sitten koskaan itse vaikuttaa. Ei siis kannata murehtia ja käyttää aikaa asioihin, joihin ei pysty itse vaikuttamaan vaan kannattaa keskittyä niihin asioihin joihin voi vaikuttaa. Tämä pätee sekä työelämään että yksityiselämään.
Lähteet
Omapaja. 2019. Itsensä johtaminen. Blogi-teksti. Verkkojulkaisu. https://www.omapaja.fi/blogi/itsensa-johtaminen Viitattu 11.12.2022.
Vornanen, Vehviläinen. 2022. Esimiesosaaminen ja itsensä johtaminen – Monipuolinen esimiestyö. Luentomateriaali.https://moodle.savonia.fi/pluginfile.php/1885970/mod_resource/content/4/Esimiesosaaminen%20ja%20itsens%C3%A4%20johtaminen_p%C3%A4iv%C3%A4.pdf Viitattu 9.12.2022.
Verona. 2021. Itsensä johtaminen nousee tärkeimmäksi työelämätaidoksi – kehitätkö aktiivisesti tätä taitoa? Verkkojulkaisu. https://www.verona.fi/nakemys/blogi/itsensa-johtaminen-nousee-tarkeimmaksi-tyoelamataidoksi-kehitatko-aktiivisesti-tata-taitoa/ Viitattu 11.12.2022.